Eläkesalkku on valmis!

Almanakka wrote:

Onnittelut ja nauti eläkepäivistäsi! Tämän suuntaisia tavoitteita on varmaan aika monella foorumistilla. Oletko kirjoittanut johonkin strategiaasi tai pelikirjaasi auki tavoitteiden saavuttamista varten? Olisi ihan mielenkiintoista lueskella miten olet aikanaan miettinyt asioiden menevän, koska sinulla on selkeästi ollut aika tarkkaan määritellyt tavoitteet.

Kiitos onnitteluista, molemmille! Jos haluaa oppia sijoittamaan, kannattaa kuunnella jotain joka osaa, eikä minua. Koska "eläkesalkun" käsite on yleisessä käytössä ja siitä kuulee usein "viimeisessä paidassa ei ole taskuja" kommenttia (ei tosin täällä), ajattelin voivani toivottavasti rohkaista jotain muitakin esimerkkinä vain olemalla olemassa. 

Sijoitusura alkoi 1990-luvulla korkopapereilla, jotka olivat silloin helppoja ja muodissa. Mitään varsinaista tavoitetta ei ollut mutta vuosikymmenen säästämisen jälkeen tämä yhä meille sopiva talo tuli myyntiin. Pelimiehet tietenkin nauravat minut nyt pihalle, kun en velkavivuttanut, vaan löimme salkun kuoliaaksi vaihtaessamme halvan rivarinpätkämme tähän silloin uudehkoon omakotitaloon. Ensimmäinen opetus on pelata tasolla jonka realistisesti hallitsee. Minä en ole ollenkaan uhkapeluri, joten minun pääni ei olisi kestänyt talon kokoista velkavipua. Se oli hyvä päätös, koska ostimme tämän talon vuonna 2000 ja järkyttävä markkinaturbulenssi alkoi heti kun päätökseen oli sitouduttu. 

Tiesin talon rakentaneen ammattilaisen olevan  jo tekemässä uutta, joten hänellä oli käyttöä sekä rahalle että pitkällä sopimuksella ilman välimuuttoa. Teimme tarjouksen selvästi alle pyynnin, mutta kahdella poikkeuksellisella ehdolla. Muuttopäivä puolen vuoden päähän uuden talon valmistumiseksi ilman välimuuttoa ja poikkeuksellisen suuri käsiraha heti sitovan kauppasopimuksen solmimisen yhteydessä, joka alensi heidän rahoituskulujaan. Ja meidän talon hintaa. Seuraava hyvä sijoitus oli huolella järjestettyjen talon paperien joukosta löytynyt vuokratontin lunastusehto, jonka käytimme. Sitten tuli kuntaliitos, jonka myötä muutimme Oulun kaupunkiin vaikka kotiosoite pysyikin samana. Muutaman vuoden kuluttua kaupunki alkoi kasvaa villisti meidän suuntaamme ja vuokratontilla asuvat maksavat nyt meidän lunastushintamme alle viidessä vuodessa tonttivuokrina. Elämä on kokonaisuus myös sijoitusten osalta. Jos sijoituksella saa kustannuksia alas pysyvästi, sehän vapauttaa pääomaa jatkossa. 

Heti talokauppojen jälkeen alkoi onnekkaassa vaiheessa hyvän romahduksen jälkeen ensin rahastosijoittaminen ja pian sen jälkeen osakepoiminta ihan randomilla. 2008 - 2009 tuli niin kovaa kynsille, että vaihtoehtoina oli joko alkaa ymmärtää mitä on tekemässä tai lopettaa koko puuhastelu. Luin Seppo Saarion, Burton Malkielin, Marko Erolan ja myöhemmin Oksaharjut ja niin edelleen. Lemppasin Talvivaarat ja täysin väärään aikaan ostamani Outokummut ulos ja ostin hyvinä osinkopapereina näkemääni Sampoa ja Fortumia tilalle. Älkää vaan ottako näitä sijoitusneuvoina, vaan esimerkkinä ajatusmaailman muutoksesta. Omat todelliset taidot kannattaa arvioida realistisesti. Hyvästäkään strategiasta ei ole apua, elleivät omat taidot riitä sen toteuttamiseen oikein. 

Minulle sijoittamisen lähtökohta on Jeremy Siegelin "Stocks for the long run" teema että osakkeet voittavat aina lopulta. Strategiani on sekoitus Erolaa ja Malkielia (Indeksit) ja ajan myötä vähitellen isommaksi kasvanut harrastus Jukka Oksaharjuna, eli pyrkimys ostaa tulostaan kasvattavia yrityksiä, jotka voivat maksaa kohtuullista osinkoa. Osinkolaput eivät ole osaajalle nopein tapa kasvattaa salkkua, eikä välttämättä muillekaan, koska osinko on vain yksi voitonjakotapa muiden joukossa. Mutta yrityksen kyky maksaa osinkoa vuodesta toiseen sekä selkeästi ohjeistettu osinkostrategia antaa vakautta sellaiselle sijoittajalle, joka on jo siirtynyt puolustuspeliin ja haluaa nostaa osan tuotoista itselleen joka vuosi. Robert Shiller (Irrational Exuberance) havaitsee arvon vaihtelevan "paljon" ja osingon vaihtelevan "vähän". Vain osinkoja ulos nostava jättää osakkeiden pitkällä ajalla todennäköisen arvon nousun puolustamaan salkkua inflaatiota vastaan tavoitellen kasvavaa osinkoa myös sen jälkeen kun lisäostoja ei enää tehdä (Oksaharju). Vuosiosinko vaihtelee vain vähän ja käytännössä aina ylöspäin. Sen nostamisen verotusta voi optimoida lisää OST:lla. 

Osinkostrategiasta ja suomalaisesta eläkejärjestelmästä johtuen katson perustoimeentulon olevan sen verran turvattu, että en katso tarvitsevani mitään lyhyellä ajalla arvoa vakauttavia korkosijoituksia enkä amerikkalaista 100-ikävuodet osinkopainoa. Jos arvelee perustoimeentulon olevan turvattu, ei ole syytä laimentaa tuottoja korkosijoituksilla, vaan eläkeläisen salkku voi olla aivan hyvin vastasyntyneen 100% osakepainolla. Tuo prosenttiluku on siis pelkkä sijoitusvarallisuus ja joku saattaa yllättyä kuullessaan minun päätyneen siihen siksi, että en pidä uhkapeleistä. En näe osakkeiden arvon vaihtelua riskinä, koska Jeremy Siegel sanoo, että osakkeet voittavat lopulta. Tartun tähän haasteeseen mieluummin treeniohjelmalla ja ruokavaliolla elääkseni vielä muutaman romahduksen yli kuin laimentamalla tuottojani korkolappuja ostamalla. Juuri nyt tosin ohikiitävän hetken niistä koroistakin saa tuottoa koron laskiessa, mutta ikiholdarin salkun verovelka ei houkuta myymään. 

Saatan tosin käyttää väärin ikiholdarin titteliä, koska seuraan markkinaa ja teen joitain myyntejä joka vuosi. Tyypilliset myyntiperusteet ovat lunastustarjous, virheen myöntäminen (joko oman tai yrityksen johdon) tai perusteeton ja merkittävä arvon nousu. 

En suostu lentämään osinkohaukkojen parvessa vain osinkoja seuraten, vaan pyrin ostamaan tylsän vakaita tuloksentekokykynsä jo osoittaneita yrityksiä. Minulla jää Teslat ja Spinnovat ostamatta, mutta sen kanssa olen oppinut elämään. Valintakriteereissäni ovat tärkeimpiä jatkuva positiivinen ja mieluimmin kasvava tulos, kohtuullinen hinta ja hyvä pääoman tuotto. Voin ostaa hyvinkin alhaista osinkoa maksavaa yritystä. En osta nollaosingolla, mutta en myy tilapäisesti nollaosinkoon päätyvää yritystä ellei siihen ole muuta syytä. Jos pitää olla joku lintu, voin olla vaikka osinkopöllö, joka metsästää yön hämärässä hyvää tulosta tekeviä yrityksiä joilla on hyvät mahdollisuudet maksaa osinkoa jatkossakin. Sitten kun haukat kirkuvat taivaalla maaliskuussa, pöllö on nuokkunut oksallaan maha täynnä jo kuukausia. Osinkopöllö voi huutaa välillä vetomiesten parvessakin omien oston puolesta silloin kun se tapahtuu voitonjakomenetelmänä eikä yrityksen tuotekehityksen sijasta. Jokainen saa itse nimetä esimerkkiyritykset kummastakin tapauksesta. 

Tällä strategialla päätyy jokseenkin indeksituottoon ja huolella poimien hieman ylikin, mutta mitään huimia repäisyjä ei tule tapahtumaan. Saisin indeksirahastoilla aikaan käytännössä saman lopputuloksen mutta en samaa maailmankatsomusta, jossa tyypillisesti pitkäaikaisesti omassa ja vaimon salkussa ovat yritykset koetaan omiksi yrityksiksi. Niiden esiintymistä uutisissa ja niiden julkaisuja seurataan. Mahdollisuuksien mukaan jopa omaa ostokäyttäytymistä ohjataan Rouvan soittaessa kauppalistaa kotimatkalla, jolloin ajetaan ensin tankille oman firman asemalle, sitten omaan kauppaan, josta ostetaan oman teurastamon lihatuotteita ja saatetaanpa viikonlopulla tehdä tukiosto Rouvan panimollekin! En ole kokenut rahaston osana olevista yhtiöistä muodostuvan samalla tavoin "omia" yrityksiä kuin suorassa osakesalkkussa olevista. 

varatonnit wrote:

Ensinmäinen vuosi eläkeläisenä alkaa olla takana ja olisi mukavaa, kuinka eläkkeelle siirtymä sujui. Näin sijoituspalstalla erityisesti talouspuolesta, mutta miksei muustakin. Pysyivätkö ajatukset samasta sijoitusstrategiasta, kun kuukausittainen rahavirta pieneni, vai tuliko sittenkin fiilis tehdä jotain toisella tavalla? Entä osasiko osinkoja käyttää elämiseen, kun aiemmin tottui sijoittamaan ne takaisin markkinoille? Toki jos eläke on riittävän suuri ja aiemmin säästöprosentti oli riittävän iso, ei osingoille välttämättä ollut käyttöä kulutuksessa. 

Kyllä tämä nuoren ja terveen eläkeläisen huoleton elämä on ihan parasta! Olen treenaillut tutun ryhmän mukana jo pitkään ja jouduin nyt lunastamaan aiemman lupaukseni lähteä myös kisaan mukaan sitten kun pääsen aikamiesten sarjaan. Kilpailuviettini on suhteellisen laimea, mutta kärjen tasoa jo pitkään seurattuani tiesin ikäluokkani mitaliaikojen olevan parhaissa lajeissani realistisia hyvänä päivänä. Pitkäaikainen haave oman ikäluokan Masters-SM kisan mitalisijasta toteutui. Myös mökin tutuissa maastoissa ajettava MTB kisa oli hieno ajaa, kun sain tällä kerralla poikani avustamana oman eri paikkaan asetetun huoltopisteen turvin ohitetuksi viralliseen huoltopisteeseen pysähtyneen ryhmän josta en päässyt single track polulla ohitse. Metsähallituksen ylläpitämillä yhteisreiteillä pyöräilijän kuuluu väistää patikoijaa ja muiden liikkujien vuoksi pitää jättää aina pelivaraa, mutta vauhtikallo tykkää kun edes yhtenä kisapäivänä vuodessa saa tutuilla reiteillä pommittaa niin kovaa kuin kulkee eikä tarvitse selitellä kenellekään jos kuraa lensi kaarteessa. En osallistu sijoittuakseni, mikä ei olisi nuorten kovakuntoisten joukossa mahdollistakaan, vaan saadakseni kaahata ihan luvan kanssa niin kovaa kuin osaan. 

Eräs amerikkalaisten eläkesalkkuja ammatikseen manageeraava yllätti yleisimmällä palautteella, jonka hän saa seitsemänkymppisiltä asiakkailtaan nuoremmille eläkesäästäjille annettavaksi. Se eläköitymisohje jonka suurin osa seitsemänkymppisistä haluaisi sanoa viisikymppiselle itselleen oli treeniohjelman ja ruokavalion kuntoon laittaminen. Ettei menisi liian tylsäksi, hyvään ruokavalioon kuuluu mielenterveyden vuoksi myös sopivassa määrin annosteltuna nestemäistä leipää olutharrastajalle ja kunnollista punaviiniä sisäfileen kera. 

Treeneihin ja syömiseen kuluu vain pieni osa päivästä. Lopulla ajalla olen tehnyt talon ulkomaalausta lukuun ottamatta kaikki ne remontit jotka Rouvalle lupasin tekeväni sitten kun aikaa on. Olen myös lukenut enemmän kuin pitkään aikaan ja alan saada varsin pahaksi päässeen itse aiheuttamani ADT:n hallintaan. ADT (Attention Deficit Trait) on työelämän, sähköpostin ja älypuhelimen jatkuvilla keskeytyksillä itse aiheutettu ADHD:n tapainen keskittymishäiriö, jonka seurauksena aivot alkavat itsestään generoida keskeytyksiä silloinkin kun niitä ei tule ulkoa päin. Puhelin saa kilahtaa, mutta nyt minun ei ole enää pakko reagoida siihen heti. Kännykän ja tietokoneen räpläämisellekin on oma aikansa, mutta sen ei tarvitse olla 24/7. 

Käänsin tarkoituksella nämä muut kuin sijoitusasiat edelle, koska juuri tätä mahdollisuutta harrastaa huolettomana mitä huvittaa minä tavoittelinkin. Kalenterissani on edelleen paljon merkintöjä, mutta nyt ne eivät aiheuta kiireen tuntua koska saan itse valita mitä kalenteriini lisään. 

Hyvän työeläkkeeni ja vielä töissä olevan Rouvan palkan turvin en joudu jatkuvasti nostamaan pääomatuloa vaan osinkotili on varalla isompia hankintoja ja matkailua varten. Puolitin indeksirahastojeni kuukausierän ja vaikka sijoitinkin ainakin vielä tämän kerran osakesalkun osingot takaisin, en tehnyt enää merkittäviä lisäostoja. Nyt satsataan minua hieman nuoremman Rouvan eläkesalkun rakentamiseen, vaikka hänenkin salkkunsa saavutti vuoden 2024 aikana tavoitteensa täydentää hänen eläkekertymänsä työvuosien nettotulojen tasolle. Nyt on muutama vuosi aikaa kerätä Rouvallekin hieman lisää harrastemäärärahaa sitten kun aikaa on harrastuksille enemmän. 

Oli mukavaa seurata oikein ajan kanssa salkun tärkeimpien yhtiöiden tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten julkistusta kun sitä ei tarvinnut tehdä hätäisesti kesken työpäivän vilkaisten vaan toimarin esitystä sai kuunnella rauhassa hyvän kahvin ja pullan äärellä ja yrittää itsekin järkeillä mitä esitetyt numerot tarkoittavat ennen kuin kurkkaa ammattilaisten kommentit mediasta. 

Tätä on tehty nyt jo niin kauan, että saatamme olla koukussa sijoittamiseen niin kauan kun lapset antavat meidän pitää käyttäjätunnuksemme? Monet asiat muuttuvat mukaviksi harrastuksiksi kun ei ole pakko. Rouvan myöhemmin eläköityessä saattaisi rahastojen pitäminen sellaisenaan varalla tai muodollinen kk-erä ja osingot käyttöön olla ihan toimiva vaihtoehto? Ellei sitten tule tarjolle jotain lappua, jota on ihan pakko ostaa...