Minulla oli vähän samankaltainen tilanne. Tosin konsultoinnin liikevaihto ja salkun koko vain murto-osa sinun lukemista. Salkun koko pienehkö kuusinumeroinen luku, kauppoja vuodessa n 50-100 kpl.
Muutama vuosi sitten siirsin tilinpäätöksen yhteydessä arvopaperit vaihto-omaisuuteen. Tilinpäätöksen liitetietoihin maininta asiasta. Tilintarkastusvelvollinen en ole. Arvopaperit nykyisin alvittomassa liikevaihdossa ja konsultointi alvillisessa. Arvopaperit taseessa vaihto-omaisuutena ja salkun arvon muutokset tilinpäätöksessä Varaston muutos tilin avulla.
Tämä on toiminut hienosti. Ei mitään kyselyitä tullut.
Kiitos kokemuksista. Oletko pitänyt kulujen kohdistumisesta alvilliseen ja alvittomaan toimintaan erillisdokumentointia? Yhden hengen konsulttipumpussa toki alvillisia kuluja ei hirveästi kerry, mutta jos alvit haluaa kokonaan vähentää, niin ilmeisesti verottaja edellyttää dokumentoinnin että kulut ovat alvilliseen eikä alvittomaan toimintaan liittyviä?
Kyllä on kaksi eri myyntitiliä, alvillinen ja alv 0%(arvopaperikauppa). Samoin kuluissa kahdet eri tilit, arvopaperikauppaan liittyvien kulujen alveja ei vähennetä.
Minulla tarkoitus aloittaa sijoittaminen. Teen sen firmalla. ALV toimintaa on ja sitten pitänee erotella alvillinen/alviton toiminta.
Erillistä firmaa vielä pohdin itse omistettuna tai olemassa oleva firma omistaisi tämän uuden. Siinä törmäsin termeihin emoyhtiö ja tytäryhtiö ja konserni jne. Taitaa vero ym ilmoitukset monimutkaistua aikasen paljon?
Onko kukaan käynyt keskustelua verottajan kanssa, millä kriteereillä kaupankäynti luokitellaan aktiiviseksi?
Minulla tarkoitus aloittaa sijoittaminen. Teen sen firmalla. ALV toimintaa on ja sitten pitänee erotella alvillinen/alviton toiminta.
Erillistä firmaa vielä pohdin itse omistettuna tai olemassa oleva firma omistaisi tämän uuden. Siinä törmäsin termeihin emoyhtiö ja tytäryhtiö ja konserni jne. Taitaa vero ym ilmoitukset monimutkaistua aikasen paljon?
Onko kukaan käynyt keskustelua verottajan kanssa, millä kriteereillä kaupankäynti luokitellaan aktiiviseksi?
En ole käynyt keskustelua verottajan kanssa muuten kuin veroilmoitusten välityksellä. En jaksa tuhlata aikaan etsiessäni verovalmistelijaa, jonka sanomiset eivät sido missään eivätkä ketään, mutta voivat hyvin olla vääriä. Perehdyn tarvittaessa lakiin ja ehkä ennakkotapauksiin ja saatan jopa kysyä verojuristilta. Mutta en verottajalta. Paitsi jos tunnen jonkun henkilökohtaisesti, jolloin voin luottaa kun se sanoo joko tietävänsä tai ei-tietävänsä.
Mutta kokemusteni mukaan tyyliin pienikin kaupankäynti riittää aktiiviseksi. Miulla on ollut sijoitusyhtiöitä 80-luvulta ja kaikki on aina hyväksytty aktiivisiksi. Vaikka välillä joku yhteisyritys on luiskahtanut nollaliikevaihtoiseksi. Joskus Holkerin hallituksen aikaan oli olemassa joku ohje, että kiertonopeuden pitää olla neljä, mikä on aivan nauretaavan korkea vaatimus ja kertoo lähinnä silloisen verottajan arvopaperikaupan ymmärtämättömydestä.
Eli sanoisin, että alkuun aika pienehkökin vaihto riittää ja sen jälkeen kaikki riittää. Ensimmäistä statusta hakiessa saattaisin pyöräyttää pari päiväkauppaa liikevaihdon hankkimistarkoituksessa, mutta en enää läpimenneen veroilmoituksen jälkeen kuin puhtaasti voitontavoittelumielessä.
Sitten to whomever it may concern:
Jos haluaa askarrella alvittomana muuta kuin arvopaperikauppaa, kannattaa laittaa sepkulaatiot omaan kioskiin ja konsultoinnit omaansa. Arvopaperikaupan liikevaihto lasketaan mukaan laskettaessa tuleeko nykyinen 20 kilon raja vastaan vai ei. Tämän takia mie joudun laittamaan alvillisia laskuja tahoille, jotka eivät voi alvia vähentää, sniif. Olen ollut liian laiska yhtiöittämään muutaman tonnin vuotuisia kynäkauppojani omaan yhtiöönsä. Lisäksi sitten olisi painetta tehdä sitä kynäkauppaa, kun olisi erillisiä kuluja. Nykyisin en tee keikkaa, ellei se ole joko a) hauskaa tai b) tue jotain agendaani. Eikä tämäkään välttämättä riitä. Esim. ennen yhtä en tee pyöreästi mistään rahasta mitään. Ja jos pitäisi valmistella joku diashow, pitää maksaa aika paljon.
Eikö alv raja perustu nimenomaan alvilliseen myyntiin?
Itsellä oli pelkkää 0 alv myyntiä ja ilmoittauduin alv-velvolliseksi, jotta sain ostojen alvit takaisin, mutta verottaja potkaisi firman pois alv-rekisteristä parin vuoden jälkeen perusteena nolla-alvillinen myynti.
Eikö alv raja perustu nimenomaan alvilliseen myyntiin?
Itsellä oli pelkkää 0 alv myyntiä ja ilmoittauduin alv-velvolliseksi, jotta sain ostojen alvit takaisin, mutta verottaja potkaisi firman pois alv-rekisteristä parin vuoden jälkeen perusteena nolla-alvillinen myynti.
Kokemusperäinen väitteeni oli, että ei perustu. Esimerkkisi ei kumoa tätä väitettä tai edes liity siihen nähdäkseni millään tavalla🤔. Siitä huolimatta en ala googlailemaan lakipykäliä tai ennakkopäätöksiä. Ehkä hauturi tekee sen.
Eikö alv raja perustu nimenomaan alvilliseen myyntiin?
Itsellä oli pelkkää 0 alv myyntiä ja ilmoittauduin alv-velvolliseksi, jotta sain ostojen alvit takaisin, mutta verottaja potkaisi firman pois alv-rekisteristä parin vuoden jälkeen perusteena nolla-alvillinen myynti.
Alv:n saa vähentää vain sellaisista kuluista jotka aiheutuvat alvillisten tulojen hankkimisesta. Jos alvillisia tuloja ei ole, ei ole vähennysoikeuttakaan.
Alla ote verottajan sivulta mitä liikevaihtoon lasketaan mukaan arvonlisäverotuksen rajaa tarkasteltaessa.
Jack Reacherin viestiin jatkoa. Ja jos on sekä alvitonta ja alvillista myyntiä kiinteiden ei suoraan kohdistettavien kulujen vähennettävä alv pitäisi laskea osittain esimerkiksi verollisen iikevaihdon suhteessa kokonaisliikevaihtoon. Se on eri asia, kuka tämän käytännössä tekee.
tietyt arvonlisäverolaissa mainitut arvonlisäverottomat myynnit, esimerkiksi yhteisömyynti, vientimyynti, rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynti sekä kiinteistön vuokraukset. Lue lisää: Arvonlisäveroton vähäinen toiminta
Näitä ei lasketa mukaan:
yrityksen tekemät käyttöomaisuuden myynnit. Käyttöomaisuuden myyntiä on yrityksen käyttöön hankitun omaisuuden myynti. Jos esimerkiksi maansiirtoyhtiö myy yhden kaivinkoneistaan pois, se on käyttöomaisuuden myyntiä, jota ei tässä yhteydessä lasketa liikevaihtoon
jotkut liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynnit
useimmat arvonlisäverottomat myynnit, esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen ja sosiaalihuoltopalveluiden myynti.
Mitä mahdollista negaa kirjaustapa tuo mukanaan, onko tästä muilla foorumisteilla kokemuksia? YEL- homma toki hasardi jos katsotaan liikevaihdon perusteella ja nyt menossa olevien korotuskattojen jälkeen eläkeyhtiöllä optio tehdä mielivaltaisia päätöksiä puhtaasti liikevaihtoon ja toimialaluokitukseen pohjautuen. Onko muita seikkoja mitä tämän osalta kannattaisi huomioida?
En nyt ota muuten kantaa tuohon järjestelyyn, mutta sellainen asia kannattaa huomioida, että jotkut palveluntarjoajat hinnoittelevat palvelunsa asiakkaan liikevaihdon perusteella. Esimerkiksi Netvisorin edullisin kk-maksu on alle 100k euron liikevaihdolla 19 eur/kk ja 2M euron liikevaihdolla 405 eur/kk. Olettaisin kyllä että näistä hinnoista voi saada alennusta jos pyytää erikseen tarjouksen.
YEL lienee toinen sudenkuoppa tässä.
Jos tekee aktiivista treidausta, niin jo kymppitonnien edestakaisin veivaamisella saa helposti sellaisen 10M euron liikevaihdon omalle pikku yhtiölleen.
Tätä olen miettinyt, että antaako tällainen sitten kirjanpitolain edellyttämän "oikean ja riittävän kuvan" yhtiön toiminnasta? Mutta nähtävästi paljoa ei vaihtoehtoja ole, eli tuollainen lyhytaikainen kaupankäynti (jossa positiot avataan ja suljetaan saman tilikauden sisällä), varsinkin jos se on yrityksen pääasiallista liiketoimintaa, on lähes pakko kirjata vaihto-omaisuutena eli liikevaihtoa kasvattaen.
En nyt ota muuten kantaa tuohon järjestelyyn, mutta sellainen asia kannattaa huomioida, että jotkut palveluntarjoajat hinnoittelevat palvelunsa asiakkaan liikevaihdon perusteella. Esimerkiksi Netvisorin edullisin kk-maksu on alle 100k euron liikevaihdolla 19 eur/kk ja 2M euron liikevaihdolla 405 eur/kk. Olettaisin kyllä että näistä hinnoista voi saada alennusta jos pyytää erikseen tarjouksen.
YEL lienee toinen sudenkuoppa tässä.
Jos tekee aktiivista treidausta, niin jo kymppitonnien edestakaisin veivaamisella saa helposti sellaisen 10M euron liikevaihdon omalle pikku yhtiölleen.
Tätä olen miettinyt, että antaako tällainen sitten kirjanpitolain edellyttämän "oikean ja riittävän kuvan" yhtiön toiminnasta? Mutta nähtävästi paljoa ei vaihtoehtoja ole, eli tuollainen lyhytaikainen kaupankäynti (jossa positiot avataan ja suljetaan saman tilikauden sisällä), varsinkin jos se on yrityksen pääasiallista liiketoimintaa, on lähes pakko kirjata vaihto-omaisuutena eli liikevaihtoa kasvattaen.
Osa palveluntarjoajista tosiaan tekee tuota. Omalla firmalla käytössä Procountor ja paketit valittavissa käytännössä tositemäärien mukaan. Admicomilla taitaa olla rakennusalalla vähän vastaavaa liikevaihtoon perustuvaa hinnoittelua. Tästä johtuen kaikki vähänkään suuremmaksi kasvavat pk-yritykset vaihtavat näistä liikevaihtoperusteisista palveluntarjoajista pois, kun kustannukset nousevat liian suuriksi. Tiedä sitten onko tuo palveluntarjoajankaan kannalta fiksua ohjata maksavia asiakkaita toisaalle niiden kokoluokan kasvaessa. Onneksi palveluntarjoajia sekä softa- että tilitoimistopuolella on paljon, eli aina löytyy vaihtoehtoja joissa hinta pysyy pienillä tositemäärillä fiksuna.
YEL on tosiaan toinen juttu, koska palveluntarjoajaa (eläkeyhtiö) vaihtamalla vakuutusmaksua ei saa alemmaksi.
Voipi olla että pidän vain suosiolla nykyisen kirjaustavan ja alhaisemman liikevaihtoluokan, jotta pysyn viranomaisten silmissä pienyrittäjänä/-rikollisena ja poissa suurennuslasin alta.
YEL on tosiaan toinen juttu, koska palveluntarjoajaa (eläkeyhtiö) vaihtamalla vakuutusmaksua ei saa alemmaksi.
Mutta ilmoittamalla työtulo alle minimin saa.
Siis poistumalla kokonaan YEL -järjestelmästä perustelemalla ettei työskentele yhtiössä, vaikka tosiasiassa näin tekisi? Uudistuksen myötä tosiaan omat ilmoittelut ei juurikaan auta jos eläkefirmat määrittää ilmoittelusta huolimatta työtulotasosi perustuen yhtiön liikevaihtoon ja toimialaluokkaan. Peruste pitäisi kai olla tällöin ettei työskentele yhtiössä lainkaan, yksinyrittäjillä voi ainakin olla selittämistä mistä myyntiä tulee jos ei kukaan työskentele yhtiössä lainkaan.
Itse sain erinäisillä perusteilla pidettyä oman YEL tasoni ennallaan (ei aivan minimi, vaan juuri sosiaaliturvatason ylittävä) viime kesänä tehdyssä tarkastelussa, mutta omatunto ei ehkä kestäisi niin radikaalia epärehellisyyttä, että ilmoittaisin etten työskentele lainkaan yrityksessä. Järjestelmä on sysihuono, mutta maksellaan nyt jotain pientä kuitenkin solidaarisuudesta.
Aikanaan oma peruste maksaa näinkin korkeaa YEL:iä oli mahdollisuus yrittäjäkassaan liittymällä saada lähtöön 18kk suoja-aika/mahdollisuus palata aiempaan palkkaan pohjautuvalle ansiosidonnaiselle jos yritystoiminta ei lähtisi lentoon. Firman kautta järjestetty työterveys on myös ihan kiva ja käsittääkseni vaatii tuon sosiaaliturvatason ylittävää YEL -maksua? Muilla YEL:n kautta tuleville sosiaaliturville jne. en kyllä painoarvoa laske. Jälkikäteen ajatellen toki tullut turhaan ylimääräistä maksettua kun ei aivan minimillä lähtenyt liikkeelle.
Ja ettei mene ihan valittamiseksi, niin täytyy olla kiitollinen miten vähillä eläkemaksuilla ja veroilla sitä yrittäjänä lopulta selviää, jos samaa hommaa painaisi työntekijänä niin maksut olisivat ihan poskettomia.
Jos itse yrittää muuttaa aiemmin ilmoitettua työtuloa, niin eläkeyhtiö luultavasti yrittää nostaa työtulon taivaisiin. Voi joutua melkoiseen paperisotamylläkkään todistellessaan, ettei eläkeyhtiön päättämä työtulo oikean suuruinen
Huomiona, että onko varsinainen työ toisaalla yms.:
-Yrittäjänä sinun on otettava itsellesi eläkevakuutus kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. -Yrittäjäksi katsotaan henkilö, jonka työskentely ei tapahdu työ- tai virkasuhteessa. -Pelkkä yrityksen omistaminen, ilman siinä työskentelyä, ei velvoita vakuutuksen ottamiseen.
Palkansaaja saa kyllä olla tarkkana, jos käy firmalla ahkerasti kauppaa. Työttömyys kun iskee, niin saatetaan katsoa yrittäjäksi. Ainakin lappuja saanee huonossa tapauksessa toimitella.
Jos itse yrittää muuttaa aiemmin ilmoitettua työtuloa, niin eläkeyhtiö luultavasti yrittää nostaa työtulon taivaisiin. Voi joutua melkoiseen paperisotamylläkkään todistellessaan, ettei eläkeyhtiön päättämä työtulo oikean suuruinen
Jos ilmoittaa työtulon alle minimin, niin YEL-vakuutus lakkaa. Sen jälkeen ei ole enää mitään suhdetta eläkeyhtiöön, joten se ei yritä mitään.
YEL on tosiaan toinen juttu, koska palveluntarjoajaa (eläkeyhtiö) vaihtamalla vakuutusmaksua ei saa alemmaksi.
Mutta ilmoittamalla työtulo alle minimin saa.
Siis poistumalla kokonaan YEL -järjestelmästä perustelemalla ettei työskentele yhtiössä, vaikka tosiasiassa näin tekisi? Uudistuksen myötä tosiaan omat ilmoittelut ei juurikaan auta jos eläkefirmat määrittää ilmoittelusta huolimatta työtulotasosi perustuen yhtiön liikevaihtoon ja toimialaluokkaan. Peruste pitäisi kai olla tällöin ettei työskentele yhtiössä lainkaan, yksinyrittäjillä voi ainakin olla selittämistä mistä myyntiä tulee jos ei kukaan työskentele yhtiössä lainkaan.
Itse sain erinäisillä perusteilla pidettyä oman YEL tasoni ennallaan (ei aivan minimi, vaan juuri sosiaaliturvatason ylittävä) viime kesänä tehdyssä tarkastelussa, mutta omatunto ei ehkä kestäisi niin radikaalia epärehellisyyttä, että ilmoittaisin etten työskentele lainkaan yrityksessä. Järjestelmä on sysihuono, mutta maksellaan nyt jotain pientä kuitenkin solidaarisuudesta.
Aikanaan oma peruste maksaa näinkin korkeaa YEL:iä oli mahdollisuus yrittäjäkassaan liittymällä saada lähtöön 18kk suoja-aika/mahdollisuus palata aiempaan palkkaan pohjautuvalle ansiosidonnaiselle jos yritystoiminta ei lähtisi lentoon. Firman kautta järjestetty työterveys on myös ihan kiva ja käsittääkseni vaatii tuon sosiaaliturvatason ylittävää YEL -maksua? Muilla YEL:n kautta tuleville sosiaaliturville jne. en kyllä painoarvoa laske. Jälkikäteen ajatellen toki tullut turhaan ylimääräistä maksettua kun ei aivan minimillä lähtenyt liikkeelle.
Ja ettei mene ihan valittamiseksi, niin täytyy olla kiitollinen miten vähillä eläkemaksuilla ja veroilla sitä yrittäjänä lopulta selviää, jos samaa hommaa painaisi työntekijänä niin maksut olisivat ihan poskettomia.
Voihan sitä työskennellä yrityksessä kunhan työtulo jää alle minimin eli reilu 9000€ vuodessa. Ja puhe oli treidausfirmoista, jossa vähillä työtunneilla voi saada suurenkin liikevaihdon ja voiton.
Ja kun työtulo on alle minimin, ei YEL-vakuutusta tarvita eikä eläkeyhtiöt kaipaile selityksiä.
Työterveys ei ole sidottu YELiin, vain työttömyysturva. Ja kannattaa toki ottaa myös sairaskuluvakuutus firman piikkiin.
Moni yrittäjä on määritellyt työtulonsa nimenomaan työttömyysturvan minimin 15000€ vuodessa mukaan, sillä saa korkeamman eläkkeen minkä takuueläke antaisi. Sitä korkeammat YEL-maksut kannattaa laittaa yksilöllisiin eläkevakuutuksiin.
Jos itse yrittää muuttaa aiemmin ilmoitettua työtuloa, niin eläkeyhtiö luultavasti yrittää nostaa työtulon taivaisiin. Voi joutua melkoiseen paperisotamylläkkään todistellessaan, ettei eläkeyhtiön päättämä työtulo oikean suuruinen
Jos ilmoittaa työtulon alle minimin, niin YEL-vakuutus lakkaa. Sen jälkeen ei ole enää mitään suhdetta eläkeyhtiöön, joten se ei yritä mitään.
Tosiaan nyt eläkeyhtiöt kaitsevat YEL:n piirissä olevia omia asiakkaitaan.
Onko mitään instanssia joka valvoo ei YEL:n piirissä olevien yrittäjien toimintaa? Selvää on, että lakiin perustuen yrittäjän pitäisi YEL -vakuutus ottaa, mutta jos kukaan ei valvo tältä osin lain noudattamista eikä noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, niin monella yrittäjällä lienee suuri houkutus jättäytyä järjestelmästä pois jokusen vuoden päästä kun nuo maksimikorotuskatot poistuvat.
Työterveys ei ole sidottu YELiin, vain työttömyysturva. Ja kannattaa toki ottaa myös sairaskuluvakuutus firman piikkiin.
Tämä ei taida ihan pitää paikkaansa. Mulle ainakin eilen OP:lta sanottiin, että ei ole mahdollista ottaa sairaskuluvakuutusta firman piikkiin jos ei ole YEL piirissä, koska sairaskuluvakuutusta varten piti olla pohjilla jotain muuta mikä vaatii YELin. Et myöskään saa Kelan korvauksia työterveyteen liittyen jos et maksa YEL (https://www.kela.fi/tyoterveyshuolto-yrittaja).
Saavat tiedot YELin puuttumisesta ja verottajalta vahvistetut ansio- ja pääomatulot yrityksistä joissa yrittäjänä / työskennellyt yrittäjänä, miten nyt missäkin yritysmuodossa veroilmoitus annetaan.
Jos tosiasiallinen työmäärä arvioituna "paljonko riittävän pätevälle ulkopuoliselle pitäisi työstä maksaa" jää alle yel-alarajan on tietenkin ok jättää vakuutus kokonaan ottamatta. Mutta varoituksen sana "ilmiselvää koijausta" harkitseville, että jos jälkikäteen pystytään todistamaan, että vakuutusvelvollisuus olisi ollut niin asianmukaisen tasoinen yel peritään takautuvasti korkoineen, eikä 4 000 euron työtulon kertakorotusraja ole voimassa. Jos yel on, niin sen työtuloahan voi (yksipuolisesti) vakuutusyhtiön toimesta korottaa kerrallaan vain 4 000 eur per tarkastuskerta ja olikos ne nyt kolmen vuoden välein tms.
Jos ilmoittaa työtulon alle minimin, niin YEL-vakuutus lakkaa. Sen jälkeen ei ole enää mitään suhdetta eläkeyhtiöön, joten se ei yritä mitään.
Ei se mene ihan noin. Yritin vuonna 2023 pudottaa työtuloani, koska en enää käynyt juurikaan kauppaa sijoitusyhtiössäni. Kauppoja taisi olla alle 10 ja liikevaihtoa noin 200.000 euroa. Firman tasekin oli tippunut noin 200.000 euroon. Vastauksessaan Varma ilmoitti nostavansa työtuloni yli 75.000 euroon, koska toimialalla toimitusjohtajan palkka on vähintään tuo. Lähes puolen vuoden kirjeenvaihdon ja kovan todisteluni jälkeen sain poistettua koko työtulon. Todistelussa jouduin näyttämään toteen, että henkilökohtainen kaupankäyntiaktiivisuuteni oli moninkertainen firman liikevaihtoon nähden.
"Vastauksessaan Varma ilmoitti nostavansa työtuloni yli 75.000 euroon, koska toimialalla toimitusjohtajan palkka on vähintään tuo. Lähes puolen vuoden kirjeenvaihdon ja kovan todisteluni jälkeen sain poistettua koko työtulon. "
Toimitusjohtajaa ei moni holdari valitse, voi olla vain hallituksen jäsen ja varajäsen roolit.
"Vastauksessaan Varma ilmoitti nostavansa työtuloni yli 75.000 euroon, koska toimialalla toimitusjohtajan palkka on vähintään tuo. Lähes puolen vuoden kirjeenvaihdon ja kovan todisteluni jälkeen sain poistettua koko työtulon. "
Toimitusjohtajaa ei moni holdari valitse, voi olla vain hallituksen jäsen ja varajäsen roolit.
Liekö kaupparekisterin mukainen tittelikään riittävä todiste eläkefirmalla. Olen käsityksessä että aika mielivaltaisia tulkintoja voivat tehdä. Moni ottanee tuon 4ke korotuksen mieluummin kuin lähtee vääntämään asiasta eläkefirman kanssa. Toki nimimerkki Piensijoittaja tilanteessa jossa puhdas sijoitusfirma vähällä aktiivisuudella, tuo vääntö kannattaa tehdä että pääsee koko YEL:stä eroon.
Jotain aloitteita taitaa eduskunnassa olla järjestelmän muuttamiseksi. Toivotaan että kerkeävät nykyhallituksen aikana jotain asialle tekemään. Vähintään joku selkeämpi järjestelmä olisi paikallaan esim. nostettuun palkkaan sidottu. Nostaisi monen yrittäjän eläkemaksuja, mutta ainakin poistuisi riski että lätkäistään mielivaltaisia 100te työtuloja korkean liikevaihdon firmoille, jotka eivät välttämättä tee penniäkään tulosta eikä maksukykyä ole.
Pakko kyllä sanoa, että nämä liikevaihdon mukaan TEL maksu-uhat laittaa kyllä miettimään kannattaako lähteä pelleilemään ainakaan olemassa olevaan firmaan noita kaupankäyntejä. Tietty jos tuo 4k kilahtaa joka toinen vuosi lisää niin se nyt ei vielä katastrofi ole.
Toki nimimerkki Piensijoittaja tilanteessa jossa puhdas sijoitusfirma vähällä aktiivisuudella, tuo vääntö kannattaa tehdä että pääsee koko YEL:stä eroon.
Alkuvaiheessa en yrittänyt edes päästä koko YELista eroon vaan laskea työtulon noin 20.000 eurosta alemmaksi, mutta kuitenkin minimin yläpuolelle. Varman vastaus oli sitten yli 75.000 euroa.
Työterveys ei ole sidottu YELiin, vain työttömyysturva. Ja kannattaa toki ottaa myös sairaskuluvakuutus firman piikkiin.
Tämä ei taida ihan pitää paikkaansa. Mulle ainakin eilen OP:lta sanottiin, että ei ole mahdollista ottaa sairaskuluvakuutusta firman piikkiin jos ei ole YEL piirissä, koska sairaskuluvakuutusta varten piti olla pohjilla jotain muuta mikä vaatii YELin. Et myöskään saa Kelan korvauksia työterveyteen liittyen jos et maksa YEL (https://www.kela.fi/tyoterveyshuolto-yrittaja).
OPlla näemmä vaaditaan pohjalle YEL ja yrittäjän tapaturmavakuutus, jotta saa sairaskuluvakuutuksen. Itse otin Mandatumin kautta kun pakollinen tapaturmavakuutus yrittäjille lakkasi ja juuri siksi, että OPn vakuutukset olivat överisti ylihinnoiteltuja.
Jos ilmoittaa työtulon alle minimin, niin YEL-vakuutus lakkaa. Sen jälkeen ei ole enää mitään suhdetta eläkeyhtiöön, joten se ei yritä mitään.
Ei se mene ihan noin. Yritin vuonna 2023 pudottaa työtuloani, koska en enää käynyt juurikaan kauppaa sijoitusyhtiössäni. Kauppoja taisi olla alle 10 ja liikevaihtoa noin 200.000 euroa. Firman tasekin oli tippunut noin 200.000 euroon. Vastauksessaan Varma ilmoitti nostavansa työtuloni yli 75.000 euroon, koska toimialalla toimitusjohtajan palkka on vähintään tuo. Lähes puolen vuoden kirjeenvaihdon ja kovan todisteluni jälkeen sain poistettua koko työtulon. Todistelussa jouduin näyttämään toteen, että henkilökohtainen kaupankäyntiaktiivisuuteni oli moninkertainen firman liikevaihtoon nähden.
Olisi kannattanut vain irtisanoa YEL-sopimus, niin olisi säästynyt tuokin vaiva.
Toki nimimerkki Piensijoittaja tilanteessa jossa puhdas sijoitusfirma vähällä aktiivisuudella, tuo vääntö kannattaa tehdä että pääsee koko YEL:stä eroon.
Alkuvaiheessa en yrittänyt edes päästä koko YELista eroon vaan laskea työtulon noin 20.000 eurosta alemmaksi, mutta kuitenkin minimin yläpuolelle. Varman vastaus oli sitten yli 75.000 euroa.
Tarkoitat varmaan Varman ehdotus, johon ei tarvinnut suostua vaan valita se max. 4000€/vuosi korotus seuraavalle kolmelle vuodelle.
Saavat tiedot YELin puuttumisesta ja verottajalta vahvistetut ansio- ja pääomatulot yrityksistä joissa yrittäjänä / työskennellyt yrittäjänä, miten nyt missäkin yritysmuodossa veroilmoitus annetaan.
Jos tosiasiallinen työmäärä arvioituna "paljonko riittävän pätevälle ulkopuoliselle pitäisi työstä maksaa" jää alle yel-alarajan on tietenkin ok jättää vakuutus kokonaan ottamatta. Mutta varoituksen sana "ilmiselvää koijausta" harkitseville, että jos jälkikäteen pystytään todistamaan, että vakuutusvelvollisuus olisi ollut niin asianmukaisen tasoinen yel peritään takautuvasti korkoineen, eikä 4 000 euron työtulon kertakorotusraja ole voimassa. Jos yel on, niin sen työtuloahan voi (yksipuolisesti) vakuutusyhtiön toimesta korottaa kerrallaan vain 4 000 eur per tarkastuskerta ja olikos ne nyt kolmen vuoden välein tms.
Näyttövelvollisuus on kuitenkin vastapuolella, eiköhän pätevä juristi osaa suolata argumentit. Koko YEL perustuu pelotteluun, johon fiksujen ei kannata langeta.
