Voisiko joku kertoa miten prosessi toimii tai antaa vinkkejä aloittelijalle. Teen osakekauppaa Osuuspankin alustalla. Kun pörssi aukeaa klo 10.00 ja minulla on OSTO toimeksiantoja, tuntuu siltä että muitten toimeksiannot menee läpi mutta minun ei ja hinta silti sama kuin muilla. Kurssi nousee samaan aikaan ja yritän saada ostettua. Sitten korotan hintaa vähän ja sekään ei auta, toimeksiannot eivät mene läpi. Lopputulos on se että maksan "ylihintaa" ja toimeksianto menee läpi. Ihan niin kuin olisin siinä jonossa viimeisenä koko ajan.
Onko tälle mitään tehtävissä ? eri alustat toimii eri tavalla ? Oikein paljon kiitos jos joku kertoisi vähän tästä.
Sitten korotan hintaa vähän ja sekään ei auta, toimeksiannot eivät mene läpi. Lopputulos on se että maksan "ylihintaa" ja toimeksianto menee läpi. Ihan niin kuin olisin siinä jonossa viimeisenä koko ajan.
Puhutko nyt ajantasaisesta hinnasta vai 15 minuuttia viivästetystä hinnasta?
Pankkien perussovelluksissa hinnat ovat viivästettyjä. Niinpä olen avannut läppärissä toisen välilehden ja avannut siihen yahoo financen, jonka sivuilla näkyy ajantasainen kurssi kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.
Toinen vaihtoehto (en muista mahdollistaako OP:n alusta tätä, mutta jotkut kyllä) on jättää toimeksianto vaihtoehdolla "markkinahintaan". Silloin ei itse määritellä hintaa, vaan laput kauhotaan markkinoilta siihen hintaan mihin niitä on saatavilla. Tässähän on toki sitten riskejä etenkin pienivaihtoisten lappujen kanssa, voit päätyä maksamaan reipasta ylihintaa.
Voisiko joku kertoa miten prosessi toimii tai antaa vinkkejä aloittelijalle. Teen osakekauppaa Osuuspankin alustalla. Kun pörssi aukeaa klo 10.00 ja minulla on OSTO toimeksiantoja, tuntuu siltä että muitten toimeksiannot menee läpi mutta minun ei ja hinta silti sama kuin muilla. Kurssi nousee samaan aikaan ja yritän saada ostettua. Sitten korotan hintaa vähän ja sekään ei auta, toimeksiannot eivät mene läpi. Lopputulos on se että maksan "ylihintaa" ja toimeksianto menee läpi. Ihan niin kuin olisin siinä jonossa viimeisenä koko ajan.
Onko tälle mitään tehtävissä ? eri alustat toimii eri tavalla ? Oikein paljon kiitos jos joku kertoisi vähän tästä.
On tehtävissä. Vaihda johonkin kunnon välittäjään, jolla on paremmat, nykyaikaiset systeemit. OP kuuluu arvoperikaupan osalta valitettavasti kivikauteen.
Puhutko nyt ajantasaisesta hinnasta vai 15 minuuttia viivästetystä hinnasta?
Pankkien perussovelluksissa hinnat ovat viivästettyjä. Niinpä olen avannut läppärissä toisen välilehden ja avannut siihen yahoo financen, jonka sivuilla näkyy ajantasainen kurssi kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.
Ajantasaisella hinnalla välttyy maksamasta liikaa vaikkakin rajahintaosto tekee ajan kanssa saman.
Minulla on se Sijoittaja palvelu eli ajantasaiset hinnat. Tänään olin aamulla heti valmiina hintaan 25,2 mikä olisi pitänyt olla ihan ok ja sitten alkoi nousuralli ja aloin poistaa toimeksianto ja korottaa , poistaa ja korottaa , poistaa ja korottaa. Päädyin maksamaan 26,0 mikä ei ehkä ollut niin hyvä ratkaisu. "Tiesin" että se tulee nousemaan mutta en päässyt mukaan juhliin. Mulle riittää sellaiset 0,8-1.0 pienet nousut siksi tämä kirvelee. Ja mistä sen tietää hyväksytäänkö ylipäätänsä ja milloin se toimeksianto hyväksytään ? Minun kokemus on se että toimeksianto hyväksytään heti , siis ihan 5 sekunnin sisällä, TAI sitten sitä ei hyväksytä ollenkaan ja joutuu poistamaan ja nostaa hintaa.
Minulla on se Sijoittaja palvelu eli ajantasaiset hinnat. Tänään olin aamulla heti valmiina hintaan 25,2 mikä olisi pitänyt olla ihan ok ja sitten alkoi nousuralli ja aloin poistaa toimeksianto ja korottaa , poistaa ja korottaa , poistaa ja korottaa. Päädyin maksamaan 26,0 mikä ei ehkä ollut niin hyvä ratkaisu. "Tiesin" että se tulee nousemaan mutta en päässyt mukaan juhliin. Mulle riittää sellaiset 0,8-1.0 pienet nousut siksi tämä kirvelee. Ja mistä sen tietää hyväksytäänkö ylipäätänsä ja milloin se toimeksianto hyväksytään ? Minun kokemus on se että toimeksianto hyväksytään heti , siis ihan 5 sekunnin sisällä, TAI sitten sitä ei hyväksytä ollenkaan ja joutuu poistamaan ja nostaa hintaa.
No tuon 'reaaliaikaiset hinnat' palvelun mukaan kaupan pitäisi tapahtua heti ilman minkäänlaista viivettä - ei pariakymmentä millisekuntia kauempaa pitäisi mennä, jotta treidaaminen olisi aitoa.
En käytä OP:n palvelua, joten en sitä tunne. Muissa välittäjissä on joskus selvästi ollut, että välittäjä osti kun toimeksiannon laittoi, mutta ei merkinnyt kauppaa minulle vaan venytteli sitä. Eli nostin hintaa yli ruudulla näkyvän reaaliaikaisen hinnan kuten sinäkin, eikä kauppaa tapahtunut.
Tästä pääsi eroon, kun nostamisen sijaan välillä laski hintaa ja jäi odottamaan. Kun uudestaan tarttui toimeksiantoon, se oli tapahtunut. Kirotut kesäjuipit traderisaleissa olivat yrittäneet tienata ylimääräistä ja jumittelivat kauppoja. Siitä on aikaa enkä tiedä onnistuuko näiltä sälleiltä vielä, kun kaikki pitäisi olla nyt automaattista.
Toisaalta mistäs sitä tietää, jos tekoäly on tullut tietoiseksi ja käynyt ahneeksi?
Tuossa sinulle tulee 1000 kpl x 0,8 eur tappio eli 800 euron ylimääräinen kustannus per kauppa. Se on vahinko, joka alkaa kiinnostaa jo Finanssivalvontaakin, jos sitä tapahtuu jatkuvasti.
OP-pankin kannattaa antaa ensin korjata asia olemalla sinne yhteydessä kuten RedRabbit suositteli. Sen jälkeen tie on valvova viranomainen: https://www.finanssivalvonta.fi/
Jos sun ostotarjouksen jälkeen on kauppaa käyty alemmalla hinnalla, niin sun kauppa ei ole voinut olla pörssin tarjouskirjassa mukana, ja silloin sun käyttämällä välittäjällä on ehkä jotain selitettävää.
Jos sen jälkeen on käyty samalla hinnalla kauppaa, mutta sulla ei ole tärpännyt, niin mitään hämärää ei ole välttämättä tapahtunut. En nyt osaa sanoa onko tämä absoluuttinen totuus, mutta ainakin Helsingin pörssissä mulle on vaikuttanut, että tuoreemmat tarjoukset menis aidosti jonon hännille, saman hintaisista tarjouksista toteutettais ekana vanhimmat.
En nyt osaa sanoa onko tämä absoluuttinen totuus, mutta ainakin Helsingin pörssissä mulle on vaikuttanut, että tuoreemmat tarjoukset menis aidosti jonon hännille, saman hintaisista tarjouksista toteutettais ekana vanhimmat.
Käsittääkseni menee näin, tosin sillä poikkeuksella taitaa mennä että ensisijaisesti toteutetaan samaa välittäjää käyttävien ostajien ja myyjien kaupat. Eli vaikka olisin mennyt Nordean käyttäjänä ekana jonoon ostamaan osaketta X hintaan Y, saa jälkeeni saman tarjouksen Nordnetin kautta tehnyt kauppansa ensin läpi, jos myyjän välittäjä on Nordnet.
Käsittääkseni menee näin, tosin sillä poikkeuksella taitaa mennä että ensisijaisesti toteutetaan samaa välittäjää käyttävien ostajien ja myyjien kaupat. Eli vaikka olisin mennyt Nordean käyttäjänä ekana jonoon ostamaan osaketta X hintaan Y, saa jälkeeni saman tarjouksen Nordnetin kautta tehnyt kauppansa ensin läpi, jos myyjän välittäjä on Nordnet.
Tää on itse asiassa hirvittävän loogista. Välittäjän kannattaa tarjota asiakkailleen parasta mahdollista palvelua, ja sellaiseen toki sisältyy mahdollisuus päästää omia asiakkaita "jonon ohi". Välittäjä voisi aina tehdä tämän - kun huomaisivat tilanteen jossa tähän on tilaisuus, poistaisivat vain tarjouskirjasta sen aikaisemman tarjouksensa, eivät välittäisi pörssiin sitä tarjousta mihin se vastaa, ja teknisesti hoitaisivat sen sopimuskauppana. (Tai mikä hitto lie oikea termi, en ole opiskellut alaa).
Eli kun tämä on kuitenkin mahdollista, niin on kaikkien etu että se sallitaan läpinäkyvästi, jolloin nämäkin kaupat näkyvät heti pörssissä täyttyneinä.
Käsittääkseni menee näin, tosin sillä poikkeuksella taitaa mennä että ensisijaisesti toteutetaan samaa välittäjää käyttävien ostajien ja myyjien kaupat. Eli vaikka olisin mennyt Nordean käyttäjänä ekana jonoon ostamaan osaketta X hintaan Y, saa jälkeeni saman tarjouksen Nordnetin kautta tehnyt kauppansa ensin läpi, jos myyjän välittäjä on Nordnet.
Tää on itse asiassa hirvittävän loogista. Välittäjän kannattaa tarjota asiakkailleen parasta mahdollista palvelua, ja sellaiseen toki sisältyy mahdollisuus päästää omia asiakkaita "jonon ohi". Välittäjä voisi aina tehdä tämän - kun huomaisivat tilanteen jossa tähän on tilaisuus, poistaisivat vain tarjouskirjasta sen aikaisemman tarjouksensa, eivät välittäisi pörssiin sitä tarjousta mihin se vastaa, ja teknisesti hoitaisivat sen sopimuskauppana. (Tai mikä hitto lie oikea termi, en ole opiskellut alaa).
Eli kun tämä on kuitenkin mahdollista, niin on kaikkien etu että se sallitaan läpinäkyvästi, jolloin nämäkin kaupat näkyvät heti pörssissä täyttyneinä.
Toimeksiantojen toteutumisen prioriteetti (Nasdaq Nordic).
1. Hinta
2. Sisäinen (eli sama välittäjä ostossa ja myynnissä)
3. Näytettävä määrä
4. Aika
Eli jos NON ostaa samalla tasolla NRD kanssa ja myyjänä NON, niin NON saa kamat. Sama toki toiseen suuntaan jos NRD myyjänä. Ja siis homma menee ihan pörssin kaupankäyntisääntöjen mukaisesti.
Välittäjä voisi aina tehdä tämän - kun huomaisivat tilanteen jossa tähän on tilaisuus, poistaisivat vain tarjouskirjasta sen aikaisemman tarjouksensa, eivät välittäisi pörssiin sitä tarjousta mihin se vastaa, ja teknisesti hoitaisivat sen sopimuskauppana.
Pörssin ulkopuolella tapahtuvasta kaupasta tulisi kaiketi maksaa leimavero, joten tuskin tuollaista tapahtuu Suomessa.
Välittäjä voisi aina tehdä tämän - kun huomaisivat tilanteen jossa tähän on tilaisuus, poistaisivat vain tarjouskirjasta sen aikaisemman tarjouksensa, eivät välittäisi pörssiin sitä tarjousta mihin se vastaa, ja teknisesti hoitaisivat sen sopimuskauppana.
Pörssin ulkopuolella tapahtuvasta kaupasta tulisi kaiketi maksaa leimavero, joten tuskin tuollaista tapahtuu Suomessa.
Ulkopuolella tapahtuvasta kyllä. Mä ymmärsin tässä yhteydessä, että sopimuskauppa = blokkikauppa eli printti pörssissä mutta "tarjouskirjan ulkopuolella". Eli esim. joku myy Evliä 50k kappaletta ja on etsinyt ostajan/hälle etsitty ostaja. Eli kauppa tehään pörssin kautta (näkyy ruudulla) ja hinta sovittu (tai vaikka spreadin sisään). Toki näissäkin on euromääräiset rajat minkä voi tehä blokkina, hinta price collarin sisällä jne.
Ulkopuolella tapahtuvasta kyllä. Mä ymmärsin tässä yhteydessä, että sopimuskauppa = blokkikauppa eli printti pörssissä mutta "tarjouskirjan ulkopuolella". Eli esim. joku myy Evliä 50k kappaletta ja on etsinyt ostajan/hälle etsitty ostaja. Eli kauppa tehään pörssin kautta (näkyy ruudulla) ja hinta sovittu (tai vaikka spreadin sisään). Toki näissäkin on euromääräiset rajat minkä voi tehä blokkina, hinta price collarin sisällä jne.
Miten minun osakkeet siirtyvät paikasta toiseen ? Vai siirtyvätkö ollenkaan ? Olen nyt ehkä vaihtamassa osakekauppa alustaa ja haluaisin koko salkku ja sen sisältö siihen uuteen kauppapaikkaan.
Miten minun osakkeet siirtyvät paikasta toiseen ? Vai siirtyvätkö ollenkaan ? Olen nyt ehkä vaihtamassa osakekauppa alustaa ja haluaisin koko salkku ja sen sisältö siihen uuteen kauppapaikkaan.
Suosittelen miettimään ja laskemaan huolellisesti kannattaako siirtää.
Kyseessä on ilmeisesti osakesalkku arvo-osuustilinä? Tilin luovuttavalta välittäjältä hankintatiedot eivät siirry uudelle välittäjälle automaattisesti, vaan vastuu on tilinomistajalla. Kun hankintatietoja ei ole, uuden välittäjän ilmoitukset verottajalle ovat vääriä. Luovutusvoiton verotus menee päin honkia, ellei itse oma-alotteisesti korjaa.
Vuositiliotteet, tilitapahtumat, kaupankäyntilaskelmat, osinko- ja maksuraportit on syytä tallentaa itselleen, etukäteen eli ennen arvo-osuustilin siirtoa.
Tiedot voi esimerkiksi tulostaa tai tallentaa ulkoisille kovalevyille. Lisäksi tiedot on hyvä kirjata vaikkapa Excel-taulukkoon. Olennaista on se, että löytää tiedot, kun niitä tarvitsee.
Arvo-osuustilejä voi olla monta. Oma suositukseni on avata toinen AO-tili uudelle alustalle, siirtää rahaa ja aloitella sillä vähitellen. Vanhaa voi myymällä pienentää siten kuin on luovutusvoittoverotuksen kannalta edullisinta. Itselläni on ollut käytössä kolme...neljä arvo-osuustiliä yhtä aikaa, eri pankeissa.
Pössiyhtiö tekee konkurssin, isompi tekijä ostaa yhtiön. Onko vaarana että osakkeenomistajat jäävät nuolemaan näppejään?
Jäävät nuolemaan näppejään.
Konkurssissa velkojat ottavat haltuunsa yhtiön omaisuuden ja konkurssipesän hoitaja myy sen (vaihto-omaisuuden, käyttöomaisuuden etc.) velkojien lukuun. Niinpä isompi tekijä ei osta yhtiötä vaan sen liiketoiminnan ja käyvän omaisuuden.
Jos realisoitavan omaisuuden arvo on suurempi kuin velat, myynnistä saatavalla rahalla maksetaan ensin pesänhoitajan kulut ja velkojien velat - erotus tilitetään pörssiyhtiölle, josta nyt on tullut konkurssipesä. Pesän lopputilityksen jälkeen voidaan jäännösarvo jakaa osakkeenomistajille - konkurssi päättyy lopputilitykseen ja yhtiö voidaan sen jälkeen purkaa selvitystilan kautta.
Pörssiyhtiössä pesänhoitajat yleensä pitävät hyvin puolensa ja näiden jäljiltä osakkeenomistajille ei yleensä jää muuta kuin nuoltavia näppejä, jolleivät näpit ole jo palaneet.
Tarkennetaan vielä. Muuttaako tilannetta jos konkurssi johtuu maksuvaikeuksista ja ostaja jatkaa toimintaa ostettuaan yhtiön, eli kyseessä on enemmän fuusio. Pyöritäänkö tässä harmaalla alueella jossa väärinkäytökset ovat mahdollisia ja maksumieheksi laitetaan pieni osakkeenomistaja?
Tarkennetaan vielä. Muuttaako tilannetta jos konkurssi johtuu maksuvaikeuksista ja ostaja jatkaa toimintaa ostettuaan yhtiön, eli kyseessä on enemmän fuusio. Pyöritäänkö tässä harmaalla alueella jossa väärinkäytökset ovat mahdollisia ja maksumieheksi laitetaan pieni osakkeenomistaja?
Ei muuta - kaikki konkurssit johtuvat maksuvaikeuksista - juuri konkurssissa selvitetään maksukyvyttömän velallisen (eli yhtiön) ja sen kaikkien velkojien väliset suhteet. Lisäksi konkurssissa yrityksen liiketoiminta yleensä lakkaa.
Velkojat, joita edustaa pesä, voivat myydä yhtiöstä liiketoiminnan - asiakassopimukset, tuotantovälineistön ja saatavat - mutta alkuperäisen yhtiön osakkeenomistajat eivät tässä siirry mukana. Konkurssipesän sulauttaminen kuulostaa järjettömältä, sillä kukapa perinnässä olevia velkoja ja mahdollisesti hyvinkin myöhään tulevia tai piilossa olevia rasitteita - kuten takuuvaatimukset tai keskeneräiset riidat - haluaisi ostaa.
Eli tässä kohtaa pieni osakkeenomistaja on jo jäänyt kyydistä, kädessä hänellä on vain velkareppu ja vanhat laput - kuten Kyösti Kakkosella SKOP:n arvottomat miljoonalaput.
Kyllä niitä yhden euron yrityskauppoja on tehty, mutta niissä myytävä yritys ei ole ollut vielä konkurssitilassa. Euron kaupoissa myydään liiketoiminta, varat ja velat. Ostaja saa niissä yleensä suuren kasan sontaa vaivoikseen. Myyjä menee nauraen pankkiin kertomaan löytäneensä veloillensa ostajan ja vaatii vakuudet takaisin.
Heiska kirjoitti:
Ei ole harmaalla alueella. Kauppaan tarvitaan velkojien lupa.
Tässä tuleekin tarkasteltavaksi se, mitä kaupassa maksuksi annetaan - rahaa vai ostavan yhtiön osakkeita.
Kun kannattava yhtiö ostaa väärin päin pyörivän yhtiön, jossa velat ylittävät varat, sen omaisuuden arvo pienenee. Niinpä maksuksi saatavat, ostavan yhtiön osakkeet ovat kaupan jälkeen vähäarvoisempia kuin ennen ostoa. Aivan riippumatta siitä minkälaisia laskennallisia liikearvoja eli goodwill-arvoja kaupan yhteydessä on ostajan taseeseen keksitty.
Harmaalle alueelle mennään kun ostava yritysjohto selittää tappiollisia kauppoja voitollisiksi.
Ymmärrän, eli jos yhtiö menee konkurssiin, osakkeenomistajia ei pelasta enää mikään. Jos ei päästä ihan niin pitkälle, vaan yhtiö ostetaan ennen konkurssia koska uusi omistaja saa toimivan tuotantolaitoksen ja uskoo tekevänsä liiketoimesta kannattavan. Mitä tässä tapauksessa yhtiön vanhoille osakkeille/osakkeenomistajille käy?
Harmaalla-alueella tarkoitin sitä voidaanko konkurssiuhkaa käyttää väärin, esim. kikkaillaan konkurssi jonka jälkeen uusi omistaja aloittaa toiminnan hyödyntäen kaikkea sitä infraa mikä jäi konkurssiin menneeltä yhtiöltä ja aloittaa voitollisen liiketoiminnan ns. "puhtaalta pöydältä"?
Ymmärrän, eli jos yhtiö menee konkurssiin, osakkeenomistajia ei pelasta enää mikään. Jos ei päästä ihan niin pitkälle, vaan yhtiö ostetaan ennen konkurssia koska uusi omistaja saa toimivan tuotantolaitoksen ja uskoo tekevänsä liiketoimesta kannattavan. Mitä tässä tapauksessa yhtiön vanhoille osakkeille/osakkeenomistajille käy?
Sulautumisessa yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu, joko olemassa olevaan tai uuteen perustettavaan, sulautumisen vastaanottavaan yhtiöön. Jakautuminen on puolestaan sulautumisen vastakohta, jossa jakautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavaan, joko olemassa olevaan tai jakautumisen yhteydessä perustettavaan uuteen yhtiöön.
Sulautuminen toteutetaan siten, että sulautuva yhtiö purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää varat ja velat yhtenä kokonaisuutena sulautumisen vastaanottavalle yhtiölle. Yleensä sulautumisessa maksetaan sulautumisvastiketta, joka on useimmiten vastaanottavan yhtiön osakkeita. Elinkeinoverolain mukaan vastike voi olla myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.
Tässä sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan on oltava tarkkana mitä saa sulautumisvastikkeeksi ja onko se rahanarvoista.
Rakennusalalla pienten yhtiöiden elinikä on yleensä 5...7 vuotta ja perustuu yleensä sekä verottajan, että eläkevakuutusyhtiön kärsivällisyyteen saataviensa perinnässä. Suuret rakennusyhtiöt ovat yleensä muodostuneet sulauttamalla itseensä edes kohtalaisesti asiansa hoitaneita pienempiä yhtiöitä ja saavat tehoa hallinnossa säästämällä. Asia näkyy vaikkapa suuren sähköurakoitsijan ARE Oy:n y-tunnusta tarkastelemalla:
Yhtiö on konsernimuotoinen ja pitkin matkaa sulauttanut itseään pienempiä yhtiöitä rakenteeseensa.
Ymmärtääkseni näiden sulautuneiden yhtiöiden osakkeenomistajat ovat olleet järjestelyihin tyytyväisiä ja monet yrittäjistä varmaankin jatkaneet uraansa konsernin palveluksessa.
Ei aina ole kyse puliveivauksesta tai kikkailusta, vaan vanhoille omistajille voi käydä hyvinkin.
Ymmärrän, eli jos yhtiö menee konkurssiin, osakkeenomistajia ei pelasta enää mikään.
Pelastaa, jos yhtiön realisoitavat varat ovat suuremmat kuin velat. Kyllähän yhtiö jolla on enemmän omaisuutta kuin velkoja, voi mennä konkurssiin. Silloin tuo erotus voidaan jakaa osakkeenomistajille, kunhan kaikki yhtiön velkojat ovat saaneet omansa pois konkurripesänhoitajan toimesta. Toki tälläinen tilanne on äärimmäisen harvinainen.
Aika moneen kysymykseen saa vastauksen konkurssilaista 120/2004:
Kyseessä oleva yhtiö on Pure Gold Mining Inc. Kanadassa sijaitseva kultakaivos. Iso riski/tuotto arpalippu.
No tähän eivät suomalaiset konkurssisäännöt päde, kun yhtiön kotipaikka on muualla. Ei siinä mitään, Nordnet näyttää yhtiön talousluvut - PGM ei tee rahaa ja elää velalla:
Kurssi on käynyt välillä ylhäällä, mutta toiveet saaliista alkavat hiipua - kurssi 0,02 CAD on kuitenkin vielä viisinkertainen yhtiön pääoman kirja-arvoon per osake:
Viimeaikaisimman taloustiedon lukeminen yhtiön sivuilta on karua luettavaa:
Yhtiö ei myöskään saa kultaa kaivettua maasta ja lainaa lisää rahaa Sprottilta:
As a result of the Company’s shortfall in gold production and therefore cash generated from gold sales, the Company obtained additional sources of funding in April 2022 through an amendment to its Credit Facility with Sprott Resources Lending Corp. (Note 8). In addition, in February and May 2022, the Company raised an additional $62,329 (net of share issuance costs) through equity financings (Note 12b).
Eikä pysty jatkamaan jollei kohta löydy - epäilee itsekin kykyä jatkaa toimintojaan:
The continued operations of the Company is dependent upon mining operations meeting production targets, the Company’s ability to generate positive cash flow, and to raise additional funds in order to meet current obligations and to finance the continued development and operations of the Pure Gold Mine. While Management believes the Company will be able to secure sufficient additional funding, there can be no assurance that those efforts will be successful. These factors give rise to material uncertainties that may cast significant doubt on the ability of the Company to continue to meet its obligations as they come due and hence, the ultimate appropriateness of the use of accounting principles applicable to a going concern.
Arpalippu - totisesti. Näissä odotetaan, että hallussa olevan pinnan alla piilee aarre, jota ei vain nähdä vielä. Numeroiden perusteella näyttää, että arpajaisten pito siirtyy eteenpäin ja tulevia voittoja jakavat lähinnä nykyiset velkojat. Voi olla pitkä odotus edessä.
Yhtiön tilanteesta ja odotuksista parhaiten osaa kertoa yhtiö itse.
Yhtiö on ollut pörssissä vuodesta 2006 ja rakentanut kaiken tarvittavan kaivotoiminnan tänä aikana. Onko syvällä riittävästi kultaa ja jos on, kuka sen sieltä nostaa, who knows?
Terve arvoisa foorumin väki! Olen tekemässä kuluttajatutkimusta ennen yrityksen perustamista ja pyytäisin teiltä apua kyselyn täyttämisen muodossa – vastaamiseen menee alle kaksi minuuttia. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsisi vastaamaan. Kiitos paljon jo etukäteen! 😊
Harmaalla-alueella tarkoitin sitä voidaanko konkurssiuhkaa käyttää väärin, esim. kikkaillaan konkurssi jonka jälkeen uusi omistaja aloittaa toiminnan hyödyntäen kaikkea sitä infraa mikä jäi konkurssiin menneeltä yhtiöltä ja aloittaa voitollisen liiketoiminnan ns. "puhtaalta pöydältä"?
Tästä tuli heti mieleen murheen lapsi Seadrill Ltd. ja Chapter 11 konkurssimenettely
Omistin viime vuosikymmenen puolella norjalaista syvän meren porauslauttoja ja niihin miehistöä sekä palveluja vuokraavaa Seadrill Ltd:ta (SDRL) ja poltin näppini karrelle. Yhtiö on jälleen viime helmikuussa noussut tuhkasta kuin Feeniks-lintu jenkkiläisen Chapter 11 konkurssimenettelyn avulla.
Alla SDRL:n kurssi NYSE:ssä viidentoista vuoden ajalta, jossa näkyvät yhtiön uudelleenjärjestelyt kurssin mennessä välillä nollille.
Seadrill Inc. oli Bermudalle verosyistä vuonna 2005 rekisteröity yhtiö, jota johdettiin Lontoosta ja Houstonista. Seadrill Ltd. oli ollut listattuna Oslon pörssissä marraskuusta 2005 lähtien tunnuksella SDRL ja myös New Yorkin pörssissä vuodesta 2010 samalla tunnuksella SDRL, vaikka kyseessä oli eri yhtiö. Vuonna 2014 yhtiö lopetti osinkojen maksun öljynporausalan joutuessa vaikeuksiin. Joulukuussa 2017 Bermudan yhtiö hakeutui Houstonin kautta Chapter 11 konkurssitilaan, josta se poistui laina- ja yhtiöjärjestelyillä heinäkuussa 2018. Yhtiön osakkeet oli poistettu rinnakkaislistauksesta New Yorkin pörssistä alle yhden dollarin painuneen hinnan vuoksi.
Luovuin omista osakkeistani jo viime vuosikymmenen puolivälissä.
Yhtiötä on strukturoitu - välillä sen nimi on ollut Seadrill 2021 Limited - ja viimeksi se on ollut Chapter 11 menettelyn suojassa helmikuusta 2021 alkaen tämän vuoden helmikuuhun eli 23.2.2022 asti. Kyseessä oli jo toinen konkurssitila neljän vuoden aikana ja velkoja on muokattu rankasti.
Yhtiön antaessa jenkkiläiselle valvontaviranomaiselle Chapter 11 mukaisen asiakirjan, se vapaaehtoisesti ilmoittautuu maksukyvyttömäksi ja hakeutuu kyseisen lainkohdan mukaiseen suojaan kaikilta sen liiketoimintaan kohdistuvilta talous- tai oikeusvaatimuksilta, mutta jatkaa päivittäistä liiketoimintaansa keskeytyksettä.
Menettely on vapaaehtoinen konkurssitila, joka antaa yhtiölle aikaa järjestellä maksuasiansa uudelleen. Asiakirjan luovutus jäädyttää heti kaikki ennen sen antamista käynnistetyt oikeustoimet, pysäyttää haasteiden käsittelyn ja estää luotonantajia suorittamasta perintätoimia yhtiön omaisuuteen. Tämä on jenkkimaailmassa melko yleisesti käytetty vapaaehtoinen konkurssi/saneeraustapa, joka estää liiallisen velan kertymistä ja avittaa yhtiön pääsemistä terveellisempään taloustilaan.
Yhtiötä on strukturoitu uudestaan useita kertoja, velkojat ovat menettäneet saataviaan eikä alkuperäisillä osakkeenomistajilla ole enää omistusoikeutta yhtiöön. Porauslauttoja yhtiöllä on parhaimmillaan ollut käytössä 35 kpl: Seadrill Limited owns and/or operates 35 drilling rigs.
Oslon pörssistä Seadrillin osakkeet oli poistettu 27 huhtikuuta 2022. Kovasti on ollut toiveikasta hengennostattamista asiaan - jälleen SDRL on ilmestymässä jenkkilistoille kuin pullonkorkki:
Norway’s Seadrill to relist in New York Stock Exchange this week
Seadrill SDRL, -0.32% was forced to delist from NYSE in mid-2020 after its shares closed below the minimum threshold of $1 over a period of 30 consecutive days.
The company said it emerged from its latest Chapter 11 process with a streamlined capital structure and substantial liquidity raised, and that it would seek a relisting on NYSE as well as uplisting to the main market of the Oslo Stock Exchange from the smaller Euronext Expand market in Oslo.
Yhtiö etsii sykliselle alalle taas uusia osakkeenomistajia silmät kiiluen. Kiitos vaan, mutten halua polttaa näppejäni uudelleen. Kauppalehdessä on 89-sivuinen keskustelupalsta Seadrillistä ja mietteitä yhtiön vaiheista vuodesta 2011 alkaen voi kaivaa sieltäkin.
Oli pakko palautella mieliin, kun kysymysketjussa on uteliaisuutta kuinka osakkeenomistajien käy erilaisissa konkurssijärjestelyissä. No, huonosti.
