Vuoden 2023 tuotannosta taitaa olla 90% jo tullut, joten toisen kauden vuosituotolle voi jo olla olemassa valistunut arvaus. Olisi mielenkiintoista kuulla väliaikatietoa omatuotannon arvosta ja lähes kymppitonnin investoinnin takaisinmaksun edistymisestä.
Aavemainen ajoitus! Ajattelin tätä keskustelua eilen kirjatessani elokuun tuotantolukemat. Hieman vajaan vuoden 2022 tuotanto oli 6035 kWh ja nyt on elokuun loppuun mennessä koossa 6004 kWh ja jäljellä kuten arvioitkin, noin 10% vuoden tuotannosta.
En vaan saanut vielä laskua, joten ajattelin pidätellä tätä tilanneraporttia kunnes näen elokuun tuotannon arvon. Talon ohjauksen optimointi on vaikuttanut selvästi, koska viime vuoden 43% sijasta nyt on omaan käyttöön saatu 55% tuotannosta.
Akkujen hankinta on hyvinkin seurannassa, mutta ne tulevat olemaan pyörien päällä. Verkkoon päin siirrettävällä energiamäärällä ajaa noin 10.000 km eli meidän yhden auton kesän ajot. Auton hankinta on tosin holdissa kunnes saan (huonoon aikaan) yhden asunnon rempassa kiinni olevat rahat takaisin.
Panelien kanssa toimisi hyvin tällainen taloon tulevan ja invertteriltä tulevan syöttökaapelin virtaa seuraava latauslaite, joka osaa ladata autoon sen panelien ylituotannon jota talo ei ehdi kuluttaa:
En edes yritä perustella säästäväni auton ostamalla, mutta toissavuoden Mersuja tehdastakuulla ostava on päätynyt jo tilanteeseen jossa kiinnostavien nelivetomallien E-Farkku, GLC, GLB sähköiset vastineet EQB ja EQC maksavat vähän ajettuina takuuvaihtareina lähes tonnilleen saman verran kuin vastaava diesel. Nykyinen 8 vuodelle budjetoimani auto menee jo kymmenettä vuottaan ja maastopyörän pakkaaminen sedanin peräkonttiin alkaa vähitellen kyllästyttää, joten olen luvannut itselleni urheilullisemman auton, siis sellaisen johon urheiluvälineeni mahtuvat suosiolla kyytiin sovittamatta.
Jos on jo päättänyt kuluttaa rahaa uudempaan autoon on dieselin kanssa saman hintainen sähkäri samoissa kuorissa melko no brainer. Investointi se ei ole, mutta panelien tuotto-odotus toivottavasti paranee oman kulutuksen osuuden kasvaessa? Sähkärissä on rajoituksensa, mutta en välitä lyhyestä rangesta enkä rajallisesta vetokyvystä koska tarvittaessa Rouvan auto menee1600 km tankkausvälejä ja vetää yli 2 tonnia.
Kerron tämän kesän uusimmat tarkat numerot kun saan ne sähköyhtiöltä.
Elokuun sähkölaskulla oli hintataso noussut selvästi alkukesän halvan sähkön hinnoista jo uutisoiduista syistä. Tänä vuonna tullaan jäämään viime vuoden poikkeuksellisesta yli 12% tuotosta, mutta elokuun tuotanto mukaan luettuna nyt on vuosituotto 599.90 €, joka tarkoittaa 6.3 % vuosituottoa.
Kyllä tuolla meidän perheen Suomi-salkut voittaa, etenkin kun säästö on verotonta.
Vesivaraajan ja lattialämmitysten isot kulutukset on siirretty jo talviasentoon ostamaan aamuyöllä mahdollisimman halpaa sähköä ja oma vähäinen tuotanto menee nyt entistä suuremmalta osalta myyntiin. Loppuvuoden aikana on odotettavissa vielä puolisen prosenttia säästöä (50 €), jos hinnat normalisoituvat elokuuta alemmalle tasolle.
Elokuun sähkölaskulla oli hintataso noussut selvästi alkukesän halvan sähkön hinnoista jo uutisoiduista syistä. Tänä vuonna tullaan jäämään viime vuoden poikkeuksellisesta yli 12% tuotosta, mutta elokuun tuotanto mukaan luettuna nyt on vuosituotto 599.90 €, joka tarkoittaa 6.3 % vuosituottoa.
Kyllä tuolla meidän perheen Suomi-salkut voittaa, etenkin kun säästö on verotonta.
Vesivaraajan ja lattialämmitysten isot kulutukset on siirretty jo talviasentoon ostamaan aamuyöllä mahdollisimman halpaa sähköä ja oma vähäinen tuotanto menee nyt entistä suuremmalta osalta myyntiin. Loppuvuoden aikana on odotettavissa vielä puolisen prosenttia säästöä (50 €), jos hinnat normalisoituvat elokuuta alemmalle tasolle.
Lasketko tuottoon pelkän oman tuotannon vaiko myös säästöt sähkönsiirrosta?
Omaan kulutukseen menevä osuus tuotannosta arvostetaan kyseisen kuukauden ostetun energian keskihinta + siirto + verot, eli se hinta, jonka joutuisin maksamaan kWh:sta jos ostaisin sen.
Verkkoon siirretyn ylijäämän osuus on halvempaa. Se muodostuu vain kyseisen kuukauden laskulta toteutuneesta keskimääräisestä hyvityshinnasta, joka pitää vielä korjata energian myyjän ja sähkölaitoksen provisiolla energian ostosta ja siirrosta verkkoon päin (meillä 0.1 + 0.1 senttiä / kWh). Näillä provikoilla ei tosin ole suurta merkitystä, kun koko kesän provikat ovat muutamia euroja.
Omaan kulutukseen menevä osuus tuotannosta arvostetaan kyseisen kuukauden ostetun energian keskihinta + siirto + verot, eli se hinta, jonka joutuisin maksamaan kWh:sta jos ostaisin sen.
Verkkoon siirretyn ylijäämän osuus on halvempaa. Se muodostuu vain kyseisen kuukauden laskulta toteutuneesta keskimääräisestä hyvityshinnasta, joka pitää vielä korjata energian myyjän ja sähkölaitoksen provisiolla energian ostosta ja siirrosta verkkoon päin (meillä 0.1 + 0.1 senttiä / kWh). Näillä provikoilla ei tosin ole suurta merkitystä, kun koko kesän provikat ovat muutamia euroja.
Löytyykö jotain appia, johon noi hintatiedot voi itse laittaa ja se sitten laskee säästöt puolestasi? Tai jopa noutaa jotain tietoja automaattisesti?
Minä lasken itse, koska aivan tähän tarkoitukseen sopivaa valmita web-appia en löytänyt (en edes hakenut, koska kaavojen pyörittely excelissä on kivaa viihdettä).
Käytin pörssisähkö- vs. jatkuva sopimus simulaatioon Carunan sivuille kirjautuen saatavaa oman talon tuntikulutusmittausta, jonka voi ladata tiedostona.
Verkosta löytyy laskureita, jotka laskevat mitatulle kulutukselle hinnan erilaisilla sopimuksilla. Sen downloadatun kulutustiedoston voi työntää vaikka tuonne:
Panelien tuotannon laskennan automatisointi vaatisi rajapinnan tuotantomäärään invertteriltä ja myytyyn energiamäärään, sen keskihintaan ja ostetun sähkön keskihintaan sähkölaskusta ja vielä siirtohintaan paikalliselta sähkölaitokselta enkä ole jaksanut etsiä sellaisia.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Pörssisähkön hinnan pitää olla > ostohinta + siirtokulut + sähkövero + myynnin kulut. Loppupeleissä kuitenkin aika harvinainen tilanne, toki mahdollinen.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Pörssisähkön hinnan pitää olla > ostohinta + siirtokulut + sähkövero + myynnin kulut. Loppupeleissä kuitenkin aika harvinainen tilanne, toki mahdollinen.
Unohtamatta myöskään liittymän (liittymien) perusmaksua, joka ymmärtääkseni rajoittaisi kuinka paljon ehtisi sähköä siirtämään myytäväksi. Mitä enemmän haluaisi hyödyntää tilannetta, sitä enemmän joutuisi maksamaan perusmaksuja liittymistä, mutta nuo samat kustannukset juoksisivat myös halvan pörssisähkön aikana.
Minä lasken itse, koska aivan tähän tarkoitukseen sopivaa valmita web-appia en löytänyt (en edes hakenut, koska kaavojen pyörittely excelissä on kivaa viihdettä).
Käytin pörssisähkö- vs. jatkuva sopimus simulaatioon Carunan sivuille kirjautuen saatavaa oman talon tuntikulutusmittausta, jonka voi ladata tiedostona.
Verkosta löytyy laskureita, jotka laskevat mitatulle kulutukselle hinnan erilaisilla sopimuksilla. Sen downloadatun kulutustiedoston voi työntää vaikka tuonne:
Panelien tuotannon laskennan automatisointi vaatisi rajapinnan tuotantomäärään invertteriltä ja myytyyn energiamäärään, sen keskihintaan ja ostetun sähkön keskihintaan sähkölaskusta ja vielä siirtohintaan paikalliselta sähkölaitokselta enkä ole jaksanut etsiä sellaisia.
Kiitos, näillä pärjää aika hyvin. Vielä ihmettelen ettei joku ole värkännyt tähän appia vaikka kiinnostuneita on varmaan Suomessa satojatuhansia.
Vähän aihetta sivuten: miten yhtiöt ovat suojautuneet tilanteelta jossa joku pikkuisen sähkömiehen vikaa omaava kaveri ostaa verkosta kiinteällä hinnalla sähköä ja myy sitä toiseen suuntaan silloin kun pörssisähkö on yli ostohinnan? Vaikka kaksi vierekkäistä liittymää.
Pörssisähkön hinnan pitää olla > ostohinta + siirtokulut + sähkövero + myynnin kulut. Loppupeleissä kuitenkin aika harvinainen tilanne, toki mahdollinen.
Unohtamatta myöskään liittymän (liittymien) perusmaksua, joka ymmärtääkseni rajoittaisi kuinka paljon ehtisi sähköä siirtämään myytäväksi. Mitä enemmän haluaisi hyödyntää tilannetta, sitä enemmän joutuisi maksamaan perusmaksuja liittymistä, mutta nuo samat kustannukset juoksisivat myös halvan pörssisähkön aikana.
Minulla esim tässä paritalossa on kolme liittymää. Kiinteistösähkön ja molemmille huoneistoille omansa. Niiden perusmaksuilta ei voi välttyä.
En ole itse kilpailuttanut, mutta huhupuheissa kuullut jo alle 10snt kiinteistä hinnoista. Siirto taitaa olla jotain 6snt. Kai se nyt ensi talvenakin yli 20snt hinta pompsahtaa kun aurinko loppuu.
Vuoden 2023 osalta PVGIS estimaatti vuosituotannosta ylittyi tänään. Merkittävin syy lienee keskimääräistä valoisampi ja viileä kevät jolloin huhtikuun tuotanto ylitti niukasti jopa heinäkuun.
PVGIS vuosivaihtelun odotusarvon ylärajalle on silti vielä matkaa, joten anomalian julistaminen on ennenaikasta.
Tuotantokausi on paketissa ja panelit lumen alla vaikka joku väittääkin nähneensä vielä auringon.
Tuotantomäärä oli positiivinen yllätys kahdessakin mielessä. Tuotantomäärä ylitti hieman sekä Oomin arvion että PVGIS tietokantaan pohjauvan arvion. Ja minun optimistiselta näyttänyt arvioni oli ensimmäisellä täydellä tuotantokaudella kaikkein tarkin. PVGIS ennuste oli 6272 kWh ja vuosivaihtelu 359 kWh. Oma arvioni 6734 ja tämän vuoden toteutuma 6754 kWh. Taulukossa näkyy tuotetun sähkön mittarilukema invertteriltä luettuna. Edellisvuoden päätöslukema oli 6035, eli tammikuun lopussa on siis ehditty saada 9 kWh tuotanto:
Hinnoitteluhan oli yhtä villiä kuin edellisvuonnakin ja pörssisähkön hinta vaihteli paljon, mutta onneksi sentään keskiarvo pysyi selvästi edellisvuoden alapuolella. Vuoden tuotannon arvoksi kulutetun ja verkkoon siirretyn sähkön osalta yhteensä tuli 661.48 € mikä antaa 6.96% tuoton. Tämän loppuraportin pihistely joulukuulle saakka ei siis auttanut yli 7% tuottoon tänä vuonna.
Optimointi on edennyt viime vuodesta, jolloin omaan käyttöön jäi 43% kulutuksesta. Tänä vuonna kellot ohjasivat lattialämmitykset ja koko aurinkoisen ajan vesivaraajan käymään iltapäivällä aamun ja illan hintahuippujen välissä. Omaan kulutukseen otettiin keskipäivän ja alkuiltapäivän suurin teho ja ylituotantoa pyrittiin myymään aamulla ja illalla jolloin siitä saa kovimman hinnan. Tämä selvästi toimikin, koska nyt omaan käyttöön jäi reilut 55% tuotannosta.
Automatisoitu ajoittaminen selvästikin onnistui, koska läpi kesän oma sähkön ostohinta pysyi 10 - 25% alle kunkin kuukauden keskihinnan ja oma myyntihinta pysyi jatkuvasti hieman yli kuukauden keskihinnan. Jälkimmäinen on lähes luonnonlaki aurinkovoimalalle, mutta tuo ostohinnan vetäminen selvästi alle keskihinnan on kesäaikaan ilman lämmityksiä hyvä onnistuminen.
Sekä viime vuoden säästöillä ostettujen UPM:n osingolla että koko tämän vuoden säästöllä on ostettu Nordeaa. Jos tämä vuosi oli keskimääräinen, silloin noin 10 vuoden kuluttua säästöllä ostettujen osakkeiden osingot saavuttavat vuotuisen sähkön säästön arvon.
Aurinkoenergiaa asennetaan aktiivisesti lisää, joten aurinkoisen kesäpäivän sähkön hinnan trendinomainen aleneminen on tulevaisuudessa entistä todennäköisempää. Saatan "joutua" toteuttamaan uhkaukseni kasvattaa oman käytön osuutta entisestään luopumalla yhdestä polttoainelaskusta ja dieselverosta sähköauton hyväksi. Sen auton kustannuksia en aiokaan tarjota tähän laskelmaan, koska hyvin hoidetun 12-vuotiaan dieselin vaihtamisessa ei ole taloudellisesti järjen häivää. Mutta olen ajanut käytettynä ostamallani 8 vuodeksi budjetoimallani autolla pian 10 vuotta ja haluan vaihtelun vuoksi jotain muuta tilalle ja sitä paitsi maastopyörän pakkaaminen sedanin peräkonttiin alkaa vähitellen kyllästyttää. Koska tavoittelemassani tyylilajissa ja hintaluokassa diesel ja sähköauto ovat saman hintaisia, on sähköauton valinta pienempien käyttökustannusten vuoksi aika helppo. Sitä vaihtoa ei tosin voi perustella rahalla, vaan pitää myöntää että "mä halusin tällasen".
Lisäsin sähkön kulutusseurantaan laskurit ostetun sähkön ja kulutetun sähkön kulutuspainotetuille keskihinnoille.
Ostetun sähkön keskihinta on maksetut energialaskut jaettuna ostetun sähkön kilowattituntien määrällä. Kulutetun sähkön hinta on (ostettu sähkö € - myyty sähkö €)/(ostettu sähkö kWh + oman tuotannon itse käytetty osuus kWh). Kumpikin lasketaan siis kulutuspainotettuna.
Ostetun sähkön keskihinta tammi - elokuussa on ollut 8.4 c / kWh Kulutetun sähkön keskihinta on ollut 6.1 c/kWh.
Näihin tulee tietenkin siirtohinta 5.7 c/kWh vielä päälle, eli maksan kulutuksesta kaksinumeroisen hinnan, mutta siirtohintojen erojen vuoksi energian hinta lienee vertailukelpoisempi yleisesti?
Pitkä ja kylmä talvi kalliilla sähkön hinnalla nosti täyssähkötalon keskihintaa kalliin alkuvuoden vuoksi. Pörssisähkö on ollut silti varsin kohtuuhintainen valinta. Hybridisopimuksella olisi saanut keskihintaa hieman alas, koska ostetun sähkön keskihinta jää meillä tyypillisesti vajaan sentin alle kuukauden pörssisähkön keskihinnan. En uskaltanut ottaa tätä vaihtoehtoa seuraamatta ensin oman keskihinnan suhdetta pörssisähkön keskihintaan koska talossa ei ole isoja varaavia sähkölämmityksiä eikä sähköautoa joilla voisi tietoisesti manipuloida oman ostohintansa varmasti ja merkittävästi alle pörssin keskihinnan saadakseen hybridisopimuksen kulutusvaikutuksen edun.
Eläkeläisestä ei tunnu yhtään siltä, että olisin ollut koneiden orjana hyödyntäessäni päivän aurinkosähköä kodinkoneisiin, mutta jo nyt isojen tuotantokuukausien ollessa tältä vuodelta takana olen saanut nostetuksi oman kulutuksen suhteen tuotannosta viime vuoden 55%:sta jo nyt yli 57%. Odotan prosenttiluvun vielä hieman paranevan tuosta koska syksyn tuotanto on vähäisempää ja siitä saa helpommin isomman osan omaan käyttöön. Ilmeisesti kunnon ylläpitäminen optimoi hieman sähkölaskuakin, kun aurinkoisina päivinä täyteen syötetty pesutorni antaa kaksi tuntia aikaa pyörälenkille. Sitten parin tunnin jälkeen kokkaamaan ruokaa ja kotihommia. Asiointia varten on alkuiltapäivästä parin tunnin tauko että kuumavesivaraaja ehtii lämmittää veden kello 12:50 ja 15:00 välillä. Pesutornin tehdessä iltapäivän auringolla toisen kierroksen ehtii itse vaikka lukea jotain tai käydä uimassa.
Ikänsä aikataulujen perässä juossut tarvitsee näköjään ulkopuolisen ohjauksen elämäänsä :-)
Oman tuotannon keskimääräinen arvo on jäämässä lähelle siirtohintaa joten investoinnin tuottoprosentti on tänä vuonna jäämässä laskelmoimaani perälautaan Helsingin pörssin keskimääräisen 4 - 5% osingon tasolle, joka toteutuu silloin kun kesäpäivän sähkö on ilmaista. 4% ylittyi jo, joten investointipäätökseni inhorealistinen laskelma ilmaisen sähkön heikosta vuosituotosta on toteutumassa nyt. En ripottele tuhkaa päälleni vaan jos voin ostaa 4 - 5 % osinkolappuja mahdollista arvon nousua miettimättä, voin ostaa samalla tuotto-odotuksella myös aurinkopaneelit.
Olen valinnut kesän osakkeeksi Fortumin, jotka on ostettu jo hintaan 11,67 €. Katson vuoden lopussa kuinka suuren osan tuosta ostoerästä voin kirjata kesän aurinkosähköllä ja edellisten vuosien UPM:n ja Nordean osingoilla tienatuiksi.
Jos sähkö on jatkossakin kesällä yhtä halpaa kuin nyt, se tarkoittaa kahta asiaa. Joko ensi- tai viimeistään seuraavana kesänä säästöllä ostettujen osakkeiden osinko tuo suunnilleen puolet lisää paneelien säästöön (tosin verollisena tulona). Minun toleranssini dieselveron maksamiselle hupenee nopeasti ja harkitsen optiotani ottaa ilmaisen sähkön tapauksessa säästöni yhden dieselveron ja polttoainelaskun poistumisen kautta. Autosta en halua luopua, koska minun autoni ajomäärä on kaksinkertaistunut viimeisistä työvuosista.
Oletko miettinyt tai olisiko intoa pohtia että mikä tulos tulisi jos laittaa 9kw järjestelmästä 3...3,5kw pystyyn itä-kaakkoon, 2...3kw pystyyn etelään js 3...3,5kw pystyyn lounas-länteen? Itse olen siihen laskelmaan tullut että paras euromääräinen tulos tulisi siten. Sillä ajatuksella että kesällä huipputuotanto menee harakoille. Ei saa raha koska ylituotantoa ei tarvita yhteiskunnassa. Peruskulutuksen pienennys mahdollisimman pitkän aikaa. Jos haluaa laskelmiin sotkea sähköauton, niin ehkä voi kääntää vähän sitä paneelia vinoon, mutta onko edes näin? Eikös se aurinko aika matalalta tule keväällä aluksi ja syksyllä lopuksi?
Oletko miettinyt tai olisiko intoa pohtia että mikä tulos tulisi jos laittaa 9kw järjestelmästä 3...3,5kw pystyyn itä-kaakkoon, 2...3kw pystyyn etelään js 3...3,5kw pystyyn lounas-länteen? Itse olen siihen laskelmaan tullut että paras euromääräinen tulos tulisi siten. Sillä ajatuksella että kesällä huipputuotanto menee harakoille. Ei saa raha koska ylituotantoa ei tarvita yhteiskunnassa. Peruskulutuksen pienennys mahdollisimman pitkän aikaa. Jos haluaa laskelmiin sotkea sähköauton, niin ehkä voi kääntää vähän sitä paneelia vinoon, mutta onko edes näin? Eikös se aurinko aika matalalta tule keväällä aluksi ja syksyllä lopuksi?
Ota Terawoiman akku, niin ei ole huolta ylimitoituksesta.
Oletko miettinyt tai olisiko intoa pohtia että mikä tulos tulisi jos laittaa 9kw järjestelmästä 3...3,5kw pystyyn itä-kaakkoon, 2...3kw pystyyn etelään js 3...3,5kw pystyyn lounas-länteen? Itse olen siihen laskelmaan tullut että paras euromääräinen tulos tulisi siten. Sillä ajatuksella että kesällä huipputuotanto menee harakoille. Ei saa raha koska ylituotantoa ei tarvita yhteiskunnassa. Peruskulutuksen pienennys mahdollisimman pitkän aikaa. Jos haluaa laskelmiin sotkea sähköauton, niin ehkä voi kääntää vähän sitä paneelia vinoon, mutta onko edes näin? Eikös se aurinko aika matalalta tule keväällä aluksi ja syksyllä lopuksi?
Valitettavasti noilla spekseillä ei ole mahdollista antaa järkevää vastausta.
Jos näkymä taivaalle on esteetön, keskimäärin suurin energiamäärä saadaan oikeaan kulmaan etelään kallistetuilla paneleilla. Arvailemisen sijasta kannattaa laskea eri asennuskulmien ja -suuntien vaikutus omassa kotiosoitteessasi aiemmin ketjussa mainitulla PVGIS mitoitustyökalulla.
Se, millä ajan hetkellä päivän aikana sähköä kannattaa tuottaa riippuu asukkaista ja talon kulutuksesta. Carunalta voi kirjautumalla ladata oman talonsa kulutuksen tuntitiedostona, jonka perusteella voit tarkastella milloin juuri teillä kuluu sähköä. Sen perusteella voit arvioida onko järkevää tinkiä maksimaalisesta energiamäärästä saadakseen sitä vähemmän mutta tasaisemmin.
Ja kolmantena näkökulmana kannattaa arvioida minkä osuuden päivittäisestä kulutuksestaan voisi siirtää lähelle keskipäivää hyödyntääkseen etelään suunnattuja paneleita silloin kun ne tuottaavat hyvin. Tähän on aika paljonkin mahdollisuuksia myös ilman sähköautoa. Esimerkiksi meillä perinteisen päivä-/yösähkötalon asetusten muuttaminen parilla kello-ohjauksella nosti ensimmäisen kesän 45% oman kulutuksen osuuden 55% tuotannosta asumismukavuudesta tinkimättä. Esimerkkinä tästä ajattelusta, kuinka paljon tehoa kuumavesivaraajasi ottaa? Ellei 3 kW riitä, mihin aikaan ajattelit lämmittää käyttöveden jos hajotat panelit eri suuntiin niin ettei niiden teho riitä mihinkään aikaan päivästä edes vesivaraajalle, samaan aikaan käyvästä ilmastoinnista ja pesukoneesta puhumattakaan?
En edelleenkään osaa kertoa mitä juuri sinun tapauksessasi kannattaa tehdä, mutta jos ymmärsin oikein, vierastat keskellä päivää suurimman tehonsa antavaa kokonaan etelään katsovaa panelisarjaa joka sopii parhaiten keski- ja iltapäivän aikana suuren tehon tarvitsevaan kulutussykliin? Se on tietenkin aivan totta, mutta aivan samoin aamusta iltaan ripoteltu pieni teho vaatii juuri sellaiselle tuotannolle sopivan kulutussyklin. Kumpi on helpompaa, ajastaa kaikki vehkeet kello 11 - 16 välille vai ketjuttaa kaikki jonoon peräkkäin aamusta iltaan?
Mulla on länteen 5,4kW. paneelit ja itään 2.58kW. Olen kyllä tykännyt tuosta kun oma kulutus on selkeästi iltapainotteista. Auton laitan lataukseen töistä tullessa niin saa keväästä syksyyn hyödyn kun talon lämmitykseen ei kesällä tarvitsisi niin paljon sähköä.
