Bank of American strategin Michael Hartnettin joulukuun puolivälissä antama myyntisignaali osui nappiin ja S&P500-indeksi on sen jälkeen lasketellut alas lähes kymmenen prosenttia ennen viime viikon pomppua. Indeksi tuli kymmenen prosenttia alas 20 päivän aikana, mikä on viidenneksi nopein korjaus 75 vuoteen. Nopein kymmenen prosentin korjaus tapahtui pandemian aikaan kahdeksassa päivässä.
Hartnett ei myyntisignaalista huolimatta suostunut shorttaamaan osakemarkkinaa, sillä mies ei uskonut karhumarkkinan alkamiseen jenkkiosakkeille. Samalla hän muistutti, että “markkinat lopettavat panikoimisen, kun päätöksentekijät aloittavat panikoimisen”. Myös tämä mahdollisesti osui osittain toteen Fedin viime viikolla lopettaessa taseensa supistamisen lähes kokonaan.
Trumpin hallinnon huomatessa osakemarkkinoiden laskun potentiaalisesti lisäävän taantuman uhkaa Hartnett uskoo, että osakkeiden hintojen lasku voi provosoida käänteen kauppa- ja rahapolitiikassa osakkeiden hintoja tukevampaan suuntaan.
Osakemarkkinoiden dippejä historiallisesti tutkittaessa BofA-strategi kertoo S&P500-indeksin olevan houkuttelevalla ostotasolla 5 300 pisteessä, sillä “BofA FMS-käteisen määrä nousi yli neljään prosenttiin, High Yield-spreadit lähenevät 400 korkopistettä ja osakkeiden myynti kiihtyy.”
Hartnerttin mukaan hän jätti shorttaamatta, sillä BofA:n Fund Manager Surveyn (julkaistiin maaliskuun 18. päivä) käteistason noustessa 3,5 prosentista neljään prosenttiin olisi joulukuussa laukaistu myyntisignaali vanhentunut ja suurin osa korjauksesta olisi ohi.
Juuri näin myös tapahtui ja Hartnettin tuoreessa raportissa kerrottiin rahastonhoitajien käteistason nousseen 4,1 prosenttiin, mikä merkitsee suurinta nousua käteisallokaatiossa sitten maaliskuun 2020 ja täten miehen joulukuussa antama myyntisignaali on ohi.
Toisin sanoen, huolimatta sakkaavasta osakemarkkinasta, ammattisijoittajat eivät ole shorttina globaaleihin tai amerikkalaisiin osakkeisiin.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että korjaus olisi jo täysin ohi. Viime viikolla Hartnett kehotti “ostamaan S&P500-indeksiä 5 300 pisteen tasolla, kun BofA FMS-käteistaso nousee yli neljän prosentin, High Yield-spreadit lähestyvät 400 korkopistettä ja osakkeiden outflow kiihtyy. Käteisallokaation taso on noussut yli neljään prosenttiin, mutta muut signaalit eivät ole vielä toteutuneet.
Epävarmuus on tällä hetkellä merkittävä markkinoita yhdistävä tekijä ja Hartnett jatkaa raportissaan, että jopa kyyhkysmäinen Fedin lausunto viime viikolla onnistui hämmentämään markkinoita: “Kaksivuotinen Treasury-yield treidasi kuten Fed olisi kyyhkysmäinen, mutta dollari treidasi haukkamaisen Fedin tyyliin. Tällainen price action pakottaa riskinottajat pysymään kaukalon laidalla.”
BofA:n Hartnett huomauttaa, että tällä viikolla on S&P500-indeksin pandemian aikaisen, viisi vuotta sitten tapahtuneen, 2 222 indeksipisteeseen pohjan vuosipäivä. Viimeisen viiden vuoden aikana USA:n nimellinen BKT on noussut 50 prosenttia, mistä voidaan kiittää 65 prosentin nousua Yhdysvaltojen liittovaltion kulutuksessa. Tämä johti sekä Main Streetin että Wall Streetin inflaatioon ja Treasury-bondien hintojen romahtamiseen.
Tulevaisuuteen katsottaessa Hartnett ennustaa seuraavan viiden vuoden tulevan olemaan liiallisen taloudellisen inflaation aikaa Kiinassa, Japanissa ja Euroopassa, mutta sen vastapuolena toimii disinflaatio rapakon takana. Tästä johtuen Hartnett aikoo olla isosti longina bondeihin (US Treasuryt), kansainvälisiin osakkeisiin ja kultaan.
Lisäsyy varovaisuudelle amerikkalaisten osakkeiden suhteen on se, että amerikkalaisten kuluttajien piina on vasta alkamassa, Hartnett jatkaa. Viimeisten vuosien ylenpalttinen kulutus jenkkikuluttajien toimesta rahoitettiin osittain amerikkalaisten osakkeiden suurilla nousuprosenteilla. USA:n kotitalouksien varallisuus nousi noin yhdeksällä biljoonalla dollarilla 56 biljoonaan taalaan vuonna 2024, mutta Hartnett ennustaa varallisuuden kutistuvan 3 biljoonalla dollarilla tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Samanaikaisesti USA:n talous-, raha- ja kauppapolitiikka ovat tällä hetkellä haukkamaisia, minkä takia korkokäyrän odotetaan kääntyvän vielä kertaalleen.
Suurempaa kuvaa katsottaessa Hartnett analysoi Q1 osakehintojen katalyyttien olleen DeepSeek ja DOGE, ei tariffit. Toisin sanoen, johtuen kiinalaisten ja saksalaisten osakkeiden noususta yli kahdellakymmenellä prosentilla sitten jenkkivaalien ja kansainvälisten osakkeiden ostokarkeloissa…
…ei kukaan tosiasiassa usko, että kauppasota johtaisi taantumaan tai osakkeiden karhumarkkinaan.
Huhtikuun 2. päivän tariffien määräaika lähestyy nopeasti ja se alkaa vaikuttaa globaaliin makrodataan. Kanadassa pienten yritysten optimismi on vajonnut kaikkien aikojen alimpaan tasoonsa…
…kun tariffien odotetaan nousevan 2-3 prosentin tasolta yli kymmeneen prosenttiin.
Hartnett päättää taktisen raporttinsa mainitsemalla “bondit ja kulta ovat vähemmän haavoittuvia ‘tariffipandemialle’ kuin amerikkalaiset ja kansainväliset osakkeet”. Hän lisää: “Kaikki odottavat huhtikuun 2. päivän olevan piikkipäivä tariffeille, mutta se tulee riippumaan pitkälti siitä, kenen kanssa hän pelaa golfia huhtikuun ensimmäisenä päivänä.”
