historiallinen riskitön tuotto?

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/viitekorot_chrt_fi/

Talletuskorot ja 12 kk euribor?

Varmaan paras eli tarkin tulos tulisi jos lähtisi perkaamaan historiaa taaksepäin tarjotuista talletustilikoroista. Määräaikaisissa on yleisesti tietenkin ollut myös parempi tuotto, saako varat olla sidottu? Itse tiedän vain Suomen osalta asioita, ulkomailta on varmasti lähes aina saanut parempaa talletustuottoa tilille. Yksityishenkilö on myös saanut "sisäänheittodiilejä" jopa 100-200ke asti monenlaisista riskittömistä (= talletussuojatuista) tuotteista. Aika monta vuotta nollakorkojenkin aikaan sai 1-2 % korkoa pikavippi/riskilainoituspankeista. Mikäli joku jaksaa lähteä selvittelemään niin tulokset ovat varmasti monelle tervetulleita!

Erikoiskeissejä löytyy myös ulkomailta, joissa yksityishenkilö on voinut saada roimaa ylituottoa riskipankeista talletussuojajärjestelmän (eli ainakin näissä tapauksissa tappioiden sosialisoinnin) kustannuksella. Viittaan Islantiin. Niin, ja katsotaanko kaikkea tuottoa nyt vain euromääräisenä?

Myös valuuttainstrumentteja, joita mm. jotkut brokerit kuten Lynx muistaakseni käyttää, voisi tutkia. Mutta eivät taida olla talletussuojan piirissä eli ei riskitöntä.

Vastaus kysymykseen "mistä saisi helpolla": en tiedä, en usko että mistään tarkasti.

Laiskana metodina ottaisin jonkun rahamarkkinarahaston joka on ollut olemassa riittävän kauan, ne kun sijoittavat mm. säästö- ja määräaikaistalletuksiin. Jos nimenomaan säästötilien korkoja pitää olla niin Kauppalehti on kaiketi printannut ne kerran viikossa muistaakseni ajoista ammoisista, arkistoa kaivelemaan.

https://www.evli.com/tuotteet-ja-palvelut/rahastot/elik

Evli Likvidi B

Nordnetissä on rahaston käyrä vuodesta 1996 alkaen. Kursorilla voi poimia arvoja kurssin varrelta.

Rahastot vastaan riskitön korko

Pitkän jakson tuottoa meillä pohjoismaissa on voinut verrata rahamarkkinarahaston eli Evli Likvidi B:n kehitykseen, josta löytyy ainakin käyrä vaikkapa Nordnetissa. Käyrä alkaa vuodesta 1996 eli rahaston alusta ja sen saa näkyviin alareunan max-asetuksella. Siihen voi verrata vaikka ETF:iä tai pankkien rahastoja.

Kuva

Yllä on sinisellä Nordnet piirtänyt Evli Likvidi B:n käyrän ja vertailutyökalun hakukentästä olen valinnut Seligsonin OMXH25 ETF:n (vihreä), Nordean Nordic Equity BP EUR -rahaston (keltainen) ja Nordea Global Stars Equiry BP EUR -rahaston (punainen) samaan käyrästöön.

Kuva

Rahastot ovat tulleet markkinoille eri aikoihin, mutta nämä antavat karkeasti viitettä, onko tavallisessa rahastosijoittamisessa syntynyt rahatalletuksen vertaiseen, riskittömään korkotuloon nähden pysyväluonteista etua - ainakin hetkeksi.

Linkki Nordnet: https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/rahastolistat/16802455-evli-likvidi-b

En tiedä mitä Hauturi etsii, mutta ehkä preemion arvioiti on jossakin muodossa kyseessä.

EDIT - täydennetään vielä osakevertailulla rahamarkkinarahastoon.

Kuva

Yllä on samaan käyrästöön laitettu nyt UPM (sinipunainen), Citycon (keltainen) ja Kone Oyj( punainen). Käyrä ei huomioi osinkoja, vain osakkeen kurssin.

Kuva

hauturi wrote:

 Rahamarkkinarahastokin on tuohon keskusteluun vähän liian korkealentoinen, paras olisi jos olisi ihan (keskimääräisen) sijoitustalletuksen tuottokäyrä jostain alkaen.

Jos rahamarkkinarahasto on keskusteluun liian korkealentoinen tuote, keskustelun laatu tuskin paranee (tai agenda etenee) sijoitustalletusten tuottokäyrästä. Rahamarkkinarahasto muuten peilaa sijoitustalletusten keskimääräistä tuottokäyrää erinomaisesti.