Mieskirjoittajat pääsevät helpommalla

Pidin tästä. On muuten aina voimaannuttavaa lukea kirjoituksia, joiden tarkoitus on tuoda taloudellisia tosiasioita esiin. Näiden kirjoitusten lukijat kun tuppaavat joko tiedostamaan asian jo valmiiksi tai sitten edustamaan ideologista vastarintaa. Ideologien objektiivisuus ja kyky muokata mielipiteitään on harvinaista herkkua.

Tämä kaikki välittämättä siitä, onko kirjoittaja mies- vai naisolettama.

Aki on varmasti oikeassa ja naiskirjoittelijat kohtaavat enemmän väheksyntää ja aggressiivisia kommentoijia. Jotta päästäisiin heti tähän naiskirjoittelijoiden ja heidän kohtaamiensa ongelmien vähättelyyn, niin voisi poimia tekstista kaksi kohtaa

"Mie suuntaan kirjoitukseni sille melko suppealle joukolle, joka haluaa kantaa itse kaiken vastuun sijoittamisestaan."

"Merja Mähkä kirjoittaa sijoittamisesta Hesariin ja Laura Linkoneva Kauppalehteen."

Karkeana oletuksena sanoisin että sijoitustiedolla on keskimäärin sijoittamisesta paremmin tietävät ja parempi käytöksiset lukijat kuin valtavirtalehdillä (vaikka hesari ja kauppalehti ovatkin todennäköisesti parempia tässä mielessä kuin iltalehti, taloussanomat yms.). 

Sopiva vertailu olisi kauppalehteen kirjoittavat naisblogisti vs miesblogisti. Oletettavasti tässäkin miesblogisti pääsisi helpommalla, mutta veikkaisin ettei niin helpolla kuin sijoitustiedon miesblogisti. 

Ihan hauska nosto Halla-ahon sijoituksista. Piti erikseen käydä etsimässä mitä hän on oikein sanonut ja pitää todeta, että laski Halla-ahon pisteitä omissa silmissäni. Sijoittajien ja äänestäjien olisi kuitenkin hyvä ymmärtää, että Halla-aho ajaa itsessään oikeistolaisempaa politiikkaa kuin Suomen ainoa "oikeisto"puolue Kokoomus (Halla-ahon henk.koht. linja, persut ovat valitettavan vasemmalla puolueena). 

Osake on abstraktio siinä, missä osakeyhtiö on tunnetusti fiktiota: http://more-minerals.blogspot.com/2016/02/yuval-harari-company.html

Osake on omistusosuus fiktiivisestä oikeushenkilöstä ja varsin kaukana konkreettisesta omaisuusesineestä. Kyllä metallikimpale aina konkreettisuudessa yhden osakkeen voittaa.

Halla-ahon poliittinen linja ei vain taida olla erityisen sijoittajaystävällinen, koska hän miellään laskisi vuokra-asuntoihin kohdistuvaa ulkomaista kysyntää pistämällä rajat kiinni. Se luonnollisesti laskisi asunto-osakkeiksi kutsuttujen abstraktioiden tuottoja ja hintoja.

Halla-ahon poliittinen linja ei vain taida olla erityisen sijoittajaystävällinen, koska hän miellään laskisi vuokra-asuntoihin kohdistuvaa ulkomaista kysyntää pistämällä rajat kiinni. Se luonnollisesti laskisi asunto-osakkeiksi kutsuttujen abstraktioiden tuottoja ja hintoja.

En kovin paljon seuraa politiikkaa, mutta kyllähän se Halla-aho kuitenkin samassa kirjoituksessa puhuessaan osakkeista abstraktiona väittää kannattavansa kuitenkin osakesäästötiliä.

Mahtaako ulkomailta olla kovinkaan suurta kysyntää suoriin asuntosijoituksiin ? En tiedä vastausta, mutta veikkaan ettei ulkomaisella kysynnällä kovinkaan suurta vaikutusta ole. Toki ylihinnoiteltuja mökkejä ei enää saisi myytyä Venälaisille samalla tavalla jos kauppa jollakin tavalla rajoitettaisiin. 

Kommentteja somesta:

EkeKeke kirjoitti:

Mahtaako ulkomailta olla kovinkaan suurta kysyntää suoriin asuntosijoituksiin ? En tiedä vastausta, mutta veikkaan ettei ulkomaisella kysynnällä kovinkaan suurta vaikutusta ole.

Tarkoitin vuokra-asuntoja. Jos maahanmuutto estettäisiin, yksi osa niiden kysyntää poistuu. Asuntosijoitusten kannalta huono juttu.

""""Yritykset taas pyrkivät tekemään voittoa, ja tämä tekee osakkeista ylivoimaisen sijoituskohteen. Kulta ja muut Halla-ahon metallit eivät yritä tehdä voittoa, eivätkä joukkovelkakirjat tuota korkoaan enempää mitenkään""""

Ihmettelin  Halla-ahon kommenttia kun näin sen. Olikohan se tarkoituksella muotoiltu noin kansan syvien rivien mukaiseksi. "Ei mitään osakepeliä vaan käsin kosketeltavaa metallia"

No toisaalta kultaan ovat sijoittaneet kautta aikojen väestöryhmät jotka ovat kiertäneet maailmaa vainottuna. Kulta menee aika pieneen tilaan ja on likvidiä kauppatavaraa.

Halla-aho on täysin oikeassa, että osakkeet ovat abstraktio. Niin ovat muuten yrityksetkin. Ja niin on myös kullan asema, ja arvokin. Yhteisen mielikuvituksen tuotetta joiden arvo perustuu ainoastaan siihen, että osapuolet luottavat sanattomaan sopimukseen niiden arvosta ja olemassaolosta. Mutta entäs sitten?

Vaikka hän kutsuukin pörssiosakkeita abstraktioiksi, ei se välttämättä ole mitenkään latautunut kommentti. Ja eipä noissa artikkeleissa mainita sanallakaan kultaa, vaan metalleja.

Disclaimerina mainittakoon, että en voi sietää Halla-ahon ajatusmaailmaa. En silti aio lukea tahallani väärin hänen sanomisiaan.

Mitähän kautta Halla-aho mahtaa metalleja omistaa. Sikäli kun osakkeet mielletään abstraktioiksi, niin jos Jussilla ei ole kultaa omassa kassakaapissa niin näidenkin omistusten todellisesta luonteesta voi perustellusti keskustella.

Minusta aika huono peruste olla omistamatta osakkeita, kun koko nykymuotoinen ihmiselämä rakentuu näiden "abstraktioiden" varaan.

Myös raha on abstraktio. Samoin puolue. Osakeyhtiö pyrkii tekemään voittoa mutta puolue? Se ei tuota voittoa eikä sitä voi omistaa. Jäsenmaksua vastaan ei saa omistusoikeutta eikä edes osinkoa.

AIka yleisesti kansan parissa ajatellaan että pörssiosakkeet ovat todellisuudesta irrallaan olevia asioita ja niillä ei ole hyvä "alkaa pelailemaan". Siinä käy huonosti.

Kun taas asunto-osakeyhtiön osakkeet ovat hyvä juttu kun ne on ihan oikeaa tavaraa ja seiniä voi käsinkosketella ja huoneissa yöpyä. Ja toistaiseksi vielä asunto-osakkeetkin ovat paperisia joita voi  rypistellä ja vaikkapa repiä. 

Halla-aho taitaa asua vuokralla vai oliko se vaimon omistuksessa asunto. 

Toisaalta itsekin omistan metallia koska eri kokoisia kahvakuulia löytyy kymmenien kilojen edstä-

Diletantti kirjoitti:

AIka yleisesti kansan parissa ajatellaan että pörssiosakkeet ovat todellisuudesta irrallaan olevia asioita ja niillä ei ole hyvä "alkaa pelailemaan". Siinä käy huonosti.

Kun taas asunto-osakeyhtiön osakkeet ovat hyvä juttu kun ne on ihan oikeaa tavaraa ja seiniä voi käsinkosketella ja huoneissa yöpyä. Ja toistaiseksi vielä asunto-osakkeetkin ovat paperisia joita voi  rypistellä ja vaikkapa repiä. 

Onhan esim. pankkitilikin abstraktio ja silti kansan parissa varsin yleisesti ajatellaan että rahoja on hyvä makuuttaa tilillä. Toki setelien tunkeminen patjan alle tai kenkälaatikkoon on vielä parempi, eikä edes niin abstraktia (jos nyt sivuutetaan rahan luonne ylipäänsä)

Mieskirjoittajat varmasti pääsevät helpommalla mitä tulee ns. lokapalautteeseen. Voisi varmaan kuitenkin sanoa, että naiset pääsevät esille helpommalla. Tuskinpa Hesari olisi antanut Merjalle omaa palstaa, jos hänen nimensä olisi ollut Martti.

Velho kirjoitti:

Mieskirjoittajat varmasti pääsevät helpommalla mitä tulee ns. lokapalautteeseen. Voisi varmaan kuitenkin sanoa, että naiset pääsevät esille helpommalla. Tuskinpa Hesari olisi antanut Merjalle omaa palstaa, jos hänen nimensä olisi ollut Martti.

Tämä. Samoin pokeripiireissä monet sponsoroidut naispelaajat edustaisivat heikompaa keskitasoa miespelaajien keskuudessa. Eipä sinänsä etteikö myös sponsoroitujen miespelaajien joukosta löydy heikompitasoisia mutta "viihdyttäviä" pelaajia, usein tosin jossain potkupallossa mainetta hankkineita.

Paksu nahka on etenkin niissä piireissä missä raha liikkuu kovasti tarpeen ja valitettavasti monet kyvykkäät ihmiset sen sijaan päättävät jättää tietonsa jakamatta kuin altistua somekohuille.

Some-aikana vain sauna- ja keittiönpöytäpuheet ovat päässeet julkisuuteen aivan eri tavalla kuin vielä noin 15 vuotta sitten. Ja kun aktiivisimmat some-kommentoijat on työttömiä, heikosti koulutettuja ja muita joilla on ns. liikaa vapaa-aikaa, paljon valistumattomia mielipiteitä ja liian vähän itsekontrollia; on keskustelun heikko taso taattu. Järkevät perustellut mielipiteet jäävät äänekkäiden ääliöiden juupas-eipäs-väittelyn alle.

hauturi kirjoitti:

Onhan esim. pankkitilikin abstraktio ja silti kansan parissa varsin yleisesti ajatellaan että rahoja on hyvä makuuttaa tilillä. 

Pankkitilillä olevat rahat ovatkin "omia rahoja", joita "ei voi menettää". Harva mieltää, että tallettaja antaa pankille lainaa eli tekee lainasijoituksen.

Diletantti kirjoitti:

Halla-aho taitaa asua vuokralla vai oliko se vaimon omistuksessa asunto. 

Anopin kolmiossa vuokralla, jos aina luotettavaa Seiskaa on uskominen: https://www.seiska.fi/Uutiset/Jussi-Halla-aho-asuu-luksustalossa-anoppinsa-asunnossa-KUVAT/189182

Abstraktio on anopin hallussa Jussin keskittyessä metalliin.

Pitää myös ottaa huomioon se että mikä on kirjoittajan tausta, tottakai ihmiset arvostelevat sellaista sijoitus kirjoittajaa joka on saanut vaikka ison perinnön ja sitten tulee kertomaan kuinka yksinkertaista ja helppoa sijoittaminen on(tämä kyllä pitää paikkansa) niin kyllä siinä voi pienituloinen henkilö hieman ottaa kierroksia kun rahat riittävät juuri elämiseen. Jos kirjoittaja on perusduunari joka on säästänyt ja sijoittanut viisaasti niin tuskin silloin tulee kovin paljoa huonoa palautetta koska silloin ihmiset pystyvät helpommin samaistumaan häneen vs toiseen kirjoittajaan joka on saanut vaikkakin sen ison perinnön.

Itse ole sitä mieltä että väliäkö sillä miten on omat sijoitukset hoitanut niin hienoa että löytyy ihmisiä jotka haluavat elämiseen jotain pientä tai isoa lisää, sen sijaan jos joku "isompi" sijoittaja(toki luultavasti on ollut piensijoittaja alussa) tulee kertomaan miten pienituloisten pitäisi hoitaa sijoitukset niin silloin on oletettavaa että joku suuttuu siitä ja tulee lokaa niskaan.

Alkuperäisessä kirjoituksessa ei ollut kuitenkaan suurperinnöstä kyse. 60 000 € vastaa suurin piirtein perheellisen vuosikulutusta. Pienituloiselle olisi eduksi, jos olisi säästössä edes muutaman kuukauden kuluja vastaava summa. Varovaisilla sijoituksilla pystyisi kasvattamaan summaa hiljakseen ja turvaamaan oma taloutensa. Moni ei tajua säästämisen ja sijoittamisen ideaa. Kaikki eivät tietenkään voi säästää, mutta aika moni voisi, jos haluaisi. Helpompi on syytää lokaa niskaa kuin tehdä tarpeellinen muutos omassa talouskäyttäytymisessään.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Alkuperäisessä kirjoituksessa ei ollut kuitenkaan suurperinnöstä kyse. 60 000 € vastaa suurin piirtein perheellisen vuosikulutusta. Pienituloiselle olisi eduksi, jos olisi säästössä edes muutaman kuukauden kuluja vastaava summa. Varovaisilla sijoituksilla pystyisi kasvattamaan summaa hiljakseen ja turvaamaan oma taloutensa. Moni ei tajua säästämisen ja sijoittamisen ideaa. Kaikki eivät tietenkään voi säästää, mutta aika moni voisi, jos haluaisi. Helpompi on syytää lokaa niskaa kuin tehdä tarpeellinen muutos omassa talouskäyttäytymisessään.

Kyllä varmasti monelle tuo on iso summa ja sen takia kirjoitin että varmasti tuosta osa ihmisistä suuttuu. Tottakai pitäisi laittaa säästöön rahaa koska ei voi tietää mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa. Mutta se pitäisi kirjoittajien ymmärtää että joku summa rahaa voi olla itselle suhteellisen pieni kun taas toiselle se voi olla iso, ei voi olettaa mitään omien kokemusten perusteella ja sitten jälkikäteen ihmetellä kun tulee lokaa niskaan.

von Fyrckendahl kirjoitti:

60 000 € vastaa suurin piirtein perheellisen vuosikulutusta. 

Niinkö? Varmasti jonkun perheellisen, mutta tuskin kovin yleistä, jos mediaaniansio (brutto) on 3000/kk. Siitä jäänee vähän reilu 2000 käteen (sanotaan 2200), eli mediaaninetto on 26400. Kaksi tuollaista perheeseen niin ollaan vasta 52800:ssa (olettaen että tarkoitit perheen, etkä perheellisen). No, ehkä tuo "suurinpiirtein" kuittaa erotuksen, jos kulutukseen lasketaan myös esim. asumiskulut (vuokra tai asuntolainan maksuerät jne).

Muuten sanoisin, että 60K vastaa mediaaniperheellisen kolmen vuoden kulutusta.

hauturi kirjoitti:

Muuten sanoisin, että 60K vastaa mediaaniperheellisen kolmen vuoden kulutusta.

4-henkisen perheen keskikulutus on Suomessa 59 000 €/v. 5-henkisen perheen 67 000 €/v. https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/statfin_ktutk_pxt_006.px

Kohtuullinen minimielintaso pk-seudulla vaatii 4-henkiseltä perheeltä 46 000 €/v ja 5-henkiseltä 51 000 €/v. Tuo on siis minimi, ei todellakaan mitään kerskakulutusta. https://www.hs.fi/talous/art-2000005900217.html 

Keskimääräinen perinnönjättäjä jättää 160 000 €. Keskimääräinen perinnönsaaja saa 80 000 €. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalainen-perii-yleensa-asunnon-ja-vahan-rahaa-superperinnot-harvinaisia/1911286

Toisin sanoen 60K vastaa karkeasti perheen vuosikulutusta, tavanomaista perintöä tai 38 % mattimeikäläisen varoista.

Jmakela kirjoitti:

Mutta se pitäisi kirjoittajien ymmärtää että joku summa rahaa voi olla itselle suhteellisen pieni kun taas toiselle se voi olla iso, ei voi olettaa mitään omien kokemusten perusteella ja sitten jälkikäteen ihmetellä kun tulee lokaa niskaan.

Loan ymmärtäisi paremmin, jos alkuperäinen kirjoittaja olisi saanut vaikka 6 milliä ja elvistelisi sillä. Mutta myrskyn kohde oli 60 tonnia. Auton hinta. Aika monella on auto. Autoilijoidenkin on parempi olla hiljaa, ettei tule lokaa niskaan.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Jmakela kirjoitti:

Mutta se pitäisi kirjoittajien ymmärtää että joku summa rahaa voi olla itselle suhteellisen pieni kun taas toiselle se voi olla iso, ei voi olettaa mitään omien kokemusten perusteella ja sitten jälkikäteen ihmetellä kun tulee lokaa niskaan.

Loan ymmärtäisi paremmin, jos alkuperäinen kirjoittaja olisi saanut vaikka 6 milliä ja elvistelisi sillä. Mutta myrskyn kohde oli 60 tonnia. Auton hinta. Aika monella on auto. Autoilijoidenkin on parempi olla hiljaa, ettei tule lokaa niskaan.

60000 on tavalliselle ihmiselle melko suuri raha. Mediaaninettotuloilla 26400e/v se vastaa yli kahden vuoden tuloja. Kotitalouksien säästämisaste taitaa tällä hetkellä olla negatiivinen, mutta jos vaikka oletettaisiin 10% säästöaste, niin säästöön jäisi vain 2640e/v. Olennaisempaa olisikin puhua siitä kuinka monta vuotta peruskansalaisella menee 60k säästämiseen kuin siitä, monenko vuoden tuloja/menoja 60k vastaa. Tuolla huomattavasti keskiarvoa suuremmalla 10% säästöasteella mediaanituloisella menisi melkein 23 vuotta 60000 euron säästämiseen. Eli kun Suomessa taidetaan keskimäärin tehdä n. 30 vuoden työuria, niin sehän on lähes koko työuran säästöt. Kun vielä huomioidaan korkoa korolle, niin henkilö X joka lähtee liikkeelle 60k perinnön kanssa saa kyllä aikamoisen etumatkan vaurastumisessa verrattuna henkilöön Y, joka lähtee nollasta. 

Tällä en muuten perustele mitenkään sitä, että Merja ansaitsisi paskaa niskaan saamastaan perinnöstä, mutta ikään kuin osoittamaan sitä onko summa merkityksellinen vai ei. 

Keskimääräisen suomalaisen auton hinta taitaa muuten olla 3600 euron kieppeillä. Ihan ei 60000 euron pirsseillä yleisesti ajella.

Velho kirjoitti:

60000 on tavalliselle ihmiselle melko suuri raha.

Jos ei ole tottunut säästöihin eikä laskemaan vuosikulutusta.

Alkuperäisessä jutussa meni näin: Säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen sekä 60 000 euron alkupääoma, jota oma isä oli kartuttanut hänelle lapsuudesta saakka, kasvattivat salkun nykymittaansa.

Jos isä oli kartuttanut rahoja 15-25 vuotta, ei se niin tavaton summa enää olekaan. Esimerkiksi 15 vuoden säästämisvauhdilla säästöt + korot + voitot tekevät 4000 €/v. "Tavalliselle ihmiselle" se ei ole mahdottoman suuri raha. Hän myös kehotti sijoittamaan pieniä summia ja tinkimään menoista. Aika realistista. Loanheitto johtuu jostain muusta kuin siitä, että 60 000 € on poikkeuksellisen paljon.

[quote]

Olennaisempaa olisikin puhua siitä kuinka monta vuotta peruskansalaisella menee 60k säästämiseen kuin siitä, monenko vuoden tuloja/menoja 60k vastaa. 

Isoista menoista on mahdollista tinkiä enemmän. Kirjoittamistani luvuista näkee, että 4-henkinen keskivertoperhe voisi säästää 13 000 €/v tyytymällä kohtuulliseen minimielintasoon pk-seudulla. Se ei vielä tarkoita äärimmäistä kituuttamista vaan aika normaalia elämää, johon kuuluu mm. auto. Pk-seudun ulkopuolella pystyy säästämään vieläkin enemmän, koska asuminen on niin paljon halvempaa.

[quote]

Kun vielä huomioidaan korkoa korolle, niin henkilö X joka lähtee liikkeelle 60k perinnön kanssa saa kyllä aikamoisen etumatkan vaurastumisessa verrattuna henkilöön Y, joka lähtee nollasta. 

Toki siinä jonkin vuoden etumatkaa saa. Varat kulkevat sukupolvien ketjussa. Esimerkissä isä oli aloittanut kaukonäköisesti ja tytär jatkaa.

[quote]

Ihan ei 60000 euron pirsseillä yleisesti ajella.

Aika paljon niitä tulee tuolla tiellä vastaan. Joku ne käytetytkin on uutena ostanut.

Tässähän ei edes ollut kyse perinnöstä, vaan että isä oli oikeasti tytärtään ajatellen säästänyt summan joka oli karttunut 60k€ summaksi jonka sai sitten käyttöön täysi-ikäisenä. Vaatii aika paljon normaalituloiselta (ja normaaliperhesuhteessa olevalta) että tuo toteutuu, jos ei ole kohtuullisilla palkoilla ja koko perhe (lue: vaimo) tässä ihan täysillä mukana. Perustyöläinen ei tuota summaa säästä kovin helposti alle viidessä vuodessa, vaikka asuisi yksin.

Normaalitilanteessaha tuo hoituu sillä että edellinen sukupolvi potkaisee tyhjää ja kämppä pistetään lihoiksi. Mutta keskimäärin tuo tapahtuu vasta 50- tai 60-vuotiaana tai niissä main.

Ilmeisesti isä oli sijoittanut, ei vain säästänyt Merjaa varten. Juttujen mukaan hän sai ensimmäiset osakkeensa jo 5-vuotiaana. Tässäkin huomaa, miten sijoittaminen on pitkäjänteistä ja tähtäys vuosikymmenten päässä. Huutelijoiden kritiikki kohdistui siihen, ettei kaikkien isä anna 60 000 €. Merjan viestihän oli ihan muuta, että pitäisi säästää ja sijoittaa vaikka vähistäkin rahoista ja pitkäjänteisesti, eikä se, kuinka hän taikoo 60 000 eurosta nopeasti satojatuhansia.

Aki näkee huutelun sukupuolikysymyksenä. Itse näen huutelijoiden talousymmärryksen puutetta, selkäydinreaktioita ja tahallista väärinlukemista.

Lapsiperheiden (2 vanhempaa) keskimääräinen rahoitusvarallisuus (rahat+arvopaperit+vakuutukset) on 70 000 €. Teini-ikäisten perheet ovat jo huomattavasti varakkaampia, summa on 125 000 €. 

Vastaavasti käytettävissä olevat vuositulot ovat 60 000 € ja 64 000 €. Nämä ovat siis keskiarvoja mukaan luettuna köyhät. Käytettävissä olevat vuositulot tarkoittaa tuloja verojen jälkeen sisältäen palkat, tulonsiirrot ja pääomatulot. Luvut Tilastokeskuksesta

Näistä rahoista tavis-isä pystyy hyvin säästämään ja sijoittamaan, jos haluaa. Pörssiosakkeita tai rahastoja omistaakin 54 % teiniperheistä. 

Kun lapsi on muuttamassa kotoa, tavis-isällä on hyvinkin koossa tuo 60 k€. Rahat eivät vain jakaudu tasaisesti perheiden kesken. Ehkä siksi summa joistain tuntuu niin kauhistuttavan suurelta, että se pakottaa syytämään lokaa niskaan.

Itse käyttäisin tällaisissa yhteyksissä keskiarvon sijasta mediaania, mutta kukin tyylillään.

Perinteisesti sijoitusbloggaajat ovat toki olleet miespuolisia. Mutta sen lisäksi he ovat olleet varsin kokeneita ja moni jo työnsä puolesta tottunut operoimaan isoilla summilla. He ovat olleet sijoittamisen asiantuntijoita. Jouko Brade, Juhani Riikonen, Seppo Saario, Kim Lindström, Anders Oldenburg ja mitä heitä onkaan. He ovat olleet auliita esiintymääm mediassa. Erkki Sinkko enemmän tälläinen kotikutoinen sijoituspakinoitsija. He ovat olleet jonkinmoisia ikoneita jo sijoittamiseen vihkiytyneille eivätkä niinkään niille jotka eivät olleet ottaneet sitä ensimmäistä askeltaan.

Nyt ovat vasta tulleet muotiin melko pystymetsästä tulleet sijoittajat jotka lyhyellä kokemuksellaan (ja sekin nousukaudelta)  kirjoittelevat omalla nimellään blogejaan. Myös perinteisesti etikettiin kuulunut vaiteliaisuus sijoitussummista on rapissut. Tietystikin jos kohdeyleisönä ovat  vasta potentiaaliset sijoittajat niin euromääräiset stoorit kertovat enemmän kuin sijoitusfriikkien hifistely prosentin kymmenysosilla. 

Mutta se ei ole sukupuolikysymys, jos Iltalehden otsikointi on syvältä. Otsikko Merja päätti rikastua äitiyslomalla, nyt omaisuus on jo 300 000 euroa - neuvoo, miten taviskin voi vaurastua: ”Alkuun pääsee 15 eurolla” antaa ymmärtää, että Merja rikastui säästämällä 15 €/kk. Tekstissä paljastuu, että hän saikin isukilta 60 000 €. Kansa kokee tulleensa vedätetyksi ja heittää selkäydinreaktiona lokaa.