Noni! Joo kaikki on ennustellut viime päivinä korjausliikettä alaspäin, kun on nousut aika bitcään. Bitcoinin osalta näyttäis olevan just nyt taas aikamoiset tsembalot päällä. Ensin nousi ja nyt rommaa ihan huolella.
Joo, tuli tosiaan ostettua Aallon Groupia mainitsemaasi hintaan. Olen ajatellut kirjoittavani laajemmin siitä H1 raportin yhteydessä, kun sitten käytössäni on muutakin kuin pro forma lukuja. Summaan kuitenkin tähän mielestäni casen tärkeimmät pointit.
1 . Yhtiö on erittäin defensiivisella toimialalla, pidän tätä isona plussana, kun oletettavasti lähestymme nousukauden huippua. Tämä tekee myös sen, että yhtiölle voidaan nollakorko ympäristössä hyväksyä melko korkeat kertoimet matalasta discountista johtuen, kunhan likviditeetti paranee.
2 . EV kertoimet ovat matalat kasvuyhtiölle. Olen itse laskunut DCF arvoa tälle 7% liikevaihdon kasvulla (tilitoimistoalan historiallinen CAGR n. 5%). Yhtiörakenne on vielä todistamatta, joten se painaa arvostusta. En näe tätä itse suurena ongelma, koska tilitoimistot hoitavat paikallisesti omia asiakkuuksia eikä konsernin tarvitse tätä ohjata. Konserni voi keskittyä ainoastaan toiminnan tehostamiseen ja automatisoitiin, kun paikalliset tilitoimistot tekevät itse kirjanpitoa.
3. Olen itse työskennellyt pankin kirjanpidossa, missä on jo pitkään rakennettu softan päälle automatiota ja näenkin, että suurimmat kilpailuhyödyt tullaan saavuttamaan tässä, koska kirjanpitosofta ala on niin kilpailtu, että suuria eroa ei niihin ole ainakaan vielä päässyt muodostumaan ja niiden hinnoittelu on melko huokeaa. Pankissa saatiin erittäin suuria tehokkuus hyötyjä softan päälle rakennetusta kone-oppimisesta ja automaatiosta. (mm. Tiliöintirobotit, automaattitäsmäytykset yms.) Kirjanpitoa tekevän henkilöstön määrä on pystytty pitkällä aikavälillä laskemaan puoleen, kun hoidettavien yhtiöiden määrä on pysynyt samana. Tilitoimistolle tämä tarkoittaa sitä, että liikevaihtoa per kirjanpitäjä tullaan pystymään nostamaan merkittävästi, jolloin kannattavuus paranee. (Talenomilla ja Aallonilla molemmilla suurin kuluerä on henkilöstökulut).
4. Yrittäjät tuskin tulevat olemaan ikinä halukkaita hoitamaan täysin itsenäisesti kirjanpito yms asioita. Tilitoimistolla tulee siis aina olemaan lisäarvoa tuottava paikka arvoketjussa. Ainoa riski olisi raaka hintakilpailu, joka tuhoisi kannattavuus parannuksen. Onneksi hinta ei ole ainoa kilpailu tekijä tilitoimistoalalla.
5. Yrityskaupat. Olen laskeskellut, että eniten arvoa syntyy lyhyellä aikavälillä, jos Aallon group saa kassansa sijoitettua n. 50% shares 50% cash jaolla n. 1 ev/sales kertoimella ostettaviin tilitoimistoihin. Tämä voisi vielä nostaa hyväksyttävää arvostustasoa, kun M&A strategialle saadaan todisteita, jolloin yrityskaupoista saatavat ”kertahyödyt” tulisivat kertoimella.
6. Kassavirta tulee heti omistajille. Yrityksen CAPEX tarpeet ovat erittäin alhaiset jolloin vapaakassavirta on vuolasta ja se voidaan jakaa omistajille tai käyttää yrityskauppoihin. Asiakasportaali, mikä menee jo it ylläpitokuluihin on ainoa ”CAPEX” item. Tämä pienentää riskiä vs. Esimerkiksi Talenom, joka investoi suuren osan kassavirrastaan järjestelmäkehitykseen. Aallonnissa ei ole teknologiariskiä, koska he hyödyntävät useaa kirjanpitosoftaa ja voivat aina vaihtaa parhaimpaa, koska integraatio asiakasportaaliin on helppoa. Teknologia riskin kantavat softan tuottajat. Skaalautumiseen tällä ei ole niin oleellista vaikutusta, kun Aallon ja Talenom kuluista 65% on henkilöstökuluja. Suurin skaalautuminen tuleekin henkilöstökulujen osalta, kun kirjanpitäjät pystyvät hoitamaan yhä useampaa yhtiötä, kun heidään tekemää työtä automatisoidaan.
Tässä nopeasti ajatukseni asiasta ei ihan jäsennellyimmässä muodossa. Palataan jäsennellyn kirjoitelman kanssa, kun on saatavilla muitakun pro forma lukuja ja ehkä ekoja näytteitä M&A strategiasta.
Kirjanpitoa tekevän henkilöstön määrä on pystytty pitkällä aikavälillä laskemaan puoleen, kun hoidettavien yhtiöiden määrä on pysynyt samana. Tilitoimistolle tämä tarkoittaa sitä, että liikevaihtoa per kirjanpitäjä tullaan pystymään nostamaan merkittävästi, jolloin kannattavuus paranee. (Talenomilla ja Aallonilla molemmilla suurin kuluerä on henkilöstökulut).
Monesta asiasta samaa mieltä, mutta tuo yllämainittu on (tilitoimiston näkökulmasta) vähän monitahoinen asia (saa nähdä onnistuinko lainaamaan oikein...). Iso osa tilitoimistoista hinnoittelee työnsä aikaan perustuen (xx euroa / tunti). Pienenä kysymysmerkkinä on, kuinka käy asiakkaan laskun (ja tilitoimiston liikevaihdon) jos tähän saakka on veloitettu 50h * 60e = 3.000e / kk ja jatkossa työhön menee vain 25h? Jotain pitäisi myydä tilalle. Tuntihintaa ei voi noin vaan nostaa 120 euroon ja moni asiakas kyllä itsekin tajuaa, että aikaa menee vähemmän - laskun tulisi pienentyä. Toki on olemassa kiinteähintaisia sopimuksi ym. mutta ymmärtänet(te) pointin.
Ei voi myöskään ajatella suoraan, että tämä em. kirjanpitäjä tekee tilalle sitten 25h toista asiakasta ja laskutus pysyy samana, koska ei yrityksiä / asiakkaita ole lukematon määrä. Itse näkisin, että ohjelmistojen ja asiantuntijapalveluiden osuus tilitoimistojen liikevaihdosta kasvaa ja valveutuneet asiakkaat keskittyvät tietyille toimijoille. Onko Aallon Group tällainen toimija tulevaisuudessa, en tiedä. Tämänhetkisellä kokoonpanolla mielestäni ei. Ainakin osa Groupin toimistoista edustaa sitä todella vanhanaikaista tilitoimistomaailmaa...käykää vaikka katsomassa erillisyhtiöiden tilinpäätöksiä :-D kas kun ei ole kirjoituskoneella tehtyjä (vai olikohan joku).
Tähän väliin toki hieman perverssiä sanoa, mutta omistan itsekin ko. osaketta. Se ei johdu siitä, että pitäisin yhtiötä hyvänä toimijana alallaan vaan siitä, että ala on todellakin pomminvarma kuten on moneen kertaan todettu. Lisäksi tuo robotiikan ja sähköisen taloushallinnon käyttöönotto on todellisuudessa tapahtunut paljon hitaammin kuin monesti annetaan ymmärtää. Kirjanpitäjille on töitä jatkossakin ja nämä perinteisetkin tilitoimistot tulevat tekemään 10-15% liikevoittoa vielä vuosikausia nykyiselläkin systeemillä.
Tästä aiheesta voisi jatkaa monen sivullisen verran. Tarkoitus oli kommentoida vain parilla lauseella :(
Sen verran vielä lisään, että monet ajattelevat tällaisen yhteenliittymän tuovan kustannushyötyä hallintoon. Toivottavasti tässä tapauksessa ei käy päinvastoin... = listautuminen + väliportaiden (tuottamattomat) pomot.
Iso osa tilitoimistoista hinnoittelee työnsä aikaan perustuen (xx euroa / tunti).
Onko näin?
Jos on, niin tehokkuuden kaksinkertaistuminenhan johtaa sitten siihen, että uusien asiakkaiden hankkiminen tulee olemaan lasten leikkiä, kun asiakas saa saman palvelun n. puolta halvemmalla kuin kilpailijalta (toki tuntihintaakin voi vähän nostaa, jos tehokkuus kaksinkertaistuu). Tai sitten voi muuttaa laskutusperusteen joksikin muuksi.
Sitten tietysti jos kaikkien kilpailijoidenkin tehokkuus kaksinkertaistuu, on oman tehokkuuden kaksinkertaistuminen välttämätöntä että ylipäänsä pysyy hengissä.
Iso osa tilitoimistoista hinnoittelee työnsä aikaan perustuen (xx euroa / tunti).
Onko näin?
Jos on, niin tehokkuuden kaksinkertaistuminenhan johtaa sitten siihen, että uusien asiakkaiden hankkiminen tulee olemaan lasten leikkiä, kun asiakas saa saman palvelun n. puolta halvemmalla kuin kilpailijalta (toki tuntihintaakin voi vähän nostaa, jos tehokkuus kaksinkertaistuu). Tai sitten voi muuttaa laskutusperusteen joksikin muuksi.
Sitten tietysti jos kaikkien kilpailijoidenkin tehokkuus kaksinkertaistuu, on oman tehokkuuden kaksinkertaistuminen välttämätöntä että ylipäänsä pysyy hengissä.
Luulen ja tilitoimiston laskua katsoessa, että minulle tilitoimisto laskuttaa sekä vientiperusteisesti (muistaakseni yksi kuitti on neljä vienti) että tuntiperusteisesti: tilinpäätös ja neuvonta.
Kirjanpitoa tekevän henkilöstön määrä on pystytty pitkällä aikavälillä laskemaan puoleen, kun hoidettavien yhtiöiden määrä on pysynyt samana. Tilitoimistolle tämä tarkoittaa sitä, että liikevaihtoa per kirjanpitäjä tullaan pystymään nostamaan merkittävästi, jolloin kannattavuus paranee. (Talenomilla ja Aallonilla molemmilla suurin kuluerä on henkilöstökulut).
Monesta asiasta samaa mieltä, mutta tuo yllämainittu on (tilitoimiston näkökulmasta) vähän monitahoinen asia (saa nähdä onnistuinko lainaamaan oikein...). Iso osa tilitoimistoista hinnoittelee työnsä aikaan perustuen (xx euroa / tunti). Pienenä kysymysmerkkinä on, kuinka käy asiakkaan laskun (ja tilitoimiston liikevaihdon) jos tähän saakka on veloitettu 50h * 60e = 3.000e / kk ja jatkossa työhön menee vain 25h? Jotain pitäisi myydä tilalle. Tuntihintaa ei voi noin vaan nostaa 120 euroon ja moni asiakas kyllä itsekin tajuaa, että aikaa menee vähemmän - laskun tulisi pienentyä. Toki on olemassa kiinteähintaisia sopimuksi ym. mutta ymmärtänet(te) pointin.
Ei voi myöskään ajatella suoraan, että tämä em. kirjanpitäjä tekee tilalle sitten 25h toista asiakasta ja laskutus pysyy samana, koska ei yrityksiä / asiakkaita ole lukematon määrä. Itse näkisin, että ohjelmistojen ja asiantuntijapalveluiden osuus tilitoimistojen liikevaihdosta kasvaa ja valveutuneet asiakkaat keskittyvät tietyille toimijoille. Onko Aallon Group tällainen toimija tulevaisuudessa, en tiedä. Tämänhetkisellä kokoonpanolla mielestäni ei. Ainakin osa Groupin toimistoista edustaa sitä todella vanhanaikaista tilitoimistomaailmaa...käykää vaikka katsomassa erillisyhtiöiden tilinpäätöksiä :-D kas kun ei ole kirjoituskoneella tehtyjä (vai olikohan joku).
Sen verran vielä lisään, että monet ajattelevat tällaisen yhteenliittymän tuovan kustannushyötyä hallintoon. Toivottavasti tässä tapauksessa ei käy päinvastoin... = listautuminen + väliportaiden (tuottamattomat) pomot.
Olen samaa mieltä, että mitään rakettimaista skaalautumista ei tule. Olisi pitänyt tarkentaa, että uskon kannattavuuden paranevan hitaasti, mutta varmasti lähivuosina, jos ei asiakasmäärän kasvuna niin ainakin vanhojen kirjanpitäjien eläköityessä, kun suurin osa heidän työstään on automatisoitu aikojen saatossa, ei välttämättä uutta tarvitse heti rekrytä tilalle. Yhtiön kertoimetkaan eivät millään tavalla odota suurta skaalautumista.
Suurin osa tilitoimistojen hinnoittelusta on joko volyymipohjaista (viennit + ostolaskujen määrä jne) tai kiinteä hintainen tai sitten sekoitus näitä. Vain pienimmät yhtiöt tehdään pelkällä tuntityöllä, koska työtä on niin vähän, että volyymi/kiinteä hinnoittelu olisi turhan hintava. Muilla asiakkuuksilla tuntilaskutuksella menee lisätyöt, kuten käyttöomaisuuskirjanpito tai esimerkiksi edellä mainittu tilinpäätöstyö. Tämä hinnoittelu myös hieman hankaloittaa suoraa hintakilpailua, koska veloituksen muodostumisen vertailu ei ole täysin suoraviivaista kilpailijoiden välillä. Esimerkiksi, joillakin satunnaiset kysymykset kuuluvat kiinteään kuukausihintaan ja joillakin nämä laskutetaan sitten vielä erikseen kuukausihinnan päälle. Tämä on sidonnaista siihen mitä on sovittu.
Voisi varmaan siirtää Aallon Groupin ketjuun myös.
Ei minulla mitään tilastoja ole käytettävissä, mutta erittäin vahva perstuntuma kentältä... Vientiveloitukset - nämä ovat juurikin jäänne viime vuosituhannelta. Ei oikein toimi sähköisessä taloushallinnossa, kun järjestelmä tekee suuren osan vienneistä. Tai toki jos joku asiakas haluaa maksaa niin... Ainakin yhdessä Aallon groupin yhtiössä on edelleen voimassa tuo vienti + tunti + atk-kulut + mitä lie hinnoittelu. Eli laskulla on 10 riviä / tuotetta ja kaikki yksittäisenä tarkasteltuna ovat edullisia. Hintojen vertailu toiseen toimistoon on hankalaa.
Ostolaskujen / tositteiden lukumäärä, kyllä. Tätä käytetään myös (Accountor mm.). Niin kuin laitoit, miten on sovittu. Monesti kuitenkin näillä lisätöillä varmistetaan se, ettei ainakaan katteettomaksi työ jää.
Etenkin isommilla asiakkuuksilla on kiinteät sopimushinnat, mutta kyllä näidenkin laskemiseen on käytetty työhön menevää aikaa. Yhdessä vaiheessa Talenom markkinoi agressiivisesti tarjoamalla todella alhaista kk-hintaa, mutta pian asiakas huomasi, että kiinteä hinta oli vain osa laskun kokonais-summasta, moni asia laskutettiin tuntihinnalla ns. lisätyönä. Tilitoimistojen liikevaihtojen suuri massa on kuitenkin yllättävän pienissä yhtiöissä ja näissä ollaan hyvinkin hintatietoisia.
Pointtina minulla oli kuitenkin se, että mikäli robotiikka syrjäyttää kirjanpitäjien työhön käyttämää aikaa, pitää tilitoimistojen välttämättä keksiä muita palveluita myytäväksi. Muuten seurauksena on vääjäämättä liikevaihdon lasku koko alalla. Ja vaikka ala ei kovin pääomavaltainen olekaan, on ne kiinteät kulut tilitoimistoillakin. Aluksi käy ja on käynytkin niin, että tehokkaat toimijat kasvavat ja vanhanaikaiset näivettyvät pois, mutta sitten jos alalla olisi enää tehokkaita toimijoita?
Vähän harhailee ajatus mutta tiivistetysti Aallon Groupista: En näe yhtiöllä mitään kilpailuetua muihin toimijoihin (päin vastoin, tiedän monta ei-pörssilistattua tilitoimistoa, jotka ovat paljon pidemmällä toiminnassaan), mutta kun pörssissä ei vielä muitakaan tilitoimistoja ole, niin helppo sijoituspäätös :). Talenomia en laske, sen arvostus on karannut aivan järjettömäksi imo.
Hyvää settiä kaikilta Aallon Grouppiin liittyen, kiitti. Mietityttää kuinka paljon automatisoinnilla pystytään vielä tehostamaan tilitoimistoalaa lähivuosina. Olettaen, ettei tällainen softakehitys ole aivan liian vaikeaa niin luulisi sen päätyvän suurimmalle osalle tilitoimistoista. Siinä tapauksessa pitäisi kyl myydä omistus pois, koska kuten jpkl mainitsi niin jos sama työ voidaan tehdä esim. tuplasti pienemmällä työmäärällä, niin liikevaihto puolittuu mutta voittomarginaali pysyy todennäköisesti ennallaan kun ylimääräiset voitot kilpaillaan pois. Silti musta tuntuu, että tässä voi olla lyhyellä aikavälillä pelipaikka holdata ainakin muutaman osarin ajan ja katsoa miten yritysostostrategia lähtee liikkeelle. Jos pystytään näin fragmentoituneella markkinalla ostamaan <10x voittomultippelilla tilitoimistoa, joka sen jälkeen valuoidaan pörssissä 15x niin se on rahan printtaamista ja Aallon Groupin valuaatio saattaa lähteä lähestymään Talenomia.
Pitkään ne piti mua jännityksessä, mutta tulihan se offeri sieltä! Syksyllä ois sit muutto vuodeks Lontooseen. Alkoi hieman kuumottamaan, kun tässä kesti niin pitkään, että muiden koulujen hakuajat ehtivät mennä umpeen, enkä ollut hakenut mihinkään varalle. Eikä oikeastaan mikään muu LSEn lisäks ois kiinnostanut, paitsi tyyliin Oxford ja London Business School. Oxfordin hylkäsin sen takia, että tyttöystävä muuttaa messiin ja halutaan asua Lontoossa pikkukylän sijasta. London Business Schooliin oli tarkoitus hakea varavaihtoehtona.
LSEssä hain ykkösvaihtoehtona MSc Finance and Private Equity -linjalle ja tokana MSc Accounting and Finance. Hakusivulla varoitettiin selvästi, että pitää olla hyvät Private Equityyn liittyvät perustelut, miksi juuri hakee tälle linjalle. Esim. internshippejä tms. Mulla ei ollut mitään sellaista mutta ajattelin mun vahvalla hakemuksella, että ne ottaa mut kuitenkin. Noh eipä sit ottanut mikä yllätti kovasti. Ja sen jälkeen jouduin venaamaan piiitkään:
17.1. Saan hakemuksen valmiiksi ja laitettua sisään.
7.2. Saan sähköpostia LSEltä ja luulen, että nyt saan selville pääsinkö sisään. Pettymyksekseni selviää kolme viikkoa kestäneen siinä, että joku siellä päässä oli käynyt hakemukseni läpi ja todennut, että kaikki kunnossa. Nyt vasta hakemus lähtee ykkösvaihtoehdon departmentille.
20.2. Hakemukseni ykkösvaihtoehto hylkää mut ja hakemus lähtee kakkosvaihtoehdolle.
28.2. Saan sähköpostin, jossa pyydetään lisätietoja ainoasta suorittamastani laskentatoimen kurssista.
5.3. Saan vasta lähetettyä tiedot, koska kurssitiedot oli ainoastaan saatavilla ruotsiksi. Jouduin kääntämään ne enkuksi ja hyväksyttämään ne Hankenin proffalla.
10.4. London Business Schoolin rahoituksen maisterin (MFA) haku menee umpeen ja alkaa oikeesti jännittämään jäänkö kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Oon tosin lukenut, että mitä kauemmin hakemus on sisällä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se hyväksytään, sillä kieltävät vastaukset tulevat useimmiten nopeammin. Saattoi myös liittyä siihen, että ne venaa mahdollisimman pitkään Brexit-tilanteenkin takia, ettei viisumin kanssa mee liian vaikeeks.
17.4. Eilen tuli sähköpostin, että pääsin sisään! Sillä ehdolla tosin, että suoritan kesällä yhden preparatory laskentatoimen kurssin.
Toki ykkösvaihtoehto ois ollut kiva sen takia, että ois päässyt Private Equity -kurssille, mutta muuten tutkinnoissa pystyy lukemaan käytännössä samat kurssit. Mun Accounting and Finance maisteritutkintoon hakee ~1100 kovatasoista hakijaa, joista ~140 saa paikan. Tutkintoon sisältyy kaksi pakollista laskentatoimen kurssia, jotka ovat yhteensä 25% tutkinnosta. Toinen niistä on "Topics in Financial Reporting", jonka oisin varmaan joka tapauksessa halunnut lukea, jotta saa paremman käsityksen siitä, miten pörssiyhtiöt pystyvät kikkailemaan lukujen kanssa osareissa. Teslaa seuratessa tätä on jo hieman oppinut. Mun mielestä Hankenin rahoituksen kursseilla käydään ihan liian vähän läpi näitä juttuja. LSEn maisterissa on myös hemmetin mukavaa, ettei ole mitään pakollisia kielikursseja sun muuta turhaa kuten Suomessa. Neljä kurssia pääsee vapaasti valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista:
Ainakin joku 8 noista kiinnostaa, niin joutuu tarkemmin funtsimaan mihin päädyn.
Kelasin avata itse hakuprosessia ja antaa vähän vinkkejä jos vaikkapa jotain lukijaa kiinnostaisi hakea tulevaisuudessa. Lista kaikesta, mitä vaaditaan:
Application Form
Täytetään netin kautta, jossa vastataan erilaisiin kysymyksiin itsestään.
Two academic references
Suositukset kahdelta proffalta. Tää oli mulle vähän hankala, koska Hankenilla luennoilla on useimmiten isot ryhmäkoot jolloin professoreiden kanssa ei juurikaan tuu bondailtua. Muistan toki, että muutamat hikarit kävi aina pyytämässä proffalta lisätehtäviä ja kysyi tapoja auttaa jne. Varmaan just sen takia, että tiesivät tarvitsevansa suosituksia tulevaisuudessa. Eli jos eliittikoulu ulkomailla kiinnostaa niin kannattaa ehdottomasti pitää tämä mielessä opiskelujen alusta asti ja bondailla muutaman proffan kanssa kunnolla. Mulla kävi sinänsä vähän tuuri kun otin valinnanvapaaksi kurssiksi maisteritason Mergers & Acquisitions -kurssin. Proffalla oli paljon uusia laskuharjoitustehtäviä, joita mä päädyin ratkomaan ekana kaikista ja huomasin monessa olevan laskuvirheitä. Proffa oli kiitollinen kun ilmoitin niistä aina kun löysin. Kurssilla oli välitentti, josta onnistuin saamaan luokan parhaan arvosanan, jonka jälkeen proffa alkoi kyselemään multa kiinnostaisiko mua PhD-tutkinnot. Chattailtiin niitä ja näitä kunnes tajusin kysyä häneltä, suostuisiko hän suosittelemaan mua joskus tulevaisuudessa kun mulla on tarkoitus hakea ulkomaille kouluun, johon hän vastasi, että ilomielin. Tokan suosituksen mä päädyin vaan pyytämään random proffalta jota en juurikaan tuntenut, mutta jonka rahoituksen kursseilla olin saanut hyviä arvosanoja. Se ei salee ollut hirveän vakuuttava suositus, kun ymmärtäkseni LSE kysyy proffilta suosituksessa kaikennäköisiä eri kysymyksiä oppilaaseen liittyen.
Academic Transcript
Kopio koulutodistuksesta, eli mitä arvosanoja kursseista on saanut. Tässä uskon olleeni vahvoilla, sillä pääaineeni kandin rahoituksen kurssien keskiarvo oli 94/100, jonka olettaisin olevan ~1-3% parhaan joukossa Hankenin rahoituksen opiskelijoista.
Statement of academic purpose
Tää oli vittumainen tehtävä mutta ymmärtäkseni tosi tärkeä. 1000-1500 sanan essee siitä, miksi LSEn pitäisi valita juuri mut ja miksi haen juuri tälle linjalle. Mun erikoisella taustalla tää essee oli erityisen tärkeä. Meni varmaan joku viikko kun kirjoitin eri versioita ja muokkasin niitä. Aloitin sillä, miten en ole koskaan ollut uhkapelaaja, eikä ammattimainen pokerin pelaaminen ole lainkaan sitä, vaan laskelmoivaa ja kovaa duunia. Kerroin miten pokeriurani lähti käyntiin ja kehittyi, ja sen jälkeen kuinka pokerissa vaaditaan hyvin paljon samoja ominaisuuksia kuin sijoittamisessa. Jatkoin sillä, miten menestykseni pokerissa sai mut kiinnostumaan sijoittamisesta ja mainitsin tän blogin. Sen jälkeen kerroin koulumenestyksestäni ja treidausharjoittelupaikastani, josta sain täysipäiväsen työtarjouksen. Sit tulevaisuuden suunnitelmistani ja jotain diibadaabaa keskusteluistani vanhan Hanken+LSE tyypin kanssa LSE-kokemuksesta, "jotta ymmärsin juuri LSEn olevan se paikka mulle", kun ymmärtäkseni on tärkeää pystyä perustelemaan miksi haluan juuri tähän kouluun, ja "koska se on paras" on kuulemma huono vastaus.
CV
LSEhen ja rahoitusalalla yleensäkin odotetaan hieman erilaista CVtä kuin mitä oon nähnyt normi Suomi-duuneihin. On tärkeää saada kaikki mahtumaan yhdelle sivulle, eikä missään nimessä laiteta kuvaa itsestä. Keskityin pokerisaavutuksiin mutta uskon, että jenkkitreidausinternshippi oli hyvin tärkeä siinä mielessä, että se osoittaa pystyväni pärjäämään myös normiduuniympäristössä. Näin jälkeenpäin ajateltuna on mahdollista, että taustastani oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Näen helposti sen, että joku Admissions-työntekijä ei oikein tajua tätä mun pokerihommaa ja ottaa mielummin 22-vuotiaan parilla internshipillä, kuin tällaisen 29-vuotiaan ikälopun yhdellä internshipillä.
GMAT
GMAT-testi on haastavin ja eniten aikaa vievä osa hakemusta. Mun mielestä se on nerokkaasti tehty testi, joka testaa tosi hyvin matemaattista älykkyyttä ja loogista ajattelukykyä. Mä harjoittelin siihen tyyliin kaksi kuukautta ja sain 720/800, millä pääsee parhaimman 6% joukkoon kaikista GMATin suorittaneista. Kirjoitin aikoinaan pidemmän tekstin testistä, jossa jaan myös vinkkejä testissä pärjäämiseen:
IELTS on kansainvälinen englannin kielen testi, joka muistuttaa ylioppilaskirjoitusten enkkutestiä mutta sisältää myös suullisen testin. Harjoittelin testiin vaan muutaman tunnin päivää ennen tekemällä IELTSän omilta kotisivuilta jotain harjoittelutehtäviä. Ymmärtäkseni tää ei oo hirveen tärkeä osa hakemusta. Testissä saadaan arvosana neljästä eri kategoriasta, joista mä sain: Listening: 8,5/9 Reading: 8,5/9 Writing 8/9 Speaking: 7,5/9 Overall Score (keskiarvo): 8/9
Eka osio on hyvin samanlainen testi kuullun ymmärtämisessä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Kaikissa osioissa on tiukat aikarajat. Nauha pyörii ja kuuluu eri arkitilanteiden keskusteluja, ja pitää niiden perusteella vastata paperilla erilaisiin kysymyksiin. Tokassa osiossa luetaan tekstejä ja vastataan kysymyksiin. Kolmannessa kirjoitetaan kaksi esseetä random annetuista aiheista. Sit mulla oli vika eli suullinen osio eri päivänä. Siinä ollaan kahdestaan huoneessa testaajan kanssa ja vastataan kysymyksiin/keskustellaan hänen kanssaan ~15 minuutin ajan eri aiheista. Se meni ehkä mulla vähän alle EVn kun tuli muutama niin erikoinen kysymys, etten oikein keksinyt niistä hirveesti puhuttavaa. LSE minimivaatimukset näistä tosin ei oo hirveen kovia:
Mä uskon, että testi on enemmän sitä varten, että LSE saa selville onko kielitaso tarpeeksi hyvä, että pystyy ymmärtämään koulutehtävät ja selviää Lontoossa asumisesta.
Mut hemmetti miten fiiliksissä mä oon! Ois ollut melko turhauttavaa jos kaikki tää duuni ois mennyt hukkaan ja opiskelupaikka ois jäänyt saamatta. Tässä just fiilistelen Banksiden pilvenpiirtäjävuokrakämppiä.
Pitkään ne piti mua jännityksessä, mutta tulihan se offeri sieltä! Syksyllä ois sit muutto vuodeks Lontooseen. Alkoi hieman kuumottamaan, kun tässä kesti niin pitkään, että muiden koulujen hakuajat ehtivät mennä umpeen, enkä ollut hakenut mihinkään varalle. Eikä oikeastaan mikään muu LSEn lisäks ois kiinnostanut, paitsi tyyliin Oxford ja London Business School. Oxfordin hylkäsin sen takia, että tyttöystävä muuttaa messiin ja halutaan asua Lontoossa pikkukylän sijasta. London Business Schooliin oli tarkoitus hakea varavaihtoehtona.
LSEssä hain ykkösvaihtoehtona MSc Finance and Private Equity -linjalle ja tokana MSc Accounting and Finance. Ensimmäisen uskon olevan jenkkien ulkopuolella halutuin maisteri rahoitusalalla. Hakusivulla varoitettiin selvästi, että pitää olla hyvät Private Equityyn liittyvät perustelut, miksi juuri hakee tälle linjalle. Esim. internshippejä tms. Mulla ei ollut mitään sellaista mutta ajattelin mun vahvalla hakemuksella, että ne ottaa mut kuitenkin. Noh eipä sit ottanut mikä yllätti kovasti. Ja sen jälkeen jouduin venaamaan piiitkään:
17.1. Saan hakemuksen valmiiksi ja laitettua sisään.
7.2. Saan sähköpostia LSEltä ja luulen, että nyt saan selville pääsinkö sisään. Pettymyksekseni selviää kolme viikkoa kestäneen siinä, että joku siellä päässä oli käynyt hakemukseni läpi ja todennut, että kaikki kunnossa. Nyt vasta hakemus lähtee ykkösvaihtoehdon departmentille.
20.2. Hakemukseni ykkösvaihtoehto hylkää mut ja hakemus lähtee kakkosvaihtoehdolle.
28.2. Saan sähköpostin, jossa pyydetään lisätietoja ainoasta suorittamastani laskentatoimen kurssista.
5.3. Saan vasta lähetettyä tiedot, koska kurssitiedot oli ainoastaan saatavilla ruotsiksi. Jouduin kääntämään ne enkuksi ja hyväksyttämään ne Hankenin proffalla.
10.4. London Business Schoolin rahoituksen maisterin (MFA) haku menee umpeen ja alkaa oikeesti jännittämään jäänkö kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Oon tosin lukenut, että mitä kauemmin hakemus on sisällä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se hyväksytään, sillä kieltävät vastaukset tulevat useimmiten nopeammin. Saattoi myös liittyä siihen, että ne venaa mahdollisimman pitkään Brexit-tilanteenkin takia, ettei viisumin kanssa mee liian vaikeeks.
17.4. Eilen tuli sähköpostin, että pääsin sisään! Sillä ehdolla tosin, että suoritan kesällä yhden preparatory laskentatoimen kurssin.
Toki ykkösvaihtoehto ois ollut kiva sen takia, että ois päässyt Private Equity -kurssille, mutta muuten tutkinnoissa pystyy lukemaan käytännössä samat kurssit. Mun Accounting and Finance maisteritutkintoon hakee ~1100 kovatasoista hakijaa, joista ~140 saa paikan. Tutkintoon sisältyy kaksi pakollista laskentatoimen kurssia, jotka ovat yhteensä 25% tutkinnosta. Toinen niistä on "Topics in Financial Reporting", jonka oisin varmaan joka tapauksessa halunnut lukea, jotta saa paremman käsityksen siitä, miten pörssiyhtiöt pystyvät kikkailemaan lukujen kanssa osareissa. Teslaa seuratessa tätä on jo hieman oppinut. Mun mielestä Hankenin rahoituksen kursseilla käydään ihan liian vähän läpi näitä juttuja. LSEn maisterissa on myös hemmetin mukavaa, ettei ole mitään pakollisia kielikursseja sun muuta turhaa kuten Suomessa. Neljä kurssia pääsee vapaasti valitsemaan seuraavista vaihtoehdoista:
Ainakin joku 8 noista kiinnostaa, niin joutuu tarkemmin funtsimaan mihin päädyn.
Kelasin avata itse hakuprosessia ja antaa vähän vinkkejä jos vaikkapa jotain lukijaa kiinnostaisi hakea tulevaisuudessa. Lista kaikesta, mitä vaaditaan:
Application Form
Täytetään netin kautta, jossa vastataan erilaisiin kysymyksiin itsestään.
Two academic references
Suositukset kahdelta proffalta. Tää oli mulle vähän hankala, koska Hankenilla luennoilla on useimmiten isot ryhmäkoot jolloin professoreiden kanssa ei juurikaan tuu bondailtua. Muistan toki, että muutamat hikarit kävi aina pyytämässä proffalta lisätehtäviä ja kysyi tapoja auttaa jne. Varmaan just sen takia, että tiesivät tarvitsevansa suosituksia tulevaisuudessa. Eli jos eliittikoulu ulkomailla kiinnostaa niin kannattaa ehdottomasti pitää tämä mielessä opiskelujen alusta asti ja bondailla muutaman proffan kanssa kunnolla. Mulla kävi sinänsä vähän tuuri kun otin valinnanvapaaksi kurssiksi maisteritason Mergers & Acquisitions -kurssin. Proffalla oli paljon uusia laskuharjoitustehtäviä, joita mä päädyin ratkomaan ekana kaikista ja huomasin monessa olevan laskuvirheitä. Proffa oli kiitollinen kun ilmoitin niistä aina kun löysin. Kurssilla oli välitentti, josta onnistuin saamaan luokan parhaan arvosanan, jonka jälkeen proffa alkoi kyselemään multa kiinnostaisiko mua PhD-tutkinnot. Chattailtiin niitä ja näitä kunnes tajusin kysyä häneltä, suostuisiko hän suosittelemaan mua joskus tulevaisuudessa kun mulla on tarkoitus hakea ulkomaille kouluun, johon hän vastasi, että ilomielin. Tokan suosituksen mä päädyin vaan pyytämään random proffalta jota en juurikaan tuntenut, mutta jonka rahoituksen kursseilla olin saanut hyviä arvosanoja. Se ei salee ollut hirveän vakuuttava suositus, kun ymmärtäkseni LSE kysyy proffilta suosituksessa kaikennäköisiä eri kysymyksiä oppilaaseen liittyen.
Academic Transcript
Kopio koulutodistuksesta, eli mitä arvosanoja kursseista on saanut. Tässä uskon olleeni vahvoilla, sillä pääaineeni kandin rahoituksen kurssien keskiarvo oli 94/100, jonka olettaisin olevan ~1-3% parhaan joukossa Hankenin rahoituksen opiskelijoista.
Statement of academic purpose
Tää oli vittumainen tehtävä mutta ymmärtäkseni tosi tärkeä. 1000-1500 sanan essee siitä, miksi LSEn pitäisi valita juuri mut ja miksi haen juuri tälle linjalle. Mun erikoisella taustalla tää essee oli erityisen tärkeä. Meni varmaan joku viikko kun kirjoitin eri versioita ja muokkasin niitä. Aloitin sillä, miten en ole koskaan ollut uhkapelaaja, eikä ammattimainen pokerin pelaaminen ole lainkaan sitä, vaan laskelmoivaa ja kovaa duunia. Kerroin miten pokeriurani lähti käyntiin ja kehittyi, ja sen jälkeen kuinka pokerissa vaaditaan hyvin paljon samoja ominaisuuksia kuin sijoittamisessa. Jatkoin sillä, miten menestykseni pokerissa sai mut kiinnostumaan sijoittamisesta ja mainitsin tän blogin. Sen jälkeen kerroin koulumenestyksestäni ja treidausharjoittelupaikastani, josta sain täysipäiväsen työtarjouksen. Sit tulevaisuuden suunnitelmistani ja jotain diibadaabaa keskusteluistani vanhan Hanken+LSE tyypin kanssa LSE-kokemuksesta, "jotta ymmärsin juuri LSEn olevan se paikka mulle", kun ymmärtäkseni on tärkeää pystyä perustelemaan miksi haluan juuri tähän kouluun, ja "koska se on paras" on kuulemma huono vastaus.
CV
LSEhen ja rahoitusalalla yleensäkin odotetaan hieman erilaista CVtä kuin mitä oon nähnyt normi Suomi-duuneihin. On tärkeää saada kaikki mahtumaan yhdelle sivulle, eikä missään nimessä laiteta kuvaa itsestä. Keskityin pokerisaavutuksiin mutta uskon, että jenkkitreidausinternshippi oli hyvin tärkeä siinä mielessä, että se osoittaa pystyväni pärjäämään myös normiduuniympäristössä. Näin jälkeenpäin ajateltuna on mahdollista, että taustastani oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Näen helposti sen, että joku Admissions-työntekijä ei oikein tajua tätä mun pokerihommaa ja ottaa mielummin 22-vuotiaan parilla internshipillä, kuin tällaisen 29-vuotiaan ikälopun yhdellä internshipillä.
GMAT
GMAT-testi on haastavin ja eniten aikaa vievä osa hakemusta. Mun mielestä se on nerokkaasti tehty testi, joka testaa tosi hyvin matemaattista älykkyyttä ja loogista ajattelukykyä. Mä harjoittelin siihen tyyliin kaksi kuukautta ja sain 720/800, millä pääsee parhaimman 6% joukkoon kaikista GMATin suorittaneista. Kirjoitin aikoinaan pidemmän tekstin testistä, jossa jaan myös vinkkejä testissä pärjäämiseen:
IELTS on kansainvälinen englannin kielen testi, joka muistuttaa ylioppilaskirjoitusten enkkutestiä mutta sisältää myös suullisen testin. Harjoittelin testiin vaan muutaman tunnin päivää ennen tekemällä IELTSän omilta kotisivuilta jotain harjoittelutehtäviä. Ymmärtäkseni tää ei oo hirveen tärkeä osa hakemusta. Testissä saadaan arvosana neljästä eri kategoriasta, joista mä sain: Listening: 8,5/9 Reading: 8,5/9 Writing 8/9 Speaking: 7,5/9 Overall Score (keskiarvo): 8/9
Eka osio on hyvin samanlainen testi kuullun ymmärtämisessä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Kaikissa osioissa on tiukat aikarajat. Nauha pyörii ja kuuluu eri arkitilanteiden keskusteluja, ja pitää niiden perusteella vastata paperilla erilaisiin kysymyksiin. Tokassa osiossa luetaan tekstejä ja vastataan kysymyksiin. Kolmannessa kirjoitetaan kaksi esseetä random annetuista aiheista. Sit mulla oli vika eli suullinen osio eri päivänä. Siinä ollaan kahdestaan huoneessa testaajan kanssa ja vastataan kysymyksiin/keskustellaan hänen kanssaan ~15 minuutin ajan eri aiheista. Se meni ehkä mulla vähän alle EVn kun tuli muutama niin erikoinen kysymys, etten oikein keksinyt niistä hirveesti puhuttavaa. LSE minimivaatimukset näistä tosin ei oo hirveen kovia:
Mä uskon, että testi on enemmän sitä varten, että LSE saa selville onko kielitaso tarpeeksi hyvä, että pystyy ymmärtämään koulutehtävät ja selviää Lontoossa asumisesta.
Mut hemmetti miten fiiliksissä mä oon! Ois ollut melko turhauttavaa jos kaikki tää duuni ois mennyt hukkaan ja opiskelupaikka ois jäänyt saamatta. Tässä just fiilistelen Banksiden pilvenpiirtäjävuokrakämppiä.
Onnea opiskelupaikan johdosta!
Jos voi uteliaisuudesta kysyä, niin aiotko osallistua ensi kesänä WSOP:hen?
Onneks olkoon opiskelupaikasta. Kova duuni kantaa hedelmää.
JJJJ kirjoitti:
Onnea opiskelupaikan johdosta!
Jos voi uteliaisuudesta kysyä, niin aiotko osallistua ensi kesänä WSOP:hen?
Kiitos!! Kannattaa muuten jättää näin pitkät postaukset "quote"matta, tekee blogin lukemisesta työläämpää. Joka kesä kun tuun Vegasista takas Suomeen niin oon varma, että ensi vuonna WSOP jää väliin. Jännästi kuitenkin aina pelihalut kasvaa vuoden aikana ja jotenkin päädyn sinne uudestaan. Las Vegas on ehdottomasti yksi mun lempparikaupunkeja. Tänä vuonna oon tosin aika varma, että jää väliin. Kiva viettää Suomessa mahdollisimman paljon aikaa ennen Lontoon reissua.
Törmäsin Financial Timesissa hetki sit tällaiseen kuvaajaan:
Ehkä vähän epäselvä, mutta kuvaa siis 120 eri brittiyliopistosta valmistuneiden keskipalkkaa 29-vuotiaana. Vihreet pisteet on "Russell Group"-yliopistoja, jotka ovat vähän niin kuin Brittien Ivy League, eli ns. eliittiyliopistoja. Palkat taitaa toki olla koulujen kaikkien lukuaineiden keskiarvo ja rahoituksen opiskelijoilla korkeampi, mutta yllätyin hieman siitä, miten alhaisia keskipalkat ovat. Jopa LSEstä valmistuneilla vuosipalkka on tossa vaiheessa uraa vaan 60k puntaa vuodessa. Lontoossa sillä ei mitään luksuselämää eletä.
Tuli mieleen, että täältä saattaa löytyä osaavaa porukkaa neuvomaan:
Tuun matkustelemaan paljon Helsingin ja Lontoon välillä tulevan lukuvuoden aikana ja ajattelin säätää sellaisen setin, että mulla ois vaan yksi läppäri käytössä ja sille telakointiasemat sekä Suomessa, että Lontoossa, jotta saan aina kunnon näytön, näppäimistön ja hiiren käyttöön. Pitäis ehdottomasti olla Windows-läppäri, vihaan Macin OSää (toki varmasti vaan siks, etten oo koskaan jaksanut opetella käyttämään sitä). Mahdollisimman kevyt, pitkä akun kesto ja suhtkoht iso näyttö, tyyliin 15,6 tuumaa. Hinnalla ei oo merkitystä. Ihan hyvä jos voi jotain uusia pelejä pyörittää, mutta ei tarvii mitenkään ylitehokas olla. Joskus kun oon automaattisesti ostanut sen kalleimman ja tehokkaimman version, niin se ei ookkaan ollut hyvä kun on saattanut ylikuumentua helposti ja kuluttaa akkua nopeammin. Googlauksella Dellin XPS läppäri vaikuttaa parhaimmalta. Noita telakointiasemia ei oo koskaan ollut käytössä niin niistä en tiedä mitään. Sijoitustietolaiset, suositelkaa jotain!
Razer Blade voi olla hyvä vaihtoehto Dellille. Taitaa olla vähän litteempi ja kevyempi. Se on myös enemmän gamereille suunnattu, kuin Dell. En tiedä onko sille jotain hyviä telakointiasemia, mutta siinä on tarvittavat liitännät näytöille, eikä telakointiasemia ainakaan sen takia tarvita. Taitaa USB C:llä saada vielä 3 näyttöä tarvittaessa kiinni ja silti jää hyvin liitäntöjä. Mut se voi olla vaihtoehto Dellille, varsinkin jos haluaa pelailla myös.
Dell XPS 15 on aika kompakti kone. Akun kesto myös on hyvä varsinkin jos ottaa mallin missä ei kosketusnäyttöä ja vähän "hitaampi" prosessori. Pakko kyllä vielä mainita se että lähes olemattomat näytön reunukset.
Dell XPS tai Lenovon X1 extreme. Saa mukavasti pienehköön telakkaan kaikki mainitsemasi kiinni ja yhdellä Usb-C johdolla koneeseen. Kalliimmilla kokoonpanoilla pyörittää "mitä vaan" ja aika samanlaiset, toki Lenovo vähän hintavampi. Hieman eri näppistuntuma (imo Lenovo parempI) ja muita pieniä eroja, mutta ostat kumman tahansa niin on hyvä hankinta, kun hinta ei huimaa. Kuten yllä mainittu, niin kannattaa harkita haluaako kaikki herkut vai paremman akun keston.
Razer Blade voi olla hyvä vaihtoehto Dellille. Taitaa olla vähän litteempi ja kevyempi. Se on myös enemmän gamereille suunnattu, kuin Dell. En tiedä onko sille jotain hyviä telakointiasemia, mutta siinä on tarvittavat liitännät näytöille, eikä telakointiasemia ainakaan sen takia tarvita. Taitaa USB C:llä saada vielä 3 näyttöä tarvittaessa kiinni ja silti jää hyvin liitäntöjä. Mut se voi olla vaihtoehto Dellille, varsinkin jos haluaa pelailla myös.
Yhden Razer Bladen omistaneena en voi mitenkään suositella. Itse juuri uutta läppäriä hankkiessa mietin pitkään tota Dell XPS:ää, koska siinä oli oikeastaan kaikki ominaisuudet mitä halusin, mutta lopulta hinnan takia päädyin vähän huonompaan, mutta puolet halvempaan vaihtoehtoon. Mutta jos raha ei ole kynnyskysyms, Dell 100% ajasta.
Itselläni on tuo Dell XPS15 kärkimalli ollut puolisen vuotta ja voin kyllä suositella. Hyvä akkukesto, näppäimistö lähes yhtä hyvä kuin vanhemmissa macbookeissa, sopivan pieni ja kevyt.
Kannattaa mahdollisesti ottaa hieman alemman tierin i7 versio tuosta Dell XPS15:sta, Melkein kaikilla i9 läppäreillä on ollut ongelmia lämpöjen kanssa, jonka takia nopeammasta prosessorista ei saa paljoakaan irti. Jos haluaa pelailla uusimpia pelejä niin voi hankkia thunderbolt 3 liitäntäisen näytönohjaintelakan, sellaiseen sitten joku geforce RTX 2070/2080 ja se parantaa huomattavasti pelikokemusta. Näytöissä on tullut nyt vihdoin kunnollisella resoluutiolla varustettuja 49" näyttöjä (Samsung C4RG90 esim.) Joissa on kunnollinen resoluutio(5120x1440), jolloin ei tarvitse välttämättä käyttää useampaa näyttöä.
Mahdollisimman kevyt, pitkä akun kesto ja suhtkoht iso näyttö, tyyliin 15,6 tuumaa. Hinnalla ei oo merkitystä. Ihan hyvä jos voi jotain uusia pelejä pyörittää, mutta ei tarvii mitenkään ylitehokas olla. Joskus kun oon automaattisesti ostanut sen kalleimman ja tehokkaimman version, niin se ei ookkaan ollut hyvä kun on saattanut ylikuumentua helposti ja kuluttaa akkua nopeammin. Googlauksella Dellin XPS läppäri vaikuttaa parhaimmalta. Noita telakointiasemia ei oo koskaan ollut käytössä niin niistä en tiedä mitään. Sijoitustietolaiset, suositelkaa jotain!
Itsellä edellinen läppäri oli Lenovo ja nyt on tuo XPS 15 kärkimalli käytössä. Vaikka on parhaalla prossulla ja näyttiksellä, akunkesto on pitkä. Omassa käytössä ainakin alkuun ollut jopa +10h. Ainoa mikä itseä haittaa tuossa, on surkea touchpad verrattaen Lenovoon. Se toki ei ole ongelma, kun käyttää telakkaa. Toki myös pidän järkyttävän suunnitteluvirheenä XPS15 pohjaa. Se on jonkinlaista metallia ja sen tuuletusaukko on pohjassa. Tämä toki ymmärrettävää läppärin ohuen ulkomuodon takia, mutta läppäriä on käytännössä mahdoton pitempään käyttää sylissä. Se kuumenee aivan liikaa.
Jos et tarvi johkin PUBGin pelaamiseen kunnon näyttistä, kallistuisin ehdottomasti Lenovoiden suuntaan. X1 Carbon tai X1 Extremen suuntaan. Oma vanha läppäri oli Thinkpad E460, joka oli tyyliin 13,5". Silti fyysiseltä kooltaan XPS15 ei ole kuin noin sentin leveempi.
Jos haluat kunnollisella näyttiksellä läppärin, niin sitten vaihtoehtoja on vähemmän. Ainakin tälläiseen törmäsin itse syksyllä. Kannattaa myös koneen löydyttyä piruuttaa tsekkaa esim. Elisan ja Telian verkkokaupat (myös yrityspuoli). Oma XPS 15 maksoi 550€ vähemmän Elisalla, kuin missään muualla Suomessa.
Tuon kokoiseen läppäriin ei toki FHD ole ehkä paras, joten kannattaa yrittää löytää jokin WQHD HDR (2560x1440) -näytöllinen. Myös SSD-levy kannanttaa olla M.2. Osassa kalliimmissa tuo kovo meinaan on vielä SATA-mallia. Myös RAMia mielestäni ehdoton olla 16gt. Nämä rajaa vaihtehtoiset mallit jo kovin pieneen. Vielä jos sen näyttiksen haluat, niin ei markkinoilta löydy kuin kourallinen koneita.
Vaikka kuinka ajattelee käyttävänsä konettta vain telakassa, tulee sitä käytettyä ilmankin. Sen takia kannattaa melkein käydä kävellä johkin liikkeeseen ja testata esimerkiksi näppäimistön soveltuvuus itselle.
Yhden Razer Bladen omistaneena en voi mitenkään suositella. Itse juuri uutta läppäriä hankkiessa mietin pitkään tota Dell XPS:ää, koska siinä oli oikeastaan kaikki ominaisuudet mitä halusin, mutta lopulta hinnan takia päädyin vähän huonompaan, mutta puolet halvempaan vaihtoehtoon.
Onnittelut opiskelupaikasta! Kuten joku jo mainitsikin, kovalla tyolla paasee pitkalle, ja varmasti on hieno vuosi Lontoossa luvassa!
Ajattelin laittaa muutamia kommentteja omasta hakuprosessistani vuosien takaa:
Jeans kirjoitti:
Two academic references
Suositukset kahdelta proffalta. Tää oli mulle vähän hankala, koska Hankenilla luennoilla on useimmiten isot ryhmäkoot jolloin professoreiden kanssa ei juurikaan tuu bondailtua. Muistan toki, että muutamat hikarit kävi aina pyytämässä proffalta lisätehtäviä ja kysyi tapoja auttaa jne. Varmaan just sen takia, että tiesivät tarvitsevansa suosituksia tulevaisuudessa. Eli jos eliittikoulu ulkomailla kiinnostaa niin kannattaa ehdottomasti pitää tämä mielessä opiskelujen alusta asti ja bondailla muutaman proffan kanssa kunnolla. Mulla kävi sinänsä vähän tuuri kun otin valinnanvapaaksi kurssiksi maisteritason Mergers & Acquisitions -kurssin. Proffalla oli paljon uusia laskuharjoitustehtäviä, joita mä päädyin ratkomaan ekana kaikista ja huomasin monessa olevan laskuvirheitä. Proffa oli kiitollinen kun ilmoitin niistä aina kun löysin. Kurssilla oli välitentti, josta onnistuin saamaan luokan parhaan arvosanan, jonka jälkeen proffa alkoi kyselemään multa kiinnostaisiko mua PhD-tutkinnot. Chattailtiin niitä ja näitä kunnes tajusin kysyä häneltä, suostuisiko hän suosittelemaan mua joskus tulevaisuudessa kun mulla on tarkoitus hakea ulkomaille kouluun, johon hän vastasi, että ilomielin. Tokan suosituksen mä päädyin vaan pyytämään random proffalta jota en juurikaan tuntenut, mutta jonka rahoituksen kursseilla olin saanut hyviä arvosanoja. Se ei salee ollut hirveän vakuuttava suositus, kun ymmärtäkseni LSE kysyy proffilta suosituksessa kaikennäköisiä eri kysymyksiä oppilaaseen liittyen.
Suosituksien sisallosta en ole varma, mutta oma personal tutor aikanaan antoi ymmartaa, etta niissa on aika standardikysymykset, joihin vastataan. Omat suositukset olivat aikanaan edellamainitulta personal tutorilta (en ole varma professuurista, saattoi olla dosenttia vastaava), joka ei opettanut yhtaan kurssiani kandissa ja jonka kanssa tapaamisia oli kaksi tai kolme kertaa lukuvuoden aikana. Toinen suosittelija taisi olla peliteorian proffa, joka veti yhden kandikurssin ~150 opiskelijalle, ja jonka kanssa ei kylla mitaan henkevia keskusteltu luennon jalkeen.
Jeans kirjoitti:
CV
LSEhen ja rahoitusalalla yleensäkin odotetaan hieman erilaista CVtä kuin mitä oon nähnyt normi Suomi-duuneihin. On tärkeää saada kaikki mahtumaan yhdelle sivulle, eikä missään nimessä laiteta kuvaa itsestä. Keskityin pokerisaavutuksiin mutta uskon, että jenkkitreidausinternshippi oli hyvin tärkeä siinä mielessä, että se osoittaa pystyväni pärjäämään myös normiduuniympäristössä. Näin jälkeenpäin ajateltuna on mahdollista, että taustastani oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Näen helposti sen, että joku Admissions-työntekijä ei oikein tajua tätä mun pokerihommaa ja ottaa mielummin 22-vuotiaan parilla internshipillä, kuin tällaisen 29-vuotiaan ikälopun yhdellä internshipillä.
CV:n formaatista +1. Mielestani on uskomatonta, etta Suomessa CV:hen vaaditaan kuva - mikahan sen tuoma hyoty voi mahdollisesti olla? Ja jos MD-tason tyypit saavat uransa mahtumaan yhdelle sivulle, sen kylla luulisi onnistuvan muiltakin. Tyohakemuksia lukeneena monisivuiset CV:t yleensa vituttavat, kun 95%:ssa tapauksista sinne vain laitetaan kaikki turhat asiat vain sivumaaran lisaamiseksi. Akateemiset CV:t sun muut lienevat asia erikseen.
Voi olla, etta ajat ovat muuttuneet, mutta omalla kurssillani oli kaveri, joka ainakin vaitti elattaneensa itsensa pokerilla opiskeluidensa aikana. En tosin kysynyt, oliko asiaa tuonut hakemuksessa mitenkaan esille. Monella kurssilaisella ei ollut mitaan lahellekaan SIG:n tasoista CV:ssa, tosin se ei nimena ehka ole yhta tunnettu kuin pankit. Voinee siis olla kyse ihan hakemuksen kasittelijan tiedoistakin.
Jeans kirjoitti:
Tässä just fiilistelen Banksiden pilvenpiirtäjävuokrakämppiä.
Varmaankin One Blackfriars? Neo Bankside lienee myos hyva katsastaa, jos se alue kiinnostaa. Jalkimmaisen etuna hieman hiljaisempi sijainti (Tate Modern 4-6-kaistaisen tienristeyksen sijaan), mutta iha yhta korkealle ei paase. Osa ylemmista kerroksista ja penthouseista Neossa on tosin ihan Taten nakoalatasanteen edessa, joten kampan valinnassa saanee olla tarkkana.
LSE:lla on yksi student hall ihan Taten takana, jossa varmaan ainakin osa kurssikavereista tulevat asumaan.
Ehdottomasti XPS15 ja komppaan JiSeä ainakin hieman tuossa i9 vs i7 -asiassa. Tuohon tosin saattaa olla firmware-päivityksellä tulossa apua. Itsellä on XPS13 pari vuotta vanhana melko maksimispekseillä työkäytössä ja näppiksestä en erityisemmin itse pidä, mutta muuten se kone on hyvä. Akku alkaa nykyään olemaan liian huono ikäisekseen, mutta toisaalta käytän sitä todella paljon. Näppis taas kerää about kaikissa arvosteluissa pelkkiä kehuja, eli taidan olla aika isossa alakynnessä oman mieltymysteni kanssa.
Mulla on tuon kyljessä Dellin oma USB-C -dock, mutta sellaista en enää suosittelisi. Osta molempiin kämppiin LG:n parempi 4K (tai 5K) -näyttö, joka tulee USB-C:llä kiinni läppäriin. Se lataa läppäriä ja näytöissä on sitten usb-portteja, eli se toimii hubina muille. Esim usb-laitteille, tai verkkoyhteydelle piuhan kautta jne. Nuo näytöt maksavat koosta riippuen (~27"-34" kai) jotain 500-1000e väliltä karkeasti.
EDIT: Ja läppärille ehdottomasti se Dellin on-site -takuulaajennus, jonka myötä ne taitavat tulla about mihin päin vaan maailmaa seuraavaksi arkipäiväksi sulle himaan laittamaan sen koneen kuntoon, jos se hajoaa.
EDIT2: Dellillä saattaa olla nykyään myös vastaavia näyttöjä kuin nuo LG:t, niitä kannattanee myös vilkaista.
Todennäköisesti päädyn Dell XPS 15 i7 ilman kosketusnäyttöä, mutta pitää vielä harkita Lenovoa.
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:
CV:n formaatista +1. Mielestani on uskomatonta, etta Suomessa CV:hen vaaditaan kuva - mikahan sen tuoma hyoty voi mahdollisesti olla?
Kouluun/rahoitushommiin samaa mieltä. Nää on näitä maailman ikäviä realiteetteja, joista ei oo korrektia puhua, mutta mä uskon, että moneen hommaan, kuten esim. asiakaspalveluun tai myyntiin, kauniimpi ihminen on ceteris paribus parempi.
Kapteeni Ilmiselva kirjoitti:
Varmaankin One Blackfriars? Neo Bankside lienee myos hyva katsastaa, jos se alue kiinnostaa. Jalkimmaisen etuna hieman hiljaisempi sijainti (Tate Modern 4-6-kaistaisen tienristeyksen sijaan), mutta iha yhta korkealle ei paase. Osa ylemmista kerroksista ja penthouseista Neossa on tosin ihan Taten nakoalatasanteen edessa, joten kampan valinnassa saanee olla tarkkana.
LSE:lla on yksi student hall ihan Taten takana, jossa varmaan ainakin osa kurssikavereista tulevat asumaan.
Joo just toi One Blackfriars tai sit South Bank Tower. Kiva kun on vartin kävelymatka kouluun niin ei tarvii jumitella liikenteessä. Neo Banksidesta en ollut aiemmin kuullut. Primelocation.com ja zoopla.co.uk löytyy 10+ järkevää kämppävaihtoehtoa kummastakin ensin mainitusta tornista, mutta Neo Banksidesta on vähän huonosti vaihtoehtoja tarjolla. Satutko tietämään onko mitään parempaa sivustoa/välittäjää, josta hakea tän tason kämppiä? Uskon päätyväni £5000-7000/kk 2mh kämppään.
Joo just toi One Blackfriars tai sit South Bank Tower. Kiva kun on vartin kävelymatka kouluun niin ei tarvii jumitella liikenteessä. Neo Banksidesta en ollut aiemmin kuullut. Primelocation.com ja zoopla.co.uk löytyy 10+ järkevää kämppävaihtoehtoa kummastakin ensin mainitusta tornista, mutta Neo Banksidesta on vähän huonosti vaihtoehtoja tarjolla. Satutko tietämään onko mitään parempaa vaihtoehtoa, josta hakea tän tason kämppiä? Uskon päätyväni £5000-7000/kk 2mh kämppään.
Jos kriteerina on kavelymatka, ehka Covent Gardenissa, Russell Squarella tai Fitzroviassa voi sopivia olla, tosin suurin osa rakennuskannasta on matalampaa. Cityyn on tullut torneja kuin sienia sateella viime vuosina, ehka niissakin on osassa asuntoja. City tosin ei ole asuinpaikkana kovin mukava vaikka juuri South Bankiin verrattuna (ymparilla pelkkia toimistoja, viikonloppuna kuollutta). Centre Point Tottenham Court Roadin ja Oxford Streetin risteyksessa on ollut rempassa pari vuotta ja tarkoitus muuttaa asunnoiksi, joten sielta saattaa jotain loytya.
Saitteihin kannattaa lisata myos Rightmove. Omalla, reilusti pienemmalla budjetilla olen sielta yleensa loytanyt samat kuin Zooplasta, ja muutamat muut paalle. Katevinta on tallentaa suoraan haku, johon piirtaa halutut alueet kartasta ja rajaa budjetin.
Thanks! Vielä vika kysymys; Olettaisin, että nyt 5kk ennen on liian aikaista, niin kuinka kauan ennen muuttoa kannattaa sun mielestä olla yhteydessä välittäjiin ja käydä varaamassa kämppä?
Yhden Razer Bladen omistaneena en voi mitenkään suositella. Itse juuri uutta läppäriä hankkiessa mietin pitkään tota Dell XPS:ää, koska siinä oli oikeastaan kaikki ominaisuudet mitä halusin, mutta lopulta hinnan takia päädyin vähän huonompaan, mutta puolet halvempaan vaihtoehtoon.
Thanks! Vielä vika kysymys; Olettaisin, että nyt 5kk ennen on liian aikaista, niin kuinka kauan ennen muuttoa kannattaa sun mielestä olla yhteydessä välittäjiin ja käydä varaamassa kämppä?
Viime kerralla aloitin itse pari kuukautta ennen muuttopaivaa, mutta oma budjetti oli aika paljon rajatumpi. Sun budjetilla tuskin on niin paljon kilpailevia vuokralaisia ja kamppien yleistaso huomattavasti parempi, mika helpottanee hakemista.
Lontoo on myos hiljalleen muuttumassa vuokraajan markkinaksi (oma vuokrasopparin pidennys meni lapi ilman vuokrankorotuksia tana vuonna, ensimmaista kertaa koko 10 vuoden aikana). High end -puolellekin on rakennettu paljon viime vuosina (esim. koko Nine Elms / Battersea Power Station, jossa malesialaissijoittajat varmaan tulevat ottamaan takkiin kunnolla), joten tarjontaa luulisi olevan.
One Blackfriars on kokonaan uusi torni, ja viimeistelytyot nayttaisi olevan osassa kerroksista kesken. Olisin yllattynyt, jos kaikki kampat on siita vuokrattu jo alkusyksysta.
Tesla alkaa olla aika heikoilla. Q1 paloi taas $700 miljoonaa vaikka siitä ei oo kauaa kun Musk lupaili, ettei enää tuu tappiollisia quartereita. $2,2 miljardia cashia jäljellä ja net working capital negatiivinen. Jos ei Q2 tuu jotain ihmekäännettä niin Teslan on pakko saada sijoittajilta lisää rahaa.
Model Y lanseeraus oli farssi eikä model Y varauksia olla saatu juuri ollenkaan. Musk ei halua puhua model Y varauksista, hänen mielestään ei ole relevantti asia koska auto ei ole vielä tuotannossa. Lol, jännästi kiinnosti aikoinaan mainostaa niitä 420000 Model 3 varausta vaikka ne eivät olleet tuotannossa.
Musk piti maanantaina, kaksi päivää ennen Q1 julkistamista, Tesla Autonomy Day -eventin. Oli sen verran epäilyttävä ajankohta, että spekuloitiin sen tarkoituksena olevan huonon Q1 tuloksen kurssivaikutuksen pehmentäminen ja just sitä se saattoi olla. Eventissä ei loppujen lopuksi ollut mitään merkittävää uutta tietoa, paitsi Musk tietenkin yritti kaikkensa. Tesla on rakentanut jonkun Full Self Driving computer chipin autoihin, jonka väitti olevan maailman paras ja jossa on joku tehokkuusmitta 144 TOPS, ja vertasivat Nvidian vastaavaan, jossa on vaan 21 TOPS. Nvidia korjasi tiedon nopeasti eventin jälkeen ja sanoi Teslan verranneen väärään Nvidian chippiin, ja oikea olisi ollut Nvidian Drive AGX Pegasus, jossa on 320 TOPS. Musk myös väitti Teslan olevan kaikkia muita edellä itseohjautuvan auton teknologiassa. On sillä pokkaa jos ei muuta. Teslalla ei oo pitkään aikaan ollut varaa järkevään R&D kulutukseen, kun taas kilpailijat laittavat järjettömän isoja summia saman ongelman ratkaisemiseen. Google on tehnyt sitä jo 10 vuoden ajan.
Nyt alkaa siis Muskilla olla kaikki hype-oljenkorret käytetty.
Youtube on täynnä dumb money bullien järjettömiä analyysejä Teslasta. Näillä on usein kymmeniä tuhansia viewsejä ja kommentitkin ovat täynnä Tesla-uskovaisia, jotka vannovat holdaavansa tästä ikuisuuteen hinnasta riippumatta.
Muskhan on mestarihypettäjä, ja hänen ennusteet ovat jatkuvasti osoittautuneet ylioptimistisiksi ja epärealistisiksi. Yhteistä Youtube-videoissa on se, että Muskin sanoihin uskotaan kirjaimellisesti, sekä se, ettei juuri koskaan mitetitä market capia, vaan aina pelkästään stock pricea. Analyyseissa ei yritetä miettiä miksi Teslan pitäisi olla yli $40 miljardin arvoinen yhtiö vaan ne perustuu aina mietintään, missä kohtaa osakkeen hinta on tällä hetkellä suhteessa vaikka puolen vuoden takaiseen, ja mitä kaikkea Musk on luvannut, että on tulossa joka voi nostaa osakkeen hintaa. Ylläolevassa screenshotissa tää äijä käy läpi kuinka paljon aikoo sijoittaa lisää Teslaan lähitulevaisuudessa riippuen Teslan osakkeen hinnasta. Jos menee alle $250 niin on kuulemma todella kova tilaisuus saada halvalla Teslaa ja hän aikoo ostaa lisää yli 30000 dollarilla.
Oon huomannut just tällaisen hintakäyttäytymisen Teslaa seuratessa. Viime aikoina on jatkuvasti tullut negatiivisia uutisia, jotka johtaa aina osakehinnan dyykkaukseen, mutta sit hinta alkaa hitaasti mutta varmasti palautumaan. Vaikuttaa siltä, että nää bullit näkevät jokaisen dipin tilaisuutena ostaa lisää. Sen takia tykkäsin Accounting 101 blogissaan mainitsemasta taktiikasta, jossa hän eilen huonon Q1 jälkeen päätti ostaa shorttinsa kiinni ja laittaa uudestaan shorttia vasta Q2 deliveryen yhteydessä. Itse en uskaltanut tehdä samaa kun jotenkin näen kokoajan, että tää osake voi romahtaa minä hetkenä hyvänsä. Tällä kertaa mulla kävi tsägä, sillä osake sen kuin jatkaa laskuaan. Hinta tällä hetkellä jo 236,4 dollaria, tänään -4,5%. Mä uskon, että toi $250 alittaminen oli monelle muulle dumb money bullille taas sellanen psyykkinen raja ja nyt panikoidaan. Mielenkiintoista tässä on, että mitä alemmas osakkeen hinta menee, sitä parempi shortti tästä saattaa tulla, sillä se vaikeuttaa merkittävästi Muskin mahdollisuuksia saada lisärahaa markkinoilta.
Tuli jeesattua kaveria, jolla oli sijoitukset kiinni Nordean rahastoissa. En usko, että hirveän monella blogini lukijalla on saman tyylisiä sijoituksia, mutta ainakin tän kirjoituksen perusteella voi vaikka neuvoa perheenjäseniä tai sukulaisia vaihtamaan. Kaverin sijoitukset oli hajautettu viiteen rahastoon:
Tuottokori, Maailma Passiivinen 1, Eurooppa Passiivinen 1, Suomi Passiivinen 1 ja Nordea Kehittyvät Tähdet BI.
- Tuottokori on näistä kaikkein myrkyllisin rahasto. Hallinnointipalkkio on tällä hetkellä 0,95%/vuosi. Rahaston sijoitukset jakautuu:
Jos ei mietitä kuluja niin vaikuttaa ensivilkaisulla ihan järkevältä vaihtoehdolta jollekkin, joka haluaa sijoittaa maltillisemmalla riskillä. Kun lukee rahastoesitettä vähän pidemmälle tajuaa vasta isoimman ongelman:
Sijoitukset on tehty Nordean omiin rahastoihin ja Tuottokori on siis todellisuudessa fund of funds. Esimerkiksi Nordea Valtionlaina AAA -rahastossa juoksevat kulut ovat 0,51%. Kun nykyisessä korkotilanteessa otetaan ensin 0,51% ja sen jälkeen 0,95% per vuosi sijoitetusta pääomasta AAA valtionlainoihin niin sijoittajalle jää negatiivinen tuotto-odotus. En jaksanut jokaista näistä fundeista käydä läpi, mutta veikkaisin, että Tuottokorin efektiivinen vuosittainen hallinnointipalkkio on luokkaa 1,5%. Puhtaasti arvauksena voisin heittää, että tuotto-odotus on nykytilanteessa ehkä max 4%/vuosi ja siten lähes puolet tuotoista menee kuluihin.
- Maailman Passiivinen 1. Passiivinen koko maailman (poislukien Emerging markets kai) osakkeisiin sijoittava osakerahasto. 0,4%/vuosi hallinnointipalkkiolla ihan järkevä vaihtoehto, mutta tuplasti halvempi iShares Core MSCI World UCITS ETF 0,2%/vuosi hallintointipalkkiollaan on selvästi parempi.
- Eurooppa Passiivinen 1. Passiivinen Euroopan osakkeisiin sijoittava osakerahasto. Hallinnointipalkkio on myös 0,4%/vuosi. Tälle löytyy vaihtoehdoksi noin neljä kertaa halvemmat iShares MSCI Europe UCITS ETF (0,12%/vuosi) tai Xtrackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF (0,09%/vuosi).
- Suomi Passiivinen 1. Passiivinen Suomen osakkeisiin sijoittava osakerahasto. Hallinnointipalkkio 0,4%/vuosi, kun Nordnetin superrahastolla 0%/vuosi.
- Nordea Kehittyvät Tähdet BI. Emerging Marketseihin sijoittava ymmärtäkseni passiivinen osakerahasto. Hallintointipalkkio 1,08% (ja lukee Merkintä (Max) 5%). Vaihtoehtona iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF 0,18%/vuosi hallinnointipalkkiolla.
Sittenhän MSCI World koostuu 62% jenkki, ~25% eurooppa 8% japani, muutaman prossan Kanadaa ja Ausseja. Jenkkien S&P500 ETFää taitaa saada jo <0,05%/vuosi ja Japanin ETFää 0,2%/vuosi eli jos haluaa hifistella niin pystyy vielä säästämään MSCI Worldin 0,2%/vuosi kulusta yli prosentin kymmenyksen rakentamalla oman MSCI Worldia vastaavan possan.
En oo vielä itse sijoittanut indeksirahastoihin enkä liian kauaa käyttänyt vaihtoehtoisia ETFiä etsiessäni, joten jos löytyy vielä parempia vaihtoehtoja niin ilmoittakaa ihmeessä.
