Sijoitusstrategiasi?

Kuukausisijoitetaan pienikuluisiin rahastoihin. Rahastoja 7 kpl: suomi, eurooppa, usa, aasia ilman japania, japani, kehittyvät markkinat, maailma. Hieman eri painoilla. Mahdollisimman yksinkertaista ja suhteellisen riskitöntä. Sekä alueellinen että ajallinen hajautus.

Lähes kaikki omaisuus on kuitenkin kahdessa kiinteistössä. Niitä ei ole hankittu sijoittamiskulmalla. Toinen voi tuottaa joskus jättipotin, jos lähitaajama laajenee tännepäin ja tuosta pääsee myymään n. 50 omakotitonttia. Toisesta taas on pientä vuokratuottoa oman käytön ohella.

Osakesijoitukset jakautuvat mentaalisessa kirjanpidossani kahtia; tällä hetkellä puolet osakesijoituksista on buy & hold –tyylisissä osinkosijoituksissa ja toinen puolikas spekulatiivisemmassa portfoliossa.

Osinkosijoituksista omistusaika mitataan useissa vuosissa ja firmat ovat varsin kypsään vaiheeseen edenneitä pomminvarmoja osinkokoneita - tyyppiesimerkkeinä voi mainita Sammon tai Johnson & Johnsonin. Osinkosijoituksiin pyrin sisään maltillisen arvostuksen aikoihin ja osinkotuoton yms. peruskriteerien lisäksi arvostan yhtiölle pelivaraa tarjoavaa osingonjakosuhdetta. Myös rahastosijoitukset Seligsonilla voi laskea näiden osinkosijoitusten joukkoon. Periaatteessa tämä osuus salkustani on portfolioni bread & butter, jota sitten muilla sijoituksilla höystetään.

Höystö- eli spekulatiivisen salkun puolella harrastankin swingailua, erikoistilanteita ynnä muuta sellaista, missä voin hyödyntää kokemustani. Hyvä esimerkki on viimeaikaisiin Kauppalehden ”päivän osake” -pumppauksiin osallistuminen tai ryvettyneen Facebookin ostaminen Cambridge-skandaalin pohjilta. Mentaaliset salkkurajat ovat joskus häilyviä - esimerkiksi Incapia ostin vuosi sitten nimenomaan swing trade –aikomuksella, mutta en halunnutkaan luopua lapusta ja osakkeen voineekin pian laskea osinkosalkun puolelle.

Osake- ja rahastosalkku on toistaiseksi velaton, mutta tulen hyödyntämään vipua seuraavassa selkeässä markkinakorjauksessa. Vielä muutama vuosi sitten salkussani oli kahtakymmentä osaketta, mutta olen pienentänyt määrällistä hajautusta lähemmäs kymmentä. Pientä maantieteellistä hajautusta tulee luonnostaan. Sijoituskohteiden valinnassa olen kokemuksen myötä alkanut painottaa kaikkien tuntemien isojen osingonmaksajien sijaan enemmän kasvupotentiaalia omaavia nousukkaita tai tutkan alapuolella seilaavia small cap –osakkeita.

Osake- ja rahastosijoitusten lisäksi portfolioon kuuluu niin vertaislainausta, kryptoja kuin kiinteistöjä, mutta näistä jossain toisessa yhteydessä.

Periaatteena pitää noin 50% irtorahasta kerryttävissä ETF:ssä, joista toivon mukaan 20v päästä pääsee käyttämään hankintameno-olettamaa. 50% on "pelirahaa", joka on tilanteesta riippuen käteisenä tai pörssissä/kryptoissa. Tavoite pitää noin 5-10% paino kryptoissa. Muuten rahoille etsitään vain +EV kohteita. Tällä hetkellä mm. 20% kamux, 15% glaston, 6% kryptot, joista olen irrottamassa heti, kun näen suuremman potentiaalin jossain. Lisäksi on tylsiä kuten Ålandsbanken. Irtorahan lisäksi 2 huoneistoa, joista toinen vuokralla ja toinen omassa asuinkäytössä. Irtorahan määrä on todella pieni vs huoneistot, mutta kaikki talouden ylijäämä laitetaan "irtorahoihin".

Uusi keskustelija esittäytyy. Nimimerkkini kuvaa koulutustani ja työtäni, jonka nojalla numerodata ei tunnu pelottavalta, vaan päinvastoin tehokkaalta tavalta kuvata tapahtumia.

Sijoitusuraa on takana vaihtelevasti markkinoilla ja sieltä pois heiluen jo 1980-luvun ylikorkotalletuksista lähtien. Sitten salkussa oli "joitain osakkeita", kunnes vuosituhannen alkupuolella asuntolainan loputtua alkoivat asuntolainan kokoiset kuukausierät sijoitusvakuutuksiin itselle ja Rouvalle ilman määriteltyä tavoitetta. Noin 10 vuotta sitten mylläsin "jotain osakkeita" Talvivaarasta lähtien sisältäneen salkun Saarion, Erolan ja Malkielin opeilla uuteen malliin, eli Seligsonin kolme mannerta + Top 25 Brands + Top 25 Pharma + itse manageerattu Suomi-salkku, joita poimitaan kestävän osinkotuoton perusteella.

Verotuksen muuttuessa vuoden 2020 alussa oma pääoma siivottiin sijoitusvakuutuksista ulos jo viime vuonna. Se raha kaadettiin saman tien takaisin pääosin Seligsonin osakerahastoihin ja pieni nurkka myös Suomi-osakkeisiin. Tämän vuoden alusta lähtien käynnistyi muutaman vuoden ohjelma, jonka aikana myös verokuoriin kertynyt tuotto vedetään pala kerrallaan näihin kahteen paremmin tuottaneeseen kohteeseen sellaisina osina, että tuoton realisointi pysyy osingot huomioon ottaen pienemmällä veroprogressiolla vaikkei romahtusta tulisikaan.

Viimeiset 10 vuotta on sijoittamisella ollut selvä tavoite, joka on jatkuva osinkovirran kasvu tavoitteena jäädä eläkkeelle suunnilleen samoilla tuloilla kuin työvuosinakin. Seligsonin rahastot ovat tässä vaiheessa tietenkin kasvurahastoja, mutta tuoton ulos maksun koittaessa on vaihtoehtoina muuttaa ne tuottorahastoiksi verovelkaa realisoimatta tai myydä paloina verotusta optimoiden.

Salkussa on muutamia moduleita varattuna erilaisiin erikoistilanteisiin. Kummallakin on Seligsonilla myös hieman vuoden osinkosummaa suurempi korkorahastoerä, jonka voi likvidoida osakepainon nostamiseksi sataan sitten kun TV-uutisissa kerrotaan, että koko maailma hajoaa käsillä olevaan lamaan. OMX25H ETF:t eivät ole enää vuosiin maksaneet osinkoa, mutta niitä voi likvidoida tilille tulevaa osinkoa pienentämättä sitten kun talo tarvitsee isompaa remppaa, eikä Rouva uskalla enää päästää minua katolle sitä tekemään.

Minua nuoremman ja pienipalkkaisemman Rouvan osalta olen melko toiveikas hänen tulotasonsa pienestä kasvusta työeläkkeellä + osingoilla, mutta omalta osaltani menee aivan kalkkiviivoille, jos edes saavutan työvuosien nettotulojani eläkkeellä. Kävi miten kävi, mukavampaan suuntaan se vuoden osinkotulo elämää silti säätää riippumatta siitä osuuko tasan työvuosien tuloihin vai ei?

Siihen saakka osakkeita ostetaan lisää joka vuosi ainakin brutto-osingoilla, siis vähintään osinkoveron verran palkasta lisäten. Ostoja ja myyntejä tehdään myös tilanteen mukaan, vaikka en aktiivisesti kauppaa käykään. Myyntitoimari merkitsee tyypillisesti virheen myöntämistä, joko minun tai omistamani yhtiön johdon. Nyt olen tosin tulossa joidenkin yritysten osalta tilanteeseen, jossa aiempi ostoperusteeni joillekin osakkeille on vuosien myötä kadonnut, joten etsin tilaisuutta vaihtaa hevosta, mutta kuuntelen tulostiedot loppuun saakka ennen sitä.

Sijoitushorisontin peräseinä on siinä, että maksamme (rahasto)salkkujen verovelan tuhkauurnasta. Siihen saakka meillä lainassa oleva maksamaton vero saa maksaa meille osinkoa lisäeläkkeenä. Lastemme kanssa tulemme toimeen mitä mainioimmin, mutta testamentilla säädämme lakiosan ylittävän osuuden ristiin puolison hyväksi. Jääpä kumpi tahansa meistä aikanaan yksin, hänelle tulee maksimihyöty yhdessä koottujen säästöjen tuotoista ja todellinen perinnönjako tehdään vasta meidän kummankin jälkeemme. Luotan ammattiinsa jo työllistyneiden ja suunnilleen ensimmäisestä palkastaan osakerahasto- ja ETF kuukausieränsä aloittaneiden lasten olevan siinä vaiheessa täysin valmiita hallinnoimaan perintöään (olisivat sitä jo nyt).

Meillä on aikanaan laskettu paperilla lasten kanssa lukusarjoina korkoa korolle 6.7 % vuodessa vaikutus 10 ja 20 vuoden ajalle. Itse laskettu havainto on selvästi mennyt perille. Kenelle voin valittaa (omien vanhempieni lisäksi) siitä, ettei minulla kukaan lasketuttanut maailman kahdeksatta ihmettä auki ennen kuin luin siitä itse vasta aikuisena? 

Tervetuloa, hyvä ensimmäinen ja kattava avaus! Korkoa korolle yhdistettynä kasvavaan verovelkaan on kiva yhtälö, kuk voi valtion rahoilla kerryttää pääomaa osinkojen ja arvonnousun muodossa. 
 

Omalta osalta strategia perustuu contraamiseen, mutta ennen kaikkea fundamenttianalyysiin. Suurin osa ajasta kuluu kyllä laadulliseen analyysiin scuttlebutt-metodilla. Hyvin on palvellut so far sekä itseäni, että sijoittajia. Nousumarkkinassa indeksien biittaus on vaikeaa, mutta suunnan kääntyessä ihmiset kääntää fokuksen säännönmukaisesti kasvusta takaisin kassavirtoihin.