Onko nyt aika sijoittaa polttoöljyyn, eli ostaa tätä reilusti varastoon tuleville vuosille käytettäväksi.Paras aika siihen on jo toki mennyt, mutta mitä odotatte vaikkapa 5v- 10v aikajanalle?
Tarkoitatko tupaöljyä vai moottoripolttoöljyä? Mietein vain kuinka hyvä säilyvyys nykyisellä polttoöljyillä on (moottori). Käsittääkseni ei kovin pitkä, vain joitakin vuosia ja sekin vaatii "oikeat olosuhteet". Ainakin varavoimalakäytössä (esim. väestönsuojat) polttoaineen vaihtoväli on nykyisin kohtuu lyhyt (vrt 90-luku) ja säiliöiden sisältö kuskataan nykysin Riihimäelle poltettavaksi Fortumin käsittelylaitokselle. Ja nykyinen bio-sekoitusvelvollisuus ei ainakaan auta tässä. Leväkasvusto tykkäää. Tupaöljyn tilanteesta en tiedä, ehkä se säilyy paremmin kun ei ole lisäaineita ja onkohan siinä biosekoitusvelvollisuutta?
Tarkoitatko tupaöljyä vai moottoripolttoöljyä? Mietein vain kuinka hyvä säilyvyys nykyisellä polttoöljyillä on (moottori). Käsittääkseni ei kovin pitkä, vain joitakin vuosia ja sekin vaatii "oikeat olosuhteet". Ainakin varavoimalakäytössä (esim. väestönsuojat) polttoaineen vaihtoväli on nykyisin kohtuu lyhyt (vrt 90-luku) ja säiliöiden sisältö kuskataan nykysin Riihimäelle poltettavaksi Fortumin käsittelylaitokselle. Ja nykyinen bio-sekoitusvelvollisuus ei ainakaan auta tässä. Leväkasvusto tykkäää. Tupaöljyn tilanteesta en tiedä, ehkä se säilyy paremmin kun ei ole lisäaineita ja onkohan siinä biosekoitusvelvollisuutta?
Moottoripolttoöljystä puhutaan.
Lähdin siitä, että se säilyisi ainakin sen 10vuotta, mutta tuo säilyvyys kiinostaa kyllä itseänikin, mikäli jollain parempaa tietoa on. Totta tuo, että sekoittelevat nykyään ties mitä litkuja sinne, joka saattaa heikentää säilyvyyttä. Käykö siinä niin, että rikkoo vain koneet yli-ikäisellä polttoaineella..
Tulevaisuus vain näyttää niin dystooppiselta, että vaistot sanoo, että nyt kaikkea kulutustavaraa kannattaisi jemmata reippaasti varastoon.
Tulevaisuus vain näyttää niin dystooppiselta, että vaistot sanoo, että nyt kaikkea kulutustavaraa kannattaisi jemmata reippaasti varastoon.
MPÖ - työkonemoottoripolttoöljy, edullinen vero, ei sovellu tieliikennekäyttöön (vaikkapa MPÖ Plus, ST1) - lisäaineet puhdistavia, korroosiolta estäviä, vaahtoutumista estäviä, voitelevat aineosat. Voi olla sekoitettu mukaan raskaampia (polttoöljy 4) tisleitä. Värjättiin aiemmin furfuraalilla punaiseksi, nykyisin väriaine on Solvent Yellow 124, joka pH-arvon laskiessa värjäytyy punaiseksi. Talvi- ja kesälaatu (eri setaaniluku). Käyttö maataloustraktoreissa ja työkoneissa - huomaa: työkone lakkaa olemasta lain silmissä työkone, jos siihen kytketään perävaunu ja sillä kuljetetaan tavaraa. Tällöin tankissa pitäisi olla kalliimmin verotettua dieseliä, varsinkin jos tulee Tulli vastaan.
LPÖ - lämmitysöljy, löpö, lämmitykseen (talojen lämmityskattiloiden polttimet, viljankuivureiden öljypolttimet etc.) tarkoitettu kevyt polttoöljy, vähärikkinen, alkaanisarjan hiilivedyt. Mm. Neste myy yhdistettyä lämmitys/moottoripolttoöljyä, joka täyttää dieselmoottorien polttoaineelle asetetut EN590-vaatimukset.
DÖ - dieselöljy (nafta, kaasuöljy) eli tieliikenteessä käytettävä verollinen dieselmoottorissa käytettävä polttoaine. Veneissä on pitänyt käyttää vuodesta 2007 verollista dieselöljyä.
Biovelvoite: EU velvoittaa sitovasti nostamaan bio-osuuden 20%:iin kaikesta energiasta ja 10%:iin liikenteeseen käytetystä energiasta (2009/28/EY). Suomi toimii yllytyshulluna ääliönä ja yrittää ylittää näitä vaatimuksia, pelkkää murhetta aiheuttaen.
Bioöljyt voivat vaatia lämmityskäytössä erikoispolttimen - alla lainausta Lämmitysenergiayhdistyksen tiedotteesta:
"Esteröidyt bioöljyt toimivat vaihtelevasti vakiopolttimissa. Seosten välillä voi olla merkittäviä eroja. Niiden laatua ja säilyvyyttä ei voi taata ja siksi niiden käytössä voi tulla ongelmia. Polttimen toiminta on kohtalaisen epävarmaa, mutta sen saa toimimaan. Silloin ainakin juniorpolttimen palopää on vaihdettava ja suutin 80-asteiseksi. KP-poltin toimii ilman mekaanisia muutoksia.
Uusiutuva öljy vastaa käytettävyydeltään fossiilista polttoainetta. Tämän polttamiseen löytyy toimivat laitteet tarvittaessa. Arvion mukaan 55 prosenttinen seos voisi toimia parhaiten. 100-prosenttinen uusiutuva öljy voi vaatia muutoksia polttimessa. Todella vanhoissa laitteissa toimivuutta ei voi kuitenkaan taata."
Kiinteissä moottorikäytöissä - dieselmoottorikäyttöiset sähkögeneraattorit tai kompressorilaitteet - säiliö muodostuu usein päiväsäiliöstä, joka on mitoitettu kahdeksan tunnin ajoa varten ja pääsäiliöstä (voi olla toistakymmentä kuutiota, vähintään viikon ajoa varten). Aiemmin pääsäiliöissä saattoi olla neljännesvuosisadankin vanhaa polttoainetta, joka toimi moottoreissa hyvin ja voiteli kunnolla dieselin ruiskutuspumpun. Polttoaine kyllä kerrostui ajan mittaan niin, että pinnalla olivat kevyet jakeet ja säiliön pohjalle painuivat raskaat, tummanruskeat hiilivedyt.
Ruiskutuspumpun imuputki menee hiukan pohjan yläpuolelle. Haju on raskaissa jakeissa voimakkaampi ja siitä kyllä tunnistaa nenällä vieläkin ukon, joka on käynyt vaihtamassa koneen polttoainesuodattimien patruunat. Hihat kastuu kuitenkin.
Maanalaiset polttoainesäiliöt on tarkastettava kymmenen vuoden välein. Tarkastus tapahtuu tyhjentämällä säiliö, ukko säiliöön, säiliön sisäpinnan kaavinta puhtaaksi, korroosio- ja kuntotarkastus visuaalisesti ja sorkkimalla sekä viimeiseksi säiliön täyttö puhdistussuodattimen kautta sillä polttoaineella, joka imuautolla pois imettiin. Säiliön pohjalle on yleensä kondenssiveden ja huohotuksen vaikutuksesta kertynyt liete, joka poistuu tarkastuksen yhteydessä.
Maanalaiset säiliöt tarkoittavat maahan upotettuja säiliöitä, joita on tyypillisesti vanhoissa omakotitaloissa ja kiinteistöissä. Tarkastusvelvoite ei koske huonetiloissa olevia säiliöitä, vaikka huonetila olisikin maanpinnan alainen. Näihin säiliöihin voi jäädä lietettä ja bioöljyn lisäys vielä pahentaa riskiä, ettei koneisto aikanaan toimikaan kun sitä eniten tarvitaan ja säiliötä ajetaan tyhjemmäksi.
Polttoaineyhtiöt myivät yhdessä vaiheessa pelkästään kattiloille tarkoitettua lämmityspolttoöljyä, jota osa käyttäjistä jatkoi vv-koneiden polttoaineena sillä seurauksella, että ruiskutuspumppuja alkoi vaurioitua kiinni leikkaamalla. Lämmityspolttoaineesta puuttuivat voitelevat aineosat. Polttoainevalinta ei ole ihan simppeli, joten kauas tulevaisuuteen tähtäävässä ostossa on hyvä tilatessa tietää mihin käyttöön (kattila, työkone, maatalous vai veneily) polttoaine aikanaan tulee. Aine voi hyvinkin säilyä vuosikymmeniä, jos jemmata tykkää, mutta määräysympäristö välttämättä ei - varsinkin jos mielestäsi ollaan kunnolla rappiolle menossa.
Et maininnut käyttökohdetta, mutta vene-mönkijä-jne akselille sanoisin että hanki sähkövehje ja aurinkopaneelit. Inflaatio tulee nostamaan niidenkin hintoja. Öljyn hinnan veikkaus on semimahdotonta.
Et maininnut käyttökohdetta, mutta vene-mönkijä-jne akselille sanoisin että hanki sähkövehje ja aurinkopaneelit. Inflaatio tulee nostamaan niidenkin hintoja. Öljyn hinnan veikkaus on semimahdotonta.
Jättäisin listalta pois veneen ja monkijän. Lisäksi aurinkopaneelit. Perustelut.
Mönkijä. Tällä hetkellä sähkömönkijöitä on vasta tulossa markkinoille. Niitä ei tuoda Teslan tyyliin markkinoille eli huipputuote (premiu luokka) teho puhuu ja saa maksaa "mitä vaan". Tällä hetkellä s-mönkijöiden tehot on alle 10 kW ja toimitamatka vaatimaton 35-50 mailia moottorin tehosta riippuen. Kaksivetoisen (siis vain taka-akseli) mönkijän saa 5 kW moottorilla ja 50 mailin toimintamatkalla (max. nopeus 40 mph). 4WD mönkijä 7,5 kW moottorilla 35 mpk toimintamatka (max 45 mph). Tekniikka on siis vasta lasten kengissä. Jos nyt ostat uuden tekniikan tuotteita kalliilla, niin se tekniikka vanhenee käsiin ja hinnat alenevat, kun näitä aletaan tekemään suurempia määriä ja mönkijöihin sopivaa tekniikkaa aletaan enemmän kehittämään.
Vene. Lue edellinen. Ja jos jätetään ne savolaistyylliset soutuvene Torqeedon ja vastaavien 300W ja max parin kilowatin perämoottorilla huomioimatta, niin käytönnössä tämä tekniikka on vieläkin ongelmallisempi. Toki Outboard moottoreita saa jo 50 kW teholla, mutta se ei paljon lohduta kun perusmoottori jossain ihan pienessäkin 6 metrin Yamarinissa on 115 hv Yamaha, saati jossain vähän isommassa DC veneessä luokkaa 250 hv. Ja jos sisämoottoriin mennään, niin on saatavilla maksimissaan 100 kW moottori, kun joku normaali lähemmäs 30 jalkainen likuva tarvitsee luokkaa 280 kW tehon nostakseen liukuun nätisti (ilman foilia tms). Sitten kun laitat tuollaiseen veneeseen vielä 1000 kg akkuja, niin ei kyllä nouse lainkaan liukuun, vaan mennään runkonopudella. Tarvitsisi varmaan tuplatehon joka taas kasvattaa akun painoa.... Eli tekniikka on ihan vielä lasten kengissä. Akkutekniikan puolelta vaaditaan akun radikaali kevennys, jos halutaan liukuvarunkoista sähköveneilyä (ilman foilia). Referenssinä akkutarpeeseen. Ajoin juuri sunnuntaina 34 jalkaista noin 5 tonnin venettä. Veneessä koneteho 420 hv ja kulutusmittari näytti 17 solmun nopeudella kulutuslukemaa 4,5 litraa/mpk eli 2,4 litraa/km. 100 km = 243 litraa ja matka Helsingistä Hankoon on noin 140 km veneellä. Tästä olisi helppo laskea kuinka paljon akkuja tarvitsee tälle matkalle, mutta niiden akkujen pitäisi olla painoltaan murto-osa nykyisistä.
Aurinkopaneelit. Tämäkin tekniikka kehittyy vielä. Uusia tuulia ovat uudet materiaalit ja pinnoitteet, jolloin aurngon valosta saadaan enemmän irti. Esim. pois heijastuvan auringon valon määrä pienenee yhtenä esimerkkinä. Tässäkään hilloaminen ei kannata. Ainakin viimeiset 12 vuotta paneelien hinnat ovat laskeneet koko ajan. Ensimmäisen paneelin ostin 2009 ja viimeksi vuonna ostin viimeksi. Saman nimellistehon paneeli, mekaanisesti pienempi, hinta tippunut murto-osaan ja oikea saatu tuotto kasvanut huomattavasti.
Et maininnut käyttökohdetta, mutta vene-mönkijä-jne akselille sanoisin että hanki sähkövehje ja aurinkopaneelit. Inflaatio tulee nostamaan niidenkin hintoja. Öljyn hinnan veikkaus on semimahdotonta.
Jättäisin listalta pois veneen ja monkijän. Lisäksi aurinkopaneelit. Perustelut.
Mönkijä. Tällä hetkellä sähkömönkijöitä on vasta tulossa markkinoille. Niitä ei tuoda Teslan tyyliin markkinoille eli huipputuote (premiu luokka) teho puhuu ja saa maksaa "mitä vaan". Tällä hetkellä s-mönkijöiden tehot on alle 10 kW ja toimitamatka vaatimaton 35-50 mailia moottorin tehosta riippuen. Kaksivetoisen (siis vain taka-akseli) mönkijän saa 5 kW moottorilla ja 50 mailin toimintamatkalla (max. nopeus 40 mph). 4WD mönkijä 7,5 kW moottorilla 35 mpk toimintamatka (max 45 mph). Tekniikka on siis vasta lasten kengissä. Jos nyt ostat uuden tekniikan tuotteita kalliilla, niin se tekniikka vanhenee käsiin ja hinnat alenevat, kun näitä aletaan tekemään suurempia määriä ja mönkijöihin sopivaa tekniikkaa aletaan enemmän kehittämään.
Vene. Lue edellinen. Ja jos jätetään ne savolaistyylliset soutuvene Torqeedon ja vastaavien 300W ja max parin kilowatin perämoottorilla huomioimatta, niin käytönnössä tämä tekniikka on vieläkin ongelmallisempi. Toki Outboard moottoreita saa jo 50 kW teholla, mutta se ei paljon lohduta kun perusmoottori jossain ihan pienessäkin 6 metrin Yamarinissa on 115 hv Yamaha, saati jossain vähän isommassa DC veneessä luokkaa 250 hv. Ja jos sisämoottoriin mennään, niin on saatavilla maksimissaan 100 kW moottori, kun joku normaali lähemmäs 30 jalkainen likuva tarvitsee luokkaa 280 kW tehon nostakseen liukuun nätisti (ilman foilia tms). Sitten kun laitat tuollaiseen veneeseen vielä 1000 kg akkuja, niin ei kyllä nouse lainkaan liukuun, vaan mennään runkonopudella. Tarvitsisi varmaan tuplatehon joka taas kasvattaa akun painoa.... Eli tekniikka on ihan vielä lasten kengissä. Akkutekniikan puolelta vaaditaan akun radikaali kevennys, jos halutaan liukuvarunkoista sähköveneilyä (ilman foilia). Referenssinä akkutarpeeseen. Ajoin juuri sunnuntaina 34 jalkaista noin 5 tonnin venettä. Veneessä koneteho 420 hv ja kulutusmittari näytti 17 solmun nopeudella kulutuslukemaa 4,5 litraa/mpk eli 2,4 litraa/km. 100 km = 243 litraa ja matka Helsingistä Hankoon on noin 140 km veneellä. Tästä olisi helppo laskea kuinka paljon akkuja tarvitsee tälle matkalle, mutta niiden akkujen pitäisi olla painoltaan murto-osa nykyisistä.
Aurinkopaneelit. Tämäkin tekniikka kehittyy vielä. Uusia tuulia ovat uudet materiaalit ja pinnoitteet, jolloin aurngon valosta saadaan enemmän irti. Esim. pois heijastuvan auringon valon määrä pienenee yhtenä esimerkkinä. Tässäkään hilloaminen ei kannata. Ainakin viimeiset 12 vuotta paneelien hinnat ovat laskeneet koko ajan. Ensimmäisen paneelin ostin 2009 ja viimeksi vuonna ostin viimeksi. Saman nimellistehon paneeli, mekaanisesti pienempi, hinta tippunut murto-osaan ja oikea saatu tuotto kasvanut huomattavasti.
Aurinkopaneelit on tulossa katolle..Sinne saa mukavasti euroja inflaatiolta turvaan..
Aurinkopaneelit on tulossa katolle..Sinne saa mukavasti euroja inflaatiolta turvaan..
Hyötykäyttöön Varastointi myöhempään myyntiin hintojen noustua
Mullakin paneelit tuottaa sähköä aurinkoisena vuodenaikana (6 kk) ihan kivasti. Pitäisi vielä tehdä systeemi, jossa tämä kesällä ylituottona tulleen energian saisi talteen talveksi, mutta kaupungissa vähän hankalaa alkaa rakentamaan energiavarastoa.
Pitäisi vielä tehdä systeemi, jossa tämä kesällä ylituottona tulleen energian saisi talteen talveksi, mutta kaupungissa vähän hankalaa alkaa rakentamaan energiavarastoa.
Jos sinulla on joku helppo, yksityishenkilön mittakaavassa taloudellisesti järkevä tapa tehdä tuo maalla, niin olen kiinnostunut kuulemaan siitä lisää.
Pitäisi vielä tehdä systeemi, jossa tämä kesällä ylituottona tulleen energian saisi talteen talveksi, mutta kaupungissa vähän hankalaa alkaa rakentamaan energiavarastoa.
Jos sinulla on joku helppo, yksityishenkilön mittakaavassa taloudellisesti järkevä tapa tehdä tuo maalla, niin olen kiinnostunut kuulemaan siitä lisää.
Lyhyesti ja yksinkertaisesti. Aurinkoenergia varastoidaan lämpöenergiana. Kaiva kuoppa maahan. Täytä se sopivalla aineella jonne varastoit auringosta saatavan energian lämmöksi aurinkokeräimillä ja/tai -paneeleilla. Käytä tämä lämpö hyödyksi pimeänä aikana, saat siitä itsenäisesti talon lämmityksen, lämpimän kiertovden sekä sähkön.
Kaveri laski omassa projektissaan, ettei lämpöakun (varastointi veteen) tarvitse olla kovin suuri. Oli muistaakseni reilusti alle 10 kuutioita hänen n. 350 neliön rakennukseen. Yhtenä vaihtoehtona energian varastointiin oli vesi, se kun on erittäin hyvä lämpövarasto. Korkea ominaislämpö ja höyrystymisentalpia (n. 333 kJ/kg) tekevät vedestä erinomaisen energian varastointiaineen. Veden etuna on myös sen runsas saatavuus ja edullinen hinta. Sitten kaveri on laskeskellut, jos käyttäisi natriumia (tms suolahydraatti, varastointitiheys noin 350 MJ/m3), koska lämpövaraston koko pienenisi hyvin paljon ja lämpötila voisi olla korkeampi. Toisaalta, alle 100 asteinen lämpövarasto on ihan riittävä ja vesi on halpaa, joten jos koko ei tule rajoitteeksi, niin vesi on ihan hyvä aine.
Googleta esim.
kandidaattityö: JAAKKO POUTAMO FAASIMUUTOSMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMINEN AURINKOENERGIAN VARASTOINNISSA
diplomityö ARTTU PÖNKÄ FAASIMUUTOSMATERIAALIEN KÄYTTÖ ENERGIAN VARASTOINNISSA
Pitäisi vielä tehdä systeemi, jossa tämä kesällä ylituottona tulleen energian saisi talteen talveksi, mutta kaupungissa vähän hankalaa alkaa rakentamaan energiavarastoa.
Jos sinulla on joku helppo, yksityishenkilön mittakaavassa taloudellisesti järkevä tapa tehdä tuo maalla, niin olen kiinnostunut kuulemaan siitä lisää.
Lyhyesti ja yksinkertaisesti. Aurinkoenergia varastoidaan lämpöenergiana. Kaiva kuoppa maahan. Täytä se sopivalla aineella jonne varastoit auringosta saatavan energian lämmöksi aurinkokeräimillä ja/tai -paneeleilla. Käytä tämä lämpö hyödyksi pimeänä aikana, saat siitä itsenäisesti talon lämmityksen, lämpimän kiertovden sekä sähkön.
Kaveri laski omassa projektissaan, ettei lämpöakun (varastointi veteen) tarvitse olla kovin suuri. Oli muistaakseni reilusti alle 10 kuutioita hänen n. 350 neliön rakennukseen.
Siis mille ajalle 10 kuutiota on laskettu? Vuorokaudelle ?
Aurinkopaneelit on tulossa katolle..Sinne saa mukavasti euroja inflaatiolta turvaan..
Hyötykäyttöön Varastointi myöhempään myyntiin hintojen noustua
Mullakin paneelit tuottaa sähköä aurinkoisena vuodenaikana (6 kk) ihan kivasti. Pitäisi vielä tehdä systeemi, jossa tämä kesällä ylituottona tulleen energian saisi talteen talveksi, mutta kaupungissa vähän hankalaa alkaa rakentamaan energiavarastoa.
Siinä on jo paljon, jos saat varastoitua pvän aikana ylituotetun sähkön yötä varten käyttöön..ja sen enempää on turha mitoittaa näitä paneeleita...Tokihan sitä sähköä voi myydä verkkoonkin, tosin korvaus ei ole kummoinen.
Akkuteknologian soisi kehittyvän reippaasti vielä nykyisestä ja näin toki tulee tapahtumaankin.
Siis mille ajalle 10 kuutiota on laskettu? Vuorokaudelle ?
Koko vuodelle. Eli kesällä saatu lämpö riittää koko talven. Vesi taisi olla yli 100 asteista siinä laskelmassa.
Ei ne Helsingin energian kaukolämmön lämpöakutkaan ole kuin 20000-25000 kuutiota. Sijaitsevat Vuosaaren (25000 kuutiota) ja Salmisaaren (20000 kuutiota) voimalaitoksissa. Niistä riitti lämpöä yllättävän pitkään.
Jotakin jää nyt minulta ymmärtämättä (ei ole ensimmäinen kerta). 10 kuution sisältämä energia ei mielestäni riitä kuin korkeintaan muutamaksi päiväksi, vaikka vesi olisi paljonkin yli 100 astetta.
Muutama esimerkki. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä vuodessa arviolta 19 000 kilowattituntia (19 MW/h) (Lähde: vaasansahko.fi).
Salmisaaren lämpövarasto, Helsinki
Kivihiili/pellettivoimalan yhteydessä
Sylinterin muotoinen, korkeus 40 m, halkaisija 18 m
Kahden lämpöakun yhteistilavuus 20 000 m3
Varastointikapasiteetti ~1000 MWh, latauslämpötila ~90 °C
Vuosaaren lämpövarasto, Helsinki
Maakaasuvoimalan yhteydessä
Sylinterin muotoinen, korkeus 40 m, halkaisija 30 m
Tilavuus 25 000 m3
Varastointikapasiteetti ~1250 MWh, latauslämpötila ~90 °C
Lähde: Tiittanen, J. 2019: Lämmön varastointi – Case Helen Oy. Kaukolämpöpäivät Vaasa 29.8.2019
Edit: Hups, jätin yhdet kolme nollaa pois konversiossa :D Eli oikea tulos on 929 Kwh. Eli joo, ei tunnu riittävältä.
Kiitos laskelmasta, en ehtinyt tekemään juuri nyt. Mutta tässä kai pitää ottaa huomioon se, että varastoon tulee uutta energiaa n. 8 kuukautta. Loka-marraskuussa alkaa pimenemään mutta jo Helmikuussa alkaa auronko paistamaan sen verran että keräimet toimii. Mutta jäänee uupumaan silti? Vaikea arvioida.
No, saattaa olla että varasto oli sit suurempi kuin 10 kuutiota (kolme vuotta sitten tästä asiasta keskusteltiin). Vedellinen varasto mahtuu kuitenkin omakotitalon pihalle sinne maan alle ihan hyvin. Jos se on vaikka 5 x 5 x 2 metriä, niin sitten tilavuus on jo 50 kuutiota.
Aurinkopaneelit. Tämäkin tekniikka kehittyy vielä. Uusia tuulia ovat uudet materiaalit ja pinnoitteet, jolloin aurngon valosta saadaan enemmän irti. Esim. pois heijastuvan auringon valon määrä pienenee yhtenä esimerkkinä. Tässäkään hilloaminen ei kannata. Ainakin viimeiset 12 vuotta paneelien hinnat ovat laskeneet koko ajan. Ensimmäisen paneelin ostin 2009 ja viimeksi vuonna ostin viimeksi. Saman nimellistehon paneeli, mekaanisesti pienempi, hinta tippunut murto-osaan ja oikea saatu tuotto kasvanut huomattavasti.
Kyllä, aurinkopaneelien pitkä trendi on alaspäin, mutta logistiikka ja geopolitiikka ovat jo nostaneet hintoja, ja vaikutus kestänee ainakin pari vuotta. Ts. jos olet ostamassa lähitulevaisuudessa, nyt saa paremmalla hinnalla kuin ensi vuonna, hyvällä todennäköisyydellä. Jos aiot ostaa 10v päästä, niin pitkä trendi on taas ystävä.
Lämmityskeskusteluun - minun omakotitaloni lämmön kulutus on kylmimpinä kuukausina vähän alle 2 MWh, kevät/syksykuukausina ykkösen tienoilla, kesällä puolikkaan tienoilla. Kaukolämpö, niin tuon näkee laskusta suoraan. Siihen kuuluu sekä lämmitys että kuuma vesi, siksi kulutusta on myös kesällä.
Noissa faasimuutosvaraajissa käytettään varaajamateriaalina mm. suolaa. Lämpötilatkin ovat luokkaa 500 C ja enemmänkin. Siksi varaajan kapasiteetti on suurempi kuin tavallisella vesivaraajalla.
