Kristallipallosta vuodelle 2025 näemme paljon vanhoja touhukkaita pelaajia, ihmisapinakunnan johtoon valittuja parhaita nerovoimia isopanoksisen World-pokeripöydän ääressä : operaatiomies ”all in” Vladimirin, hymypoika Jong-unin, pokeristrategi Jinpingin, hengelliseen pokeriin erikoistuneen Alin Iranista ja joukkoon palanneen diilimies Donaldin tällä kertaa sekatyömiesfrendinsä Elonin kanssa. Tilanne pöydässä vaikuttaa valitettavasti entistäkin sekavammalta ja useille olisi käynti psykiatrin pakeilla ja lääkityksen tarkistus paikallaan.
Mitä pallo kertoo sijoitusmaailman menosta? Varoitus: kuvailuissa on kohtia, jotka eivät sovi herkimmille ja aiheuttavat välitöntä diapamin tarvetta ja pahoinvointia.
-ruumisarkkuteollisuuden vahva noususuhdanne jatkuu monin paikoin
-koska Donald mittaa kuulemma onnistumistaan vain pörssikurssien kehityksellä, aivan surkea ei vuosi USA:ssa voine olla, mutta tammikuussa saanemme USA:sta lähtevän ja jonkin aikaa kestävän korjausliikkeen, koska USA:n osakkeet ovat rynnineet 2024 ”liikaa”, P/E luvut ovat korkealla ja paljon väkeä istuu voittojen päällä ja he ovat tuupanneet myyntinappulan painamisen verosyistä vuoden 2025 alkuun.
-2025 osakemarkkina tulee olemaan turbulentti, mutta pallo ennakoi S & P 500:lle noin 10 %:n tuottoa. S & P 500:n osakeriskipreemio heilahti nollaan marraskuulla ensimmäisen kerran 22 vuoteen ja on nyt negatiivinen, mikä viittaa osakemarkkinoiden heikompaan tuottoon tulevaisuudessa.
-Kristallipallo kertoo myös, että Bitcoin-nimisellä kaverilla on krapula alkuvuonna 2025, mutta ei huolta, uuteen vahvaan vauhtiin päästäneen kesällä.
-Donald on löytänyt Abraham Lincolnin ikivanhan ohjeen : ”I am in favor of high protective tariffs”ja pistää Kiinasta ja eräistä muista maista tuleville lopputuotteille 10-50 % tuontitullit ; myös epämieluisat maahantulijat saavat kyytiä. Komponenteille, joista USA:ssa tavaroita kasataan, tulleja ei pistetä. Tariffituotteiden tuojien on löydettävä samat tuotteet USA:sta (joka lisää duunipaikkoja) tai muualta.
-Taistoon Ukrainasta ei löydy pitävää ratkaisua. Sijoitusmarkkina on toistaiseksi suhtautunut rauhallisesti tähän ”erikoisoperaatioon”. Roistovaltio Venäjän muutama vuosi sitten aloittama uudentyyppinen kolmas maailmansota jatkuu eri hyökkäysmuodoissa: aseellisesti, sabotaaseina, murhina ja sekalaisina tihutöinä eri tahoilla: maalla, merellä, ilmassa ja netissä.
-Toki sijoittajien pitää aina ottaa huomioon myös huonoimmat skenaariot: melskeen kiihtymisriski on Euroopassa suurempi kuin ennen ja vaikuttaisi siinä tapauksessa Euroopan pörssipöytiin. Vaikka Ukrainan tilanne saataisiin jollain ”diilillä” jotenkin jäädytettyä, sota eri muodoissaan Venäjän (ja sen tukijoiden ) ja lännen välillä jatkuu vuosikymmeniä, ihmisapinakunnan maailmanjärjestystä kun ei muuteta muutamassa vuodessa (ja viimeksi sen epäonnistunut yritys vaati rumihia yli 60 miljoonaa kappaletta).
-Varustelukierre jatkaa kiihtymistään
-Aina on syytä olla nopea valmius suojasatamiin siirtymisiin. Niitä lienevät USA:n valtion bondit, media, erikoiskemikaalit, lääkkeet, lääkintävälineet, juomat, energia, sähkö, vesi, öljy, puolustusteollisuus, jalometallit, kulta, kupari, hajautuksessa neutraalit alueet ja vahvan taseen ja kassavirran omaavat arvoyhtiöt. Hajautus eri omaisuuslajeihin, maihin, välittäjiin ja valuuttoihin on aina tarpeen.
- Toisen maailmansodan isommissa rytinöissä selvisivät muuten parhaiten ja huonoimmin nämä toimialat. Joukossa on paljon erittäin kiinnostavia yllätyksiä vaikka maailma on suuresti muuttunut.
Kuva
Kuva
-USA ei ole sijoituksille ollenkaan huono kohde, esimerkiksi sen surkeimmankin osavaltion Mississipin BKT per capita (51.420 USD) on Saksan tasoa ja ylittää Britannian, Ranskan, Italian ja Japanin. Rikkaimman alueen, Washington D.C.:n, BKT per capita on VIISI kertaa Saksa.
-Historiassa USA:n osakkeet ovat suurelta osin kohauttaneet olkiaan geopoliittisiin konflikteihin. Niin vakavan tuntuista kuin eskaloituminen voi ollakin, aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että sillä ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta USA:n talouden perustekijöihin tai yritysten voittoihin. Sikäläiset osakkeet ovat kestäneet kohonneita geopoliittisia melskeitä hyvin.
-Toisen maailmansodan alusta vuonna 1939 sen päättymiseen vuoden 1945 lopulla Dow nousi yhteensä 50 % noin 7 % vuodessa. Kahden modernin historian pahimman melskeen ( I ja II) aikana USA:n osakemarkkinat nousivat yhteensä 115 prosenttia .
-Joskus finanssimarkkinoilla on pistetty kokonaan luukut kiinni siten , että sijoittajat eivät ole päässeet käsiksi osakkeisiinsa tai bondeihinsa pitkiin aikoihin. Näin USA:ssa 4 kuukautta ensimmäisen ison rytinän aikaan ja useissa maissa (USAa lukuun ottamatta) vuosiksi toisen rytinän aikaan. Ukrainan pörssi Kiovassa on ollut kiinni hyökkäyksen jälkeen. Nettiaikakaudella nykysodan olosuhteissa voivat kaapelit ja muut yhteydet ”vahingossa” katkeilla siellä sun täällä.
-Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022, S&P 500 -indeksi putosi yli 7 % välittömästi tunkeutumisen jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Kuukautta myöhemmin markkinat olivat kuitenkin elpyneet ja S&P 500 oli korkeammalla tasolla kuin ennen hyökkäystä, vaikka öljyn hinta pysyi ylhäällä, yli 100 dollaria tynnyriltä.
-S&P 500:n tuotto on keskittynyt kymmeneen parhaaseen osakkeeseen ja näiden samojen osakkeiden arvostus on erittäin korkea verrattuna muihin S&P 500 -indeksissä. S&P 500:n 10 parhaan osakkeen keskimääräinen P/E on tällä hetkellä noin 50, mikä on yli 2 kertaa yleisen S&P 500:n keskiarvo. (24x). S & P 500:n kasvuosakkeiden ja arvo-osakkeiden ero on kasvanut tilastollisesti huikeaksi. Ehkä 2025 riskittömämpää tuottoa löytyy arvo-osastolta.
-Edellä kristallipallomme kertoi pienen sijoitusmaailmamme pienistä asioista, Tellukselle sattumalta pullahtaneen, syövän, juovan, innokkaasti naiskentelevan ja bilettävän ihmisapinakunnan isommista globaaleista asioista ja suurongelmista se ennakoi, että ne jatkavat edelleen menoaan päin persettä, kenelläkään, joka asioihin voisi vaikuttaa, ei ole niiden ratkomiseen todellista kiinnostusta, halua, älyä, energiaa tai yhteistyökykyä.
Yhdysvalloilla on positiivinen palvelukaupan tase, mutta tavarakaupassa alijäämä
Kuva
Trumpin aikomus on tavaran tuontitulleilla paikata tavarakaupan alijäämää laittamalla omat kansalaisensa maksamaan tuonnista.
Kuva
Palvelumyynnissä - pankkipalvelut, vakuutus, konsultointi ja oikeuspalvelut etc. - Yhdysvallat myy enemmän kuin ostaa. Tavarakaupassa Yhdysvallat myy monia tuotteita enemmän kuin ostaa - lentokoneet, soija ja öljy mm. - mutta vuosien aikana monet kuluttajatuotteet - elektroniikka, vaatteet ja muut tavarat - ovat muuttuneet tuontitavaroiksi.
Trump alkoi eilen laskuttaa tavaratuontia. Lisäveloitukset siirtyvät hintoihin ja niistä CPI:hin. Futuurit haistoivat asian tilan heti.
Kuva
Edellä Heikin Ashin ennustama korjausliike jo tulikin edellisellä kvartaalilla, mutta nyt alkaa uusi vuosineljännes, joka näyttää olevan täyttä ja raivokasta kauppasotaa - excelit esiin.
Vapautuksen päivä näytti vapauttaneen pahat henget inflaatio-odotuksiin
Excelit on otettu käyttöön ja alettu laskea mitä tariffipläjäys oikein merkitsee kansantalousmittakaavassa. JPMorganin Michael Freoli osoittaa laskelmallaan, että nämä tariffit nostaisivat USA:n verotustasoa neljäsataa miljardia, mikä olisi bruttokansantuotokseen verrattuna suurin verotuksen tasokorotus sitten vuoden 1969 Revenue Actin.
Tariffit nostaisivat inflaatiota 1...1,5 prosenttia ja asettaisivat keskimääräisen efektiivisen tariffitason takaisin 23 prosenttiin - eli korkeimpaan arvoon vuosisataan.
Kuva
Tämä yksistään riittää pukkaamaan USA:n talouden taantumaan, kirjoittaa Robin Wigglesworth Financial Timesissä.
Jenkkitalouteen kohdistuva isku saattaa henkilökohtaisten tulojen kasvun kvartaaleilla 2Q...3Q negatiiviselle alueelle, minkä johdosta henkilökohtainen kulutus vähenisi tuona aikana. Tässä ei ole vielä otettu huomioon vientiin kohdistuvia muutoksia ja sen seurauksena vähenevää investointitasoa.
Steven Blitz at TS Lombard also reckons this is a is a “recession-producing” set of measures for the US economy.
Miten nuo tullit koskevat isoja teollisia investointeja esim. jäänmurtajia? Voisi kuvitella ainakin, että valtion ollessa ostaja tullia ei ole järkeä periä, kun se on vain taskusta toiseen siirto.
Miten nuo tullit koskevat isoja teollisia investointeja esim. jäänmurtajia? Voisi kuvitella ainakin, että valtion ollessa ostaja tullia ei ole järkeä periä, kun se on vain taskusta toiseen siirto.
Eikö tämän pitäisi mennä siten, että jäänmurtajan hintaan lyödään 20% lisää. Jos US-ostopäällikkö kyselee hinnanmuutoksesta, niin vastaukseksi linkkiä videoon jossa Trump kertoo ulkomaalaisten maksavan tariffit.
Kylmää päätä toki vaatii, mutta ehkä jäänmurtajia rakentavan firman TJ:n suonissa virtaa jää.
Itse olen pohtinut ensi vuodelle lähinnä kahta skenaariota (muitakin varmasti on):
1) Trump lähtee toteuttamaan ulosheitto- ja tariffipolitiikkaansa. Tämä on myrkkyä sekä jenkkien omalle, että maailman taloudelle. Kurssit tulevat alas. Tätä ilmeisesti maga-liike haluaa, vaikka se sattuukin omaan nilkkaan.
2) Trumpin takapiruina olevat multimiljardöörit saavat haluamansa, eli karkotukset pidetään maltillisina, koulutetulle väelle tarjotaan työviisumeja ja tariffeillakin lähinnä uhkaillaan. Tämä voi olla jenkkien oman talouden kannalta jotakuinkin neutraali skenaario, kenties positiivinenkin jos yrityksiä hellitään vero- tai hallinnollisilla helpotuksilla. Esim. Suomen pörssille tämä voisi olla hyväkin, koska orasvatan kasvun rattaisiin ei olisi tulossa ainakaan mitään kovin paksua rautakankea. Toisaalta maga-liike saattaa ruveta rettelöimään, jos niitä luvattuja karkotuksia ei tulekaan. Tästä on jo merkkejä ilmassa. Magan hiiltyminen taas saattaa johtaa melkein mihin vain, kun siellä niitä hulluja ja aseen omistajia riittää. Tämä "2b" skenaario ei luultavasti olisi Suomenkaan kannalta hyvä asia, tosin aika pahaksi pitäisi mennä, että tänne asti läikkyisi.
Näyttää siltä, että tuo ykkösskenaario osui aika hyvin. Ainakaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että tariffeilla vain uhkailtaisiin. Kovasti siellä puhutaan omalle kannattajakunnalle, että tämä nyt kirpaisee hetken, mutta lopussa kiitos seisoo ja Trumpin Amerikka on pian taivasten valtakunta, jossa kaikki hukkuu yltäkylläisyyteen. Ekonomistit tuntuvat olevan eri mieltä, mutta mitäpä ekonomistit taloudesta tietäisi!
