8.6.2023 - 10:21

Innilator

+82
Liittynyt:
17.9.2021
Viestejä:
347

Niinpä wrote:

Innilator wrote:

Ihan voi käyttää verottajan määrittelemää matemaattista arvoa, sitä ennen kannattaa tyhjentää tasetta niin plajon kuin pystyy.

Mihin tämä perustuu, että voi käyttää matemaattista arvoa? Matemaattinen arvo voi poiketa huomattavasti käyvästä arvosta - se voi olla vaikka 0 yhtiön arvon ollessa vaikka miten korkea - eikä oikein ole linjassa sen lähtökohdan kanssa, että kaikki lähipiiritransaktiot tulisi toteuttaa markkinaehdoin.
Myös oikeuskäytäntö vaikuttaisi olevan nopealla silmäyksellä eri mieltä linjauksestasi, esim. Ratkaisussa KHO 2009:66 verovelvollinen myi omistamansa toisen osakeyhtiön osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle alihintaan. Luovutuksen katsottiin olevan apporttiin verrattava sijoitus, minkä vuoksi osake­yhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi tuli katsoa luovutettujen osakkeiden käypä arvo luovutushetkellä.

https://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2009/200901634 

Tässä tapauksessahan ennakkopäätöksen hakijat olivat itse ilmoittaneet kauppahinnan olevan alempi kuin käypä arvo, ei kannata ihmetellä lopputulosta. 

Käypä arvo on listaamattomassa yrityksessä haastavaa määrittää, varsinkin jos on kyse yhden yrittäjän yhtiöstä. Itse olen sekä lahjoittanut henk.koht. omistamani osakkeet holding-yhtiölle että myös myynyt/ostanut osakkeita matemaattiseen arvoon perustuen eikä verottajalla ollut huomauttamista.

0
0
8.6.2023 - 18:10

Niinpä

+14
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
13

Innilator wrote:

Tässä tapauksessahan ennakkopäätöksen hakijat olivat itse ilmoittaneet kauppahinnan olevan alempi kuin käypä arvo, ei kannata ihmetellä lopputulosta. 

Käypä arvo on listaamattomassa yrityksessä haastavaa määrittää, varsinkin jos on kyse yhden yrittäjän yhtiöstä. Itse olen sekä lahjoittanut henk.koht. omistamani osakkeet holding-yhtiölle että myös myynyt/ostanut osakkeita matemaattiseen arvoon perustuen eikä verottajalla ollut huomauttamista.

Tapauksesta saatava oikeusohje on jokatapauksessa nähtävissä jo tiivistelmästä: "Kun A, B ja C myivät omistamansa X Oy:n osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle käyvän arvon alittavaan hintaan, luovutusten katsottiin olevan apporttiin verrattavia sijoituksia"

Toki on mahdollista tehdä noita lahjoituksia vaikka mihin arvoon, mutta ei siitä luottamuksen suojaa kyllä saa yhtään ettei verottaja ole asiasta huomauttanut, ellet sitten ole nimenomaisesti saattanut asiaa verohallinnon ratkaistavaksi esim. ennakollisessa keskustelussa tai ennakkoratkaisuhekamuksella tai jollei verohallinto ole asiaa tarkastanut verotarkastuksen yhteydessä.

1
0
8.6.2023 - 18:37

Innilator

+82
Liittynyt:
17.9.2021
Viestejä:
347

Niinpä wrote:

Innilator wrote:

Tässä tapauksessahan ennakkopäätöksen hakijat olivat itse ilmoittaneet kauppahinnan olevan alempi kuin käypä arvo, ei kannata ihmetellä lopputulosta. 

Käypä arvo on listaamattomassa yrityksessä haastavaa määrittää, varsinkin jos on kyse yhden yrittäjän yhtiöstä. Itse olen sekä lahjoittanut henk.koht. omistamani osakkeet holding-yhtiölle että myös myynyt/ostanut osakkeita matemaattiseen arvoon perustuen eikä verottajalla ollut huomauttamista.

Tapauksesta saatava oikeusohje on jokatapauksessa nähtävissä jo tiivistelmästä: "Kun A, B ja C myivät omistamansa X Oy:n osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle käyvän arvon alittavaan hintaan, luovutusten katsottiin olevan apporttiin verrattavia sijoituksia"

Toki on mahdollista tehdä noita lahjoituksia vaikka mihin arvoon, mutta ei siitä luottamuksen suojaa kyllä saa yhtään ettei verottaja ole asiasta huomauttanut, ellet sitten ole nimenomaisesti saattanut asiaa verohallinnon ratkaistavaksi esim. ennakollisessa keskustelussa tai ennakkoratkaisuhekamuksella tai jollei verohallinto ole asiaa tarkastanut verotarkastuksen yhteydessä.

Toki katsottiin, koska ”Hakemuksen mukaan vastike mahdollisesti alittaisi osakkeiden käyvän hinnan.”.

Olisi kannattanut perustella vastike vaikka useamman vuoden matemaattisen arvon keskiarvon mukaan.

0
0
8.6.2023 - 19:26

Bingo53

+3406
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2270

Holdariko wrote:

Mikä on paras tapa siirtää listaamattoman yhtiön osakkeita (n. 15% osakekannasta) henkilökohtaisesta omistuksesta sijoitusyhtiön nimiin mahdollisimman pienillä kuluilla?

***

Tarkoituksenmukaisinta voisi olla tehdä sijoitusyhtiössäsi osakepääoman korotus (oletan, että omistat yksin sijoitusyhtiösi) ja maksaa se apporttiomaisuudella, jonka muodostavat nämä listaamattoman yhtiön osakkeet.

Selvennykseksi: Apportti tarkoittaa muuna kuin rahasijoituksena yritykseen laitettua omaisuutta. Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Osakkeen merkintähinta voidaan maksaa apporttiomaisuutena osakeyhtiötä perustettaessa ja maksullisessa osakeannissa. Lisäksi apporttia on mahdollista käyttää, kun osakepääomaa korotetaan osakepääomasijoituksella.

Linkki: https://www.visma.fi/epasseli/kirjanpidon-sanakirja/a/apportti/

Listaamattoman yhtiön osakkeista sinulla on yhtenä arvoperusteena niiden hankintahinta.

Toinen on verottajan matemaattisesta arvosta listaamattomasta yhtiöstä laskema vertailuarvo. Kun vertailuarvoa lasketaan, nettovarallisuudesta vähennetään osinko, jonka yhtiö on päättänyt jakaa tilikaudelta. Vertailuarvo voi olla enintään 50 % suurempi kuin edellisen vuoden vertailuarvo. Muun kuin julkisesti noteeratun osakkeen vertailuarvo on verotuksessa julkinen tieto.

Listaamattomien yhtiöiden osakkeiden vertailuarvot löytyvät linkistä: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/tietosuoja-ja-julkisuus/verotuksen_julkiset_tiedo/muut_julkiset_tiedo/

Vuodelta 2022 listaamattomien yhtiöiden vertailuarvot löytyvät pdf-listasta (huomaa 37 Mt eli pitkä):
https://www.vero.fi/contentassets/d314a7a3512b42409e03fe7877998db6/verohallinto_osakkeen-vertailuarvo-verovuodelle-2022.pdf

Kolmas arvo on käypä arvo, jonka laskemiseen on useitakin menetelmiä - tuottoarvomenetelmä, yrityksen sustanssiarvo, markkinaperusteinen arvo jne. - hiukan riippuen siitä onko tarkoitus myydä yrityksen osakkeita ulkopuoliselle vai suvun kesken. Asiaan vaikuttaa myös hiljattain tekemäsi listaamattomien kauppa ja sen kauppahinta.

Holdariko wrote:

Miten käytännössä tulisi edetä, jos ajatuksena on myydä osakkeet yhtiölle B samalla hankintahinnalla, jonka olen itse osakkeista maksanut eli ei tulisi luovutusvoittoveroa ym. (arvo ei ole kasvanut, alkup. kauppa tehty jokunen kuukausi sitten).

Varainsiirtovero menee; ilmoituksen antaa ja veron maksaa ostaja eli tässä tapauksessa apportin saaja. Varainsiirtovero voi mennä myös osakeannissa saatavista osakkeista vaikkakin arvopaperin verolliseksi luovutukseksi ei katsota osakkeen uusmerkintää - kannattaa tarkistaa verottajalta.

Apporttisijoituksen rekisteröimistä varten yhtiö tarvitsee tilintarkastajan lausunnon

Jos osakeyhtiöön tehdään sijoitus apporttiomaisuudella, on yhtiön osakeantipäätöksessä mainittava apporttia koskeva määräys, jonka mukaan osakkeenmerkitsijällä on oikeus tai velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuudella. Osakeantipäätökseen on myös liitettävä selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus, sillä suoritettu maksu ja omaisuuden arvostamiseen liittyvät seikat ja arvostusmenetelmät.

Yhtiön hallitus on vastuussa apporttiselvityksen laatimisesta ja siitä, että se on laadittu osakeyhtiölain mukaisesti. Osakeyhtiölaki edellyttää, että tilintarkastaja antaa lausunnon yhtiön hallituksen laatimasta apporttiselvityksestä ja apporttiomaisuuden arvosta. Tilintarkastajan lausunto tulee liittää yhtiön kaupparekisteriin tehtävään rekisteri-ilmoitukseen.

Lausunto on hankittava riippumatta siitä, onko yhtiössä tilintarkastusvelvollisuutta vai ei.

Lisää aiheesta: https://www.hillaudit.fi/post/apportti-osakeyhtiossa

Kuluja tulee.

Nimimerkki kysyy myös kannattaisiko osakkeet lainata sijoitusyhtiölle ja nostaa tämän listaamattomasta saamat osingot velan maksuna. Kuulostaa keinotekoiselta ja kysymys onkin: mihin tässä sijoitusyhtiötä tarvitaan?

2
0
8.6.2023 - 20:51

Holdariko

+1
Liittynyt:
7.6.2022
Viestejä:
18

Kiitos perusteellisesta vastauksesta! Kyseisten osakkeiden ostoa varten on otettu lainaa ja lainan takaisinmaksu olisi nopeampaa tällä tavalla vrt. osinkojen nostaminen henkilökohtaisesti, jolloin osingoista joutuisi maksamaan veroja. 

Aluksi siis yhtiön tehtävänä ei olisi varsinainen sijoitustoiminta vaan eräänlaisena työkaluna toimiminen, joka mahdollistaa nopeamman velattomuuden ja tämän myötä sijoitustoimintaan keskittymisen. Onko apporttisijoitus siis ainoa tapa siirtää osakkeiden omistus yhtiölle vai voiko tehdä pelkästään lainana? Tarkoituksena ei sinänsä ole kasvattaa yhtiön varallisuutta vaan voi velkainen. 

0
0
9.6.2023 - 14:41

Bingo53

+3406
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2270

Holdariko wrote:

Kyseisten osakkeiden ostoa varten on otettu lainaa ja lainan takaisinmaksu olisi nopeampaa tällä tavalla vrt. osinkojen nostaminen henkilökohtaisesti, jolloin osingoista joutuisi maksamaan veroja.

***

Käsitelläänpä vähän veron maksua ja verosta vähennettävää

Nimimerkki on hakenut henkilökohtaista luottoa listaamattomien osakkeiden ostoa varten ja sillä, sekä omalla rahalla hankkinut listaamattomat osakkeet. Kauppa on tehty muutama kuukausi sitten eli ilmeisesti tämän vuoden puolella.

Nimimerkillä ei ole vielä tuloksia näiden osakkeiden osinkojen lopullisesta verotuksesta. Voi olla, että listaamaton yhtiö on jo maksanut osinkoja nimimerkille viime vuodelta, mutta niiden jakoa tulolajeihin ei vielä ole tiedossa. Asiaa olisi helpompi käsitellä numeroilla, mutta niitä ei nyt ole saatavilla.

Näiden johdosta verotuksellisesti edullisinta ratkaisua etsittäessä tulisi huomioida seuraavaa:

- osakkeiden hankkimiseen haetun luoton korot ovat vähennyskelpoisia osinkojen pääomatulosta ennen osinkojen veron laskemista henkilöverotuksessa

- verotus: Tuloverolain 58 §:n 1 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen.

- sijoitusyhtiö ei voi vähentää velkojen korkoja, koska ei ole luottoa nostanutkaan eli menettäisit hyödyn

Toinen puoli asiassa on luonnollisen henkilön osinkoverotus listaamattomista yhtiöistä:

- listaamattomasta yhtiöstä saamasi osinko verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona. Osa osingosta on verotonta.

- jos saamasi osingon määrä on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, puhutaan pääomatulo-osingosta.

Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, siitä

25 % on veronalaista pääomatuloa
75 % on verotonta tuloa.

Osingon 150 000 euroa ylittävästä osasta

85 % on veronalaista pääomatuloa
15 % on verotonta tuloa.

Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ei yhtiökohtainen.

Linkki: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/osingot-listaamattomasta-yhtiosta/

Aiheesta on monenlaisia kirjoituksia ja vaihtoehtoista käsitystä voi lukea vaikkapa linkistä: https://www.sijoittaja.fi/328522/listaamattomien-yritysten-osinkoverotus-yrittajat-maksavat-jopa-40-osinkoveroa/

Jos siirrät ostamasi listaamattomat osakkeet sijoitusyhtiöllesi apporttina, menetät todennäköisesti hankintaa varten otetun luoton koron verovähennysmahdollisuuden. Sijoitusyhtiösi toisaalta saa osingot listaamattomasta yhtiöstä verovapaana - "Yhteisön Suomesta saamat osingot eivät pääsääntöisesti ole veronalaista tuloa. Osingonsaajalle verovapaata tuloa ovat listaamattoman yhtiön jakamat osingot sekä listatun yhtiön toiselle listatulle yhtiölle jakamat osingot."

Linkki: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47901/osinkotulojen_verotu5/

Holdariko wrote:

Aluksi siis yhtiön tehtävänä ei olisi varsinainen sijoitustoiminta vaan eräänlaisena työkaluna toimiminen, joka mahdollistaa nopeamman velattomuuden ja tämän myötä sijoitustoimintaan keskittymisen. Onko apporttisijoitus siis ainoa tapa siirtää osakkeiden omistus yhtiölle vai voiko tehdä pelkästään lainana? Tarkoituksena ei sinänsä ole kasvattaa yhtiön varallisuutta vaan voi velkainen.

***

Tuloverolain mukaan osakaslainaksi voidaan katsoa rahalaina, jonka yhtiö on antanut sellaiselle luonnolliselle henkilölle, joka omistaa yhtiön osakkeista vähintään 10 % tai pitää hallussaan vastaavaa osuutta yhtiön äänimäärästä. Osakaslainasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös tilannetta, jossa yhtiön osakkeenomistaja antaa rahalainan yhtiölle. Tällöin yhtiön ja osakkaan välille tehdään lainasopimus tai velkakirja, jossa sovitaan lainan ehdoista, korosta ja takaisinmaksusta.

Osakkaan sijoitusyhtiölle antama laina on yleensä rahaa eikä muuta omaisuutta. Osakaslaina ja sen takaisinmaksu verovaikutuksineen ovat varsin karikkoinen vesi eikä siihen kannata tässä puuttua.

Velkakirja on hyvä laatia myös yhden omistajan tapauksessa, ettei Verohallinto vaan tulkitse tilannetta joksikin muuksi kuin lainaksi. Pahimmillaan voisi kuvitella tilanteen, jossa alkuperäinen ”laina” tulkittaisiin osakepääoman korotukseksi ja ”lainan” lyhennykset verotettaisiin osinkona. Linkki: https://sijoitusyhtio.net/sijoitusyhtio/osakaslaina/

Voihan se sijoitusyhtiö olla velkainen, mutta jollei sillä ole lainkaan varallisuutta (oma pääoma negatiivinen) se on asetettava selvitystilaan. Siitä seuraa kuluja niin paljon, että koko himmeli menee armottomasti pakkaselle.

Yleensä läpilaskutusyhtiöt puretaan verotuksessa, jos niiden ainoa tarkoitus on verojen välttäminen. Asiaan ottaa kantaa myös Osakeyhtiölaki, joka on yksiselitteinen asian suhteen.

Osakeyhtiön (ja varsinkin sijoitusyhtiön) toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

1
0
12.6.2023 - 15:41

tj_hodl

+1
Liittynyt:
15.7.2021
Viestejä:
11

Onko foorumilaisilla kokemusta pyöräedusta holdinyhtiön kautta? Varsinainen työsuhde on toiseen yritykseen, mutta olisin kiinnostunut hankkimaan pyörän holdarin kautta. 1200€/v saisi verovapaasti ja ymmärtääkseni tämän voisi vähentää kuluna esim. osinkotuloista?

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47886/luontoisedut-verotuksessa12/#11-polkupy%C3%B6r%C3%A4etu

0
0
13.6.2023 - 07:45

Saunatonttu

+52
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
71

Ei siinä estettä ole. 

Huomioi laskeva maksimihinta. Aluksi pystyi hankkimaan 6000€ fillarin, muttei enää ellei ole muuttunut (Tutkin asiaa kun tämä tuli mahdolliseksi mutten lopulta innostunut ostamaan).  

0
0
13.6.2023 - 09:09

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634

Saunatonttu wrote:

Huomioi laskeva maksimihinta. Aluksi pystyi hankkimaan 6000€ fillarin, muttei enää ellei ole muuttunut (Tutkin asiaa kun tämä tuli mahdolliseksi mutten lopulta innostunut ostamaan).  

Verottajan ohjeen mukaan edun maksimiarvo on 1200 € vuodessa, mutta etu voidaan jaksottaa viidelle vuodelle, eli tämän mukaan 6000 € hankintahinta olisi vielä ok. Mistä olet tuon tiedon saanut?

0
0
13.6.2023 - 09:16

Velho

+1778
Liittynyt:
26.6.2014
Viestejä:
634

tj_hodl wrote:

Onko foorumilaisilla kokemusta pyöräedusta holdinyhtiön kautta? Varsinainen työsuhde on toiseen yritykseen, mutta olisin kiinnostunut hankkimaan pyörän holdarin kautta. 1200€/v saisi verovapaasti ja ymmärtääkseni tämän voisi vähentää kuluna esim. osinkotuloista?

Etuhan on nimensä mukaisesti verovapaa, eli edun saaja ei voi vähentää sitä mistään. Sen sijaan työnantaja, joka pyörän hankkii, saa vähentää hankintahinnan omassa tuloverotuksessaan. Se vähentäisi siis holdingyhtiön verotettavaa tuloa. Tämä oletuksella, ettei tuota kuviota, jossa saisit vain luontoisetua, tulkittaisi ongelmalliseksi. Palkan saa kyllä maksaa kokonaan luontoisetuina, mutta taustalla pitäisi kait olla jonkinlainen työsuhde? Tämä ei liene ongelma, jos olet paperilla yhtiön toimitusjohtaja.

0
0
13.6.2023 - 11:15

Saunatonttu

+52
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
71

Velho wrote:

Saunatonttu wrote:

Huomioi laskeva maksimihinta. Aluksi pystyi hankkimaan 6000€ fillarin, muttei enää ellei ole muuttunut (Tutkin asiaa kun tämä tuli mahdolliseksi mutten lopulta innostunut ostamaan).  

Verottajan ohjeen mukaan edun maksimiarvo on 1200 € vuodessa, mutta etu voidaan jaksottaa viidelle vuodelle, eli tämän mukaan 6000 € hankintahinta olisi vielä ok. Mistä olet tuon tiedon saanut?

Lain tullessa voimaan 2021 siinä oli joku 5 vuoden määräaika jonka laki on voimassa. Muistan kaverini harmitelleen, ettei voinut ostaa kuin 5500€ pyörän kun ei ollut ajoissa liikkeellä. :)

Laitoin tuon "ellei ole muuttunut" disclaimerin juuri siksi että, tämä on voinut muuttua matkan varrella. Kaveri on sen verran pedantti että harvemmin tulkitsee pykäliä pieleen, mutta toki sekin on mahdollista...

0
0
13.6.2023 - 11:32

Saunatonttu

+52
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
71

Velho wrote:

tj_hodl wrote:

Onko foorumilaisilla kokemusta pyöräedusta holdinyhtiön kautta? Varsinainen työsuhde on toiseen yritykseen, mutta olisin kiinnostunut hankkimaan pyörän holdarin kautta. 1200€/v saisi verovapaasti ja ymmärtääkseni tämän voisi vähentää kuluna esim. osinkotuloista?

Etuhan on nimensä mukaisesti verovapaa, eli edun saaja ei voi vähentää sitä mistään. Sen sijaan työnantaja, joka pyörän hankkii, saa vähentää hankintahinnan omassa tuloverotuksessaan. Se vähentäisi siis holdingyhtiön verotettavaa tuloa. Tämä oletuksella, ettei tuota kuviota, jossa saisit vain luontoisetua, tulkittaisi ongelmalliseksi. Palkan saa kyllä maksaa kokonaan luontoisetuina, mutta taustalla pitäisi kait olla jonkinlainen työsuhde? Tämä ei liene ongelma, jos olet paperilla yhtiön toimitusjohtaja.

Pelkkä luontaisetu ei ole ongelmallinen, jos omistaa 100% (en muista tarkkaa rajaa mikä riittää) yrityksestä. Yrittäjä voi palkansaajasta poiketen nauttia luontaiseduista tai nosta km-korvauksia tai päivärahoja vaikkei hänelle makseta palkkaa.

Jos jokatapauksessa ostaa fillarin, niin se kannattaa ostaa firmalle. Tulos pienenee 1200€ eli säästöä tulee 240€. Toki kassasta lähtee tämä 1200€ jolla on jokin vaihtoehtoiskustannus.  Ja jos joka tapauksessa nostat yrityksestä rahaa, säästyy tässä marginaaliveroprosentin verran. Hyöty on tapauskohtaista.

1
0
13.6.2023 - 16:52

tj_hodl

+1
Liittynyt:
15.7.2021
Viestejä:
11

Saunatonttu wrote:

Velho wrote:

tj_hodl wrote:

Onko foorumilaisilla kokemusta pyöräedusta holdinyhtiön kautta? Varsinainen työsuhde on toiseen yritykseen, mutta olisin kiinnostunut hankkimaan pyörän holdarin kautta. 1200€/v saisi verovapaasti ja ymmärtääkseni tämän voisi vähentää kuluna esim. osinkotuloista?

Etuhan on nimensä mukaisesti verovapaa, eli edun saaja ei voi vähentää sitä mistään. Sen sijaan työnantaja, joka pyörän hankkii, saa vähentää hankintahinnan omassa tuloverotuksessaan. Se vähentäisi siis holdingyhtiön verotettavaa tuloa. Tämä oletuksella, ettei tuota kuviota, jossa saisit vain luontoisetua, tulkittaisi ongelmalliseksi. Palkan saa kyllä maksaa kokonaan luontoisetuina, mutta taustalla pitäisi kait olla jonkinlainen työsuhde? Tämä ei liene ongelma, jos olet paperilla yhtiön toimitusjohtaja.

Pelkkä luontaisetu ei ole ongelmallinen, jos omistaa 100% (en muista tarkkaa rajaa mikä riittää) yrityksestä. Yrittäjä voi palkansaajasta poiketen nauttia luontaiseduista tai nosta km-korvauksia tai päivärahoja vaikkei hänelle makseta palkkaa.

Jos jokatapauksessa ostaa fillarin, niin se kannattaa ostaa firmalle. Tulos pienenee 1200€ eli säästöä tulee 240€. Toki kassasta lähtee tämä 1200€ jolla on jokin vaihtoehtoiskustannus.  Ja jos joka tapauksessa nostat yrityksestä rahaa, säästyy tässä marginaaliveroprosentin verran. Hyöty on tapauskohtaista.

Joka tapauksessa tulen sieltä nostamaan rahaa ja olen tosiaan varsinaisessa työsuhteessa eri yrityksessä (saan sieltä palkkaa). Omistan 100% holdingyhtiöstä, mutta yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa.

EDIT: ja tuolla vähennyksellä tarkoitin juurkin, että holdinyhtiölle se on kulu joten voin vähentää sen tuloista.

0
0
13.6.2023 - 16:59

tj_hodl

+1
Liittynyt:
15.7.2021
Viestejä:
11

Jos rahoitan hankinnan joko palkankorotuksella tai nostamalla rahaa holdarista, niin siitähän menee x% veroa heti kättelyssä. Nyt jos ostan holdarin kautta, niin ei mene veroja ollenkaan ja saan vielä kirjattua hankinnan kuluksi (1200 €/v) vähentämään yhteisöveroa.

0
0
13.6.2023 - 17:11

minisijoittaja

+7
Liittynyt:
15.12.2019
Viestejä:
6

Hei,

Omistan sijoitusyhtiön (osakeyhtiö A), joka omistaa yhtiön B osakekannasta 50%. Yhtiö B on start-up, joten sen tasearvo on kirjanpidollisesti nolla euroa. Nyt yhtiö B sai nyt 1,2 miljoonan euron valuaatiolla sijoituksen, joten kysymys kuuluu:

-Yhtiö B:n tasearvo on nolla, mutta koska sijoituskierroksen sillä oli huomattavasti suurempi valuaatio niin saanko kasvatettua yhtiö A:n matemaattista arvoa (joka vaikuttaisi pääomatulo-osinkoihin)?

Kiitos jos joku osaa vastata.

0
0
13.6.2023 - 20:24

Niinpä

+14
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
13

minisijoittaja wrote:

Hei,

Omistan sijoitusyhtiön (osakeyhtiö A), joka omistaa yhtiön B osakekannasta 50%. Yhtiö B on start-up, joten sen tasearvo on kirjanpidollisesti nolla euroa. Nyt yhtiö B sai nyt 1,2 miljoonan euron valuaatiolla sijoituksen, joten kysymys kuuluu:

-Yhtiö B:n tasearvo on nolla, mutta koska sijoituskierroksen sillä oli huomattavasti suurempi valuaatio niin saanko kasvatettua yhtiö A:n matemaattista arvoa (joka vaikuttaisi pääomatulo-osinkoihin)?

Kiitos jos joku osaa vastata.

Ei saa. Matemaattisen arvon laskennassa käytetään joko hankintamenoa tai vertailuarvoa eikä arvonkorotuksen kirjaaminen vaikuta kumpaankaan.

2
0
14.6.2023 - 19:04

Holdariko

+1
Liittynyt:
7.6.2022
Viestejä:
18

Miten käytännössä menee, jos yksi osakas luovuttaa omistamistaan osakkeistaan osan toiselle henkilölle? Yrityksellä ei ole varallisuutta tai arvoa.

Jos holding yhtiössä on esim. 3 osakasta, joista yhdellä on 98 osaketta ja kahdella muulla vain 1, voiko yhtiö kuitenkin tehdä päätöksen osingonjaosta, että kaikki osakkaat saavat saman osuuden riippumatta omistettujen osakkeiden määrästä? 

0
0
14.6.2023 - 20:08

Niinpä

+14
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
13

Holdariko wrote:

Jos holding yhtiössä on esim. 3 osakasta, joista yhdellä on 98 osaketta ja kahdella muulla vain 1, voiko yhtiö kuitenkin tehdä päätöksen osingonjaosta, että kaikki osakkaat saavat saman osuuden riippumatta omistettujen osakkeiden määrästä? 

Kyllä, osakeyhtiölain varojenjakoa koskevat säännökset ovat siinä mielessä tahdonvaltaisia, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää jakaa vapaata omaa pääomaa muussa kuin osakeomistuksensa ja/tai yhtiöjärjestyksen määräämässä suhteessa.

Verotuksessa tuo osinkotulo katsotaan kuitenkin sen osakkaan tuloksi, jolle se lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan olisi kuulunut. Tällöin myös katsotaan, että osakas, joka suosivassa jaossa saa osingon, saa lahjan osingosta luopuneelta osakkaalta.

1
0
14.6.2023 - 20:58

Holdariko

+1
Liittynyt:
7.6.2022
Viestejä:
18

Eli jos otan mukaan esim. puolisoni osakkaaksi lahjoittamalla hänelle 10% osakkeista tästä ei tulisi veroseuraamuksia tms. koska osakkeilla ei ole arvoa.

Jos yritys saa toiselta listaamattomalta yhtiöltä 50000€ osinkoja, tarkoittaako mainitsemasi suosiva osingonjako, ettei osinkoa voisi käytännössä jakaa 25000€ minulle ja 25000€ puolisolleni? Tai voisi, mutta osa siitä laskettaisiin lahjaksi? 

0
0
30.6.2023 - 19:53

7437878351

+1
Liittynyt:
16.4.2023
Viestejä:
6

Löytyykö yrityksille säästötilejä mistä saisi jonkunlaista järkevää korkoa käteisvaroille? Norskin ja Svean säästötilit näyttää olevan vain yksityishenkilöille.

0
0
30.6.2023 - 21:00

Innilator

+82
Liittynyt:
17.9.2021
Viestejä:
347

7437878351 wrote:

Löytyykö yrityksille säästötilejä mistä saisi jonkunlaista järkevää korkoa käteisvaroille? Norskin ja Svean säästötilit näyttää olevan vain yksityishenkilöille.

Kivijalkapankeilta ei löydy, ne siirtyi ohjaamaan asiakkaat ottamaan niiden rahastoja ja nauttimaan asiakkaiden talletusvarojen korkotuotoista itse.

0
0
1.7.2023 - 20:30

Tuuliainen

+5
Liittynyt:
23.11.2021
Viestejä:
7

Osakeyhtiöni on pian 20-vuotias. Ns oikea liiketoiminta loppui jokunen vuosi sitten, varoja jäi, jolloin ryhdyin sorttaamaan (oikein kirjoitettu eli ilman hoota :-) ja sijoittamaan näitä. Enimmäkseen olen ostanut, aikeena on edelleen lähinnä pitää omistuksia ja ottaa ulos tulosta. Sitten kysymys: millä kriteereillä ja pykälillä päätetään tuleeko ap-ostojen välityspalkkiot vähentää verotettavasta tuloksesta syntyvuonna vai myyntihetkellä?   

0
0
2.7.2023 - 19:16

Piensijoittaja

+70
Liittynyt:
29.4.2019
Viestejä:
112

Eikös osakeyhtiöiden osalta mene näin:

Hankittu osaketta A yhteishinnalla X (sisältää kauppahinnan + välityspalkkion). Jos tilinpäätöksessä arvostus enemmän kuin X, niin tilinpäätökseen arvostetaan arvolla X. Jos tilinpäätöksessä arvostus vähemmän kuin X (vaikkapa Y), niin tilinpäätökseen arvostetaan arvolla Y. Tässä tapauksessa välityspalkkiot vähenevät ostovuonna. 

Jos tilinpäätöksessä arvostus enemmän kuin X ja sijoitus myydään seuraavana vuonna hinnalla Z (sisältää vähennetyn myyntipalkkion), niin myyntivoitto/-tappio lasketaan kaavalla Z-X. Jos on arvostettu aiemmin arvoon Y, niin myyntivoitto/-tappio kaavasta Y-X.

Sitten on vielä ne vaihtoehdot, joissa tilinpäätöksessä arvostetaan arvoon Y ja seuraavina tilivuosina arvostus suurempi kuin Y.

0
0
3.7.2023 - 09:46

Tuuliainen

+5
Liittynyt:
23.11.2021
Viestejä:
7

Eikös varastojen arvon korjaukset tilinpäätöshetkellä liity yhtiöihin jotka tekevät aktiivisesti kauppaa.  

Käsittääkseni osakeyhtiössä voi olla sijoitustoimintaa myös niin ettei kaupankäynti ole aktiivista. Tällöin tulokseen kirjataan vain myyntituotot / tappiot ja yhtiön kaikki varat, pörssiosakkeet, asunnot ja vaikkapa listaamattomat ovat taseessa ns. muuna omaisuutena (eivät käyttö- tai rahoitusomaisuutena tms). Eikä näille muun omaisuuden erille sitten tehdä omistusaikaisia arvonkorjauksia, pääsäännöllä, vaan erät ovat tuolla myyntiin saakka ostohinnoillaan. Pointtini oli, voiko tällöin kuitenkin vähentää ostojen kulut hankintavuonna. Vai pitääkö liittää hankintahintaan osaksi hankinnan kulua / tase-arvoa.  

 

0
0
3.7.2023 - 11:46

Innilator

+82
Liittynyt:
17.9.2021
Viestejä:
347

Tuuliainen wrote:

Eikös varastojen arvon korjaukset tilinpäätöshetkellä liity yhtiöihin jotka tekevät aktiivisesti kauppaa.  

Käsittääkseni osakeyhtiössä voi olla sijoitustoimintaa myös niin ettei kaupankäynti ole aktiivista. Tällöin tulokseen kirjataan vain myyntituotot / tappiot ja yhtiön kaikki varat, pörssiosakkeet, asunnot ja vaikkapa listaamattomat ovat taseessa ns. muuna omaisuutena (eivät käyttö- tai rahoitusomaisuutena tms). Eikä näille muun omaisuuden erille sitten tehdä omistusaikaisia arvonkorjauksia, pääsäännöllä, vaan erät ovat tuolla myyntiin saakka ostohinnoillaan. Pointtini oli, voiko tällöin kuitenkin vähentää ostojen kulut hankintavuonna. Vai pitääkö liittää hankintahintaan osaksi hankinnan kulua / tase-arvoa.  

 

Osaksi hankintahintaa kuten esim. asunnoissa varainsiirtovero ja mahdolliset muut kulut (lainannostopalkkio tmv).

1
0
3.7.2023 - 15:17

Tuuliainen

+5
Liittynyt:
23.11.2021
Viestejä:
7

Yksityistaloudessahan menisi juuri noin, eli kuten lainannostopalkkio tms. Mistä pykälästä / vero-ohjeesta tämmöisen voisi varmistaa?

0
0
3.7.2023 - 21:04

Niinpä

+14
Liittynyt:
1.6.2021
Viestejä:
13

Tuuliainen wrote:

Yksityistaloudessahan menisi juuri noin, eli kuten lainannostopalkkio tms. Mistä pykälästä / vero-ohjeesta tämmöisen voisi varmistaa?

EVL 14 §:n 1 momentissa säädetään vaihto-, sijoitus-, käyttö- sekä muun omaisuuden hankintamenoon aktivoitavista menoista: vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden välittömien menojen määrä. Välityspalkkiot liittyvät EVL 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla osakkeiden hankintaan - ei olisi suoritettu ilman osakkeiden hankintaa.

2
0
13.8.2023 - 20:29

7437878351

+1
Liittynyt:
16.4.2023
Viestejä:
6

Verotuksesta:

Kun sijoitus/holding-yhtiö yhtiö myy voitollisia pörssisijoituksia, saa osinkotuloja listatuista osakkeista vai vaikkapa korkotuloa määräaikaisesta pankkitalletuksesta, niin pitääkö niistä maksaa heti jotain veroja tai tehdä muita toimenpiteitä? Vai hoidetaanko kaikki könttänä tilinpäätöksen jälkeen yhtiön tuloveroilmoitusta annettaessa?

Tarviiko ennakkoveroa ottaa huomioon millään tapaa sijoitus/holding-yhtiöissä, joka käy satunnaista osakekauppaa ja jolla ei ole mitään muuta liiketoimintaa?

0
0
13.8.2023 - 20:54

Aki Pyysing

+13503
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7012

7437878351 wrote:

Verotuksesta:

Kun sijoitus/holding-yhtiö yhtiö myy voitollisia pörssisijoituksia, saa osinkotuloja listatuista osakkeista vai vaikkapa korkotuloa määräaikaisesta pankkitalletuksesta, niin pitääkö niistä maksaa heti jotain veroja tai tehdä muita toimenpiteitä? Vai hoidetaanko kaikki könttänä tilinpäätöksen jälkeen yhtiön tuloveroilmoitusta annettaessa?

Tarviiko ennakkoveroa ottaa huomioon millään tapaa sijoitus/holding-yhtiöissä, joka käy satunnaista osakekauppaa ja jolla ei ole mitään muuta liiketoimintaa?

Ei tarvitse maksaa heti, vaan vasta verotuksen valmistuttua. Jos tekee voitollista toimintaa, verottaja määrää ennakkoveroja, jotka on maksettava. Jotka saa hakemalla takaisin tai jo etukäteen pois, jos toiminta on muuttunutkin tappiolliseksi. 

 

2
0