SaiPan neljännentoista peräkkäisen voiton jälkeen on hyvä hetki toisella rintamalla hyökätä tuulimyllyjä vastaan. Haluaisin nimittäin pörssiyhtiöiden kertovan velkoja järjestellessään, mihin hintaan rahaa saatiin sisään. Joku siviili voisi helposti luulla, että ei ole paljon pyydetty. Mutta kun on lukenut pörssitiedotteita kohta 40 vuotta, tietää olevansa Don Quijotena liikenteessä.
Empiiristen tutkimusteni perusteella pörssiyhtiöt pyrkivät tiedotteissaan sisukkaasti käyttämään mahdollisimman elämälle vierasta kieltä ja siinä sivussa hyppäämään säätelyriman yli mahdollisimman matalalta. Tähän käytäntöön muutosten saaminen on yhtä helppoa kuin rakennella Lappeenrantaan SM-liigaa johtava joukkue.
Tällä viikolla
Citycon järjesteli velkojaan
Kaupunkihuijari ostaa kohta erääntyviä turskalainojaan (=Norjan kruunuissa otettuja) takaisin. Tiedote epäilemättä täyttää sääntelyn vaatimukset. Sen yli voi hypätä ja vilkuilla vähän boldattuja kohtia.
Citycon Oyj (“Citycon”) julkistaa tytäryhtiönsä Citycon Treasury B.V.:n liikkeeseen laskemien, syyskuussa 2025 erääntyvän 1,4 miljardin Norjan kruunun määräisen joukkovelkakirjan, jonka korko on 3,900 % (ja jonka ulkona oleva pääoma on 1,3 miljardia Norjan kruunua) (ISIN NO0010744139) ja syyskuussa 2025 erääntyvän miljardin Norjan kruunun määräisen joukkovelkakirjan, jonka korko on 2,750 % (ja jonka ulkona oleva pääoma on miljardi Norjan kruunua) (ISIN NO0010805898) (jäljempänä "Joukkovelkakirjat"), haltijoille tarjouksen myydä kaikki tai osa Joukkovelkakirjoistaan Cityconille käteistä vastaan kiinteisiin ostohintoihin, jotka ovat vastaavasti 99,75 % ja 99,17 % (”Ostohinnat”), Joukkovelkakirjojen nimellisarvosta lisättynä kertyneillä ja maksamattomilla koroilla Joukkovelkakirjojen ehtojen mukaisesti (jäljempänä "Ostotarjous"). Ostotarjouksessa tarjottavat Ostohinnat vastaavat Joukkovelkakirjojen ehtojen mukaisia täyden korvauksen lunastusoptioita, jos kyseisiä Joukkovelkakirjojen ehtojen mukaisia lunastusoptioita olisi käytetty tämän tiedotteen päivämääränä. Joukkovelkakirjat ostetaan takaisin tämän pörssitiedotteen liitteenä olevassa 3.12.2024 päivätyssä Ostotarjousmuistiossa esitettyjen ehtojen mukaisesti (jäljempänä "Ostotarjousmuistio").
Citycon tarjoaa siis bondeistaan alle nimellishinnan, ne ovat nuo 99,75% ja 99,17%. Sitten kerrotaan niiden kuponkien olevan 3,9% ja 2,75% ja lainojen olevan joka tapauksessa erässä ensi syyskuussa. Näistä tiedoista voisi laskea mihin efektiiviseen tuottoon Citycon kelaa lainojaan takaisin, ellei lainoissa ole mitään erikoisehtoja.
Toisaalta yieldin voisi myös tiedotteessa kertoa! Tähän ei varmasti ole mitään sääntelyestettä.
Varsinkin kun Citycon samaan aikaan hakee markkinoilta vihreää rahaa näiden bondien ostamiseen. Tiedotteen voi taas sivuuttaa.
Citycon-konserni on onnistuneesti saattanut päätökseen 350 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan (”Laina”) tarjoamisen. Lainan liikkeeseenlaskijana toimii Citycon Treasury B.V. ja takaajana Citycon Oyj. Euromääräisen vakuudettoman senioriehtoisen kiinteäkorkoisen Lainan maturiteetti on 5,25 vuotta ja eräpäivä 11.3.2030, ja sille maksetaan kiinteä 5.000 %:n kuponkikorko.
Laina lasketaan liikkeeseen Citycon Treasury B.V.:n 29.11.2024 päivätyn 2 500 000 000 euron EMTN-ohjelman alla. Citycon Treasury B.V. tulee hakemaan Lainan listalleottoa Irlannin pörssin (Euronext Dublin) viralliselle listalle ja sen ottamista kaupankäynnin kohteeksi kyseisen pörssin säännellyllä markkinalla. Standard & Poor’s, tulee myöntämään Lainalle luottoluokituksen, joka on linjassa Cityconin yleisen luottoluokituksen kanssa.
Lainasta saatavat nettotuotot käytetään Citycon-konsernin olemassa olevien tiettyjen Norjan kruunun määräisten joukkovelkakirjojen ostamiseen sen mukaisesti kuin niitä on pätevästi tarjottu ja hyväksytty ostettavaksi Cityconin 3.12.2024 julkistaman ostotarjouksen mukaisesti. Lisäksi Lainasta saatavat nettotuotot käytetään muilta osin Citycon-konsernin olemassaolevien velkojen takaisinmaksuun sekä sellaisiin konsernin yleisiin yritystoimintaan liittyviin tarkoituksiin, jotka täyttävät Cityconin vihreän rahoituksen viitekehyksen vaatimukset.
Cityconin vihreän rahoituksen viitekehys kuvastaa käytäntöjä, jotka tukevat siirtymistä kestävään ja vähäpäästöiseen talouteen vihreiden kiinteistöjen kehittämisen kautta. Viitekehystä voidaan soveltaa vihreiden kiinteistöjen rahoitukseen ja uudelleenrahoitukseen hankkeissa, jotka liittyvät vihreisiin rakennuksiin, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan tai jätehuoltoon.
”Olemme tyytyväisiä tämän joukkovelkakirjalainan menestykseen markkinoilla. Joukkovelkakirjalainan kysyntä oli vahvaa ja laina ylimerkittiin noin kymmenkertaisesti, jonka myötä päätimme kasvattaa joukkovelkakirjalainan suuruutta 300 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan euroon. Saimme myös tiukennettua joukkovelkakirjalainan alkuperäistä ajateltua hintaa -55:llä korkopisteellä. Tämä korostaa laatuamme velkasijoituskohteena ja osoittaa kykymme kerätä rahoitusta markkinoilta. Menestyksekkään liikkeellelaskun seurauksena velkojemme maturiteettiprofiili paranee merkittävästi sekä uudelleenrahoitusriskimme pienenee, sillä käytämme joukkovelkakirjalainan nettotuotot lähiaikoina erääntyvän velan takaisinmaksuun mukaan lukien vuonna 2025 erääntyvien Norjan kruunun määräisten joukkovelkakirjalainojen takaisinmaksuun”, toteaa Cityconin talousjohtaja, Eero Sihvonen.
Joku äkkinäinen saattaa vängätä, että tiedotteessahan kerrotaan kuponkikorko 5.000%. Voisihan se olla niinkin, mutta yleensä näissä myydään johonkin 100.000%:sta poikkeavaan emissiohintaan, jolloin kuponkikorko ei kerro ainakaan koko totuutta. Kun emissiohintaa ei kerrota, luoton hinnasta tiedetään vain, että se oli 55 korkopistettä (=0,55%-yksikköä) halvempaa, kuin talousjohtajien hautausmaalta takaisin riviin haettu Eero Sihvonen odotti.
Tällä kertaa tuotto oli lähellä kuponkikorkoa. Citykanin sijoittajasuhteiden mukaan yield oli 5,15%. Miksi tämä piti erikseen kysyä, beats me.
Pidin yieldiä semihyvänä uutisena, vakuudetonta lainaa vähän vaille kolmen pinnan marginaalilla Suomen valtion viisivuotiseen. Lisäksi helmikuussa kaneja ruokittiin 6,5%:n vihreällä bondilla. Jos uuden velkarahan hinta laskee 1,5-prosenttiyksikköä, voidaan todeta velkamarkkinakehityksen olleen ainakin oikeansuuntaista.
Hyvinä aikoina spreadi valtion lainoihin on ollut Cityconin lainoille paljon kapeampikin, mutta juuri nyt emme elä kaikkein hurjimman kulutusjuhlan aikoja.
Vieraan rahan hinnan merkitys kiinteistösijoitusyhtiölle
Kiinteistösijoittaminen on promillepeliä. Kovin isoissa promilleissa ei kannattaisi siis ostoksia tehdä. Lisäksi olisi hyvä rakennella sellaisia portfolioita, joissa kiinteistöt tuottavat korkeampaa prosenttia kuin mitä vieraasta pääomasta maksetaan. Muuten oman pääoman tuotto vivuttuu väärään suuntaan.
Joten olisi hyvinkin tärkeää tietää, mihin hintaan kiinteistökioski lainaa saa. Silläkin on tietysti merkitystä, minkälaisia lainoja taseesta löytyy. Mutta vielä suurempi merkitys on, minkälaisiin lainoihin yhtiön tase lähivuosina on rullautumassa. Tässäkin asiassa on hyvä tähystellä enemmän eteen- kuin taaksepäin.
Cityconin kaikkien kiinteistöjen tuottovaade on 6,0% ja se saa lainaa pitkästä aikaa tätä halvemmalla, hyvä hyvä.
Asiaan liittyvässä matematiikassa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, ovatko kiinteistöjen nettotuotot kasvussa ja mikä on pörssikurssin tarjoama implisiittinen (=johdettu) tuotto yhtiön kiinteistöille. (Implisiittinen tuotto lasketaan yhtiön nettotuotot per yritysarvo. Yritysarvo on taas markkina-arvo lisättynä nettoveloilla.)
Kymmenkertainen ylimerkintä, pthyi!
Cityconin hehkuttavalle tiedotuspolitiikalle tavanomaiseen tyyliin tiedotteessa kehuttiin ”kymmenkertaisella ylimerkinnällä”. Siis mitä? Olisiko siis samaan hintaan saatu myytyä kymmenkertainen määrä? Ja jos näin, miksei sitten myyty yhtiön kannalta vähän paremmalla hinnalla? Vähän epäilen, että tarjouksia tuli tosiaan kymmenkertainen määrä, ja parhaaseen desiiliin tarjouksessaan yltäneet saivat kamansa. Muut taas olisivat halunneet enemmän tuottoa.
Hyvä kuitenkin, että yrityslainamarkkinat ovat taas stabiloitumaan päin.
Toivottavasti yhä useampi pörssiyhtiö laittaa lainojensa yieldin tiedotteisiinsa näkymään. Tai että joku selittää miulle, että olen ymmärtänyt bondimarkkinat täydellisen väärin.
Tosin Kesko lupasi korjata asian, kun sinne asiasta vinguin. Joskus kitinäkin kannattaa.
P.S. Toinen elämää suurempi asia olisi saada IPO-esitteisiin yhtiön markkina-arvo, jos anti tulee täysin merkityksi. Tästä olen vääntänyt yli yhden geelitukan kanssa, eivätkä aina ole edes olleet samaa mieltä.
En ole varma onko lähetykseni ollut huono vai vastaanottimien antenni matalalla, koska juuri onnistuvan annin jälkeistä tilannetta kannattaisi spekulantin tarkastella. Jos näyttää siltä, ettei anti mene täyteen, siihen ei ole ulkopuolisella mitään taloudellista syytä osallistua.
P.P.S. Miulla on sylissä sekä reippaasti Cityconin osaketta että jonkun verran hybridejäkin. Kokonaispositio on enemmän kuralla kuin ilkeän lapsille tunnustaa.
