EDIT: sydän hakkaa, kädet kylmät ja hikiset. Ei tää kyl oo tervettä tai en ainakaan haluu tätä enää. Ainakaan niin kauan, kun muuten elämä on näin kivaa. Ihan helvettiä tällänen.
Ei kuulostaa terveeltä.Varo ettei kroppa sano työsuhdettaan irti....
EDIT: sydän hakkaa, kädet kylmät ja hikiset. Ei tää kyl oo tervettä tai en ainakaan haluu tätä enää. Ainakaan niin kauan, kun muuten elämä on näin kivaa. Ihan helvettiä tällänen.
Ei kuulostaa terveeltä.Varo ettei kroppa sano työsuhdettaan irti....
Edit. .tun kännykkä..en ollut tarkoitus julkaista kahteen kertaa.
ehkä tää on vaan sitä, että kun oli naimisissa ja siinä oravanpyörässä niin tarvitsi jotain omaa kivaa. Nyt sitä tarvetta ei ole.
Oletko sinkku? Villi ja v..in vapaa? 😉
Tietäjät tietää. Mutta en itseäni sinkkuna nyt kyllä pidä, se ei kuulosta osuvalta. Myöskään ei kuulosta kovin osuvalta kulttuurimme normatiivinen perusmalli. Oon hyvin hyvin onnellinen nykytilanteeseen ja koen olevani myös onnekas, sanotaanko näin. Ehkä juuri siksi ei nyt kaipaa kiksejä ylisuurista betseistä - tuurit on jo käytetty.
EDIT: käytetty myös viitaten noihin just päättyneisiin matseihin.
Kiitos. Oli kyllä raskasta, päätäkin alkoi särkeä. Tää vois olla tässä, tätä lajia, toistaiseksi.
Ei oo vielä yhtään sisäistänyt, ehkä sit jos veikan tilille tippuu rahaa ja aukeaa.
Ajattelin juhlistaa ehkä hakemalla Lidl:stä mikroruuan. K-kaupassa on huomattavasti kalliimpaa vielä kun on yhden Koon joku erityiskallis tuo viereinen. Ja Alepahan on vain kusetusta, just eilen puhuttiin tästä...nimi viittaa halpuuteen ja halvan näköinen värimaailma/sommittelu niin muitakin kuin mä on mennyt retkuun. Ite kävin vuosia ostamassa kuuden ihmisen ruuat Alepasta...kunnes kerran eksyin S-Markettiin ja se Alepasuhde oli kerrasta poikki.
Eiliseen vielä sellainen - mistä oon ihan ylpeä. En koskaan sit saanut juhlistettua Lidlissä. Et kun "flippasi" ton ison himaan niin olin väsynyt kun oltiin juostu kaverien kanssa edellispäivänä Porvoo-Pellinki 43km ja olin heränny 7am. Ollut "aktiivinen päivä" sunnuntainakin ja siis aika poikki kaikesta hektisyydestä. Introvertti ei jaksa. Katoin kuitenkin apista 21 ohimennen, että veikkauksella auennut 10-10 half-half ja jotenkin taistelin itteni pyörän selkään ja pääsinkin pöytään, joka oli vallan mainio musta. Ei ihmeräiskimistä mutta max yksi hyvä vihu, muut heikkoja tai huonoja ja vaan outright paisti yksi mut silleen chillin passiivisesti. Et aika helppo pelata; nopeet 800e kahdessa tunnissa jolloin paisti lähti ja pöytä katki. Tosta tuli hyvä fiilis, tulkitsen asennevoitoksi et jakso pyöräillä kassulle su illalla aivan väsynä ja ison scoren jälkeen. Onnex oli kiva sää.
Sit toinen vetohommeli kaverin kanssa sujui sekin ja siitä viis kiloa lisälisää niin nyt on kyl hyvin likvidiä, kerrankin. Tai itseasiassa tulee nyt yhdeksän kun olin maksanut osallistumismaksun tms. jo aiemmin.
Suuntaan nyt pyörällä Tallinnaan päin (länsisatamaan), katsoin säätiedotusta ja totesin, että Spåra ei nyt huvita. Kevytmatkustamisen ja paskalla pyörällä kypärättä ajamisen valueita kotiin.
Kevennetty Evoa 997,8sek. Tuntuu, että swingiaallot vähän pienentyneet, ennen heitti sitä 15% tyyppista muutamassa päivässä mutta nyt tyyliin kymppiä ja jäikin edellisistä pohjista ottamatta lisää. Modaan vähän linejäni. Oma näkemys siis nyt neutraali: hyvä firma ja kova kehitys mutta yleistilanne taloudessa heikko (ennustetaan yhä laajemmin taantumaa tulevaksi/stagflaatiota) ja kulutuskysyntä sen ja energia-inflaation myötä myös heikkoa. Kasvufirman ja kasvufirman PE:lle on painetta +7% inflassa. Kesäänkin mennään.
En pelkää nyt karkaamista, jos karkaa niin sit karkaa. Pyrin jatkamaan treidejä vähän ärhäkämmällä strategialla.
Kasvufirman ja kasvufirman PE:lle on painetta +7% inflassa.
Selittäisitkö syntymäpäiväni kunniaksi miten "infla" laittaa painetta P/E:lle😎?
Kun ihmiset huomaavat rahojensa arvon heikentyvän, alkavatko he muuttaa osakkeita käteiseksi, vai miten tämä kuvio toimii?
Selitän kun pyydät. Tämä on sitten osin rautalangasta eikä varmastikaan sulle uutta mutta kun pyysit.
Kun on korkea inflaatio niin kaukana tulevaisuudessa tulevat rahat ovat nykypäivään diskontattuna vähemmän arvoisia. Esimerkki: Evolution tekee voittoa vuonna 2030 500 yksikköä. Jos inflaatio 2022-2030 on vaikka 10% vuodessa, tämä 500 yksikköä ei ole nykyrahaksi muutettuna yhtä paljon kuin se olisi, jos inflaatio 2022-2030 olisi vaikka 1% vuodessa. Firmojen nykykurssia peilataan usein tulevaisuuden tuottoihin jolloin jos tulevaisuuden tuotot ovat nykyarvoltaan vähäisempiä inflaation takia, tulevaisuuden tuottoihin vahvasti nojaava kurssi on paineiden alaisena.
Toki eri firmat ovat hyvin eri tilanteessa sen suhteen, voivatko siirtää korkean inflaation hintoihinsa mutta jos meillä on vaikka Tesla ja se on arvostettu kasvuyhtiöksi eli kurssi nojaa tulevaisuuden tuottoihin niin kyllä kohoava inflaatio nähdäkseni tuo painetta kurssille VARSINKIN oloissa, kuten nyt, kun ihmisten ostovoima on myös paineiden alla ja taantuma uhkaa eli vaarana on stagflaatio.
Inflaatio siis laittaa painetta PE:lle koska tulevaisuuden tuotot diskontattuna tähän päivään ovat vähempiarvoisia korkean inflaation takia ja siksi on entistä haasteellisempaa perustella (kasvu)yritysten arvostustasoja.
Mutta oletettavasti tämä on kaikki perseilyä ja pääset nöyryyttämään ja vittuilemaan vaikka en edes käyttänyt vihaamaasi sanaa infla. .
Mutta oletettavasti tämä on kaikki perseilyä ja pääset nöyryyttämään ja vittuilemaan vaikka en edes käyttänyt vihaamaasi sanaa infla. .
Mä oon tarttunu tähän samaan asiaan kahdesti evon yhteydessä, ja kun olet vastannut, olet päätynyt määrittelemään asian tavoilla jotka ei suoraan liity mitenkään P/E:n ja inflan suhteeseen (maalannut tapoja, joilla inflaatio voisi sun mielestä olla vahingollinen alalle).
Oisko mahdollista, että kyse ei ole sun nöyryyttämisestä, vaan susta välittävien ihmisten yrittämistä tarttua sun ajatukseen, jossa ilmiselvästi ei ole mitään loogista tolkkua, mutta jonka perusteella ilmeisesti teet sijoituspäätöksiä?
Kertaukseksi: Diskontanttujen tuottojen arvoon vaikuttaa reaalikorot, ja inflaatio ei varsinaisesti niitä suoraan määrää. Mikään muu mitä mutuilet inflaatiosta ei vaikuta kasvuyritysten P/E:hen yleisesti, korkeintaan jonkun firman tai alan tulevaisuuteen.
Mutta oletettavasti tämä on kaikki perseilyä ja pääset nöyryyttämään ja vittuilemaan vaikka en edes käyttänyt vihaamaasi sanaa infla. .
Mä oon tarttunu tähän samaan asiaan kahdesti evon yhteydessä, ja kun olet vastannut, olet päätynyt määrittelemään asian tavoilla jotka ei suoraan liity mitenkään P/E:n ja inflan suhteeseen (maalannut tapoja, joilla inflaatio voisi sun mielestä olla vahingollinen alalle).
Oisko mahdollista, että kyse ei ole sun nöyryyttämisestä, vaan susta välittävien ihmisten yrittämistä tarttua sun ajatukseen, jossa ilmiselvästi ei ole mitään loogista tolkkua, mutta jonka perusteella ilmeisesti teet sijoituspäätöksiä?
Kertaukseksi: Diskontanttujen tuottojen arvoon vaikuttaa reaalikorot, ja inflaatio ei varsinaisesti niitä suoraan määrää. Mikään muu mitä mutuilet inflaatiosta ei vaikuta kasvuyritysten P/E:hen yleisesti, korkeintaan jonkun firman tai alan tulevaisuuteen.
Kyllä Pikkupro on oikeassa, vaikka arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden arvokehityksen matematiikka ja psykologia ovat aika monimutkainen vyyhti.
Asiaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, mutta otetaan nyt esimerkkeinä yksi taloudellinen ja yksi psykologinen tekijä.
Jos otetaan 10% reaalivuosivauhdilla tulostaan ennen verotusta kasvattava yritys toisaalta 0% inflaatiossa ja toisaalta 10% inflaatiossa. 0% inflassa pitää yrityksen tuloksen kasvaa 10% vuodessa ja 10% inflassa 20% vuodessa. Jos yritysverokanta on 30%, 0% inflaation oloissa menee 3% noususta verottajalle ja 10% inflaation oloissa 6%.
Nyt päästään siihen, että yritys voi 0% inflaatiossa investoida tulorahoituksella 7% reaalikasvulla ja 10% inflaation oloissa 4% reaalikasvulla. Korkeampi inflaatio syö näin tulorahoitusmahdollisuuksia. Tämä ei ole ainoa vaikuttava tekijä, vain yksi selkeä esimerkki inflan vaikutuksesta. (Tämä on yksinkertaistettu laskutapa.)
Toki Evolla on ollut korkeampia kasvuja, mutta kyllähän kasvu jossain vaiheessa hidastuu, casinomarkkina on kuitenkin rajallinen, joka kotiin ei Evon tuotteita myydä.
Toinen esimerkkitekijä on sitten psykologinen. 0% inflaatiossa 10% tuotto on ihmisille psykologisesti houkuttelevampi kuin 10% inflaatiossa 20% tuotto. Psykologisista syistä ollaan matalan inflaation oloissa valmiita maksamaan kasvuyrityksistä enemmän. Lyhyellä aikavälillä, jolla PikkuPro tekee Evolla kauppaa on enemmän kyse siitä miten osakkeiden ostajat näkevät osakkeen arvon (voting machine) kuin mitä yritys lopulta tuottaa(weighting machine). Siitä että kasvuosakkeiden arvostukset yleensä keskimäärin pienenevät korkeamman inflaation oloissa on myös paljon empiiristä näyttöä menneiden aikojen pörssikehityksessä.
Nyt päästään siihen, että yritys voi 0% inflaatiossa investoida tulorahoituksella 7% reaalikasvulla ja 10% inflaation oloissa 4% reaalikasvulla. Korkeampi inflaatio syö näin tulorahoitusmahdollisuuksia. Tämä ei ole ainoa vaikuttava tekijä, vain yksi selkeä esimerkki inflan vaikutuksesta. (Tämä on yksinkertaistettu laskutapa.)
Tää yksinkertaistettu laskutapa kuulostaa täysin väärältä. Mikä yritys joutuu maksamaan veroja voitosta siinä välissä, kun saa jostain liiketoiminnasta tulovirtaa, ja investoi sen kasvuunsa?
Nyt päästään siihen, että yritys voi 0% inflaatiossa investoida tulorahoituksella 7% reaalikasvulla ja 10% inflaation oloissa 4% reaalikasvulla. Korkeampi inflaatio syö näin tulorahoitusmahdollisuuksia. Tämä ei ole ainoa vaikuttava tekijä, vain yksi selkeä esimerkki inflan vaikutuksesta. (Tämä on yksinkertaist
Tää yksinkertaistettu laskutapa kuulostaa täysin väärältä. Mikä yritys joutuu maksamaan veroja voitosta siinä välissä, kun saa jostain liiketoiminnasta tulovirtaa, ja investoi sen kasvuunsa?
Yleensä ottaen jos yritys näyttää kirjanpidollista voittoa, se joutuu maksamaan voitoista veroa ihan riippumatta siitä käytetäänkö voitot investointeihin, käyttöpääomaksi tai voitonjakoon. Matalan inflaation ja reilun pääomarahoituksen oloissa joidenkin alojen kasvuyritysten on toki ollut helpompi varsinkin alkuvaiheessa siirtää verorasitusta.
Toisaalta vaikka 10% inflaation oloissa ja yrityksen kasvaessa verot tehokkaasti välttävä verosuunnittelu on selvästi vaikeampaa. Yritykset joutuvat maksamaan veroja myös tuloslaskelman voiton inflaation osuudesta, ei vain reaalisesta voitosta. Tämä ilmiö on vielä joka kohdassa arvoketjua, vaikka kasvuyritys itse pystyisi välttämään kohtuullisesti veroja, sen alihankkijat eivät pysty ja koko talouden lisääntyvä efektiivinen yritysverorasitus lisää kasvuyrityksen tuotantopanosten kustannuksia.
Toki "inflaation verottamisen" vaikutus vaihtelee toimialoittain ja iskee myös arvoyrityksiin, mutta kasvuyritysten arvostuskertoimiin se vaikuttaa enemmän.
Noh, vaikka sitten olisi näin, niin ei inflaatiosta silti synny automaattisesti yrityksille näennäistä voittoa, joka sitten voitaisiin verottaa, mikä tuntuu tuossa olevan lähtöoletuksena. Se vaatis, että yrityksen toiminta muistuttaa lähinnä jonkun omaisuuden päällä istumista, jonka arvon odotetaan sitten nousevan. Aika monen yrityksen toiminta muistuttaa paljon enemmän palkkatöissä olemista, ei-progressiivisessa verotusmallissa.
Noh, vaikka sitten olisi näin, niin ei inflaatiosta silti synny automaattisesti yrityksille näennäistä voittoa, joka sitten voitaisiin verottaa, mikä tuntuu tuossa olevan lähtöoletuksena. Se vaatis, että yrityksen toiminta muistuttaa lähinnä jonkun omaisuuden päällä istumista, jonka arvon odotetaan sitten nousevan. Aika monen yrityksen toiminta muistuttaa paljon enemmän palkkatöissä olemista, ei-progressiivisessa verotusmallissa.
Kyllä suurin osa yrityksistä tarvitsee käyttöpääomaa, varastoa ja koneitakin. Yrityksen toiminnallisen ja reaalisen volyymin ollessa ennallaan inflaatio kasvattaa toimintaan sitoutuvan nimellisen pääoman määrää ja inflaation suuruinen pääoman lisäys pitää yrityksen yleensä hankkia verotettavalla tulolla, josta pitää maksaa veroja. Muuten yrityksen toiminta loppuu likviditeettiongelmiin.
Inflaation vaikutus kuten yllä Petterin kuvaamaa, on spekulatiivista olettamaa. Tuskin markkina vaipuu psykoosiin inflaation uhatessa tai ollessa päällä. On rationaalisiakin syitä laskulle. Kasvuyhtiöillä on usein velkaa ja kun korkotaso nousee, ostovoima heikkenee ja investoinnit supistuu, niin kurssi reagoi etupainossa uutisiin. Inflaatio luo painetta ja nimenomaan koronnostoille, jota kautta markkinaan ja kasvuyhtiöihin, joten siinä PP on oikeassa.
Tosin inflaation vaikutus kannattavuuteen olisi ehkä selkeämmin kuvattu, kuin paine P/E:lle. 🙂 En tiedä muutenkaan oikein toimiiko P/E soveltuvana selittäjänä vaikka Evon kaltaiselle kasvuyrityksille.
Lähtökohtaisestihan P/Et on näillä tulevaisuuden toivoilla negatiivisia jolloin P/FCF tai P/S voisi kertoa jotain enemmän. Olisi mielenkiintoista kuulla millä mittareilla tarkatestelette kasvuyritysten liiketoimintaa?
Noh, vaikka sitten olisi näin, niin ei inflaatiosta silti synny automaattisesti yrityksille näennäistä voittoa, joka sitten voitaisiin verottaa, mikä tuntuu tuossa olevan lähtöoletuksena. Se vaatis, että yrityksen toiminta muistuttaa lähinnä jonkun omaisuuden päällä istumista, jonka arvon odotetaan sitten nousevan. Aika monen yrityksen toiminta muistuttaa paljon enemmän palkkatöissä olemista, ei-progressiivisessa verotusmallissa.
Kyllä suurin osa yrityksistä tarvitsee käyttöpääomaa, varastoa ja koneitakin. Yrityksen toiminnallisen ja reaalisen volyymin ollessa ennallaan inflaatio kasvattaa toimintaan sitoutuvan nimellisen pääoman määrää ja inflaation suuruinen pääoman lisäys pitää yrityksen yleensä hankkia verotettavalla tulolla, josta pitää maksaa veroja. Muuten yrityksen toiminta loppuu likviditeettiongelmiin.
Eilen tuli 10 miinuspeukkua siitä että sanoin etten vänkää enää, niin koitetaan sitten vielä kerran.
Eli tää ei mitenkään vastannut tohon, että yritykselle ei inflaatiosta synny automaattisesti näennäistä voittoa verotettavaks.
Ja sama oli jo alkuperäisessä viestissä:
petteri kirjoitti:
Jos otetaan 10% reaalivuosivauhdilla tulostaan ennen verotusta kasvattava yritys toisaalta 0% inflaatiossa ja toisaalta 10% inflaatiossa. 0% inflassa pitää yrityksen tuloksen kasvaa 10% vuodessa ja 10% inflassa 20% vuodessa. Jos yritysverokanta on 30%, 0% inflaation oloissa menee 3% noususta verottajalle ja 10% inflaation oloissa 6%.
On harhaanjohtavaa sanoa, että "noususta menee joku osa verottajalle". Verottaja verottaa voittoa eikä kasvua.
Otetaan pääoma kuitenkin mukaan laskentaan. Oletetaan että yrityksessä on omaa pääomaa 2020 alussa 100000 euroa, jolla tehdään tuo 10 % reaalista voittoa ennen verotusta.
0 % inflaatio, 10 % tuottojen kasvu
2020 sijoitettu 100000 euroa tuottaa 0% inflaation oloissa 10000, josta 30 % verokannalla menee veroa 3000.
2021 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2021 alussa 107000. Veroa maksettu yhteensä 3000.
2021 sijoitettu 107000 euroa joka tuottaa 0% inflaation oloissa 10700, josta 30 % verokannalla menee veroa 3210.
2022 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2022 alussa 114490. Veroa maksettu yhteensä 6210.
0 % inflaation oloissa yrityksen omaisuuden reaaliarvo vuoden 2020 alun rahassa on myös sama 114490. Yrityksen reaalinen tuotto aijoitetulle pääomalle on 7 % vuodessa ja maksettujen verojen reaaliarvo vuoden 2020 alun rahassa on ollut yhteensä 6210 euroa.
10 % inflaatio, 10 % tuottojen kasvu
2020 sijoitettu 100000 euroa tuottaa 10% inflaation oloissa 20000, josta 30 % verokannalla menee veroa 6000. (maksuun vuonna 2021 ja verojen arvo 2020 alun rahassa 5400 euroa)
2021 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo 2021 alussa 114000. Veroa maksettu yhteensä 6000.
2021 sijoitettu 114000 euroa joka tuottaa 10% inflaation oloissa 22800, josta 30 % verokannalla menee veroa 6840.(Maksuun vuonna 2022 verojen arvo 2020 alun rahassa 5540 euroa)
2022 Yrityksen omaisuuden nimellisarvo vuoden alussa 130450. Veroa maksettu yhteensä 12840,
Tämä 130450 euroa on kuitenkin vuoden 2022 rahaa, ja 10 % inflaatiossa se muutetaan vuoden 2020 rahaksi kertomalla se 0,81 luvulla,
10% inflaation oloissa yrityksen omaisuuden reaaliarvo on vuoden 2022 alussa vuoden 2020 alun rahassa 105665 euroa, Yrityksen reaalinen tuotto sijoitetulle pääomalle on ollut 2,7 % vuodessa ja maksettujen verojen reaaliarvoksi vuoden 2020 alun rahassa on tullut yhteensä 10940 euroa.
Tämä inflaation ja verotuksen yhteisefekti tarkoittaa, että yrityksen pitää korkean inflaation oloissa tehdä enemmän voittoa ennen verotusta, jotta sijoittajalle tuleva reaalituotto olisi sama.
Niin eli nyt sä olet laittanut yritykselle 100k euroa käteistä rahaa mätänemään inflaatiossa, ja kappas vaan, sait yrityksen tuloksen huononemaan. Onnittelut. Ei vaan liity mitenkään alkuperäiseen aiheeseen.
Mutta nyt mä lopetan oikeesti, vaikka tulee taas 20 miinuspeukkua. Ei sulla ole edes mitään yritystä älyllisesti rehelliseen keskusteluun.
Niin eli nyt sä olet laittanut yritykselle 100k euroa käteistä rahaa mätänemään inflaatiossa, ja kappas vaan, sait yrityksen tuloksen huononemaan. Onnittelut. Ei vaan liity mitenkään alkuperäiseen aiheeseen.
Mutta nyt mä lopetan oikeesti, vaikka tulee taas 20 miinuspeukkua. Ei sulla ole edes mitään yritystä älyllisesti rehelliseen keskusteluun.
Ei tuossa laskelmassa pääoma ole käteistä, vaan pääoma voi olla sisällä koneina, laitteina, varastoina tai vaikka tehtynä työnä (esim. work in progress). Toki eri toimijoilla pääoman tarve vaihtelee, mutta mikään merkittävän kokoinen yritys ei voi toimia ilman pääomaa.
Toki tuossa laskelmassa käytetty 10 % reaalinen ROE ennen verotusta on matala, enemmän arvoyritystasoa, mutta toisaalta monissa kasvuyrityksissä aikaviive pääoman käytön ja pääomasta tulevien tuottojen välillä voi olla merkittävä, enemmänkin kuin 1 vuosi.
Varmaan tämä keskustelu on kuitenkin parempi lopettaa tässä ketjussa, tämä on kuitenkin PikkuPron päiväkirja.
Ei tuossa laskelmassa pääoma ole käteistä, vaan pääoma voi olla sisällä koneina, laitteina, varastoina tai vaikka tehtynä työnä (esim. work in progress). Toki eri toimijoilla pääoman tarve vaihtelee, mutta mikään merkittävän kokoinen yritys ei voi toimia ilman pääomaa.
Eli muutit koneet ja laitteet vuoden 2020 laitteiksi laskemalla niistä pois inflaation?
No voihan se inflaatio yhtä hyvin nostaakin NAVia, kuten juuri vaikkapa laivausbisneksessä käynyt teräksen hinnan nousun myötä. Rahtialuksien romutus- ja jälleenmyyntihinnat nousivat nopeasti, jolloin käyttöpääoma vanhoistakin aluksista arvostettiin uudelleen ja yhtiöt saivat merkittävästi lisää varallisuutta ja ennen kaikkea vipua rahoituspositioon.
Ei pidä paikkaansa, että inflaatio jotenkin söisi käyttöpääomaa saati käyttöomaisuutta oletusarvoisesti. Jos esim. korot nousee ja rahaa menee investointien takaisinmaksuun enemmän, vaikutus realisoituu kustannuksena. Välillisesti.
Muutenkin yleensä seurataan käyttökatetta ja nimenomaan operatiivisen liiketoiminnan kehittymistä, jossa inflaation vaikutus näkyy kysynnän ja tarjonnan tasapainon muutoksina ja edelleen muutoksena liiketoiminnan kannattavuuteen ja muihin tunnuslukuihin. Välillisesti. Yhtä hyvin johto on vain voinut sössiä vaikkapa hedge-sopimukset ja homma menee sen takia puihin. Ei sekään inflaation syy ole, vaan seuraus heikosta johtamisesta.
