Kuluvähennykset: sijoitusyhtiö vs yksityissijoittaja
Tänään yritän tehdä selkoa tuloverolain(TVL) ja lain elinkeinotulon verottamisesta (EVL) välille, kun on kyse sijoitustoiminnan kuluista. Yksityishenkilön sijoitustoimintaa verotetaan aina TVL:n mukaan, kun taas sijoitusyhtiön aktiivista arvopaperi- tai kiinteistökauppaa verotetaan EVL:n mukaan ja sijoitusyhtiön asuntosijoittamista sekä muuta passiiviseksi luokiteltua sijoitustoimintaa TVL:n mukaan, karkeasti jaoteltuna.
TVL:ssa vähennysmahdollisuudet ovat rajatummat kuin EVL:ssä. Molempien lakien mukaan sijoitustoiminnan kuluina voi verotuksessa vähentää tietyt läheisesti sijoitustoimintaan liittyvät kulut (otsikko 1). Toimitila- ja matkakulujen osalta vähennysmahdollisuuksissa on eroja, EVL:n mahdollistaessa laajemmat vähennykset (otsikko 2). EVL mahdollistaa lisäksi liiketoimintaan epäsuoremmin liittyviä kuluja sekä työsuhteen tapauksessa verovapaita etuja (otsikko 3).
Alla oleva jaottelu ei ole missään nimessä kiveen hakattu, vaan ainoastaan oma yleistason näkemykseni. Korjaus- ja tarkennusehdotuksia otetaan mieluusti vastaan. Todellisuudessa jos verottaja tutkii yksittäistä tapausta tarkemmin, arvioidaan tapaus aina tilanteen mukaan ja kulujen tulee olla suhteessa liiketoiminnan laajuuteen ja ammattimaisuuteen.
MOLEMMILLA VÄHENNYSOIKEUS (1)
Tietokoneet ym. laitteet
Tietoliikenneyhteydet
Ammattikirjallisuus, tietopalvelut, koulutukset, tapahtumat
Kaupankäyntikulut, korot ym. rahoituskulut
EROAVAISUUKSIA (2)
Toimitilakulut
TVL: Kiinteä työhuonevähennys (205-820€/vuosi)
EVL: Kaikki työtilan kulut – esim. työtilan vuokra (omasta asunnosta tai ulkopuolelta) + kalusteet ym. sisustus. Jos työtilaa ei kuitenkaan ole yhtiön nimissä, voi työsuhteessa oleva yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan kiinteän työhuonevähennyksen (205-820€/vuosi).
Matkakulut
TVL
Matkaliput
Oman auton käytöstä 0,24€/km
Majoituskulut hotellit ym.
Lisääntyneet elantokustannukset: yli 6h matkalta 14€ ja yli 10h matkalta 26€
EVL
Matkaliput
Oman auton käytöstä 0,41€/km
Majoituskulut hotellit. ym
Päivärahat tai ateriakorvaukset: alle 6h 10,25€, yli 6h 19€, yli 10h 41€
EVL MAHDOLLISTAA VIELÄ LISÄKSI (3)
Kokous- ja neuvottelukulut (mm. lounaat ym. tarjoilut)
Edustustilaisuudet ja edustuslahjat (50% verovähennyskelpoista)
Vakuutukset
Jos yrittäjä on työsuhteessa yhtiöön, voi yhtiö tarjota työntekijälleen mm. seuraavia verovapaita etuja:
Liikunta- ja kulttuuritoiminta
Ateriaetu
Virkistystilaisuudet
Joulu- ja merkkipäivälahjat työntekijöille
Kahvitarvikkeet
Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!
Ensiksi, kun osakeyhtiötä perustetaan, joutuu maksamaan 330 € (380 €) perustamismaksun ennen kuin yrityksellä on omaa pankkitiliä.
Saako tämän 330 € (380 €) perustamismaksun maksaa itselle takaisin, jolloin sen saa yrityksessä vähentää tuloksesta?
Toiseksi, olen ajatellut tilannetta, jossa perustaisin sijoitusyhtiön, jonka päätoimiala olisi tietysti sijoitustoiminta, mutta sillä olisi mahdollista tehdä muutakin toimintaa, kuten konsultointi. Alle 10 000 € liikevaihto konsultoinnista voi olla hyvin todennäköinen, jolloin saisi ALV-huojennuksen, joka on hyvin motivoiva tekijä tehdä yrityksen kautta muutakin töitä.
Mitenköhän se oikein menee liikevaihdollisesti?
Sijoitustoiminnasta ei makseta ALV:tä, mutta konsultointi on arvolisäverollista.
Sijoitustoiminnan myynnit menee normaalisti liikevaihtoon, mutta meneekö myös konsultointi, vai meneekö liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun ei ole päätoimista työtä.
Haen tällä esimerkillä sitä, että voiko tulla sellainen tilanne, ettei saakaan ALV huojennusta konsultoinnista, vaikka sen liikevaihto on alle 10 000 €?
Ensiksi, kun osakeyhtiötä perustetaan, joutuu maksamaan 330 € (380 €) perustamismaksun ennen kuin yrityksellä on omaa pankkitiliä.
Saako tämän 330 € (380 €) perustamismaksun maksaa itselle takaisin, jolloin sen saa yrityksessä vähentää tuloksesta?
Eikö pankkitiliä saa enää auki perustettavan yhtiön lukuun? PRH-kulut saa "maksaa itselle takaisin", kirjataan vain aloitusvienti velaksi.
BullBull kirjoitti:
Toiseksi, olen ajatellut tilannetta, jossa perustaisin sijoitusyhtiön, jonka päätoimiala olisi tietysti sijoitustoiminta, mutta sillä olisi mahdollista tehdä muutakin toimintaa, kuten konsultointi. Alle 10 000 € liikevaihto konsultoinnista voi olla hyvin todennäköinen, jolloin saisi ALV-huojennuksen, joka on hyvin motivoiva tekijä tehdä yrityksen kautta muutakin töitä.
Mitenköhän se oikein menee liikevaihdollisesti?
Sijoitustoiminnasta ei makseta ALV:tä, mutta konsultointi on arvolisäverollista.
Sijoitustoiminnan myynnit menee normaalisti liikevaihtoon, mutta meneekö myös konsultointi, vai meneekö liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun ei ole päätoimista työtä.
Haen tällä esimerkillä sitä, että voiko tulla sellainen tilanne, ettei saakaan ALV huojennusta konsultoinnista, vaikka sen liikevaihto on alle 10 000 €?
Tämä tulee juuri vastaan, on muutakin kuin kutitustuntumaa. Mielelläni laskuttaisin pienen konsultointini alvittomana, mutta arvopaperikaupan takia ei onnistu. Se lisätään liikevaihtoon. Ratkaisu olisi kaksi yhtiötä, jota mie en tosin ole jaksanut perustaa ja lisäksi tuplakulutkin ahdistavat.
Aki laskutat jotain muita kuin alv-toimintaa harjoittavia yrityksiä? Ilmoitusvelvollisuuden takiako haluaisit laskuttaa alvittomana? Jos muita ansiotuloja ei olisi, yksi ratkaisu on laskuttaa konsultoinnit erillisen toiminimen kautta, jossa kevyt hallinto.
Aki laskutat jotain muita kuin alv-toimintaa harjoittavia yrityksiä? Ilmoitusvelvollisuuden takiako haluaisit laskuttaa alvittomana? Jos muita ansiotuloja ei olisi, yksi ratkaisu on laskuttaa konsultoinnit erillisen toiminimen kautta, jossa kevyt hallinto.
Joo, pääsääntöisesti. Eli 1000+alv on maksajalle sama kuin 1240 ilman. Eli ihan ahneuttani haluaisin laskuttaa alvittomana. Byrokratia ei ole ongelma, koska tämä laskentaekonomi ei itse ilmoituksiaan täytä. Verokiilasta huolimatta minun on parempi tehdä sitä, mikä on kivaa ja mitä kuvittelen osaavani ja maksaa lappujen täytöstä kirjanpitäjälle.
En alkaisi mitään toiminimeä perustamaan, vaikka en olisi organisoinut 20 prosentin verokannan tai vähän ylikin ansiotuloihin joka vuosi.
Mutta onhan 1000+alv ja 1240 sama myös myyjälle, jos pysytään alle 10k(+alv) vuosittaisessa laskutuksessa? Arvopaperikaupan liikevaihtoa ei huomioida alv-alarajahuojennusta laskettaessa.
Mutta onhan 1000+alv ja 1240 sama myös myyjälle, jos pysytään alle 10k(+alv) vuosittaisessa laskutuksessa? Arvopaperikaupan liikevaihtoa ei huomioida alv-alarajahuojennusta laskettaessa.
Arvopaperikauppaa ei varsinaisesti mainita liikevaihtoon laskettavissa eikä poisjätettävissä.
Mukaan lasketaan kuitenkin mm.:
"kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset",
joten betsaisin sen puolesta, että arvopaperikauppakin lasketaan. Lisäksi siis muistan käydyn keskustelun, jossa pätevä kirjanpitäjäni KTM näytti minulle mihin perustui se, että arvopaperikauppa lasketaan mukaan ja näin on eletty.
Verohallinnon ohjeistus vaikuttaa selkeältä. Arvopaperikauppa ei missään nimessä ole verollista myyntiä, eikä sitä mainita mukaan luettavissa poikkeuksissa edes epäselvästi. Mielestäni ohjeistuksessa ei ole tulkinnanvaraa.
Tämän takia minulla ei ole ollut syytä laskea arvopaperikauppaa mukaan kyseiseen liikevaihtoon. En nyt päätäni laittaisi pantiksi kuitenkaan ja mielelläni kuulisin, miksi arvopaperikauppa pitäisi laskea.
"Huojennusta laskettaessa ei oteta huomioon koko liikevaihtoa. Huojennukseen oikeuttavaan liikevaihtoon luetaan vain verolliset myynnit ilman veron osuutta, käännetyn verovelvollisuuden alaiset myynnit (AVL 8 a–8 d §) sekä seuraavat verottomat myynnit:
tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
vientimyynti (AVL 70 §)
veroton matkustajamyynti (AVL 70 b §)
verottomien palveluiden myynti (AVL 71 ja 72 §)
verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden painoksen myynnit yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
verottomat myynnit diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
verottomat moottoriajoneuvojen myynnit (AVL 72 e §)
muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynnit
kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, eli tilanteesta, jossa verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi).
Muita verottomia myyntejä ei oteta huomioon, kun liikevaihtoa lasketaan."
"Huojennukseen oikeuttavaan tilikauden liikevaihtoon lasketaan vain yllä olevassa luettelossa mainitut myynnit. Liikevaihtoon ei lueta mukaan mm. seuraavia eriä:
veron osuus
metsätaloudesta saatu vastike (turpeen tai turpeen nosto-oikeuden myynti ei ole metsätalouden myyntiä ja nämä tulot lasketaan siten mukaan liikevaihtoon)
kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) saatu vastike silloin, kun verovelvollinen on vapaaehtoisesti hakeutunut kiinteistön vuokrauksesta arvonlisäverovelvolliseksi
käyttöomaisuuden myynnistä saatu vastike ja käyttöomaisuuden oman käytön arvo
palveluiden myynti, kun myyntimaa ei ole Suomi (AVL 65 §)
maitokiintiön myynti, koska se on käyttöomaisuuden myyntiä
veikkausasiamiehen palkkiot
verottomat tuet."
Ja jos kiinteistöjen myynti lasketaan mukaan, miksi arvopaperikauppa jäisi pois?
Totta, ei ole poisluettavissa. Ohjeistuksen ns. perusmuoto ei kuitenkaan sisällytä arvopaperikauppaa. Ellei sitä ole listattu poikkeukseksi, miten se voitaisiin laskea mukaan? Miksi sitten kiinteistöjen luovutukset on listattu poikkeukseksi, mutta arvopaperikauppaa ei, en osaa sanoa.
Vaikka tämä nyt ei mitään lakitekstia olekaan, huomaa sanamuoto: "Liikevaihtoon ei lueta mukaan mm. seuraavia eriä:"
Jos arvopaperikauppa on "muu kuin liitännäisluonteinen" rahoituspalvelu, sitten tuossa on perusteet miksi arvopaperikauppa lisättäisiin liikevaihtoon, eikö?
Mutta onhan 1000+alv ja 1240 sama myös myyjälle, jos pysytään alle 10k(+alv) vuosittaisessa laskutuksessa? Arvopaperikaupan liikevaihtoa ei huomioida alv-alarajahuojennusta laskettaessa.
Kirjanpitäjäni on väittänyt muuta. Oletko varma?
- EDIT, kyse taisi olla tuosta arvopaperikaupan liikevaihtoon laskemisesta, joten tämä lienee offtopic -
Kyllä se minustakin (lähes) sama on myyjän kannalta tilanteessa jossa myyjän liikevaihto jää alle 10k€ (alv 0%). Ja ostajankin toki, ellei hän ole alv-velvollinen.
Alvillinen myyjä laskuttaa 1240 euroa ostajalta, ei maksa alvia (240 euroa), liikevaihto on 1000 eur ja muut tuotot (alv-alarajahuojennus) on 240 euroa ja verotettava tulo siten 1240 euroa.
Alviton myyjä laskuttaa 1240 euroa ostajalta, ei maksa alvia, liikevaihto on 1240 euroa, muita tuottoja ei ole ja verotettava tulo on 1240 euroa.
Jos arvopaperikauppa on "muu kuin liitännäisluonteinen" rahoituspalvelu, sitten tuossa on perusteet miksi arvopaperikauppa lisättäisiin liikevaihtoon, eikö?
Kiitos tästä! Kyllä tuo minustakin siltä vaikuttaa, termi "liitännäisluonteinen" tosin on ainakin itselleni täysin pimennossa. Osaako joku selittää? Tämä lienee pykälä, johon Akin kirjanpitäjäkin oli viitannut? En olisi osannut sijoittaa arvopaperikauppaa rahoituspalveluiden alle. Termiä "arvopaperikauppa" vielä kuitenkin avataan laissa:
"Arvopaperikaupalla tarkoitetaan osakkeiden ja muiden niihin verrattavien osuuksien, saatavien sekä johdannaissopimusten myyntiä ja välitystä, myös silloin kun ne eivät perustu asiakirjaan."
Voisiko liitännäisluonteinen arvopaperikauppa olla esim. sellaista arvopaperikauppaa, jota jokin yhtiö harjoittaa muun varsinaisen toiminnan rinnalla? Esim. autokorjaamo, joka harjoittaa päätoimenaan autojen korjausta, mutta myös sivussa "liitännäisluonteista arvopaperikauppaa", joka kuitenkin vaihto-omaisuuden kauppana luetaan liikevaihtoon.
Yritin selvittää tuota liitännäisluonteista rahoituspalvelua itsekin eikä oikein valmista tullut. Oma mutu on että sillä tarkoitetaan verollisia rahoituspalveluja. Tässä esim. hallituksen esityksestä alkuperäisestä arvonlisäverolaista:
"Edellä esitetyt tekniset ja kansainväliset ongelmat sekä verotuksen harmonisointitavoitteet huomioon ottaen rahoituspalvelut ehdotetaan jätettäväksi arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Jotta kilpailuneutraalisuus toteutuisi luotto- ja rahoituslaitosten myymien erilaisten notariaatti-, neuvonta- ja säilytyspalvelujen ja muiden yritysten tarjoamien vastaavien palvelujen välillä, rahoitustoiminnan verottomuus ei koskisi tällaisia palveluja."
Eli liitännäisluonteiset palvelut olisivat notariaatti-, neuvonta- ja säilytyspalvelut, jotka ovat verollisia, ja siten tietty lasketaan mukaan liikevaihtoon. Siinä listauksessa, jossa tuo 'liitännäisluonteinen' termi esiintyy, lueteltiin vain verottomia palveluja, joten siksi verolliset liitännäisluonteiset palvelut pitää rajata siitä pois. Eli ymmärtääkseni lopputulema on että liikevaihtoon luetaan kaikki rahoituspalvelut, oli ne sitten verottomia tai verollisia, mutta ilmaisu on monimutkainen :)
Ei kai tuo nyt niin epäselvää ole... Liikevaihtoon luetaan mm seuraavat verottomat myynnit:..."rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynnit (AVL 41 ja 44 §)
Luulisin, että se lasketaanko arvopaperikauppa liikevaihtoon arvonlisäverotuksen alarajahuojennusta ajatellen riippuu ihan vain siitä kirjataanko se ylipäätään liikevaihtoon. Senhän saa kirjata liikevaihtoon vain jos yritys sitä aktiivisesti harjoittaa ansaintamielessä ja kirjaa arvopaperit "kauppatavarana" taseessa vaihto-omaisuuteen. Kaupankäynti arvopapereilla on siis varsinaista toimintaa.
Autokorjaamo tms. yritys jonka varsinainen toiminta on jotakin muuta, ja jonka arvopaperikauppa käytännössä muistuttaa lähinnä sitä että haetaan suhteellisen passiivisesti pääomalle tuottoa ilman että arvopaperikauppa on varsinaista toimintaa ei saa kirjata arvopaperikauppaa liikevaihtoon, eikä arvopapereita vaihto-omaisuuteen. Tämän tyyppisestä tapauksesta on ihan ensikäden tietoa suoraan verotarkastajalta :D
Rajanveto lienee hankalaa, kai paatuneimmallekin traderille tulee pidempiä aikoja jolloin spotteja tehdä kauppaa ei löydy.
Ensi kertaa täällä. Kiitos hyvästä sivustosta!
Muutama kerta tullut kelattua tätä huojennusasiakohtaa, mutta on vaan edelleen epäselvä, monta kertaa luettuna. Sisäistän itse asian seuraavasti, en tiedä olenko ymmärtänyt oikein.
A)
Arvopaperikaupankäynnin tarjoaminen (myynti) on arvonlisäverotonta rahoituspalvelun myyntiä ja luetaan liiketoiminnassa mukaan liikevaihtoon. Tämä olisi ylempänä esiintyvää rahoituspalvelun verotonta myyntiä, esim.? toimeksiantojen ja arvopaperikaupankäynnin toteuttamista/suorittamista muille ulkopuoliselle suoritusta vastaan.
– Huojennusasiaan liittyen tämä palvelun myynti laskettaisiin sisältyväksi liikevaihtoon
B)
Arvopaperikaupankäynti itsessään, ja aktiivisesti suoritettuna myös liiketoiminnassa liikevaihtoon lukeutuvana, taas ei olisi rahoituspalvelun myynniksi luokiteltua toimintaa, koska on esimerkiksi yhtiön omiin nimiin tapahtuvaa arvopaperikauppaa, arvopaperien ostoa ja myyntiä.
– Huojennusasiaan liittyen tätä ei laskettaisi mukaan liikevaihtoon ?
Eli Arvopaperikauppa olisi huojennusasiassa eri tavoin käsiteltävä kuin Rahoituspalvelun myynti, tässä tapauksessa Arvopaperikaupan myynti palveluna.
Oma yhtiöni on verottajan puolelta hyvitykset saanut, en tiedä kinuvatko takaisin? Yhtiöllä arvopaperikauppaa ensisijaisesti ja liikevaihtoon sisältyvänä, tämän lisäksi arvonlisävelvollisena muuta palvelua/tarjontaa huojennusalueella.
- Näinhän se on, hyvä tarkennus. Tässä on pohdittu vain yhtä tapausta, jossa arvopaperikauppa luetaan liikevaihtoon vaihto-omaisuuden kauppana. Rahoitusomaisuuteen, pitkäaikaisiin sijoituksiin tai käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden myyntiä ei kirjata liikevaihtoon alunperinkään, eikä siis vaikuta alarajahuojennusrajoihin.
- Yleensä autokorjaamoilla tilanne on mainitsemasi. Jos yhtiö harjoittaa aktiivista tunnusmerkit täyttävää arvopaperikauppaa, kyllä kaupan voi mielestäni kirjata vaihto-omaisuuteen, vaikka autokorjaamo olisikin yhtiön suurin bisnes. Verottaja toki lopulta tekee ratkaisut, jos kiistaa tulee.
apollo
Yhtiösi tapaus on tismalleen se, jota tässä on pohdittu.
A) Tämä vaikuttaa selvältä.
B) En itsekään ollut yhdistänyt omaan lukuun tehtävää arvopaperikauppaa rahoituspalveluiden myynniksi. Arvonlisäverolaissa kuitenkin lukee seuraavaa:
Rahoituspalveluna pidetään:
6) arvopaperikauppaa;
Arvopaperikaupalla tarkoitetaan osakkeiden ja muiden niihin verrattavien osuuksien, saatavien sekä johdannaissopimusten myyntiä ja välitystä, myös silloin kun ne eivät perustu asiakirjaan.
"Osakkeiden myynti" olisi siis lain mukaan rahoituspalvelun myyntiä. Voiko osakkeiden myynti tarkoittaa jotain muuta? Omaan lukuun tehtävää arvopaperikauppaa ei ole mainittu poikkeuksena.
Tässä tapauksessa arvopaperit kirjataan vaihto-omaisuuteen ja sitä kautta varastoon tavarana ja myydään sellaisenaan jalostamattomana eteenpäin, niitä ei siis jalosteta palveluksi. Myyntiin ei muutenkaan liity palvelua. Mielestäni on epäloogista, että tällaista kaupankäyntiä pidettäisiin rahoituspalvelun myyntinä. Jos ei muuta, tästä voisi tehdä kirjallisen kysymyksen Verohallintoon.
Toisaalta jos katsoo suurempaa kuvaa, tullaan kysymykseen, miksi arvopaperikauppaa ei laskettaisi, vaikka esim. kiinteistöjen luovutus lasketaan.
Toistaiseksi taidan pysyä aiemmassa käsityksessäni. Pidetään rahoituspalveluna, mutta ei rahoituspalvelun myyntinä.
Osakkeiden myynti (arvopaperikauppaa, kuten kohdassa (6) ) itsessään olisi rahoituspalvelua, mutta tämän rahoituspalvelun myynti (kaksi sanaa) olisi jotain muuta.
Lyhyemmin; arvopapereiden myymistä en ole myymässä kenellekään. : )
Aivan nyt ymmärrän, kiitos tarkennuksesta, käsitteet menee sekaisin. Erittäin hyvä pointti.
Kuten ensimmäisen viestisi kohdassa A kerroit, arvopaperikaupan(rahoituspalvelu) myynti voisi olla esimerkiksi sitä, että tekisi arvopaperikauppaa toisen puolesta ja ottaisi palvelusta maksua. Tästä palvelusta syntyvä liikevaihto olisi sitten rahoituspalvelun myyntiä ja se laskettaisiin liikevaihtoon huojennuksen tapauksessa. Vaikuttaa minulle paljon loogisemmalta kuin toinen teoria.
Toistaiseksi taidan pysyä aiemmassa käsityksessäni. Pidetään rahoituspalveluna, mutta ei rahoituspalvelun myyntinä.
Osakkeiden myynti (arvopaperikauppaa, kuten kohdassa (6) ) itsessään olisi rahoituspalvelua, mutta tämän rahoituspalvelun myynti (kaksi sanaa) olisi jotain muuta.
Lyhyemmin; arvopapereiden myymistä en ole myymässä kenellekään. : )
Tämä on kyllä mielenkiintoinen pointti. Itse tulkitsen (ainakin vielä) että arvopaperikauppa omaan lukuun = myynti, joka on rahoituspalvelua = rahoituspalvelun myynti. Oikeastaan suurin syy mikä vielä estäisi tulkinnan vaihtoa on että missä kohtaa AVL:ää mainittaisiin sitten arvopapereiden luovutusten arvonlisäverollisuudesta/-verottomuudesta, jos ne eivät sisälly pykälään 41 (=Veroa ei suoriteta rahoituspalvelun myynnistä)?
Kinkkinen tapaus. Ainakin omatuntoa vastaan sotii ajatus siitä, että menestyvää osakekauppaa pyörittävä yritys voisi tehdä alvittomana pientä arvonlisäveron alaista bisnestä. Alarajahuojennuksen idea lienee kuitenkin kohdistaa hieman tukea pienenpienille yrityksille. Toki tuo voisi olla porsaanreikä. Erittäin mielenkiintoista olisi kyllä saada kirjanpitolautakunnan ratkaisu asiaan, heidän sanansahan on käytännössä laki ennenkuin ylempi oikeusaste toisin päättää.
Edelliseen keskusteluun liittyen, laitan Verohallintoon kirjallisen kysymyksen. Raportoin tänne kun saan vastauksen. Maukan viimeisen viestin tulkintaa voi olla kyllä vaikea kumota.
Tavallisen yhtiön kautta sijoittaminen
Tavallisella yhtiöllä tarkoitan osakeyhtiötä, jonka pääasiallinen toiminta on jotain muuta kuin sijoittamista. Puhutaan siis vaikkapa IT-konsultointiyrityksistä tai autokorjaamoista. Omistajat ovat henkilöitä.
Esimerkkiyhtiöllä menee niin hyvin, että kaikkien kulujen, verotehokkaiden omistajien palkkojen, investointien ja osingonjaon jälkeen kassaan alkaa kertymään rahaa. Jos omistajat haluavat vielä edellä mainittujen toimien jälkeen rahaa ulos yhtiöstä omaan henkilökohtaiseen käyttöön, joutuu siitä myös maksamaan kalliisti veroja, puhutaan veroprosentista ~40-50%. Ollaan positiivisen ongelman edessä.
Tulemme siihen johtopäätökseen, että ylimääräisen voiton voisi jättää yhtiöön ja maksaa 20% yhteisöveroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin ~40-50%. Rahan tai sijoitusten kerryttäminen yhtiöön nostaa myös yhtiön nettovarallisuutta, joka mahdollistaa suurempien osinkojen maksamisen (8% nettovarallisuudesta), jonka verotus myöskin on huomattavasti kevyempää kuin ~40-50%.
Päätös edellyttää sitä, että kaikki omistajat toimivat samalla tavalla, yhtiön rahoja kun ei voi korvamerkitä. Ei siis voi tehdä niin, että yksi omistaja nostaa oman osuutensa esim. palkkana ja luopuu omasta osuudestaan yhtiöön jätettäviä rahoja. Täten jos omistajilla on pidemmän päälle erilainen tarve nostaa rahaa ulos yhtiöstä, mahdollisuudet verosuunnitteluun heikentyvät.
Jos omistajat ovat kuitenkin sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että voivat ja haluavat säästää maksetuissa veroissa sillä kustannuksella, että omassa käytössä on vähemmän rahaa, tullaan kysymykseen: mitä yhtiön tilille kertyvillä rahoilla tehdään? Jos näköpiirissä ei ole käyttöä rahoille, voisi sanoa, että ylimääräiset rahat kannattaa tavalla tai toisella sijoittaa tuottojen perässä. Usean omistajan yrityksessä, jossa omistajien sijoitusintressit eroavat toisistaan vaikkapa sijoitusten aikajänteen ja riskitason osalta, sijoittaminen ei ole yhtä joustavaa kuin samassa tilanteessa olevien tai yhden omistajan tapauksessa. Ehkä on kuitenkin helpompi ottaa riskiä yhtiön omistuksessa olevilla ylimääräisillä voittorahoilla, kuin mitä olisi omillaan.
Mitä tulee sijoitusten kirjanpidolliseen käsittelyyn, koskee tavallista yhtiötä samat periaatteet kuin sijoitusyhtiötäkin. Arvopapereiden osalta yleisin tapa ainakin alkuun on kirjata sijoitukset vaihtuvien vastaavien rahoitusomaisuuteen tai pitkäaikaisiin sijoituksiin, jos sijoitusjänne on lähtökohtaisesti selkeästi pidempi. Jos arvopaperikauppa on aktiivista, kannattaa arvopaperikauppa kirjata vaihto-omaisuuteen sen tuomien hyötyjen vuoksi.
Voitonjakoa ja yhtiön kautta sijoittamista on hyvä varsinkin usean omistajan tapauksessa pohtia myös pidemmällä aikavälillä, jolloin mukaan tulevat erilaiset yritysjärjestelyskenaariot ja suunnittelu menee äkkiä monimutkaiseksi. Mikä on yhtiön liiketoiminnan tulevaisuus: jatkuuko toiminta hamaan tulevaisuuteen vai onko suunnitelmana myydä liiketoiminta? Jos yhtiön kautta sijoittamista jatketaan pitkään ja sinne kertyy varallisuutta, mitä tehdään jos jokin osakas haluaa myydä osuutensa?
Usean omistajan haasteet pystytään sijoittamisen osalta estämään hyvin pitkälti järjestämällä omistukset holding-yhtiöiden kautta. Tällöin liiketoiminnasta yli jäävät rahat jaetaan verottomana osinkona omistajien holding-yhtiöihin, joiden sisällä jokainen saa päättää paljonko nostaa itselle, paljonko sijoittaa ja miten sijoittaa.
Blogi julkaistaan alunperin sivustolla Sijoitusyhtiö, jonne tekstit arkistoidaan ja lajitellaan aihealueittain. Kysymyksiä ja kommentteja toivotaan!
Sijoitusyhtiön arvopaperit ovat vaihto-omaisuudessa ja myynnit liikevaihdossa. Siis alvitonta liikevaihtoa. Ostoja ei saa vähentää (esim puhelin, it ym kulut), kun ei ole alvillista myyntiä. Onko näin ? Yhtiöllä ei tällä hetkellä mitään muuta liiketoimintaa.
Joo ostojen alveja ei saa takaisin jos ei harjoita alvillista toimintaa. Tuloveropuolella voi sitten koko summan esim. puhelinlaskusta vähentää verotettavasta tulosta, myös alvin osuuden.
Kirjoitustahti on ajan myötä harventunut, mutta samalla tekstien pituus lisääntynyt. Aiheita on vielä jonkin verran takataskussa, mutta ehdotuksia ottaisin mielelläni vastaan.
Odottelen edelleen verohallinnolta vastausta alv-alarajahuojennusta ja arvopaperikaupan liikevaihtoa koskevaan kysymykseen. Toivotaan että sieltä saisi vastauksen, vaikka vähän hankalampien kysymysten kohdalla asia tahtoo verottajan päässä unohtua.
--------------------------------------
JOHDANNAISKAUPAN VEROTUS: henkilö vs yhtiö
Jos teet johdannaiskauppaa henkilösijoittajana, saattaa sinulle tulla yllätyksenä, että tappiot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain tietyissä, voisi jopa sanoa harvemmissa tapauksissa. Sama koskee yhtiöitä, joilla arvopaperikauppaa ei lueta yhtiön elinkeinotoiminnaksi, ja näin myös voittoa tavoittelevan johdannaiskaupan verotus noudattaa tuloverolakia.
Yhtiön kautta sijoitettaessa on mahdollista soveltaa elinkeinoverotusta, jolloin johdannaiskauppaa on mahdollista käydä ilman kyseisiä rajoituksia ja vähentää kaikki tappiot verotuksessa.
TULOVEROLAKI (henkilöverotus ja osakeyhtiön TVL-toiminta)
Säännellyt markkinat
Suora lainaus Verohallinnon ohjeistuksesta:
“pörssi tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämä monenkeskinen kaupankäyntimenettely”
“Muita kuin säännellyllä markkinalla kaupattavia johdannaissopimuksia ovat kaikki pörssin ulkopuolella tehdyt johdannaissopimukset sekä kaikki muissa kuin ETA-valtioissa pörssin kaupankäynnin kohteena ovat johdannaissopimukset.”
Toisin sanoen esim. USA:n tai muun ETA-alueen ulkopuolella olevan maan pörssit eivät ole säänneltyjä markkinoita. Tämä tarkoittaa seuraavaa:
“Muiden kuin yllä käsiteltyjen johdannaisten verotuksesta ei ole lain tasoisia erityissäännöksiä eikä korkeimman hallinto-oikeuden julkaistuja ratkaisuja. Muihin johdannaissopimuksiin ei sovelleta luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä. Tällaisesta muusta johdannaissopimuksesta saatu voitto on lähtökohtaisesti veronalaista pääomatuloa, eikä siitä aiheutunut tappio tai menetys ole verotuksessa vähennyskelpoinen.”
Luovutusvoittoa koskevia säännöksiä sovelletaan (tappiot saa vähentää):
Seuraavat ETA-alueen pörssissä tai vastaavasssa menettelyssä kaupattavat johdannaiset:
Optiot(hankintameno-olettamaa voi käyttää)
Termiini(ei voi käyttää hankintameno-olettamaa)
Warrantit(hankintameno-olettamaa voi käyttää)
Sertifikaatit(hankintameno-olettamaa voi käyttää)
Tuloverolain mukaisesti tappiot saa vähentää kun ne ovat pysyviä eli johdannaisten tapauksessa käytännössä sopimusten päättyessä.
Luovutusvoittoa koskevia säännöksiä ei sovelleta (tappioita ei saa vähentää):
Kaikki muut kuin yllä listatut johdannaistyypit, myös säännellyillä markkinoilla
Kaikki hinnanerosopimukset (CFD), myös säännellyillä markkinoilla
Kaikki säänneltyjen markkinoiden eli ETA-alueen ulkopuolella tai pörssin/sen kaltaisen ulkopuolella kaupatut johdannaiset
LAKI ELINKEINOTULON VEROTTAMISESTA (johdannaiskauppa yhtiön elinkeinotoimintaa)
Kun johdannaiskauppa käsitellään yhtiön kirjanpidossa vaihto-omaisuutena, johdannaiskauppa on yhtiön elinkeinotoimintaa ja sillä tavoitellaan voittoa eikä suojausta, kaikki realisoituneet ja realisoitumattomat arvonalenemiset on tilinpäätöksessä kirjattava kuluksi ja vähennettävä verotuksessa.
Lisää vaihto-omaisuusarvopaperikaupasta voi lukea aikasemmasta tekstistä. Kirjoitan EVL-yhtiön johdannaiskaupan verotuksesta tarkemmin seuraavassa osassa.
LOPPUSANAT
Voittoa tavoittelevassa johdannaiskaupassa mahdollisuus vähentää tappiot verotuksessa on ratkaisevan tärkeää. Tuloverolaissa, joka koskee henkilösijoittajaa sekä yhtiön henkilökohtaisen tulolähteen sijoituksia, vain tietyntyyppisten ja tietyillä markkinoilla kaupattujen johdannaisten tappiot ovat vähennyskelpoisia. Jos kuitenkin käyt kauppaa niillä johdannaisilla, joiden tappiot ovat tuloverolaissa vähennyskelpoisia, saatat saada ylimääräistä veroetua hankintameno-olettamalla.
Jos sen sijaan haluat käydä johdannaiskauppaa muilla kuin ETA-alueella kaupattavilla optioilla, termiineillä, warranteilla tai sertifikaateilla, vaatii tappioiden vähennyskelpoisuus yhtiön kautta sijoittamista ja elinkeinoverotusta.
Sain Verohallinnolta vastauksen arvonlisäverotusta koskevaan ohjauspyyntöön. Asia koski siis sitä, otetaanko vaihto-omaisuuden arvopaperikaupan liikevaihto huomioon laskettaessa ALV-alarajahuojennusta. Asiasta käytiin hyvää keskustelua aiemmin tässä ketjussa elo-syyskuun vaihteessa. Ohjaus on pitkä, alla muutama pääkohta. Voin lähettää skannin koko ohjauksesta sähköpostilla. Halukkaat voivat pyytää sen tästä linkistä: http://www.sijoitusyhtio.net/yhteystiedot/
Ohjaus: "Hakija on oikeutettu alarajahuojennukseen"
"Pelkkä osakkeiden hankinta ja myynti eivät ole arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettua liiketoimintaa. Näin ollen osakkeiden myynti ei ole direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa. Myynnistä saatua tuloa ei lueta liikevaihtoon laskettaessa alarajahuojennuksen määrää"
"Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on todennut tuomiossaan C77/01 (EDM)..."
"EUT:n oikeuskäytännön mukaan osakkeiden myynnillä tulee olla yhteys verolliseen toimintaan voidakseen olla taloudellista toimintaa. Tällainen yhteys verolliseen toimintaan on silloin: 1. kun osakkeiden omistamiseen liittyy suora ja välillinen vastikkeellinen osallistuminen yhtiön hallinnointiin. 2. kun osakkeet on myyty arvopaperikauppaa koskevana liiketoimintana 3. kun osakkeiden myyntiä on pidettävä verollisen toiminnan välittömänä, pysyvänä ja välttämättömänä jatkeena."
Olen itse sijoitusyhtiötä tässä syksyn mittaan käynnistellyt ja pähkäilen nyt arvopaperikaupan kirjanpidon kanssa. Kauppoja tulee sen verran aktiivisesti (10-20 kuukaudessa) ja salkku kiertää suht nopeasti, että nuohan ovat selkeästi järkevin lukea vaihto-omaisuuteen. En kuitenkaan aivan ymmärtänyt Kaleerin viestissä seuraavaa kohtaa:
"Yleensä kauppojen kirjaamiseen käytetään vaihto-omaisuusryhmän tilejä “Arvopapereiden ostot” ja “Arvopapereiden myynti”. Ostot pienentävät tulosta ja myynnit vastoin nostavat."
Voisiko joku avata tätä hieman. Siis jos ostot kerran pienentävät tulosta ja myynnit nostavat, niin miten menetellään niiden arvopapereiden kanssa, joita ei ole vielä ehtinyt myydä ennen tilikauden loppua? Jos esim. olen nettona ostanut vuoden aikana 100 k arvopapereita ja myynyt 60 k tehden realisoitua myyntivoittoa esim. 10k, niin miten tämä tulos saadaan kirjanpitoon? Liikevaihdon tavallaan ymmärrän, mutta pitääkö nämä myymättä jääneet osakkeet kirjata pois vaihto-omaisuuden "arvopapereiden ostot" tililtä jonnekin muualle? Kiinnostaisi myös, miten tämän homman netottaminen esimerkiksi kuukausittain kannattaisi tehdä.
Tähän mennessä olen pähkäillyt asiaa näin: Arvopapereiden osto ja myynti ei vaikuttaisi liikevaihtoon vaan ainoastaan myyntivoitto/tappio vaikuttaa (myyntitappiot pienentää liikevaihtoa, myyntivoitot kasvattaa). Aina kun arvopapereita myydään kirjaan myynnin tilille "arvopaperit" kredit puolelle ja summa on osakkeiden hankintahinta. Sitten jos on tehty myyntivoittoa, niin se kirjataan liikevaihdoksi vaihto-omaisuuden tilille "arvopapereiden myynti" (kredit) ja myyntitappio kirjataan saman tilin debit puolelle.
Mennäänkö tämmöisessä tilanteessa aivan metsään eli jos nettona on tehty myyntitappiota, niin liikevaihto on negatiivinen? Ainakin verotuksen kannalta tässä tulos tulee laskettua oikein ja mielestäni yksinkertaisesti, mutta jotenkin tuntui häritsevältä tuo, että liikevaihto voi teoriassa mennä negatiiviseksi. Onko edes mahdollisuuksia, että tämmöinen kirjaamistapa menee läpi?
Toinen vaihtoehto, mikä tulee mieleen, olisi sitten tehdä myyntivoiton kirjaaminen myyntivoittotililtä ja myyntitappioille oma tili joka menisi kulujen puolelle eikä näin myyntitappiot vaikuttaisi suoraan liikevaihtoon. Onko tämä parempi?
