Palataan osakkeisiin, eilen luovuttu GS positiosta salkun heikoimpana ideana. Robitista en oo aikaisemmin voinut puhua, mutta nyt voi avata suun - pientä positiota otettu viimesen 10d aikana. Aamusta Lehdon hyvä rapsa yllätti ja palasin rikospaikalle pienehköllä siivulla. Avaan molempia paremmalla ajalla.
Oon itse aikanaan tehnyt tutkimustyötä (kvantitatiivisen) rahoituksen proffan alaisuudessa ja teorioilla on paikkansa niin akateemisesti kuin itse sijoittamisessakin. Valtaosa teorioista vaan on pelkkiä teorioita, jotka perustuu oletuksiin liian rationaalisesta maailmasta. Kahnemanin ja Tverskyn tutkimukset (hyvä kirjakin näistä kirjoitettu, Thinking Fast & Slow) ja Thalerin tutkimukset (Misbehaving-opus) antaa väriä tosi hyvin psykologian roolista sijoittamisessa. Suosittelen kaikille lämpimästi ! Markowitzin portfolio teoriaa olen kritisoinut aiemmin johtuen mm. siitä että mies itse EI seurannut omaa optimaalisen portfolion teoriaansa (muistaakseni kommentoi menevänsä varmuuden vuoksi 50/50 stocks and bonds tms). Practice what you preach tulee mieleen väkisinkin.
Vuosikymmenen kuolaamisen jälkeen tilasin viime viikolla Klarmanin Margin of Safety:n, osin katalyyttinä ostopäätökselle toimivat Jarkko Ahon tekstit, kiitos ja kunnia hänelle tästä! Kirja on paras, mitä olen rahoituksen alalta saanut käsiini 2016 jälkeen (silloin Misbehaving). Oikeastaan kirja on käytännön extension Grahamin Intelligent Investorille ja Security Analysis:lle. Hyvin paljon psykologiaa ja fundamentteja - kirja vielä hiukan kesken, mutta menee kyllä ehdottomasti luokkaan "lue vähintään kerran 3 vuodessa".
Koko tuo sinun beta vastaisuus perustuu, kuten aiemmin mainitsin, Graham is the man:iin. Olet lukenut jostain, että arvosijoittajat, eivät käytä beta riskimittarina ja näin ollen et aio sinäkään. Et ole missäkään tai kertaakaan perustellut miksi beta ei voi käyttää, hoet ainoastaan hauki on kalaa.
Arvosijoittajat karttavat beta, mm. koska beta lasketaan historiallisesta osaketuotosta ja suurempi volatiliteetti, johtaa suurempaan betan, eli riskimpään yritykseen. Kaikki tämä johtaa siihen, että määriteltäessä riskiä keskitytään liikaa markkinoiden liikkeisiin. Oletan, että argumentoit em. tavalla, kun haluat olla henkeen ja vereen arvosijoittaja. Kysymys kuitenkin kuuluu, että miksi beta ei voi käyttää relatiivisena riskimittarina? Vaihtoehtoisesti, mitä relatiivista riskimittaria suosittelet? Oletko sitä mieltä, että kaikki yritykset ovat yhtä riskipitoisia ja näin ollen ei tarvita mitään relatiivista riskimittaria?
Sanot sitten, että käytät margin of safetya, niin ensinäkin et ole kertaakaan märitellyt, että miten lasket margin of safetyn. Se miten se määritellään – kuten aiemmin avasin sinulle – on, että ostat osakkeita ainoastaan, kun niiden hinta on fundamentaalisen arvon alapuolella. Eli tarvitset fundamentaalisen arvon voidaksesi käyttää margin of safetyä, mutta jos et käytä beta, niin miten määrittelet tämän fundamentaalisen arvon yrityksille? Ymmärtääkseni sen määrittelemiseen tarvitaan riskimittari tai muuten oletat kaikkien yritysten olevan yhtä riskipitoisia.
Erik kirjoitti:
Oon itse aikanaan tehnyt tutkimustyötä (kvantitatiivisen) rahoituksen proffan alaisuudessa ja teorioilla on paikkansa niin akateemisesti kuin itse sijoittamisessakin.
Kaikella kunnioituksella, jos on jotain dataa kerännyt se eroa aika oleellisesti tutkimustyöstä. Jos oikeasti tehdään tutkimusta proffille, niin pitää kyllä olla vähintään tohtorikoulutettava. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että joku olisi ollut avustamassa tutkimustyössä – oli se sitten datan keräämistä tai jotain muuta - , päinvastoin, mutta tässä kontekstissa et mainitse sitä koska haluat jakaa kokemuksen tms., vaan mainitset sen koska haluat lisätä uskottavuutta, ymmärryksestäsi kvantitatiiviseen tutkimukseen ja näin ollen vahvistaa argumenttiasi, että ” Valtaosa teorioista vaan on pelkkiä teorioita”, toisin sanoen ihan höpönlöpöä.
Erik kirjoitti:
Markowitzin portfolio teoriaa olen kritisoinut aiemmin johtuen mm. siitä että mies itse EI seurannut omaa optimaalisen portfolion teoriaansa (muistaakseni kommentoi menevänsä varmuuden vuoksi 50/50 stocks and bonds tms). Practice what you preach tulee mieleen väkisinkin.
Suosittelen, että perehdyt tuohon teoriaan hieman tarkemmin. Jos et tiedä mikä, sen teorian logiikka on, niin miten voit sitten olla niin voimakkaasti sitä vastaan? Markowitzin teorian sanoma on, että salkun optimoiminen on kaksi portainen prosessi (separation property). Ensiksi optimoit salkun näillä risky asseteilla ja näin ollen saat market/optimal risky asset portfolion. Pointti tässä on saada mahdollisimman korkea odotettu tuotto/riski suhde, toisin sanoen mahdollisimman jyrkkä CML/CAL. Tämän jälkeen päätät sitten, että paljonko riskiä haluat kantaa, eli toisin sanoen teet allokaatio päätöksen riskittömän (govt bond) ja market/optimal risky asset portfolion välillä. En oikein ymmärrä, niin voitko kertoa, ett miten tuo 50-50 allokaatio lopputulos on tämän em. prosessin vastainen?
Erik kirjoitti:
Vuosikymmenen kuolaamisen jälkeen tilasin viime viikolla Klarmanin Margin of Safety:n, osin katalyyttinä ostopäätökselle toimivat Jarkko Ahon tekstit, kiitos ja kunnia hänelle tästä! Kirja on paras, mitä olen rahoituksen alalta saanut käsiini 2016 jälkeen (silloin Misbehaving). Oikeastaan kirja on käytännön extension Grahamin Intelligent Investorille ja Security Analysis:lle. Hyvin paljon psykologiaa ja fundamentteja - kirja vielä hiukan kesken, mutta menee kyllä ehdottomasti luokkaan "lue vähintään kerran 3 vuodessa".
Osoittauduit suureksi James ”Jim” Simons faniksi ja ymmärtääkseni halusit oppia lisää hänen ajatuksistansa, niin voin lämpimästi suositella hänestä kirjoitettua kirjaa ” The Man Who Solved the Market: How Jim Simons Launched the Quant Revolution”.
En lähde vääntämään Onkija, säästetään molempien aikaa ja vaivaa kun jätetään tämä nyt.
Ei tarvitse ruveta väittelemään. En itse ymmärrä tai tiedä mitään arvosijoittamisesta ja kun sinä tiedät ja ymmärrät niin paljon, niin oppisin mielelläni lisää. Kysymykseni, koskien relatiivista riskiä tai Markovitzin teoriaa, ovat enemmän kun relevantteja kun sijoittaa -jos olen väärässä korjaa ihmeessä. Olisin iloinen, jos voisit opettaa, että missä oma ajatukseni karkaa, niin ehkä ymmärtäisin paremmin, miksi Grahamin ajatusmaailma on niin kova juttu.
Lehtoon rakennettu positioa jonkin aikaa, nyt ~20% portfoliosta. Innolla seuraan, miten Hannu luotsaa lafkaa eteenpäin.
Pari pientä positioo avattu Rovio/Robit/Revenio (Reve lisäys aikasempaan optio-positioon).
On ollut hyvä vuosi, tapahtunut erityisesti syksyllä elämässä tosi paljon. Sairastuminen anto useita viikkoja aikaa pohtia isoja linjoja syvällisesti, siten myös isoja linjoja vedetty uusiks. Can't wait for 2020. Blogi on ollut taas hiljainen, ens vuonna ehkä aktiivisempi (tai sitten passiivisempi, we'll see). Ens vuodelle tulossa paljon reissuja, ehkä niillä olis aikaa ja intoo päivitellä suomeksi uusimpia juttuja.
Kiitoksia, olipahan setti! Noista kouluajoista osui hämmentävän hyvin lähes yks yhteen kaikki rehtorin kansliasta pottereihin ja pidemmällekin. Tällaisia muiden vastaavia kokemuksia kun olisi lukenut aiemmin, niin ehkä sitä olisi ollut itselleen armollisempi. Kiitti myös lukuvinkeistä, sai taas lisää materiaalia luettavaksi. Meinasinkin suositella emotional intelligence-aiheen kirjoituksia enemmänkin mutta huomaan että olet niitä lueskellutkin jo. https://www.cnbc.com/2020/01/09/billionaire-warren-buffett-shares-indis…
Kiitoksia, olipahan setti! Noista kouluajoista osui hämmentävän hyvin lähes yks yhteen kaikki rehtorin kansliasta pottereihin ja pidemmällekin. Tällaisia muiden vastaavia kokemuksia kun olisi lukenut aiemmin, niin ehkä sitä olisi ollut itselleen armollisempi. Kiitti myös lukuvinkeistä, sai taas lisää materiaalia luettavaksi. Meinasinkin suositella emotional intelligence-aiheen kirjoituksia enemmänkin mutta huomaan että olet niitä lueskellutkin jo. https://www.cnbc.com/2020/01/09/billionaire-warren-buffett-shares-indisp...
kiitokset!
Elävä esimerkki maanantailta - pesin Singaporen sandaalit taloyhtiön koneessa (kuka näitä omassa koneessa pesisi) ja sandaalit katos. Myöhemmin löyty note pesutuvasta "en huomannut kenkiä koneessa, pesin 95C koneen, toivottavasti ei mennyt pilalle" :D
Sopivalle S-kurville vääntyivät (oppikirjamainen uuden teknologian käyttöönotto -kurvi!). Teki mieli mennä huutamaan naapurin rouvalle. Onnekseni en käynyt. Arkipäivän biittiä.
Lincoln tarinan mukaan kirjotti vihamiehille haukkumiskirjeitä aktiivisesti, hänen onnekseen vaimo kävi poimimassa ne postilaatikosta ennenkuin lähtivät vastaanottajille.
Kun nyt nostit esiin tuon aiemman hitaan lukunopeutesi, niin onko se lukunopeus noussut tuntuvasti myöhemmällä iällä? Itse luen suhteellisen paljon ja aihe kiinnostaa jonkin verran. Pelkkä lukemisen harjoittaminen varmaan nopeuttaa lukunopeutta, mutta vain jonkin verran ja tiettyyn rajaan asti. Oletettavasti ja väitetysti lukunopeutta pystyy kehittämään ilman että ymmärrys luetusta tekstistä kärsii. Omalla kohdalla aktiivinen kehittäminen on jäänyt ajatuksen asteelle ja kiinnostaisi kuulla näkemyksiä ja kokemuksia tästä.
Aina välillä sitä tulee mediasta vastaan tai muuten vain luettua netistä joku artikkeli, missä puhutaan lukunopeuden kasvattamisesta ja/tai siitä kuinka joku on onnistunut lukemaan valtavan määriä kirjoja ajassa x. Näitä nopeammin lukemisen vinkkejä en ole itse kokeillut, kun intuitiivisesti vaikuttavat siltä, että tekstin sisäistäminen kärsisi. Vastaavasti näihin lukuhirmuista kertoviin artikkeleihin olen pettynyt kerran kerrasta. Artikkelit menevät lähes aina näin: Sari luki 1000 kirjaa vuodessa, kuinka hän sen teki?! "Sari kertoo avaavansa ensimmäisen sivun, katsoo sitä kahden sekunnin ajan ja katsoo seuraavaa sivua kahden sekunnin ajan ja toistaa tämän jokaiselle sivulla ja tämän jälkeen siirtyy seuraavaan kirjaan." ... kyllä minäkin osaan plärätä romaanin kahteen minuuttiin, mutta tekstin lukemiseen menee useita tunteja.
Kiitokset täältäkin blogista. Osaan kokemuksista pystyin samaistumaan, osaan en. Tällaisia tekstejä lukemalla saa mielenkiintoista tietoa muista ihmisistä ja ymmärtää, kuinka ihmiset eivät todellakaan ole samanlaisia ja projisoimalla omia kokemuksia tai malleja, muihin menee metsään niin, että rytisee.
Lisäilin useammankin opuksen lukusuosituksistani omalle listalleni. Kirjakaupoissa on kiva pyöriä ja katsoa, mitä sattuu käsiin osumaan, mutta joskus on ihan hyvä olla varasuunnitelmana pari varmaa. Golemanilta löytyy myös Social intelligence, josta ainakin itse pidin. Lisäksi, jos Thinking Fast and Slow on uponnut, niin suosittelen Robert Sapolskyn Behavea. Heittämällä paras kirja, mitä olen koskaan lukenut, joskaan ei aina kaikkein helppolukuisin.
Kiitti myös Lehtopöllölle palautteesta - vastaus kysymykseesi:
Lukunopeus ei ole kehittynyt käytännössä ollenkaan. Fiktiota pystyy lukemaan 60-90s/h, faktaa/historiaa yms 10-20s/h. Itsellä suurin osa tästä erosta selittyy sillä, että selitän useasti asiat oman pääni sisälläni uudelleen omin sanoin ja mietin, mihin muuhun asiaan kyseinen asia liittyy, niiden välinen interplay jne.
Vähentänyt heräämisiä öisin - unisyklin aikana kehon temperature regulation menee pois päältä, mikä johtaa merkittäviin lämpötilavaihteluihin. Saattaa herätä siihen, että on liian kuuma tai kylmä (peiton potkiminen pois jne).
Noin 40 yön käytön jälkeen sängyssä vietetty aika vähentynyt noin 10-12 minuuttia per yö. Aamuisin entistä pirteämpi - nykyään 7h riittää, ennen pidin ankkurina 7h10min. Päivisin väsyttää vähemmän ja aivofunktio on parempi. Aikasäästö per vuosi 6h, tuottavuus kasvanut jonkin verran (tätä en osaa mitata). Aivofunktiolla tarkoitan tässä kognitiota seuraavasti - keskittymiskyky, keskittymisaika per day ja uuden oppimisen step-change funktio (oppiminen harvoin on kovin lineaarista).
Erittäin vahva suositus kaikille, jotka arvostaa omaa aikaansa ja aivofunktion ylläpitoa & kehittämistä.
Vähentänyt heräämisiä öisin - unisyklin aikana kehon temperature regulation menee pois päältä, mikä johtaa merkittäviin lämpötilavaihteluihin. Saattaa herätä siihen, että on liian kuuma tai kylmä (peiton potkiminen pois jne).
Noin 40 yön käytön jälkeen sängyssä vietetty aika vähentynyt noin 10-12 minuuttia per yö. Aamuisin entistä pirteämpi - nykyään 7h riittää, ennen pidin ankkurina 7h10min. Päivisin väsyttää vähemmän ja aivofunktio on parempi. Aikasäästö per vuosi 6h, tuottavuus kasvanut jonkin verran (tätä en osaa mitata). Aivofunktiolla tarkoitan tässä kognitiota seuraavasti - keskittymiskyky, keskittymisaika per day ja uuden oppimisen step-change funktio (oppiminen harvoin on kovin lineaarista).
Erittäin vahva suositus kaikille, jotka arvostaa omaa aikaansa ja aivofunktion ylläpitoa & kehittämistä.
EDIT: käyttöaikaa korjattu
En ole linkin juttua lukenut, mutta kommentoin tätä viestiä joka tapauksessa.
Oletko mitannut todellista yöunesi tarvetta? Sängyssä vietetty aika voi todellisuudessa olla eri suuri kuin tarve. Ymmärtääkseni harvalle riittää alle 8h ja erittäin harvalle alle 7 h.
Pisti silmään saavutettu hyöty, tai paremminkin sen herkkyys ja käsitys tuotteen aiheuttamasta hyödystä. Looginen päätelmä lienee, että olet poiminut kaikki low hanging fruitit pois ja keskityt pieniin parannuksiin? kommentoin ja kysyn tätä sen vuoksi koska tuote saa viestissä hyvät kehut ja itsekin lähdin miettimään hankintaa.
Kuitenkin järkevää on tosiaan ottaa helpot pois parantamalla noin 10 muuta asiaa ennen hankintaa ja ymmärtää että ilman niitä tästäkään ei ole hyötyä.
Matthew Walkerin why we sleep on oiva luku suositus näistä asioista kiinnostuneille.
Walkerin kirja on paraikaa kesken, toistaiseksi ei oikein mitään uutta, voisi olla kyllä erinomainen intro sellaiselle, jota uni on alkanut kiinnostaa.
Henkkoht oon elänyt viimesen 5 vuotta ilman herätyskelloa (reissuja & special occasions tyypillisesti 1 per kk herätys kellolla). Kirjaan joka ilta, milloin laitan valot pois ja aamulla ensimmäisenä, kun nousen sängystä ylös. Aloin itse lukemaan unesta & optimoimaan 90-luvulla. Mun todellinen unen tarve siten vähän alle 7h (kirjausten välinen ero nykyään n 7h eikä sitä kukaan heti nukahda). Henkkoht mulle tärkeimmät jutut on ollu jättää raskas fyysinen rasitus illoilta pois, ei kofeiinia klo 18 jälkeen (tosi herkkä kofeiinille) ja täys ei unen lääkitsemiselle, ml. alkoholi. Melatoniinia joskus aikaeroon käyttänyt, siihen kelpo tuote. Unen tarve selkeästi laskee, jos ei oo fyysisesti aktiivinen, mutta sillon myös vaikempi nukahtaa - fyysinen väsymys tekee ihan hyvää nukahtamiselle. Yhden yön lyhyet unet menee helposti (esim SB su-ma yö 150min unilla), mutta 2x viikko laittaa jo rutiineja sekasin ja siten vältän valvomista. Tyypillisesti nukkumaan kympin jälkeen ja herään viiden maissa. Aiheutti lapsena ongelmia, naapurien oven pimpittaminen @6am ei tehny musta suosittua :D
Tilastollisesti 94% tarvitsee 5-10h unta per yö. Reilu 4% pärjää alle 5h ja vajaa 2% tarvii yli 10h. Kelatkaa, mikä edge / disadvantage koulussa+yliopistossa+töissä 5h tarpeella vs 10h tarpeella. Ei ole elämä reilua. 10h tarpeella ei taida oikein kukaan päätyä toimitusjohtajaksi - perheen perustaminen ja töissäkäynti voi olla jo todella kova pala.
Kiitokseni Shillerin ja Damodaranin luentovideoiden linkkaamisesta artikkelissasi. Katselin läpi 20+ Shillerin luentoa ja Damodaran sarja on alkupuolella menossa nyt.
Olen viime vuosina lukenut vähemmän kirjoja ja kuunnellut podcasteja ja Youtubea. Mukavasti tehostaa ajankäyttöä.
Tänä vuonna on tullut jo useampi reissu, plenty of more to come ja niistä oli ajatuksissa kirjoittaa, kun sopiva aika & fiilis löytyy. Turhauttaa sairastella, kun kroppa ei pysy aivojen mukana. Pääosin reissuilla tulee tavattua ihmisiä, uusia ja vanhoja tuttuja ja pääosin lounaat, dinnerit & aktiviteetit menee uuden oppimisen parissa. Kööpenhaminasta kirjoitan seuraavan viikon aikana. Researchiä reissuissa pääsee tekemään "feet on the ground" -taktiikalla hyödyntäen Fisherin scuttlebutt-metodeja. Lisää näistä myöhemmin.
Mungerin DJ annual meeting (2h) youtubessa. Lämmin suositus. Oli ilo nähdä Hemmingin viikon linkeissä lyhyt recap Mungerin setistä - moni ei suostu käyttämään 2h videon katsomiseen/kuuntelemiseen, hyviä nostoja Hemmingiltä, lukuaika alle 2min.
Onko kukaan foorumeilta lähdössä Omahaan Wappua viettämään?
Pankkiireita tulee liian tiuhaankin tahtiin heitettyä bussin alle, todellisuudessa kuitenkin paljon lahjakasta ja ahkeraa jengiä, jonka käytös johtuu lähinnä nykysysteemistä ja insentiiveistä - tuskin itse käyttäytyisin paremmin, jos olisin sisällä maailmassa. Yhdeltä kaverilta oon kyllä saanut useamman hyvän tipsin erityisesti P. Lynchin suhteen - kirjoittanut hyviä kirjoja (osa lukematta) ja tosi hyvä puhe & Q&A session vuosien takaa (linkki alla). Vaikka oma filosofia on tosi paljon keskittyneempi (suhteessa suuremmat positiot) niin on ainakin historiassa onnistuttu pienemmälläkin konsentraatiolla, mistä Lynchin Magellan on hyvä esimerkki.
