Tervehdys kaikille Sijoitustiedon käyttäjille;
Vuosien pohdinnan jälkeen päätin aloittaa kirjoittamaan sijoituksista (+ muista ajatuksista). Tästä on kiittäminen useampaa kaveria, mutta ennen kaikkea Sijoitustiedon Juhaa, joka viimeksi pari viikkoa sitten dinnerillä kannusti tähän. Täällä oon nauttinut erityisesti Jensin, Akin ja Daytraderin blogeista. Kelasin startata introlla miten tähän pisteeseen on tultu ja sitten avata omaa ajatteluprosessia sijoittamisen parissa.
Oma innostus osakkeita kohtaan alkoi reilu 15 vuotta sitten kun ainoa syntymäpäivälahjatoiveeni oli Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, taisi olla Osa II. Silloin syttynyt liekki on välillä hiipunut taka-alalle elämän käänteiden johdosta, mutta uuden oppiminen on niin mahdottoman addiktoivaa ja bisnes niin kiinnostavaa, että tunteja on tullut vietettyä lukemisen & analyysin parissa vuosien varrella kohtalaisesti. Ei mennyt kauaa, kun lukupöydälle ilmestyi Grahamin Intelligent Investor & Security Analysis. Unelma Buffettista kertovan Snowball-kirjan jälkeen oli tehdä pitkä ura sijoittamisen parissa ja laittaa omaisuus hyväntekeväisyyteen. Kirjojen lisäksi parhaita oppeja oon saanut viettämällä vappuviikonlopun useampaan kertaan Nebraskan Omahassa - tänä päivänä Berkshiren annual meeting striimataan, mutta näen silti valueta paikalle menemisessä - tapaa erittäin mielenkiintoisia ihmisiä ja voi käydä mielettömiä keskusteluja samanhenkisten sijoittajien kanssa koko viikonlopun eri tapahtumissa.
2000-luvun lopulla committed capitalia oli yli mega, mutta tutustuttuani paremmin sijoittajiin totesin, että en voi lähteä sijoittamaan pääomaa sellaisilta sijoittajilta, jotka eivät kykene sitoutumaan pitkään aikajänteeseen. Redemptionit silloin kun markkina laskee kovaa (esim finanssikriisi) aiheuttaa unettomia öitä niin pääoman omistajille kuin minullekin. Yliopiston kautta päädyin itse lyhyeksi ajaksi sell-sidelle ja opin paljon industrystä sisältäpäin, minkä näen hyvänä oppina maailmasta, tosin sijoittamisen osalta opit jäivät hyvin laihoiksi. Kyynistyin nopeasti sell-siden patologiseen maailmaan ja lähdin. Tänä päivänä sijoitan vain muutaman sijoittajan pääomaa omani lisäksi.
Sijoittaminen
Aloitetaan aikahorisontista: Average holding time sijoituksilla ensimmäisestä sijoituksesta tähän päivään on n. 6 vuotta. Pitkä aikajänne on yksi tapa saada edgeä markkinoilla (tästä lisää alempana) ja oma prosessi yhtiöön tutustumisesta sijoittamiseen on monesti kestänyt vuosia, ostopaikat varsinkin viimeisen 5 vuoden aikana on ollut kiven alla. Pitkällä aikavälillä arvopaperien hinnat reflektoi todellista arvoa - lyhyellä aikavälillä hinnat voi käyttäytyä todella eriskummallisilla tavoilla. Sijoitusten ajoittaminen on haastavaa, enkä koe ikinä olleeni siinä erityisen hyvä - tyypillisesti menen sisään liian aikaisin ja myyn liian aikaisin. Small capien kohdalla, erityisesti kun free floattia ei välttämättä ole merkittävästi, täytyy myös löytää omille osakkeille ostaja, mikä on huomattavasti helpompaa ennen hintahuippua. Kun kurssit lähtevät laskuun, voi olla vaikeaa löytää ostajia omalle blokille.
Seuraavana riski: Beta on mun mieleen aivan käsittämätön riskimittari. Volatiliteetti ja riski ovat mun ajatuksissa kaksi täysin eri asiaa. Riski, mun ajatuksissa todennäköisyys menettää pääomaa, tulee siitä, että ei tiedä mitä tekee. Volatiliteettia voi miettiä myös hintana siitä, että haluaa rahoilleen parempaa tuottoa kuin mitä joukkovelkakirjalainat tai pankkitalletukset tarjoavat. Volatiliteetti saa ihmiset tekemään mitä ihmeellisempiä asioita, kun markkinat ottaa hallinnan ihmisten ajatuksista ja ihmiset unohtavat omat periaatteensa. Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja. Otetaan esimerkiksi Lehdon osake: hinta tippui helmikuun vajaasta 14 eurosta vuoden lopulla neljän euron tietämille. Tottakai tänä aikana tuli uutta informaatiota, mutta muuttuiko yhtiön tulevaisuus täysin, vai osuttiinko tiellä hidastepomppuun? 13 eurolla ostossa oli mielettömästi enemmän riskiä kuin ostossa neljällä eurolla. Downside on pienentynyt ja upside moninkertaistunut verratessa näitä kahta tilannetta. Palaan Lehtoon syvemmin jonain toisena päivänä.
Kolmantena tuotot: Koko industry on täysin kiinni suhteellisessa suorituksessa - biitattiinko vertailuindeksi tässä kuussa, tässä kvartaalissa, viime vuonna vai hävittiinkö indeksille. Dynamiikka (2 pinnan mgmt fee / vuosi) usein johtaa assettien hoardaamiseen ja jos otat riskejä ja mokaat, menetät valtaosan AUMsta. Kaikille managereille tulee down vuosia, mutta closet indexaamalla pysyt lähellä indeksin tuottoja ja sijoittajat jostain syystä uskovat sokeina kanoina "vaikeaa makrotilannetta" tai muuta roskaa, mitä kirjeissä kommunikoidaan. Mun prosessissa ensin minimoidaan riski, minkä avulla päästään absoluuttisiin tuottoihin. Esimerkiksi Suomessa 99% rahastoista ei ole ansainnut olemassaoloaan, jos katsotaan 5 vuoden performancea - yhdessä vertailussa ainoa 5v biittaaja tais olla HCP:n fundi, oisko ollut Focus. Itse olen monena vuonna biitannut indeksit (OMXH tai S&P500) ja monena vuonna hävinnyt indekseille. Volatiliteettia salkussa on ollut, pahimmat alamäet aikanaan 2008 muutamassa kuukaudessa 70% alas. En tosin myynyt mitään ennen vuotta 2013, milloin tilanne oli korjaantunut hyvällä menestyksellä.
Viimeisenä itse analyysiprosessiin: Mä lähden poikkeuksetta bottom-up tyylisesti katsomaan yhtiötä. Makrokuva on tottakai tärkeä, missä korot liikkuu, miten paljon likviditeettiä markkinoilla on, miten valuutat ja hyödykkeet heiluu - näitä on kuitenkin aivan uskomattoman vaikea ennustaa, varsinkin onnistuen siinä säännöllisesti. Jim Rogers, George Soros ja Ray Dalio on tehneet mielettömiä asioita tällä saralla, mutta mä en usko löytäväni omaa edgeä makrokuvasta. Rogersin kirja antoi ymmärtää, että Soroksen fundissa returneja jahdattiin keinoja kaihtamatta. Mikrokuvassa täytyy ymmärtää tulos-, tase & kassavirtalaskelmia ja niiden interaktioita - tämän voi opetella käymättä kauppista. Arvoa on hyvä tarkastella eri angleista - likvidaatioarvo, SOTP (sum of the parts, osien summa), DCF. Ennen finanssikriisiä monet hinnat markkinoilla perustu LBO-malliin ja siihen, että lainaa on saatavilla & korot saadaan maksettua kassavirroilla.
Keskittäminen on ollut aina mun juttu - top 5 holdings on tyypillisesti ollut yli 70 % salkun arvosta. Parhaimpiin ideoihin pitää satsata, diversifiointi ei auta kovin paljoa kun markkinat dyykkaavat, mutta konsentrointi mahdollistaa isot absoluuttiset tuotot kun hinnat lähtevät nousuun. Ennen pitkää oikea arvo tulee esiin myös hinnoissa. Kun ei osta ilman kunnon turvamarginaalia, riskejä pystyy minimoimaan ja absoluuttisia tuottoja parantamaan - maksaessasi 6 euroa 10-14 euron arvoisesta osakkeesta, on sulla turvaa huonossakin markkinassa, mutta päinvastaisessa tilanteessa riskit realisoituessaan maksavat kovasti pääoman menetyksinä.
Miten valueta löytyy?
Usein markkinat ovat kohtalaisen tehokkaat - jos Kim Lindström ostaa ja sinä myyt, niin saatat olla pokeripöydän paisti. Ostopaikassa täytyy myös löytää myyjä, jolloin mielipiteet markkinoilla eroavat. Informaatiota on tänä päivänä saatavilla mielettömän hyvin, tottakai osalla on insider infoa, millä treidaaminen/sijoittaminen on varmasti tuottavaa, mutta myös laitonta. Esimerkkeinä kiinnostavista tilanteista on spin-offit - kun iso yhtiö spinoffaa ei-halutun osan bisnestä esimerkiks huonojen katteiden, heikkojen tulevaisuuden näkymien tai bisneksen suurten pääomavaatimusten takia. Moni isoon yhtiön sijoittanut ei välttämättä ole kiinnostunut spinoffista ja markkinoille saattaa tulla iso määrä myyjiä ilman luonnollista ostajajoukkoa. Esimerkiks suuri vähittäiskaupan alan yhtiö saattaisi spinoffata Venäjän toiminnot toiseen yhtiöön tai kiinteistöt eri yhtiöön mahdollistaaksen fokuksen core bisnekseen. Toisena esimerkkinä indeksistä poistuvat osakkeet - indeksirahastojen täytyy myydä, eikä markkinoilla välttämättä ole suurta ostajajoukkoa, mutta suuri myyjäjoukko. Kiinnostavat tilanteet voivat olla yhtiökohtaisia kriisejä - Iran/Venäjä-pakotteet voivat puskea hintoja alas kovaa, Outotecin kohdalla epäonnistunut projekti voi tuoda isoja korvausvaateita, mikä pelottaa suurta osaa sijoittajista.
Tulipa tästä pitkä postaus, ensi kerralla lisää. Ajatuksena olisi jakaa ideoita, keskustella niistä ja kehittää omaa prosessia sekä saada näkökulmia muilta - meillä jokaisella on omat sokeat pisteet ja uusien viewpointien avulla pystyy vähentämään omaa riskiä & parantamaan tuottoja. Daytraderin postaukset on inspiroineet tähän asioiden kirjoittamiseen, jolloin pystyy kehittymään ja tekemään myöhemmin post mortem katsauksia omiin ideoihin & sijoituksiin - mikä meni pieleen ja miksi ja ennen kaikkea, voisiko kyseisen virheen tekemisen välttää tulevaisuudessa?