Sijoittaminen globaalisti viljelysmaihin ja metsään

Tähän on monia vaihtoehtoja mutta suositelen tutustumaan Galdstone Land REIT yhtiöön. Se omistaa ja vuokraa viljelysmaita ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Yhtiö maksaa kuukausiosinkoa ja on ollut suhdannevaihteluissa tasapainottava. Jenkkimaaperää ei tehdä lisää jolleivät osta Grönlantia.

Gladstone Land Corp is a real estate company. It is primarily in the business of owning and leasing farmland.

Yhtiö hyötyy kulutustuotteiden kysynnän lisääntymisestä, koronassa itse valmistetun ruoan lisääntymisestä ja nyt maataloustuotteiden viennin elpymisestä.

Tiedot Nordnetissä ovat linkissä: Osta osaketta Gladstone Land Corporation (LAND) - Nordnet

Gladstonen omat sivut: Gladstone Land Corporation (LAND) (gladstonefarms.com)

Ja sijoittajille: Investor Relations :: Gladstone Land Corporation (LAND) (gladstonefarms.com)

Koronassa LAND on ollut mukavampi kuin hotelli- ja viihde-REIT yhtiöt, joilla voi mennä vielä vuosi-puolitoista osinkojen uudelleen käynnistymiseen ja hinnan toipumiseen.

Olisi mukava myös löytää muita tällaisia maaperään ja sen päällä kasvaviin orgaaneihin sijoittavia rahastoja tai sijoitusinstrumentteja, joihin rahan laittaminen tai ottaminen olisi helpompaa kuin nyt kotimaassa tarjolla olevat rahastot, joihin voi sijoittaa nihilistisesti vain neljä tai kaksi kertaa vuodessa. Kotimaista, joustavaa tuotetta ei ole.

tämä tuli mieleen, on kuitenkin jo lakkautettu

Black Earth Farming - Wikipedia

en tunne tarinan loppua, mutta muistan kun tuota hypetettiin aikanaan.

Ihmettelinkin mikä nostaa Gladstone Landin (GLAD) kurssia ylös, vaikka yhtiö ei ole tiedottanut mitään erityistä. Vuodenvaihteesta on alkanut kivuta.

Yhtiön presentaatioaineistosta löytyy NAV-laskenta:

Osakkeen hinta on noin 1,51 yli NAV:n. Selityksenä voi olla turvaan hakeutuminen:

Landelta löytyy rauhaa ja turvaa. Volatiliteetti ja samalla riski on farmimaan vuokrauksessa pienempi, joten raha hakeutuu kurssiheiluntaa tänne pakoon. LAND on maksanut kuukausiosinkoa kaiken aikaa, viljelyssatoja ei ihmisten taudit hievauta. Arvo nousee, kun osakkeet tippuu - negatiivinen korrelaatio.

Lähde: Investor Relations :: Gladstone Land Corporation (LAND) (gladstonefarms.com)

Kuvat: gladstone-LAND-Corporate-nov2020-lores-v5 (d1io3yog0oux5.cloudfront.net)

Mainitulla Farmland Partnersilla myös preferred-osakesarjoja, joista saa varsin kelvollista osinkoa. Itsellä noita aikanaan oli, mutta jouduin myymään pois, kun välittäjä (Degiro) ryhtyi verottamaan osinkoa väärin.

Metsämaapuolelta omassa salkussa yhdysvaltalainen jättiläinen Weyerhaeuser Company (WY), joka on tämäkin REIT-muotoinen yhtiö. Osinko tällä haavaa vaatimattomanpuoleinen ja ainoastaan puolet vuodentakaisesta tasosta, mutta palautunee jo REIT- yhtiöiden voitonjakosäännöstenkin myötä kyllä entisille tasoilleen, kun tulostakin kerran syntyy. Osakekurssi on koronapaniikin jälkeen ollut tasaisessa nousussa.

https://seekingalpha.com/symbol/WY 

Kannattaa myös vilkaista LANDOA. Tämä voidaan toki ostaa takaisin, mutta tämä maksaa 6 pinnaa ja common stock puolet vähemmän. Landossa on myös se, että Nordnetin lainoitusaste on 0 ja joka kannattaa muistaa jos käyttää vipua. Nämä joka kuukausi osinkoa maksavat pitävät mielenkiintoa yllä. Minulla on molempia.

Teknon yltiöoptimistisen kasvun taittuminen ja inflaatiovarovaisuus näyttäisi nostavan kiinnostusta maaperään. Asia näkyy kun vertaa Nasdaq Compositen ja Gladstone Landin (LAND) kehitystä. LAND on vuodenvaihteesta noussut 14...16 tasolta 24 USD tasolle ja näyttäisi korreloivan käänteisesti Nassea.

Voi olla sattumakin, mutta säikähdysten keskellä tämän REIT-yhtiön hinta on noussut tasolle, jossa 0,54 UDS/osake osingolla sen tuotto% on laskenut tasolle 2,36 % ja hinta on jo korkea. Kahden prosentin tavoitetinflaatiolla reaalituottoa ei juuri syntyisi.

Yhtiö kehittyy ja kasvaa, muttei mitenkään raketoi tai ole suuri:

Tuoretavaran tarve lisääntyy ravintoloiden käynnistyessä ja se voi lisätä tuottavan maan kysyntää. Asiaa voi edesauttaa nykyhallinnon pyrkimys riippumattomuuteen tuonnista ja toisaalta halu hyötyä viennillä kasvaviin talouksiin. Samaa vaikutusta voi olla muotiin tulleilla valepihveillä, valemaidolla ja pirtubensalla.

Sormi hamuaa koko ajan myyntinappia hinnan ollessa korkea - tekisi mieli vähentää - mutta saako kesällä halvemmalla takaisin? Vähensin huhti/toukokuun vaihteessa ja vähän harmittaa.

Tuli kevyesti tutkittua myös sijoittajakollegojen edellä vinkkaamat Farmland Partners Inc (FPI) ja Weyerhaeuser Inc. (WY). Kumpikin on noussut tämän vuoden aikana - FPI omistaa peltomaata ja varastotiloja, WY metsää ja kiinteistöjä.

Farmland Partners Inc owns and seeks to acquire high-quality farmland throughout North America. The company is an internally managed real estate company and owns and contracts of farmland and storage facilities located across the United States. Its properties are farmed by over 100 tenants growing more than 26 commercial crops. Farmland Partners generates its revenues through the rent it receives from its tenants.

P/E on 135,14 ja osinkoprosentti 1,47%. Hinta per kirja-arvo on 1,43. Velka per oma pääoma on 1,75.

Ennusteet FPI:

Luvut FPI:

Kiinnostus peltomaahan on lisääntymässä ja voi hyvinkin edesauttaa FPI:n tuloksen paranemista.

Lähde Morningstar

Weyerhaeuser ranks among the world's largest forest product companies. Following the 2016 sale of its pulp business to International Paper, Weyerhaeuser operates three business segments: timberlands, wood products, and real estate. Weyerhaeuser is structured as a real estate investment trust and is not required to pay federal income taxes on earnings generated by timber harvest activities. Earnings from its wood products segment are subject to federal income tax. Weyerhaeuser acquired fellow timber REIT Plum Creek in 2016.

P/E on 21,51 ja osinkoprosentti 0,89%. Hinta per kirja-arvo on 3,06. Velka per oma pääoma on 0,61.

Lähde Morningstar

Tulosennuste WY:

Luvut WY:

LAND:n pariksi sopisi erilaisena hyvin WY, joka nyt selvästi hyötyy rakennuspuun hinnan noususta ja on velka-asetelmaltaan koroista vähemmän kärsivä.

Itse seikkailin sijoittajana Black Earth Farmingissa loppuun saakka.

''The funniest way to loose money is women, the most excinting way is gambling, but the surest way to loose money is agriculture!''

Varsinkin Venäjällä tuo jenkkien kansanviisaus piti paikkaansa.

Trigon Agri oli jossa yritysjohto touhusi itse, mutta BE:ssä taisi olla pankkiiripuolen kaverit johdossa. Aina oli joku  katovuosi tai muu syy että homma kusi. Ilmeisesti länsimaalaiset olivat vapaata riistaa jota kaikki kynnelle kykenevät parhaansa yrittäen kuppasivat. Jotain vanhoja kolhooseja yrittivät saada länsimaisin opein kannattamaan, mutta sitten tuli mm. ukrainan sota ja ei ollenkaan edesauttanut peltoviljelyä alueella. Oli hämmästyttävää että mustanmulla alueella hehtaariviljasadot hävisivät suomalainen viljeliän kivisistä pelloista saamalle sadolle.

Lopulta löysivät paikallisen ostajan, joka osaa tuolla kolkalla pelata ns. maan tavoilla. Vähän jäin voitolle, kun tulin mukaan vasta kurssin romahdettua pohjamutiin.

Idea sijoittaa maahan ja alkutuotantoon on ollut jo kauan toteutumaton lupaus. Alkutuottajan osa ravintoketjussa kun niin onneton. Hinnoitteluvoima puuttuu kaupan suuntaan.

Jos maahan haluaa sijoittaa, metsäyhtiöt ovat oiva vaihtoehto. UPM ja Stora (Tornator) ja ruotsalainen SCA omistavat metsää jota jalostavat itse.

Trigon Agrissa olin myös mukana menettämässä rahaa, tosin en ihan niin paljoa kuin olisin voinut menettää. Firmaahan sai joskus finanssikriisin aikaan muistaakseni hiukan alle kassavarojen hintaan, valitettavasti se vaan poltti niitä rahoja aika hyvää tahtia.

Ennen finanssikriisiä tein ihan kohtuullisen tilin lannoitteilla (Potash Corporation of Saskachewan, nykyisin jotain muuta, Atrium?). Tästä ja omasta Trigon Agri-seikkailuista sekä tutun Black Earth Farming-jeremiaadeista viisastuneena päätin, että jos vielä joskus yritän tienata ruuantuotannolla niin teen sen tuota kautta. Tosin ikävä kyllä tätä nykyä ainoa salkussa oleva lannoitefirma on venäläinen (Acron).

Weyenhaeuser osaketta tutkiessani vastaan tuli iShares Global Timber & Forestry UCITS ETF, jossa kolmantena sijoituksena oli juuri WY.

Rahasto on kauan ollut dollaripohjaisena jenkkipörssissä ja jonkin aikaa Lontoon pörssissä kovaan hintaan. Vasta nyt eli viime kuun alusta sitä on alkanut saada Euroopan puolelta euromääräisenä ja siitä on myös suomenkielinen datalehti.

Se on niin tuore, ettei Nordea anna ostaa sitä. Nordnet löytää tuotteen, mutta ei anna vielä ostaa.

ETF:ää on etsittävä ISIN-koodilla IE00B27YCF74.

Alkuperäinen on ollut hyvin syklinen, kuten olettaa saattaa.

Sinänsä tunnusluvut vastaavat alaa yleensä - riskiä riittää kuten keskihajonta osoittaa:

Yli viidesosa etf:n 25 yhtiön markkina-arvosta on suomalaisia ja ruotsalaisia yhtiöitä:

Tuote löytyy myös Frankfuthista, josta Nordea ei sitä vielä saa esiin: https://www.boerse-frankfurt.de/en/etf/ishares-global-timber-forestry-u…

Avaintiedot: https://www.blackrock.com/fi/yksityinen-sijoittaja/literature/kiid/kiid…

Tuote on siitä syystä mielenkiintoinen, että MarketBeat luonnehtii sitä suojaksi inflaatiolta:

It's important to remember that timber can be used as a hedge for inflation, which is yet another reason to consider adding iShares Global Timber & Forestry ETF to your shopping list. You can also earn some extra income for your portfolio thanks to its 0.85% dividend yield. This ETF is up over 21% year-to-date and offers one of the safest ways to gain portfolio exposure to lumber at this time.

Lähde: https://www.marketbeat.com/originals/3-lumber-stocks-to-consider-adding…

Täytyypä odotella, että paikalliset pankit ja Xetra saavat tämänkin järjestykseen ja sijoittajat osallistumaan puunkaatoon ja kasvavaan lankkukauppaan muullakin tavalla kuin vain Stora Ensoa ostamalla.

Jenkkisahat eivät pysty tyydyttämään sahatavaran kysyntää ja hinnat ovat sen mukaiset. Sahat eivät kuitenkaan aio lisätä kapasiteettia vaan pitävät rahat.

Don’t expect new mills to start popping up though.

Executives in the cyclical business of sawing logs into lumber said they are content to rake in cash while lumber prices are sky-high and aren’t racing out to build new mills, which can cost hundreds of millions dollars and take two years to build from the ground up.

In doing so they are breaking with conventional wisdom in the commodities business, which states that the cure for high prices is high prices. Usually when prices for raw materials rise, refineries and smelters ramp up, farmers plant larger crops, wells are drilled, mines dug. New supplies flood into the market and prices retreat.

Lähde: Despite Lumber Boom, Few New Sawmills Coming - WSJ

Kokeilin nyt päivällä lisätä Nordnet salkkuun edellä mainittua iShares Global Timber & Forestry UCITS ETF ja nytpä se onnistui.

Tuote löytyy linkistä: iShares Global Timber & Forestry UCITS ETF USD (Dist) – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja - Nordnet

Syklisellä sijoitustuotteella on mahdollisuus nousta, jos investoinnit pysyvät maltillisina eikä liikakapasiteettia synny. Alalle on ominaista, että sahat kummasti kärähtelevät kun rakentaminen hiipuu ja suhdanteen pohjaa kolutaan.

[quote=Bingo53      15.5.2021, 11:21 ]

Teknon yltiöoptimistisen kasvun taittuminen ja inflaatiovarovaisuus näyttäisi nostavan kiinnostusta maaperään. Asia näkyy kun vertaa Nasdaq Compositen ja Gladstone Landin (LAND) kehitystä. LAND on vuodenvaihteesta noussut 14...16 tasolta 24 USD tasolle ja näyttäisi korreloivan käänteisesti Nassea.

Mainiosti on nykyisin 164 farmin omistajalla (joita farmeja se vuokraa farmareille) eli LANDilla  mennyt,  yllä olevan kartan  viime toukokuulta 24 USD:stä nykyiseen 37 USD:hen (alla tuore viikkokartta) eli nousua tuossa jaksossa  55 % ja vuodessa parahultaiset + 100 % ja rapiat. Niin sitä pitää, maanviljelysmaa tuottaa näissä erikoisissa olosuhteissa. 

Sijoittajat ostavat jenkkien maatalousmaata etsiessään suojaa inflaatiolta, kun raaka-aineista on pulaa ja samanaikaisesti Ukrainan sota nostaa ruoan hintoja globaalisti huippukorkeiksi, kirjoittaa Madison Darbyshire Financial Timesissä eilen.

Maan arvo Keskilännen viljelyalueella on noussut 25...30% kuluneen vuoden aikana. Kaupankäynti vapaasta tilasta on vetänyt väkeä tiukkoihin huutoihin. Viime kuun aikana talouspakotteet ovat kohdistuneet Mustan meren alueen vehnän ja maissin vientiin, mikä on johtanut maatalousmaan tarpeen lisääntymiseen. YK:n julkaisema ruoan hintaindeksi nousi 24% edellisvuoden arvosta.

Kiinnostus tähän omaisuuserään ei ole koskaan ollut näin suuri, sanoi Bruce Sherrick, maatalousalan professori Illinoisin yliopistosta ja sen tutkimuslaitoksesta TIAA centre for farmland research.

Keskilännen alueella olevan Iowan osavaltio rajoittaa yritysten oikeutta omistaa maatalousmaata. Viime kuussa ostajakunta siellä koostui 65% farmareista ja 35% yrityksistä, kun vuonna 2019 yritysten osuus ostajista oli 18%, kertoo tutkimuslaitos Realtors Land Institute. Maatalousmaan hinta Iowan alueella kasvoi kolmanneksella maaliskuusta 2021 maaliskuuhun 2022.

Isot instituutiot ovat kauan hankkineet maatalousmaata, mutta nämä omistavat vasta 2% USA:n kolmen triljoonan dollarin arvoisesta maamarkkinasta alan arvioiden mukaan. Yli 40 rahastoa on kerännyt 8,7 miljardin varat viimeisen viiden vuoden aikana jenkkiläisen maatalousmaan hankkimiseen.

Yksityiset sijoittajat voivat ostaa maatalousmaahan sijoittavan trustin eli sijoittajanryhmän osuutta kuten Gladstone Land, jonka tikkeri LAND:n nimellä olevat osakkeet ovat kaksinkertaistuneet vuoden aikana tai Farmland Partners, jonka osakkeet ovat nousseet vuodessa 21%.

Yksityisiä sijoittajia talousmaan ja maatilojen ostoissa palvelevan AcreTraderin perustaja Carter Malloy sanoo, etteivät heidän neuvojansa ehdi vastaamaan kaikkiin kyselyihin ja tietopyyntöihin. Maan hinnan noustessa kilpailu saatavilla olevista maatiloista on lisääntynyt. Houkuttelevan maa-alan löytäminen on käynyt yhä vaikeammaksi. “We’re walking away from many more aggressively priced farms now,” said Artem Milinchuk, founder of farmland investment platform FarmTogether.

Maan nousseet hinnat ovat joissakin tapauksissa vähentäneet maatalousmaan tuottavuutta niin, että sijoittajien tuotot ovat Nuveen Natural Capitalin mukaan viime vuosina laskeneet. Kokonaistuotto on kuitenkin ollut vahva: for annual cropland they were 11.1 per cent in 2021, according the NCREIF Farmland Index, which tracks holdings of investors including Gladstone, TIAA and Prudential. Toisaalta samaan aikaan kulutusmenot, kuten lannoitteiden ja dieselin hinnat ovat nousussa.

Noin 70% USA:n maatalousmaasta tulee vaihtamaan omistajaa seuraavan 20 vuoden aikana USA:n maataloushallinnon mukaan ja sijoittajayhteisöt tulevat omistamaan siitä suuremman osuuden vanhojen viljelijöiden eläköityessä. Neljännen sukupolven soija- ja maissiviljelijä John Robinson, keskisestä Illinoisista, pitää sijoittajien osallistumista arvoa lisäävänä mahdollisuutena: 

“I’m not going to buy $20,000-per-acre farm ground, good Lord,” he said. “Land prices have jumped in the last two years. If there’s an investor who wants to do it, perfect. Let them take on the risk.”

Sijoittajat poimivat omistukseensa ennätysmäärin jenkkien maatalousmaata

Viljeltävän maan aarihinta on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut sen uskon ajamana, että maailma tulee kärsimään resurssien puutteesta kirjoittaa Susanna Savage Financial Timesissä. Viljelymaata ostetaan omistukseen sijoituksena, jonka arvellaan tuottavan hyvin kun väestö kasvaa ja luonnonvarat hupenevat.

Sijoitusyhteenliittymien omistama viljelysmaan määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana Kansallisen kiinteistöalan uskottujen miesten liiton (NCREIF) mukaan. Näiden omistamien viljelysmaiden arvo oli yhteensä yli 16,6 miljardia dollaria vuoden 2023 lopulla, mikä oli merkittävästi noussut vuoden 2020 arvosta 7,4 miljardia ja etenkin vuoden 2008 arvosta 1,8 miljardia dollaria liiton mukaan.

Jenkkien viljelysmaan hinta on myös noussut viime vuosikymmeninä voimakkaasti vuoden 1997 arvosta 1.270 dollaria aarilta viime vuoden aarihintaan 5.460 dollaria. Hintojen arvellaan nousevan edelleen voimakkaasti ilmastomuutoksen vähentäessä viljeltävää maata samalla kun populaatio kasvaa.

Ihmisten määrän arvellaan lisääntyvän tämän päivän 8 miljardista noin 20 prosenttia kymmeneen miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Yhdistyneet kansakunnat arvioi, että silloin on tuotettava 60 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa.

Viljelysmaan arvo nousi erityisesti viimeisen kulkutaudin aikana, joka kuristi tuotantoketjut olemattomiin ja jätti kauppakeskusten hyllyt tyhjiksi. Ja nyt vuonna 2022 Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan - yhteen maailman suurimmista viljan viejistä - nosti ruoan raaka-aineiden hinnat taivaisiin. Liitettynä muutenkin nousevaan inflaatioon, tämä sai sijoittajat kiinnostumaan maan omistuksesta.

Cedric Garnier-Landurie, Cordian Capitalin infrasijoittamisen maanviljelysosaston päällikkö:

“If there’s one asset class that hasn’t lost money in the medium to long term, it has been farmland.”

Linkki Financial Times: https://www.ft.com/content/c691e279-710f-42aa-8894-4dd4bd331017

Ja vaikka inflaatio on hidastumassa, sijoittajat eivät ole vähentämässä mieltymystään viljelysmaan omistamiseen. "Jos omaa pitkälle ulottuvan näkemyksen maailman menosta, helposti saatavan veden liepeillä olevan laadukkaan maan omistaminen on hyvä paikka asemoitua" toteaa Antoine Bisson-McLernon, joka muodosti sijoitustrategiaa Kanadan suurimmalle eläkevarojen hallinnoijalle eli Kanadan julkisten alojen eläkesäätiölle PSP:lle.

Viljelysmaan ostot oli aloitettu isojen instituutioiden taholta jo vuonna 2008 eli finanssikriisin jälkeen. Strategia tuli koeteltua toissa vuonna 2022, jolloin inflaatio nousi ja osakkeet, sekä velkakirjat laskivat kaksinumeroisin prosentein alaspäin.

"Jopa yksityinen omistus, joita pidetään hyvänä vaihtoehtoisena sijoituksena otti osumaa (2022 kiinteistöt etc.), kun viljelymaa pärjäsi verraten hyvin. "2022" tosiaan avasi sijoittajien silmät (to farmland).

Ajatus siitä, että 'kasvava väestömäärä tarvitsee enemmän ruokaa ja viljeltävää maata, jota ei tehdä lisää' alkaa kiinnostaa yhä enemmän sijoittajia.

Siltikin vasta 1...3 prosenttia 3,4 biljoonan dollarin markkinasta on  sijoitusrahastojen hallinnoimaa alan arvioiden mukaan. Valtaosa eli 95 prosenttia maanviljelysalasta on perheiden omistuksessa Yhdysvaltain maanviljelyshallinnon mukaan.

Maanviljelijät pitävät sijoitusrahastojen otetta maan omistuksesta uhkana harvaan asuttujen seutujen yhteisöille. Jenkkifarmarin keski-ikä on 58 vuotta, mikä johdosta noin 400 miljoonaa aaria viljelysmaata vaihtaa omistajaa seuraavan vuosikymmenen aikana sanoo Jordan Treackle Kansallisesta perheviljelijöiden liitosta.

Nämä ovat sitä mieltä, että yhtiöt ja rahastot tulevat omistamaan viljelysmaan Amerikassa kokonaan ennen pitkää.

Oma valintani pysytellä farmimaan kyydissä on ollut REIT-yhtiö Gladstone Land (tikkeri LAND). Se pinnisti vuonna 2022 niin ylös, että oli vähennettävä (punainen pallukka), mutta nyt hinnan asetuttua uudelleen olen alkanut taas hankkia lisää (vihreät pallukat).

Gladstone Land antaa neljännen kvartaalin raportin keskiviikkona 21. helmikuuta 2024.

Linkki LAND: https://www.gladstonefarms.com/investors

Aiemmin on mainittu myös: https://www.farmlandpartners.com/

Ja myös metsä- ja maatalousmaata omistava: https://www.weyerhaeuser.com/

Kirjoituksesi on laadukas. Korjattakoon kuitenkin yksiköihin liittyvä epätarkkuus. Amerikkalaisten acre ei tarkoita aaria vaan reilun 0,4 hehtaarin maa-alaa. Viisi tonnia aarilta merkitsisi puolen miljoonan dollarin hehtaarihintaa. Se on varmasti mahdollinen laatuviinitilalla, mutta ei USAn keskilännen loputtoman tuntuisilla viljelysmailla. 

Oma mielenkiintonsa on silläkin, että Etelä-Suomen peltohehtaari saattaa hyvinkin maksaa 10 000 euroa, vaikka ilmaston puolesta alue painii aika lailla eri sarjassa.

esavainen wrote:

Korjattakoon kuitenkin yksiköihin liittyvä epätarkkuus. Amerikkalaisten acre ei tarkoita aaria vaan reilun 0,4 hehtaarin maa-alaa. Viisi tonnia aarilta merkitsisi puolen miljoonan dollarin hehtaarihintaa. Se on varmasti mahdollinen laatuviinitilalla, mutta ei USAn keskilännen loputtoman tuntuisilla viljelysmailla. 

Hyvä kommentti nimimerkki esavaiselta, täytyypä olla tarkkana.

Acre pinta-alan oikea käännös toisiaan on eekkeri, joka puolestaan on aikanaan ollut se peltopinta-ala, jonka pystyi kyntämään yhden härän vetämällä auralla yhdessä päivässä.

Eekkeri on noin 4 047 neliömetriä eli 0,405 hehtaaria.

Eekkeri on määritelmällisesti suorakulmio, jossa pitkän sivun pituus on yksi furlong eli 660 ft = 201 metriä ja lyhyen sivun pituus on yksi chain, mikä on 66 ft = 20 metriä osapuilleen.

Suomalaisissa mittayksiköissä eekkeri vastasi tynnyrialaa eli pinta-alaa, jolle sai kylvettyä yhden tynnyrillisen siemeniä.

Mukavaa, kun Sijoitustiedossa on huolellisia lukijoita ja tulee mahdollisuus oppia sekä uutta, että vanhaa.

Hyvä kirjoitus. Firman itsensä raportit olivat mun mielestä lukujen puolesta vähän hankalasti luettavissa. Mutta mikäli nyt oikein käsitin, niin operatiivinen liikevaihto oli viime vuonna vähän reilu 89 miljoonaa ja tänä vuonna noin miljoonan enemmän. Kulujen jälkeen tästä jäi 4,7M viime vuonna ja nyt 14.6M. Markkina-arvo sen sijaan on hieman vajaa puoli miljardia, eli reilu 30 vuotta saa jauhaa tätä tulosta. Maan arvo on kirjattu taseeseen 1,6 miljardiin, eli n. 5,6 % tuotolla sitä vuokrataan, kerta vuokrausaste on lähes sata. Kulut tulevat varmaan pääasiassa velan (637 miljoonaa, viime vuonna oli vielä 670 miljoonaa) koroista?

Ihan mielenkiintoinen, mutta vähän pitäisi koittaa porautua paremmin noihin lukuihin. Mikä on lainojen keskimaturiteetti ja korkotaso? Nyt ilmeisesti koitetaan maksaa enemmän velkoja pois, kuin ostaa uutta maata, joka näkyy myös siinä, että reilu 10 vuotta sitten tehdystä IPOsta alkaen omistetun maan pinta-ala on kasvanut, mutta ollut flättiä viimeiset pari vuotta.

Perustuuko sijoituscase lähinnä oletukseen, että maan hinta ja vuokra nousevat tulevaisuudessa? Tuo voi siis ihan hyvin pitää paikkansa, mutta koitan vain ymmärtää, että mikä tässä on pihvi?

mskomu wrote:

Ihan mielenkiintoinen, mutta vähän pitäisi koittaa porautua paremmin noihin lukuihin. Mikä on lainojen keskimaturiteetti ja korkotaso? Nyt ilmeisesti koitetaan maksaa enemmän velkoja pois, kuin ostaa uutta maata, joka näkyy myös siinä, että reilu 10 vuotta sitten tehdystä IPOsta alkaen omistetun maan pinta-ala on kasvanut, mutta ollut flättiä viimeiset pari vuotta.

Perustuuko sijoituscase lähinnä oletukseen, että maan hinta ja vuokra nousevat tulevaisuudessa? Tuo voi siis ihan hyvin pitää paikkansa, mutta koitan vain ymmärtää, että mikä tässä on pihvi?

Gladstone Landin osalta hyvän kuvan kysymistäsi asioista saa yrityksen viimeisimmästä presentaatiosta, joka tätä kirjoitettaessa on viime marraskuulta - uutta odotellaan:

Linkki 33-sivuiseen kalvostoon: https://d1io3yog0oux5.cloudfront.net/_a506e07244b4d8c9df95596c3ed2e69b/gladstonefarms/db/858/8898/pdf/LAND_Corporate_November2023+-+V3_FINAL.pdf

Poimin muutamia argumentteja:

- maatalousmaahan sijoittaminen korreloi huonosti osakesijoittamisen kanssa, joten salkussa se on tasapainottava osakemarkkinan muutoksiin (sivu 6)

- yritys keskittyy tuoretavaran viljelemiseen soveltuvaan maatalousmaahan, jonka tuotto ja hintakehitys on parempi (sivu 12)

- mm. Kalifornian viljelymaan hinta on jo kolminkertaistunut tämän vuosisadan aikana (sivu 15)

- keskittyy 2...50 miljoonan dollarin arvoisiin tontteihin, jotka ovat liian pieniä instituutioille

- tarjoaa myyjälle sale-leaseback mahdollisuutta eli jäädä viljelemään myymäänsä maa-alaa

- porfolion kehitys sivu 18

- kasvava kehitys, sivu 19

- vuokrasopimukset ja velkojen erääntyminen sivu 21

Velkojen painotettu keskipituus on 9,1 vuotta. Vieraan pääoman painotettu korkotaso on 3,35% ja kiinteä osuus noin 4,4 vuotta. Vuokrasopimukset ovat keskimäärin 5,8 vuoden pituisia.

Tämä ehkä antaa otetta asiaan. Näinä päivinä pitäisi tuoreempi olla saatavilla.

Näkökulmaa asiaan voi antaa myös Motley Fool: 2 Best Farmland REITs to Watch | The Motley Fool

Gladstone Landin pihviin pääsee käsiksi myös katsomalla viime vuoden numerot eilen tulleesta, kymmensivuisesta 23Q4-raportista.

Osakekohtaisen arvon laskennasta on oma Net Asset Value eli NAV-laskenta:

Linkki LAND 2023 Q4-raporttiin - 10 sivua pdf: https://cdn.prod.nntech.io/fundamentals-file-proxy/quartr/report/26ae6ae65414b0b88909c8a5bebf1164.pdf

Tämän mukaan osakekohtainen arvo on noin 19 dollaria ja osake teki eilen kauppaa 13,15 dollarilla. Osinkotuotto on 4,2 % tällä hinnalla ja sitä tasoa olisi hyvä verrata kymppivuotisen bondin 4,3% yieldiin.

Vegepihvi LAND:issa voi ehkä voittaa Atrian possun pitkässä jaksossa vai kuinka? 

Viljelysmaa USA:ssa salkun hajauttajana ei ehkä ole ihan pähkähulluin vaihtoehto nykyisten nerojen johtaman maailman mahdollisesti asteittain valuessa kohti suurempaa melskettä samalla kun ”maailmanjärjestystä muutetaan”, ainakin jos uskomme Suomen Venäjän ja USA:n ex-suurlähettiläs Mikko Hautalaa 10/2024: ”Isossa järjestelmässä ei ole pidäkkeitä. Suursodan todennäköisyys on suurempi kuin rauhan. Suomen tulee valmistautua täysimittaiseen ja pitkään sotaan.”

Vuodesta 1991 lähtien USA:n viljelysmaa on tuottanut positiivista tuottoa (arvonnousu + muu tuotto) joka vuosi ja tuottanut USDA:n (U.S. Department of Agriculture ) mukaan keskimäärin 11,5 %:n vuotuisen tuoton. Alla olevassa kaaviossa tuotoksi on näemmä saatu n. 9 %.

Viljelysmaan tuotoilla on historiallisesti ollut vähemmän volatiliteettia kuin useimmilla muilla omaisuusluokilla, mukaan lukien S&P 500, kulta ja esim. Dow Jones REIT -indeksi. Viljelysmaan tuotot eivät ihmiskunnan neropattien rytinöissä yleensä liiku samaan suuntaan kuin osakemarkkinat. Viljelysmaa on tuottanut useiden vuosien aikana positiivista tuottoa myös vuonna, jolloin S&P 500 on menettänyt arvoaan.

Viljelysmaa hyötyy inflaatiosta, koska se lisää tonttiarvojen lisäksi myös sato/vuokratuloja.

Vuoteen 2050 mennessä maailman viljelysmaan on todennäköisesti tuotettava murkinaa yli yhdeksän miljardin populaatiolle (jossa 2/3 on luonnollisesti liikaa) , mikä tutkijoiden mukaan edellyttää maatalouden tuottavuuden lisäämistä 60 prosentilla. 

Kuva

Lokakuun alussa viljelysmaan omistaja ja vuokraaja Farmland Partners eli FPI ilmoitti suuresta  viljelysmaan myynnistä kellepä muulle kuin Jeesuksen Kristuksen maanpäällisille edustajille The Church of Jesus Christ of Latter-day Saintsin eli Mormonien sijoitusyhtiölle Farmland Reservelle. Myytyyn portfolioon kuuluu tiloja useilla alueilla ja osavaltioissa, mukaan lukien Arkansas, Florida, Louisiana, Mississippi, Nebraska, Oklahoma ja Carolina. Kauppa ei sisällä yhtiön Illinoisin viljelysmaata, joka kuuluu sen omistamiin arvokkaimpiin maihin. FPI:n kokonaismyyntivoitto on noin 50 miljoonaa dollaria eli noin 21 prosenttia salkun muodostavien tilojen yhteenlasketusta nettokirjanpitoarvosta.  41 554 eekkerin myynti tapahtui noin 61 %:n preemiolla USDA-arvoihin verrattuna.

Suurin osa FPI:n jäljellä olevista 93 446 eekkeristä on Illinoisissa, muutamassa muussa maissialueen osavaltiossa ja Kaliforniassa. FPI:n hankintastrategia oli näissä osavaltioissa samanlainen kuin myydyssä salkussa siinä mielessä, että se kohdistui korkealaatuisiin tiloihin, joilla on hyvä maaperä, hyvät veden saatavuus ja hyvät viljelijät.

Illinoisin viljelysmaata myydään 8 700 dollarilla eekkeriltä ja Kalifornian viljelysmaata 13 400 dollarilla eekkeriltä (USDA Agricultural Land Value Bulletin).

https://www.nass.usda.gov/Publications/Todays_Reports/reports/land0824.pdf

FPI:n kurssi on nyt 11 USD mutta voidaan näin ollen karkeasti ynnäillä, että se on parahultaisen aliarvostettu, jopa 70 % alle NAVin portfolion myynnin (289 milj USD) jälkeen:

Kuva

Luca Fabbri, FPI:n toimitusjohtaja, lausui myynnistä:

“Farmland is a ‘total return’ investment, with asset appreciation typically accounting for a majority of the overall return on invested capital. We have consistently advised shareholders that our company is undervalued due to lack of recognition by the market of the appreciation in our asset base. As we did last year, we have once again proven our total return thesis and highlighted the unrealized intrinsic value in our stock by delivering a sizable gain on a representative segment of our overall portfolio. We intend to deploy the resulting capital to reduce debt by approximately $140 million, to buy back stock, to pursue acquisitions, and for other corporate purposes. Moreover, as we did last year, we expect to be in a position to make a significant special distribution to shareholders at year-end.”

Do your homework!

Viljelysmaata nuo miljardöörit ovat ostelleen finanssikriisin jälkeen kilpaa. Se on inflaatiohedge, josta ei tarvitse maksaa käsittääkseni jenkeissä kiinteistöveroa. Eikä muuten monessa maassa perintöveroakaan, jos sitä maata oikeasti viljellään. Sitten kaikista kuluista (ja tappioista joita kuitenkin sillä teet) saa vielä tax write-offit koska olet hyväntekijä ja pienennät ympäristöhaittoja verrattuna ulkomailta tuotuun ruokaan. Ja seurauksena pienenee kokonaisveroaste kun tuo maan hinnan arvonnousu ei realisoidu. Lopuksi käytät niitä maitasi vakuutena lainoille joilla sitten elelet, etkä maksa mitään veroa mistään kun et realisoi mitään voittoja. What's not to like?

Aika syvät saa kyllä olla taskut, että tuollainen kikkailu muuttuu järkeväksi.