Luvut on jo nyt kunnossa nykyisellä rakenteella. Parempi kannattavuus voitaisiin saavuttaa lähinnä omalla softalla, jonka kehittäminen olisi muutaman vuoden työ, maksaisi miljoonan tai pari ja olisi riskialtis projekti. Huomioiden, että firmalla ei ole lähtötilanteessa riittävää sovelluskehityksen osaamista, en pidä järkevänä.
Ostokohteita löytyy 4000 toimiston joukosta, en pitäisi sitä ongelmana. Hinnat pyörivät siellä 0,5 liikevaihtokertoimen molemmin puolin. Eli arvoa syntyy heti ostohetkellä, jos ja kun Aallon arvostetaan yli ykkösen kertoimella. Uskon myös, että listaus ja yrittäjävetoisuus resonoi keskusteluissa luopuvien yrittäjien kohdalla.
Olen ymmärtänyt, että eivät integroi ostokohteita tiukasti (esim keskitä palvelutuotantoa tai järjestelmiä). Tätä pidän viisaana asiakas- ja henkilöstöpidon kannalta. Synergiat löytyvät lähinnä markkinoinnista, osaamisen kehittämisestä, prosessi- ja digitaalisuushankkeista ja ylipäätään suuremman kokonaisuuden investointikyvystä.
Jos ostavat maltilla ja kykenevät johtamaan yrityskauppavetoista kasvua, tämä hyvä case 3-5 vuoden jänteellä. Sen jälkeen ongelmaksi voi muodostua se, että heillä ei omaa teknologiaa. Softatoimijat ovat ottaneet viime vuosina yhä isomman osuuden alan liikevaihdosta ja tämä kehitys tulee jatkumaan. En kuitenkaan usko nopeaan muutokseen, ennemmin pikku hiljaa etenevään siirtymään.
Jos nyt voi yhden toiveen esittää, ei pls raskasta tyhjäntoimittajien laumaa konsernihallintoon.
Paperinpyörittelyn digitalisointi ja automatisointi on alan juttu. Miten automatisoidaan tehokkaasti, jos joka konttori käyttää eri järjestelmiä? Jos ongelmalle ei tehdä mitään, kilpailukyky jää pientoimistojen tasolle ja joku tehokkaampi korjaa potin.
Paperinpyörittelyn digitalisointi ja automatisointi on alan juttu. Miten automatisoidaan tehokkaasti, jos joka konttori käyttää eri järjestelmiä? Jos ongelmalle ei tehdä mitään, kilpailukyky jää pientoimistojen tasolle ja joku tehokkaampi korjaa potin.
Lukee vissiin kaikissa esitteissä... Kannattaisikohan lukea ne ja jos ei ymmärrä, niin voin sitten antaa tukiopetusta. =)
Ainakin Inderesin raportista löytyy myös paljonko liikevaihto\työntekijä, voi laskea itse liikevoitto\työntekijä, jos nappaa ja sitten voi verrata "automatisoidun kirjanpitolinjan" Talenomiin sitä.
Paperinpyörittelyn digitalisointi ja automatisointi on alan juttu. Miten automatisoidaan tehokkaasti, jos joka konttori käyttää eri järjestelmiä? Jos ongelmalle ei tehdä mitään, kilpailukyky jää pientoimistojen tasolle ja joku tehokkaampi korjaa potin.
Muutaman vuoden jänteellä digitalisoinnissa päästään riittävän pitkälle 3. osapuolien softilla, varsinkin jos tuodaan itse niiden päälle hieman omaa softakuorrutusta maltillisin investoinnein.
Sen sijaan 5-10 jänteellä tämä saattaa olla ongelma, koska softatalot ottavat yhä isomman osan lisäarvosta. Tässä vaiheessa palvelutoimittajana pärjää ainoastaan timanttisella talousjohdon osaamisella. Tämä muutos käytännössä vaatii perinteisten toimistojen henkilöstön vaihtamisen lähes kokonaan, aniharva kirjanpitäjä skaalautuu aidosti lisäarvoa tuottavan konsultin rooliin.
Tämän vuoksi Talenom on pitkällä jänteellä huomattavasti houkuttelevampi kohde. Mutta lyhyessä pelissä pidän Aaltoa parempana sijoituksena, koska valuaatio on niiiiiin paljon edukkaampi kuin Talenomilla.
Pankkifuusiossa yksi ensimmäisiä töitä on yhdistää pankkijärjestelmät. Aallon aikoo ajaa montaa järjestelmää ja silti saada synergiat. Ei saada mitään suuruuden ekonomiaa, jos samaa työtä varten täytyy maksaa ja käyttää 6 eri järjestelmää. Lisäksi omien softakuorrutusten integrointityö on 6-kertainen. Ongelma vain pahenee, kun hankitaan lisää yrityksiä, joilla on jälleen erilaiset järjestelmät. Tilannetta ei tietenkään voi jättää tällaiseksi, vaan annin jälkeen "paljastuu", että yhtiön täytyy varautua järjestelmien yhdistämiseen ja se maksaa. Inderes vaikenee asiasta.
Pankkifuusiossa yksi ensimmäisiä töitä on yhdistää pankkijärjestelmät. Aallon aikoo ajaa montaa järjestelmää ja silti saada synergiat. Ei saada mitään suuruuden ekonomiaa, jos samaa työtä varten täytyy maksaa ja käyttää 6 eri järjestelmää. Lisäksi omien softakuorrutusten integrointityö on 6-kertainen. Ongelma vain pahenee, kun hankitaan lisää yrityksiä, joilla on jälleen erilaiset järjestelmät. Tilannetta ei tietenkään voi jättää tällaiseksi, vaan annin jälkeen "paljastuu", että yhtiön täytyy varautua järjestelmien yhdistämiseen ja se maksaa. Inderes vaikenee asiasta.
Tämä oli kyllä mielestäni ihan hyvin perusteltu yhtiöesitelyssä, jos katsot sen webcastin (Q&A -osa). Eli tällä alalla on joku 4 kpl isoja järjestelmiä, joita tilitoimistot yleensä käyttävät, ohjelmien nimiäkin mainittiin webcastissä, en nyt muista ulkoa enkä tunne alaa sen tarkemmin itse, mutta kuulosti ihan järkeviltä perusteluilta. Jos hankitaan uusia yrityksiä, todennäköisesti niillä on joku noista neljästä tutusta järjestelmästä. Kommentoitiin sitä, että kovin paljon säästöjä ei saataisi vaikka käytettäisiin vain yhtä valmisohjelmistoa ja tiputettaisiin pois nuo 3 muuta, koska silloin joutuisi mm. kouluttamaan kirjanpitäjät uusiin järjestelmiin.
Itsekään en oleta tästä mitään kurssirakettia ja uskon että pitkällä tähtäimellä parasta olisi varmaan kehittää omaa softaa. Se voi olla kuitenkin ihan ok kannattavaa bisnestä useallakin taustajärjestelmällä. Oman järjestelmän kehittäminen on aina iso riski. Pointtini on, että ei välttämättä kannata liikaa antaa painoarvoa tuon oman softan kehittämiselle, etenkään taustajärjestelmän osalta. Asiakkaallehan taitaa olla ihan se ja sama millä softalla se kirjanpidon taustajärjestelmä pyörii. Jos siihen saa taustajärjestelmän eteen kehitettyä jotain omaa softaa, joka automatisoi suurimman osan eniten käytetyistä asioista, sekin voi olla ihan toimiva ratkaisu.
Pankkifuusiossa yksi ensimmäisiä töitä on yhdistää pankkijärjestelmät. Aallon aikoo ajaa montaa järjestelmää ja silti saada synergiat. Ei saada mitään suuruuden ekonomiaa, jos samaa työtä varten täytyy maksaa ja käyttää 6 eri järjestelmää. Lisäksi omien softakuorrutusten integrointityö on 6-kertainen. Ongelma vain pahenee, kun hankitaan lisää yrityksiä, joilla on jälleen erilaiset järjestelmät. Tilannetta ei tietenkään voi jättää tällaiseksi, vaan annin jälkeen "paljastuu", että yhtiön täytyy varautua järjestelmien yhdistämiseen ja se maksaa. Inderes vaikenee asiasta.
Noh, nyt ei onneksi ollakaan tekemässä pankkifuusiota ja Frykke ei vaikene.
Laita video kohtaan 1.03 ja katso, kun aihetta käsitellään mm. siinä ja monessa muussakin kohdassa.
Itseäni tässä softakeskustelssa mietityttää koodaritaustalla se, että mitä kaikkea kirjanpitoalalla voi edes softalla automatisoida. Sen ymmärrän, että esim. jotkut matkalaskut varmasti on helpohko automatisoida niin, että asiakas tekee matkalaskun esim. kännykällä ja ottaa kuitista kameralla kuvan tms. Tommoisia nyt tilitoimiston ei kannata manuaalisesti käsitellä. Mutta tämänlaisten asioiden automatisointia varten mietin, että onko järkeä lähteä tämmöiseen kehittämään omaa taustajärjestelmää, vai onko järkevämpi kehittää vain asiakkaalle päin näkyvää käyttöliittymää, kuten Aallon Helsinki on käsittääkseni tehnyt (asiakasportaali).
Kai tilitoimistoalalla on myös asioita, joita ei vaan voi automatisoida. Siis tilintarkastaja varmaan joutu manuaalisesti käymään läpi asioita ihan lain vaatimuksista? Jos joku tuntee alaa paremmin, voisi kommentoida tätä softapuolta enemmän. Mitä kaikkea Talenom on automatisoinut?
En itse kanssa yhtään käsitä, että miksi pitäisi tilitoimistojen alkaa ohjelmointitaloiksi, kun luulisi, että ohjelmointitaloilla on vähän paremmat resurssit kehittää näitä järjestelmiä kuin Talenomilla. Ostaa sitten noita modeja Goforelta, Vincitiltä ja kumppaneilta. Ei ainakaa tehokkuudessa pahemmin vielä näy tuo Talenomin oma softa vs. Aallon. Enemmän vaikuttaa hypeltä, vaikka en itsekään tosiaan tiedä ja oma tilitoimisto on Administer. Niistä mammoista ainakaan miksikään konsulteiksi ole, kun 10+ hengen tiimi ei ymmärrä hölkäsen pöläystä sijoitusyhtiön kirjanpidosta, vaan piti itse niille laskea se. Ekasta laskelmasta viime vuonna puuttui 50 pinnaa tuloksesta. <---irony thumb
Ei esim. Nokiakaan omaa ERP:tä väsännyt, vaan kesittyi ydinosaamiseen, eli puhelimiin ja käytti Sappia. Hienostihan sekin päättyi, vaikka vika ei tosin ollut erpin. =P
Negatiiviselta puolelta minusta isoin avoin kysymys on uuden organisaation kustannusrakenne. En usko, että toiminnassa sinänsä tapahtuisi mitään mullistavaa, sillä vanhat yrityksethän jatkavat jokseenkin itsenäisinä toimijoina, jotka on vain yhdistetty uuden Aallon-sateenkaaren alle. Kannattavuudessa pieni kysymysmerkki kuitenkin on, näyttävätkö vanhat tuloslaskelmat liian hyviltä, sillä nehän ovat yrittäjävetoisten yritysten lukuja. Tyypillisesti pienyrittäjät eivät nosta palkkana sellaista määrää, mikä vastaisi heidän työpanoksensa todellista arvoa, vaan voitonjakoa pyritään tekemään verotehokkaammin esim. osinkojen kautta. Miten nyt sitten käy, kun näitä entisiä oman toimistonsa satraappeja siirtyy uuden konsernin pikkupomoiksi, paljonko heille pitää maksaa lisää? Tämän lisäksi johtoporrasta joudutaan muutenkin pörssiyhtiössä lihottamaan, joten mitä seuraava sitaatti tarkoittaa suuruusluokkana, olisi hyvä täsmentää:
"“Kasvun mahdollistamiseksi yhtiö on vahvistanut konsernijohtoa ja -organisaatiota vuoden 2018 loppupuolella ja vuoden 2019 alussa, eivätkä tästä syntyneet kustannukset vielä täysimääräisesti heijastu vuoden 2018 tulokseen."
Itsekin näen huomattavana luotaantyöntävänä seikkana epävarmuuden uuden johtoporukan kulutasosta.
Esittelytilaisuudessa Mr. Pyysing kysyi vanhojen omistajien palkoista ja sai vastaukseksi, että pro forma -laskelmassa ne on jo käsitelty nykytasoisina. Tämä on positiivista.
Sen sijaan johtoryhmän palkat tulevat kasvamaan 2019 vs. 2018 ja näin pienessä putkassa se näkyy selvästi tuloksessa. Esittelytilaisuudessa toimitusjohtajatar ei kertonut euromäärää, vaan tokaisi: ”sehän tarkoittaa käytännössä noin kolmea henkilöä, et siitä voi päätellä”.
Yhtiöesitteen sivulta 52 löydämme tiedon, jonka mukaan tj:lle ja toiselle johtoryhmän jäsenelle on maksettu viime vuoden lopulla palkkoja, jotka vuositasolle käännettynä tekisivät tj:lle 114,000 euroa ja toiselle johtoryhmän jäsenelle 58,000 euroa. Jos oletetaan kolmannenkin johtoryhmän jäsenen palkan olevan tuota 58,000 euron luokkaa, olisi näiden kolmen palkka vuositasolla yhteensä 230,000 euroa, eli sivukuluineen noin 300,000 €.
Vuonna 2018 mainittujen kahden johtoryhmäläisen palkkoja oli maksettu sivukuluineen n. 30,000, eli näin saataisiin 270,000 euron negatiivinen ebitda-vaikutus verrattuna viime vuoteen. Näin siis pelkästään johtoryhmän laajentamisella saataisiin viime vuoden ebitda-marginaali putoamaan 1,8 %-yksikköä
Jos ajatusleikkinä isketään tuo 270,000 euron negapaukku viime vuoden tulokseen, saadaan tulosluvuiksi (olettaen, että anti merkitään täyteen ja lisäosake-erä merkitään):
*Ebitda_____2,250,000 euroa
*Eps ilman liikearvon poistoa ja rahoituseriä_____0,434 euroa
Arvostukset :
Ev/ebitda_____8,1
P/e_____15,2
Nettokassaoikaistu p/e_____11,8
Toki iso nettokassa poikii ennen yrityskauppoja lisää rahoitustuottoja, mutta siinä puhutaan muutamasta kymppitonnista.
Mikäli em. luvut ovat kartalla, ei tämä nyt sikahalpa ole siihen nähden että kyseessä on korkeintaan keskinkertainen yritys.
Tomin sanottiin laittaneen tämä proggis aluilleen ja hänen viime pestinsä jäi aika lyhyeen. Siinä yhdistettiin virolaisliigan ICT-pulju Vincittiin, jossa ei ollut käytännössä mitään järkeä. Noh, tämä ICT-osasto myytiinkin jo ja Vincit keskittyy jälleen ydinosaamiseen. Tätä ennen oltiin Jollalla seilaamassa ja kariin taisi sekin proggis osua. Vincitin pestikin jäi varsin lyhyeen, koska kaveri vaikuttaa olevan ihan omissa sfääreissä, jolloin Kuitunen otti ohjaimet takaisin itselleen ja passitti Tomin vilttiketjuun. Tästäkin puljusta kaveri on saanut puhuttua itselleen 2,5 pinnaa ja emännän? toimariksi. Aalto vaikutti ihan lunkilta kaverilta, mutta nämä vähän korkealentoisemmat kaverit kuumottaa kyllä "pikkaisen".
Laita nyt Lalli vähän lisää liikevaihtoakin tälle vuodelle, niin saadaan vähän parempia lukuja - ei viitsi tätä vuotta viime vuoden luvuilla vetää. ^^
Softasta vielä sen verran, että eipä kyllä muillakaan tilitoimistoilla kovin hyvää softaa ole. Esim. Administerin eFina, jota he itse kehuvat "Markkinoiden älykkäin taloushallintosovellus" on kyllä näin loppukäyttäjän näkökulmasta aivan hirveätä kuraa niin käytettävyydeltään kuin teknisestikin. Ihan samoja kokemuksia työntekijän näkökulmasta on myös Vismasta: ei ole käytettävyydeltään kovin hyviä mitä itse olen käyttänyt kululaskuihin ja tuntikirjanpitoon. Toki noita nyt käyttää suht vaivattomasti kun on oppinut niiden epäloogisuudet, mutta eipä se rima tämän alan softalla kovin korkealla ole. Ja ainakin firmassa, jossa itse olen töissä, on Administerilla paljon ongelmia, itsellänikin Administer on sössinyt palkanlaskennan moneen kertaan, yksinkertaisia veroprosentti-muutoksiakaan ei aina osattu tehdä oikein. Kummalle sitten antaa enemmän painoarvoa tilitoimisto-alalla: softalle vai oikeasti osaaville kirjanpitäjille, jotka eivät sössi asioita. Webcastissä hallituksen pj. sanoi softasta ihan hyvin, että "ei lähdetä korjaamaan sitä mikä ei ole rikki", tämä on yleensä ihan hyvä periaate softasta.
Tulossa olevaa seuraavaa yleismaailmallista taantumaa ajatellen ei hassumpi kohde. Erityisen positiivista, että vanhat omistajat eivät rahasta tässä yhteydessä, se kertoo jo jotain.
Lakisääteisiä palveluja (kuten kirjanpitopalveluja) tuottavat firmat yleensä pärjäävät parhaiten notkahduksissakin elleivät ne äidy kovin pahoiksi. Kun mennään alas niin kaikkien yhtiöiden kurssit kuitenkin menevät alas kuin lastut lainehilla. Ja sontakin nousee kun mennään taas ylös.
Täytyy muistaa, että 90-luvun alun notkahdus oli sitä luokkaa, että Suomen tilitoimistojen asiakkaistakin hävisi nopeasti kymmeniä prosentteja konkurssien myötä, joita pahimpina lamavuosina oli noin 7000 vuodessa. Konkurssijuristeilla sen sijaan riitti Suomessa puuhaa. Listattuja lakifirmoja ei maailmassa ole paljon mm. säännöksistä johtuen. UK:sta löytyy Gordon Dadds, Knigts, DWF Group, Keystone Law ja Gateley ja Australiasta Slater and Gordon, Suomessa Fondia. Eräiden englantilaisten lakifirmojen kurssit ovat notkahtaneet viime aikoina rajusti. Mistähän johtunee? Esim:
Kuolemateollisuuden (hautauspalvelut yms.) asiakasmäärät sen sijaan kasvoivat laman aikana erityisen mukavasti. On hämmästyttävää miten voimakkaasti näidenkin listattujen "kuolemayhtiöiden" kurssit kuitenkin heiluvat ja ovat heiluneet aivan viime aikoinakin. ;-D
Taloushallintoalan iso kysymys on automatisointi. Ala on ollut työvoimavaltainen, mutta automatisoinnilla pystytään leikkaamaan henkilöstökuluista. Se ei tarkoita kuittien kuvausta kännykällä vaan täysautomaattista käsittelyä, jossa ostot ja myynnit vilahtavat suoraan järjestelmään ilman, että ihminen naputtelee välissä. Tietojärjestelmä on tulevaisuuden tilitoimistolla keskeinen kilpailutekijä aivan kuten pankilla pankkijärjestelmä on toiminnan ytimessä. Automatisointiin pakottaa myös työvoiman huono saatavuus.
Ei tarvitse olla it-ihminen sen näkemiseksi, ettei 6 järjestelmän ajaminen rinnakkain ei ole realistinen vaihtoehto pidemmän päälle, vaikka listautuja kuinka hehkuttaisi järjestelmiensä kaikenpuolista hyvyyttä.
Listautumisen yksi idea lieneekin siinä, että pystytään yhdessä hankkimaan kunnon järjestelmä, mihin pikkutoimistoilla eivät resurssit riitä.
Tietojärjestelmäkulu konkretisoitui viimeksi OmaSp:n listautumisessa. Vain vähän listautumisen jälkeen ilmoitettiin 20 m€ järjestelmäinvestoinnista. Toimiala on eri, mutta yhtiö on samalla tavalla koottu yhdistämällä maakuntien pikkupankkeja.
Olisin ollut yllättynyt jos ei olisi heti ensimmäisen tilaisuuden tullen pamautettu kiinni. Jätin kyllä itsekin (osin tarkoituksella) viime tinkaan, koska on negatiivinen freeroll merkitä anneissa ilman pitävää syytä ennen viimeistä päivää.
Tekstin perusteella leikkuri iskee todella kovasti yli menneisiin merkintöihin, eli eiköhän sieltä tule 150+max. 0,2*ylimerkatut. Nyt kun ensiaskel on otettu niin mitä ajatuksia firman keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymistä? Itsellä nuo vähän hämärän peitossa, joten suunnitelmana ottaa pikavoitto jos kurssi pomppaa reilusti heti alussa.
Jos olisin saanut kaikki mitä merkitsin, olisi tullut turpaan niin että loppukin tukka lähtee. Nyt ei näytä siltä.
Olipas piristävää pitkästä aikaa merkitä ilman turhia suruja ja murheita. Tunsi itsensä hetkeksi siksi nuoreksi mieheksi, joka merkitsi yksin Itikan annin täyteen ja sai kymmenen kappaletta.
Ipo-kysyntä ei ole vielä varmuus jälkimarkkinakysynnästä, mutta tuskin tämä alle merkintähinnan listautuu ilman uutta pankkikriisiä. Lisäksi tässä on perusteet holdiinkin. Brexitit ei paljon tilitoimistoja heilauttele, kirjanpidot on edelleenkin pakko tehdä.
Ylimerkintä vaikutti sen verran odennäköiseltä, että gämbläsin ja merkitisin riskillä yläkanttiin 120 tuhatta kpl osakkeita instikka-annin kautta. Olis kyllä vähän hiki tullut rahojen kasaansaamisessa jos kaikki oisin saanut. Mielenkiintoista nähdä paljonko niitä nyt tulee, varmaan alle 10%.
Mulla ei ihan rahkeet 120 000 kpl riittänyt, saa nähdä mitä sieltä maanantaina tulee. IMO ja ehkä olen ja wanhanaikainen näinkin nuorena, mutta nämä "modernit" TJ ei kyllä vakuuta yhtään: "Hmm..." "Joo..." "Tota noin..." eihän tuota kestä katsella. Kustannukset uudesta katto-organisaatiosta kyllä rasittanee näin pientä yritystä suhteellisen paljon. Se etteivät arvonmäärittelyssä lähteneet Talenomeja tekemään vaan rakensivat houkuttelevan keissin lienee siinä että omistajat tyhjensivät kassan ja seuraava milestone on osakkeen arvonnousu edullisesta kalliiksi, vaikka tuskin kukaan lock-upin jälkeen heti lihoiksi pistä?
Kustannukset uudesta organisaatiosta on noissa proforma luvuissa. TJ on oikein asian osaava, CV:tä voi ihmetellä Linkedinissä ja verrata vaikka omaansa.
Eiköhän ole aika selvää että lisäerä tulee. Jännä nähdä miten allokoivat sen yleisöannin ja instituutioannin välillä. Tai tunkevatko henkilöstöantiin vielä lisää osakkeita.
Lisäerä käsittääkseni jaetaan vain yleisön ja instikoiden kesken, copy paste:
Jos listautumisanti ylimerkitään, Yhtiön hallitus päättää lisäosake-erän käyttämisestä sekä lisäosake-erään kuuluvien tarjottavien osakkeiden jakamisesta Yleisö- ja Instituutioannin kesken.