EU:n elpymispaketti

Ennen rahojen käyttöä on hyvä vilkaista Euroopan keskuspankin tase ja mitä sieltä löytyy eriä. Keskuspankin tase suomenkielisenä on linkissä:

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase 31.12.2020 (europa.eu)

Taseessa on normaalit vastaavaa ja vastattavaa puolet:

Ja vastattavaa:

Tässä on se paperi ja yhteinen varallisuus, josta rahavarat lähtevät liikkeelle. Erät näkyvät kuvassa huonosti, mutta linkin sivuilla tarkemmin. Tästä voi sitten hahmotella miten kirjanpitomielessä tapahtuu, kun varallisuuseriä aletaan siirrellä eri maihin.

Rahan kulusta saa jonkinlaisen hataran käsityksen Valtionvarainministeriön sivuilta. Siitä lyhyesti - elpymisväline:

Yllä on koko rahoitusnakki EU:lle. Mistä rahat:

Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta (390 miljardia euroa) on noin 6,6 miljardia euroa (vuoden 2018 hinnoin). Tämä osuus lisättynä koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028–2058.

Käytännössä EU rahoittaa avustusmuotoisen tuen unionin budjetista ja ottaa sitä varten lainaa. Kun EU maksaa lainaa takaisin, jäsenvaltioiden maksut nousevat. Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen vuosittaisiin EU-maksuihin tulee vuosina 2028–2058 noin 210–500 miljoonan euron korotus lisättynä korkokuluilla.

Lähde: EU:n elpymisväline - Valtiovarainministeriö (vm.fi)

Eli Unioni ottaa lainaa. Ajatellaanpa, että EU ottaa dollarilainana 750 miljardia keskuspankkinsa kautta, jolloin pankin taseen Vastaavaa puolelle tulisi 750 miljardia dollarisaatavia ja Vastattavaa puolelle 750 miljardin velka. Kun dollarivarat luovutetaan Unionin käytettäväksi, sen taseeseen tulevat samat summat, velka EKP:lle.

Sitten suomalaiset alkavat maksaa velkaa pois - eli sinun jälkeläisesi.

Mihin Suomi saa rahaa ja mihin se käytetään:

Tammikuussa 2021 arvioitiin, että Suomi saisi elpymisvälineestä avustuksia yhteensä enintään 2,7 miljardia euroa (kaikki arviot vuoden 2018 hintatasossa):

• elpymis- ja palautumistukiväline noin 1,9 miljardia euroa
• oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 241 miljoonaa euroa
• maaseudun kehittäminen 195 miljoonaa euroa
• koheesiopolitiikan ReactEU-ohjelma 160 miljoonaa euroa
• EU:n pelastuspalvelumekanismi RescEU noin 43 miljoonaa euroa
• Horisontti Eurooppa noin 110 miljoonaa euroa.

Suomi ei ole toistaiseksi päättänyt hakea lainamuotoista tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä.

Heh heh. Valtionvarainministeriöllä ei ole aavistustakaan mihin rahat menevät. Niille on annettu hämääviä nimiä ja jokainen ymmärtää, että nämä rahat hukkuvat ahneiden poliitikkojen kautta julkisen talouden loputtomaan syöveriin. Mitään elvyttävää sillä ei ole aikomustakaan tehdä. Lapsiparat.

Suuntaan keskustelua hieman toisaalle, joskin osuu suoraan otsikon aiheeseen. Suomen hallitus on löytänyt kohteen elvytyspaketin rahoille. Se on VR:n kulunvalvontajärjestelmä.

Suomi putoaa digikilpailussa ja hallitus haaskasi tilaisuutensa EU:n elvytyspaketin rahojen käytössä, sanoo F-Securen Siilasmaa

https://www.hs.fi/talous/art-2000007989519.html

Niin ikään esimerkki haaskatusta mahdollisuudesta on hallituksen tekemä suunnitelma siitä, kuinka EU:n elpymispaketista Suomeen tulevat 2,1 miljardin euron avustukset täällä käytetään.

EU-tasolla tavoitteena on, että viidennes elpymispaketin rahoista ohjattaisiin digitalisaation edistämiseen. Hallituksen tekemässä suunnitelmassa digitalisaatio-pääluokkaan on osoitettu 217 miljoonaa euroa eli noin kymmenen prosenttia. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan digipalveluiden kehittämiseen on ohjataan 100 miljoonaa euroa ja tutkimus- ja tuotekehitysrahoja digitalisaatioon 75 miljoonaa euroa. Yhteensä tämä tekee 392 miljoonaa euroa eli lähes 20 prosenttia paketista.

Siilasmaa kritisoi sitä, että yksi suurimmista suunnitelmassa nimetyistä digitalisaatiohankkeista on VR:n junien kulunvalvontajärjestelmän uudistaminen. Tähän hallitus ohjaa 85 miljoonaa euroa. Vastaavasti tulevaisuuden teknologioiden kuten 6g-verkkojen, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehitykseen paketista ohjataan 25 miljoonaa euroa.

Siilasmaan mukaan VR:lle varatut rahat olisi voitu ohjata yliopistoille tai Business Finlandin kautta yritysten innovaatiotukiin, jolloin olisi synnytetty myös kerrannaisvaikutuksia laajemmin yhteiskuntaan.

Siilasmaan huoli on, että jos Suomi ei onnistu ottamaan täyttä hyötyä irti uudesta digitaalisesta teknologiasta, talouskasvu jää yhä pahemmin jälkeen muista Pohjoismaista.

Tähän väliin. Italiahan pistää saamistaan rahoista digitalisaatioon muutamia miljardeja.

”Tarvitsemme nyt voimakkaasti kasvavia pk-yrityksiä”, Siilasmaa sanoo.

Tässä Siilasmaa on täysin päinvastaisella linjalla nykyisen hallituksemme kanssa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan digipalveluiden kehittämiseen on ohjattava 100 miljoona ei hyödytä suoraan yhtäkään vientiyritystä. Hukkaan menee nekin rahat (tuntien valtion tietotekniikkahankkeet). Mutta kun ideologia on vain julkisen hallinnon pyörittäminen ja paisuttaminen, niin minkäs voit. Että vain julkinen talous on tärkeä ja ykstyiselle yrityksille jää pelkkä maksajan rooli.

VR:n liikevoittoprosentti oli vuonna 2019 25,8 ja tuloskin oli reilusti yli 200 miljoonaa. Ei siis olisi ollut yhtään mitään tarvetta tukea kulunvalvontajärjestelmän uudistamista. No toisaalta nyt voidaan sitten ottaa VR:ltä osinkoina se 85 miljoonaa enemmän ja saadaan valtion talous näyttämään tasapainosemmalta mitä oikeesti onkaan ja voidaan julkisen puolen kulutusjuhlia jatkaa. 

Tämäkin on vaan yksi esimerkki, joka kertoo sen, että tällä elvytyspaketilla ei todellisuudessa ole mitään suurempaa vaikutusta digitaalisaatioon tai vihreeseen siirtymiseen vaan rahat todellisuudessa valuu ylisuuren julkisen sektorin rahoittamiseen. Suurin osa evlytysrahasta siis painetaan kohteisiin, jotka olisivat muodossa tai toisessa toteutettu joka tapauksessa. Nyt niihin ei vaan tarvi laittaa rahaa suoraan valtion normaalista budjetista, kun rahat tulee ikäänkuin korvamerkittynä.

Suomen maksama summa, olikon 4MRD, on toki paljon rahaa pois tulevilta suomalaisilta veronmaksajilta.

Paljon on puhuttu ettei voi olla oikein että huonosti asiansa hoitaneita välimeren maita elvytetään tällaisen 'rikkaan ' maan kuten Suomi, (huom.sarkasmi) -veronmaksajien selkänahasta.

Vielä enemmän olen huolissani kuitenkin moraalikadosta. jolla tarkoitan tässä suomalaista viimeisen 20 vuoden  taloudenpitoa ja sen todennäköistä jatkoa.

Paketilla tavallaan negatiivisen kautta legitimitoidaan nykyisen alijäämäpolitiikan jatko. Ei voida enään millään perustella valtiontalouden säästöjä jatkossa kotimaassa kun tuollainen raha voidaan irroittaa ns. tuosta vain EU:n käyttöön!

Osakesijoittana olen tässä kuitenkin saamapuolella  salkkuyhtiöitteni  BancoSantanderin ja Intrumin kautta. Santerin vakavaraisuus paranee kansantalouteen maksetun summan avulla ja osingoista uhtaa muodostua kauhea tulva ajastaan. Kun Epsanja palailee pätkittäin matkailun suurvallaksi.

Intrum osti Intesa San Paolon riskilainasalkkua ja näiden saamisten saaminen himaan tulee entistä pienemmin luottotappioin, -ehkä. Tuo riskiluotto- ostos ilmeisesti pudotti Intrumin kurssia koronakriisin alussa epärealistisen alas.... Jos korot nousevat Euroopassa, yleisesti pankkien rahoituskate paranee. Nousevat korot tarkoittavat myös lisää asiakkaita Intrumille. En voi kuitenkaan olla pitämättä tällaisilla kehityskuluilla tienaamista ikävän epämiellyttävänä. Nämä tpahtumaketjut ovat kuitenkin syntyneet jasta sen jälkeen kun olen osakkeet salkkuuni ostanut. Suuri syyllinen on poliittisen järjestelmän yleinen heikkous, -kyvyttömyys tehdä vastuullisia mutta ikäviä rakenneuudistuksia.

Hiukan mittakaavaa Euroopan Unionin nykyisen budjetin ja elvytyspaketin vaikutuksesta siihen antaa oheinen kuva:

Kuvan lähde: Mihin EU:n biljoonapaketin rahat menevät? Katso 4+1 grafiikkaa | Yle Uutiset | yle.fi

Nykyrahassa EU:n kulutettavaksi tulee noin kolme viidesosaa lisää eikä paljon puutu että sen kulubudjetti kaksinkertaistuisi. EU ottaa lainaa, jäsenmaat maksavat.

Suomi ei käytä saamiaan varoja tuottavuuden lisäämiseen eli millä me maksamme. Lisäämällä veroja.

Jos joku kuvittelee, että mikään julkinen hallinto EU mukaan lukien luopuisi kerran saamistaan kuluvaroista niin on syytä tutkiskella historiaa. Sellaista ihmettä ei löydy. Verojen lisäys taas kuihduttaa valtion. Lapsiparat.

Ihan turhaan me täällä Suomessa ollaan oltu huolissaan Etelä-Eurooppaan rakkaan ja viisaan hallituksemme ja heidän tukijoidensa siunauksella lähetettävien verovarojemme  käytöstä.

Penaalin terävimmat kynät ovat jo siellä valmiina ja odottelevat vaan rahalähetyksiä. Grazie molto!

Europarlamentin vaalitulos 2024

Linkki EU: https://results.elections.europa.eu/

Konservatiivisesta kristillis-demokraattisesta EPP-ryhmittymästä näyttäisi tulleen suurin ryhmä, paikkoja 186 alustavien tietojen mukaan. Laitaoikeiston voima kasvaa Euroopassa. EU-skeptinen konservatiiviryhmä ECR sai 73 paikkaa, ja Marine Le Penin ID päätyi 58 paikkaan. Samaan aikaan ryhmättömien joukkoon kuuluu suuri määrä äärioikeiston pienryhmiä niiden joukossa, jotka eivät ole vielä kertoneet mihin joukkoon kuuluvat.

Vaalitulos pysyttää enemmistöosuuden kolmella EU-parlamentin keskiryhmällä eli konservatiivisella EPP:lle, Liberaalilla RE:lle ja sosiaalidemokraattisella S&D:lle, joille tulee 401 paikkaa parlamentin 720 paikasta. Konservatiiveilla on halua tehdä yhteistyötä oikeistoryhmien kanssa, mutta tämän enemmistön vasen laita vastustaa tätä.

Pohjoismaissa nähtiin siirtymää vasempaa laitaa kohti Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Linkki DI: Här får du snabbkoll – EU-valet i sju punkter (di.se)

Keskiryhmien enemmistöosuus antaa viitettä, että nykyinen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyden saisi riittävästi tukea jatkaa toimessaan. Spekulaatioita liikkuu, että Emmanuel Macron haluaisi Euroopan keskuspankin aiemman johtajan Mario Draghin takaisin virkaan.

Linkki The New York Times: E.U. Parliament Election Updates: Live Results - The New York Times (nytimes.com)

Suurimmat konservatiiviset ja sosiaalidemokraattiset puolueet esiintyvät nyt niin, kuin ne yhdessä aikoisivat hoitaa enemmistövipua, aivan kuten viisi vuotta aiemminkin. Aika näyttää miten tämäkin poppoo vatuloidaan lehmänkaupoilla jokseenkin toimivaksi.

Äänestys antaa myös viitettä mihin suuntaan EU:n poliittinen näkökulma tulee siirtymään ja toisaalta myös viitettä siitä, miten maanosa tulee suhtautumaan siirtolaisuuteen, valtiosopimuksiin, kulutuksen hillitsemiseen yms. Suuret maat ovat määräävinä.

Bingo53 wrote:

Europarlamentin vaalitulos 2024

Linkki EU: https://results.elections.europa.eu/

Konservatiivisesta kristillis-demokraattisesta EPP-ryhmittymästä näyttäisi tulleen suurin ryhmä, paikkoja 186 alustavien tietojen mukaan.

Ei kai siitä varsinaisesti tullut suurin, kun se sitä oli jo ennen vaalejakin 178 paikallaan.

TL wrote:

Bingo53 wrote:

Europarlamentin vaalitulos 2024

Linkki EU: https://results.elections.europa.eu/

Konservatiivisesta kristillis-demokraattisesta EPP-ryhmittymästä näyttäisi tulleen suurin ryhmä, paikkoja 186 alustavien tietojen mukaan.

Ei kai siitä varsinaisesti tullut suurin, kun se sitä oli jo ennen vaalejakin 178 paikallaan.

Aivan oikein, kiitos korjauksesta. Vuonna 2019 paikkoja oli kaiken kaikkiaan 751 eli enemmän kuin nyt ja vaalien suurin puolue oli EPP, joka sai 182 paikkaa 751:stä Wikin mukaan.

Euroopasta on tulossa teollisuuden museo

Kuva

Eurooppa on tietämättään taistelemassa omasta olemassaolostaan. Jos Eurooppa ei kehity tuottavammaksi, sille ei jää mahdollisuutta valita omia ratkaisujaan vaan se pakotetaan niihin. Eurooppa on vaarassa tehdä virheitä. Näin kuvailee kehitystä Mario Draghi kannanotoissaan Euroopan kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta (The Future of European Competitiveness), kirjoittaa Martin Wolf Financial Timesissä.

Tämän vuosisadan aikana reaalituottavuus henkeä kohti on Yhdysvalloissa kaksi kertaa niin suuri kuin EU:n alueella. Pääsyy on, että Eurooppa on jäänyt jälkeen Yhdysvaltoja ja jopa Kiinaa digitaalisessa murroksessa. Vain neljä maailman 50:stä suuresta teknoyhtiöstä on eurooppalaisia. EU menetti ainoan halvan energian lähteensä eli Venäjän. Eikä Eurooppa pysty edes puolustamaan itseään, kuten Ukrainan sota on osoittanut.

Euroopan suurimpia ongelmia ovat rapautuminen pieniin osiin, liiallinen säätely, asiaton säätely, holtiton julkinen kulutus ja jumissa oleva konservatismi. Näistä Euroopan repeäminen pieniin kuppikuntiin on vaarallisinta.

Eurooppa on myös jumissa paikalleen juuttuneen teollisen rakenteen kanssa, josta nousee esiin vain harvoja uusia liiketoimia, joista voisi kehittyä uusia kasvun moottoreita. Itse asiassa EU:ssa ei ole viimeisen 50 vuoden aikana noussut tyhjästä yhtään yli 100 miljardin euron markkina-arvoltaan olevaa yhtiötä, kun tänä aikana on syntynyt kuusi yli tuhannen miljardin arvoista jenkkiyhtiötä.

Kuva

Vastaavasti kolme suurinta eurooppalaista tutkimus- ja tuotekehitysyhtiötä ovat olleet sen autoteollisuuden johtavia yrityksiä viimeiset 20 vuotta - Euroopasta on tulossa teollisuuden museo tätä menoa.

Mistä johtuu - pirstoutumisesta. Todellista yhteismarkkinaa ei ole olemassa, erityisesti pääomien suhteen. Jenkkien kapitaali on kaikilla alueilla eurooppalaista suurempaa. Tästä syystä eurooppalaiset yrittäjät etsivät mieluummin rahoitusta jenkkiläisistä venture capital-yhtiöistä ja laajentavat yhtiöitään jenkkimarkkinoille.

Liiallinen sääntely on myös iso ongelma. Murhe tulee siitä, että jäsenvaltioilla on taipumus puskea omat sääntönsä EU:n ylimmäksi.

Pirstoutuminen vaikuttaa myös energia- ja puolustuspolitiikkaan. Kokonaan integroitua energiamarkkinaa EU:n alueella ei ole olemassakaan. EU ei ole myöskään pystynyt integroimaan puolustusalan teollisuutta tai valintojaan asevarusteiksi. Se nostaa kustannuksia ja pienentää tehokkuutta.

Oikein toteutettuna teollisuuspolitiikka parantaa sekä kilpailukykyä että yleistä hyvinvointia. Epäileekö kukaan, että ylikansallisen Airbusin muodostaminen olisi ollut virhe - ei, sillä se on ollut menestys. Opetus on se, että sellaiset suuret hankkeet on toteutettava yhdessä, laajassa muodossa ja selkein tavoittein. Tätä tulee vaatimaan nollahiilienergian muodostaminen. Ja samaa edellyttää tehokas puolustusalan sektori.

Tämän päivän päälle käyvä nationalismi tekee tällaisten ylikansallisten ajatusten implementoimisen hyvin vaikeaksi toteuttaa. Eurooppalaiset ovat vaarassa unohtaa menneet opetukset: vain yhteistyöllä heillä voi olla toivoa oman tulevaisuutensa muokkaamisessa. Britit jo unohtivat nämä - voisivatko euroihmiset muistaa menneen ja toimia.