25.1.2022 - 21:03

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Aloilleen asettuminen alkaa kohta toteutua. Ensinnäkin, try-and-hire jaksoni on tulossa päätökseensä, ja tänään sain tarjouksen lopulliseksi työsopimuksekseni. Periaatteessa hyväksyin, nyt odottelen sopimusluonnosta. Paperi pitäisi saada käytännössä tällä viikolla allekirjoitettua, että ehtisi irtisanoa tuon rekrytointifirman kanssa tehdyn työsopimuksen ajoissa.

Myös asunto (talo) on löytynyt ja paperien allekirjoittaminen on vireillä. Sekin tosin vaatii että saa tuohon työsoppariin nimet. Sitten pitääkin ruveta hommailemaan vuokravakuustiliä, vakuutuksia, sähkö-, kaasu-, internet-, vesi-, jätehuolto- yms. sopimuksia ja sopimaan muuton järjestelyistä.

0
0
18.2.2022 - 13:36

Aki Pyysing

+13520
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014
hauturi kirjoitti:

Aloilleen asettuminen alkaa kohta toteutua. Ensinnäkin, try-and-hire jaksoni on tulossa päätökseensä, ja tänään sain tarjouksen lopulliseksi työsopimuksekseni. Periaatteessa hyväksyin, nyt odottelen sopimusluonnosta. Paperi pitäisi saada käytännössä tällä viikolla allekirjoitettua, että ehtisi irtisanoa tuon rekrytointifirman kanssa tehdyn työsopimuksen ajoissa.

Myös asunto (talo) on löytynyt ja paperien allekirjoittaminen on vireillä. Sekin tosin vaatii että saa tuohon työsoppariin nimet. Sitten pitääkin ruveta hommailemaan vuokravakuustiliä, vakuutuksia, sähkö-, kaasu-, internet-, vesi-, jätehuolto- yms. sopimuksia ja sopimaan muuton järjestelyistä.

Olen muutto- ja säätövastainen. Viimenen virke tässä mainiossa matkakertomuksessa täsmentää hyvin, miksi edellinen johtuu jälkimmäisestä.

0
0
18.2.2022 - 13:47

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
Aki Pyysing kirjoitti:

 

hauturi kirjoitti:

Aloilleen asettuminen alkaa kohta toteutua. Ensinnäkin, try-and-hire jaksoni on tulossa päätökseensä, ja tänään sain tarjouksen lopulliseksi työsopimuksekseni. Periaatteessa hyväksyin, nyt odottelen sopimusluonnosta. Paperi pitäisi saada käytännössä tällä viikolla allekirjoitettua, että ehtisi irtisanoa tuon rekrytointifirman kanssa tehdyn työsopimuksen ajoissa.

Myös asunto (talo) on löytynyt ja paperien allekirjoittaminen on vireillä. Sekin tosin vaatii että saa tuohon työsoppariin nimet. Sitten pitääkin ruveta hommailemaan vuokravakuustiliä, vakuutuksia, sähkö-, kaasu-, internet-, vesi-, jätehuolto- yms. sopimuksia ja sopimaan muuton järjestelyistä.

 

Olen muutto- ja säätövastainen. Viimenen virke tässä mainiossa matkakertomuksessa täsmentää hyvin, miksi edellinen johtuu jälkimmäisestä.

En minäkään nyt ihan huvikseni muuta (viimeksi 21,5v sitten), mutta joskus vaan pitää. Säätäminen ei sinänsä ole vastenmielistä, jos kaikki sujuu suht koht hyvin. Sitten kun tulee vastoinkäymisiä, se muuttuu epämiellyttävämmäksi.

Muuton huipennusvaihe alkaa noin vartin päästä, kun starttaan autollani kohti Suomea. Siellä sitten ensi viikolla pakkaamista ja muuta kivaa, ja kuun lopussa hauturskan ja koirien kanssa takaisin. Sitten jos tavaratkin vielä saapuvat perässä, päästään asettautumaan.

Kaikesta tästä ja siihen liittyvästä myöhemmin lisää.

0
0
3.3.2022 - 19:56

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Muutto on virallisesti suoritettu. Itse saavuimme eilen ja saimme kämpän haltuumme. Illalla hain kamani Saksan tilapäiskämpästä ja aamulla saapui varsinainen muuttokuorma Suomesta. Ulkomaanmuuton kilpailuttaminen muuten kannattaa. Pari isoa ja tunnettua toimijaa tarjosi muuttoa n. tuplahintaan pieneen jä ketterään firmaan verrattuna. Lisäksi isoilla ja tunnetuilla yksi poppoo lastaa, sitten kuorma kuljetetaan ilmeisesti jonkin välivaraston kautta ja paikallinen poppoo purkaa. Kesto n. viikko. Pienellä ja ketterällä pari miestä lastaa, ajaa auton Saksan laivaan, lepää 30h laivalla ja ajaa sitten auton yhtä kyytiä yötä myöten perille ja lopuksi purkavat. Kesto 2 päivää. Lisäksi isot toimijat kertoivat, että kannattaa ottaa ylimääräinen vakuutus, koska heidän vakuutuksensa korvaa ainoastaan painon mukaan. Pienen ja ketterän vakuutus korvaa kuulemma todellisen arvon mukaan. Toistaiseksi emme ole kuitenkaan havainneet mitään hajonnutta, joten tätä ei ehkä päästä testaamaan käytännössä.

Eilen tuli myös rekisteröidyttyä asukkaaksi. Homma hoitui aavistuksen näppärämmin kuin Saksassa. Englanninkielisillä sähköposteilla sain tiedon mitä dokkareita vaaditaan, toimitin skannatut kopiot ja kysyin kelpaako ja kelpasi. Saavuttuamme ajoimme kunnantalolle jossa kaikki bumagat olivat valmiina. Kolme allekirjoitusta kummaltakin, ja homma valmis (koirat pitää vielä rekisteröidä erikseen ja se vaatii todistuksen paikalliselta eläinlääkäriltä). Hauturskallekin näytti olevan paikallinen hetu jo valmiina. Kaasu, sähkö ja vesi hoituivat vuokravälittäjän kautta, jätehuolto sovittiin kunnan kanssa rekisteröitymisen yhteydessä, netti ja tv pitää vielä hoitaa itse. Paikallinen postiljooni toi postia kun muuttokuormaa purettiin, tervehti iloisesti ja toivotti englanniksi tervetulleeksi. Kertoi samalla mistä saa ostaa postimerkkejä. 

Sitten pari semimielenkiintoista faktaa. Luxemburgissa on Itä-Uudenmaan kokoisella alueella 102 kuntaa (Itä-Uudellamaalla on 7, ja siinäkin on ehkä pari liikaa). Mietin mielessäni miten tämä on mahdollista, kunnes kävin kuntamme nettisivuilla. Kunnanvirastossa on töissä 21 henkilöä. Hallinto on siis melko kevyt. Asukkaita kunnassa on reilut 4000, jotka edustavat 75 eri kansallisuutta (suomalaisia näytti olevan ennen 9, nyt siis 11).

 

0
0
23.3.2022 - 12:00

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Olen käyttänyt pankki- ja luottokortteja vähän päälle 35 vuotta. Tähän päivään mennessä pankkiautomaatti ei ole nielaissut yhtään korttiani. Tänään menikin sitten kaksi.

Tapahtumaketju alkoi siitä, että tilasin huonekaluja saksalaisesta huonekaluliikkeestä kotiin toimitettuna. Osa piti maksaa etukäteen, ja osa haluttiin maksettavaksi käteisellä toimituksen yhteydessä. Eilen yritin nostaa käteistä kolmesta eri automaatista luxemburgilaisella debit-kortila (V-Pay) siinä kuitenkaan onnistumatta. Ilmeisesti tunnusluku oli väärä (tarkistin sen kyllä aikanaan saamastani kirjeestä), tai sitten oli muu ongelma (täkäläiset automaatit kysyvät tunnusluvun, mutta vääränkin jälkeen pääsee yrittämään nostoa - kokeilin tarkoituksellisesti väärällä pinillä - mutta nosto epäonnistuu ja kortin saa takaisin. Missään kohtaa ei kerrota mikä meni pieleen). Tänään menin sitten kokeilemaan OP:n kortilla, jonka pitäisi toimia (automaatissa Visan logot). Tunnusluvun syötettyäni tuli "Please wait" minkä jälkeen automaatti buuttasi (kesti n. 5 minuuttia) ja piti korttini. Seuraavaksi kokeilin Luxemburgilaisella kortilla tekeekö saman, ja kun ei tehnyt (rahaa en kuitenkaan saanut, ks. edellä), ajattelin (typerästi) että ehkä kyseessä oli tilapäinen häiriö. Yritin siis S-Pankin kortilla, täsmälleen samoin seurauksin kuin OP:n kortin kanssa.

Asian selvittämiseksi soitin ensin automaatin kyljessä olleeseen numeroon, johon kukaan ei vastannut 20 minuutin aikana eikä siihen voinut myöskään jätttää viestiä, vaikka nauhoite niin väittikin. Sitten soitin saman pankin toiseen palvelunumeroon, josta kehotettiin soittamaan SIXille, jossa puheluni yhdistettiin kahdesti eri henkilölle ja sitten se katkesi. Soitettuani uudestaa SIXiile, minulle kerrottiin, että eivät he hoida ulkomaisia kortteja ja kehottivat soittamaan takaisin BILille (jonka automaatti siis oli kyseessä). Toinen soitto BILille, ja nyt kerrottiin, että kortit lähetetään myöntäjäpankkiin. Sitten soitot OP:lle (joka lupasi lähettää uuden kortin ilmaiseksi) että S-Pankkiin (joka olisi halunnut 10 euroa uuden kortin lähetyksestä, kerroin ettei tarvitse koska minulla on toinenkin S-Pankin kortti enkä käytä S-Pankin korttia kuin Prismassa asioidessani ja se on nykyään aika harvoin).

Kaiken kaikkiaan meni reilu tunti aikaa ja kaksi korttia. Käteistä en saanut vieläkään, mutta ilmeisesti saamme yhdessä Hauturskan kanssa raavittua kasaan vaadittavan summan (osin toki kolikoina). Kiva nähdä miltä huonekalufirman edustajan naama näyttää kun maksan.

 

0
0
23.3.2022 - 13:16

Tarjak_e

-220
Liittynyt:
10.7.2021
Viestejä:
144

Kaikkea siellä takapajulassa voi näköjään tapahtua ;)

Ei voi käsittää että kotiinkuljetuksen yhteydessä pitää maksaa käteisellä.

Jos sinut on vahingossa laitettu pakotelistalle, se selittäisi nuo korttien imaisut ;)

0
0
23.3.2022 - 14:37

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Pakotelista ei liene selityksenä tässä, vaan joku tietoliikenneongelma yhdistettynä softaugiin (ATM yritti ottaa yhteyttä Suomeen -> tapahtui jokin virhe, johon koodari ei ollut valmistautunut -> softa kaatui -> automaatti buuttasi)

0
0
24.3.2022 - 20:33

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Tänään opin lisää paikallisista pankkiautomaateista. Olin nimittäin kokeillut luxemburgilaisen pankin V-Payta muiden pankkien automaateissa. Tänään osuin oman pankkini automaatille, ja päätin kokeilla. Ensimmäisen tunnusluvun (oikeaksi luulemani) syötön jälkeen sain ilmoituksen, että väärä tunnusluku ja kaksi yritystä jäljellä. Henkisesti hyväksyin jo kolmannenkin kortin menettämisen. Toisella kertaa kokeilin sitten tunnuslukua, jonka olisin valinnut, jos sen voisi valita itse. Se toimi ja sain rahaa. Opin siis, että:

- vieraan pankin automaatissa tunnuslukua ei tarkisteta ainakaan heti, mutta oman pankin automaatissa tarkistetaan

- tunnusluvun voi (ja ehkä pitääkin) vaihtaa ja näin olin tehnyt. En vain muistanut enää näin tapahtuneen

- vieraan pankin automaatista ei saanut rahaa oikeallakaan tunnusluvulla (olin kerran kokeillut myös nyt oikeaksi osoittautunutta tunnuslukua). Liittyykö tähän joku että pitää ensin käyttää oman pankin automaatissa tms. on vielä selvittämättä.

Tähän mennessä vähittäispankkitoiminta Suomessa on pessyt luxemburgilaisen kilpasiskonsa n. 6-0. Seikkailu jatkukoon

0
0
2.4.2022 - 18:20

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Olemme tässä pohtineet pitäisiko talo Suomessa yrittää myydä vai laittaa vuokralle. Ainakin myyntiä silmällä pitäen vähintään pientä pintaremonttia pitäisi tehdä, ja siihen pitäisi löytää luotettava tekijä, jolta homma hoituisi ilman että olen itse valvomassa (saa suositella, kohde on Nummelan lähellä Vihdissä).

Kohde on sinänsä hieman haasteellinen sekä myydä että vuokrata, neliöitä ja talousrakennuksia on riittävästi, mutta koska tilat on suunniteltu ensisijaisesti aikuiselle lapsettomalle pariskunnalle, on makuuhuoneita neliöihin nähden vähän. Odotettavissa oleva vuokra olisi n. 5-6% arvioidusta myyntihinnasta vuodessa brutto, mikä minun korviin kuulostaa vähän niukalta. Tuosta pitäisi maksaa kiinteistöverot, palovakuutukset sekä kaikki tarvittavat huollot ja korjaukset. Vuokralainen maksaisi kaikki käyttökulut. Toisaalta vuokraamista puoltaisi se, että olisi sitten valmiina joku paikka mihin palata, jos sellainen tulee ajankohtaiseksi. Toisaalta mökin virallinen käyttötarkoitus on joka tapauksessa tarkoitus muuttaa vakinaiseksi asunnoksi, joten voihan sitä aina muuttaa sinne jos siltä tuntuu.

Asuntojen vuokraukseen paremmin perehtyneet saavat kommentoida lukuja.

0
0
3.4.2022 - 01:05

Kilppari

+388
Liittynyt:
14.7.2014
Viestejä:
871

Eikö tuommoinen tuottoprosentti kuullosta jo ihan hyvältä? 

Itse en tekisi remontteja vuokrausta varten. Tietenkin jos joku on ihan oikeasti rikki, niin pakolliset korjaukset.

Tuottoprisentissa pitää huomioida, että kiinteistöstä voi tehdä ihan hyvät poistot ja vuokran saattaa saada parhaassa tapauksessa lähes verottomana.

0
0
3.4.2022 - 09:49

tappio

+607
Liittynyt:
25.5.2019
Viestejä:
340
Kilppari kirjoitti:

Eikö tuommoinen tuottoprosentti kuullosta jo ihan hyvältä? 

Jos se olisi netto niin sitten ehkä. Mutta sittenkin vain ehkä koska tuleehan tuosta kaikenlaista hommaa ja huolta, varsinkin jos vertaa siihen, että samalla rahalla ostaisi vain jotain indeksirahastoa.

0
0
3.4.2022 - 10:16

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
Kilppari kirjoitti:

Eikö tuommoinen tuottoprosentti kuullosta jo ihan hyvältä? 

Itse en tekisi remontteja vuokrausta varten. Tietenkin jos joku on ihan oikeasti rikki, niin pakolliset korjaukset.

Tuottoprisentissa pitää huomioida, että kiinteistöstä voi tehdä ihan hyvät poistot ja vuokran saattaa saada parhaassa tapauksessa lähes verottomana.

Kiinteistöstä voinee poistaa sen 4% vuodessa pl. maapohja? Mutta, mitenkäs tuollainen ensin omassa käytössä ja sitten vuokrattavana ollut kiinteistö, josta on verotuksessa tehty poistoja käyttäytyy myydessä? Meneekö se niin, että myyntivoitosta ei tarvitse edelleenkään maksaa veroa, koska siinä on joskus asuttu itse (jos myyntivoitosta joutuisi verolle, laskettaisiin se kai poistamattomasta arvosta)

Vuokrausta varten remonttia ei ajatellutkaan tehdä, vaan siinä tapauksessa että lähdetään myymään. Toki senkin voi tehdä remontoimatta, välittäjien arvio on että remontoimatta myynthinta jää n. 30K alemmaksi.

0
0
3.4.2022 - 12:10

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Mitenkäs tuollaisessa mistä ei ole tuoretta kauppaa tai muutakaan hankintamenoa, niin mistä arvosta lasketaan poistot? Riittääkö "luotettava selvitys" esim. välittäjäna antama arvio, vai vaatiiko verottaja jotain virallisempaa?

0
0
3.4.2022 - 22:33

ersotil

+7
Liittynyt:
19.5.2019
Viestejä:
174
hauturi kirjoitti:

Mitenkäs tuollaisessa mistä ei ole tuoretta kauppaa tai muutakaan hankintamenoa, niin mistä arvosta lasketaan poistot?  

Epäselvää , miten olet tullut kiinteistön omistajaksi:

1. kauppa tai tse rakennettu, käytetään hankintamenoa 

2. lahja/perintö, lahja/perintöverotusarvoa

3. Ositus, ositusta edeltävää hankintamenoa

Kaupan tuoreus ei vaikuttane asiaan. Jos kaupalla hankittu, siitä lähdetään laskemaan. Tuossa ohjeessa suht selkeät suuntaviivat. 

 

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49336/vuokratu…

 

 

 

 

 

0
0
3.4.2022 - 23:14

Aki Pyysing

+13520
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014

Hätäisesti väittäisin, että jos kiinteistöstä on tehty poistoja, on kyseessä EVL-kohde, eli kahden vuoden asumisen verovapaus ei päde. Pohjana kesä verotoimistossa 1987 ja vuonna 1992 suoritettu LKV-tutkinto. Se on joko EVL tai TVL, vaikka Sipilän hallitus vähennyskelpoisuuksia laajensikin. Ei siis ihan varmalla pohjalla, mutta vahva mutu.

0
0
3.4.2022 - 23:26

ersotil

+7
Liittynyt:
19.5.2019
Viestejä:
174
Aki Pyysing kirjoitti:

Hätäisesti väittäisin, että jos kiinteistöstä on tehty poistoja, on kyseessä EVL-kohde, eli kahden vuoden asumisen verovapaus ei päde. Pohjana kesä verotoimistossa 1987 ja vuonna 1992 suoritettu LKV-tutkinto. Se on joko EVL tai TVL, vaikka Sipilän hallitus vähennyskelpoisuuksia laajensikin. Ei siis ihan varmalla pohjalla, mutta vahva mutu.

Pikkasen eri mieltä. Pelkästään poistojen tekeminen vuokralleantamisessa ei siirrä omaisuutta EVL -puolelle, jos yksittäinen vuokralleantokohde. Kerran ansaittu oman asunnon verovapaus, eli samaan aikaan omistettu ja asuttu yhtämittaa 2v. säilyy. Aika varmalla pohjalla, ei mutu. 

0
0
4.4.2022 - 00:11

Aki Pyysing

+13520
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014

Jään mitään tarkistamatta vielä jänkäämään. Koska nykyisin verotus ilmoituspohjalla, on hyvin mahdollista saada läpi sekä poistoja vuokratuloista että myyntivoiton verovapaus. Mutta on se melko erikoista, jos hankintahinnasta, jota ei koskaan tulla myyntivoitonverotuksessa vähentämään, saa tehdä poistoja. Voi se toki olla niinnii. 1993-1995 sai vähentää myydyistä ja myöhemmin kuivuneista optioista hankintameno-olettaman.

 

 

0
0
4.4.2022 - 07:10

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
ersotil kirjoitti:

1. kauppa tai tse rakennettu, käytetään hankintamenoa 

Itse rakennettu >20v sitten, kuitit ei enää tallessa, joten rakennuskustannuksista ei mitään varmaa tietoa. Tontin kauppahinnan kyllä muistan, mutta se on aika pieni osa kokonaiskustannuksista.

 

0
0
4.4.2022 - 11:23

Kilppari

+388
Liittynyt:
14.7.2014
Viestejä:
871
hauturi kirjoitti:

 

ersotil kirjoitti:

1. kauppa tai tse rakennettu, käytetään hankintamenoa 

 

Itse rakennettu >20v sitten, kuitit ei enää tallessa, joten rakennuskustannuksista ei mitään varmaa tietoa. Tontin kauppahinnan kyllä muistan, mutta se on aika pieni osa kokonaiskustannuksista.

 

Minusta ei ole muita tapoja määrittää kustannusta kuin todisteelliset kuitit. Onhan se aika loogista toisaalta myös, ettei omaa tai jossain tapauksissa pimeää työtä voi lisätä vielä vähennyksiksi. Eli poistot jää aika pieniksi. 

Tuota Akin esittämää verotulkintaa en ollut noin ajatellutkaan. Muuttaa kyllä omia suunnitelmia jos on noin. Vastakkainenkin mielipide näytti tulleen, mutta ei kai tämäkään mielipide-/äänestysasia ole. Mieluusti kuulisin tai näkisin linkkejä jossa virallisempaa kantaa.

0
0
4.4.2022 - 14:10

Aki Pyysing

+13520
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7014

En löytänyt raivokkaasta googlaamisesta huolimatta kohtaa, jossa hankintahinnasta tehtävien poistojen vähentäminen vuokratuloista estäisi kahden vuoden oman asumisen tuoman verovapauden. Nerola sanoisi tässä tilanteessa, että absence of evidence is not evidence of absence, mutta nostan käden varovasti ylös virheen merkiksi. Hyvin lobattu verolaki pikkujobbareilta. Suosittelen olemaan aiheesta hiljaa isommassa julkisuudessa.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48921/verovapa…

Tämä toki on huomattava:

Oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei sovelleta, jos verovelvollisen rakentamis- ja myyntitoimintaa pidetään elinkeinotoimintana. Oikeus- ja verotuskäytännössä rakennusalaa lähellä olevien henkilöiden käymään kauppaan on sovellettu muita helpommin elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia.

Eli olin sikäli jäljillä, että jos kiinteistö menee EVL:n mukaan verotettavaksi, kahden vuoden verovapautta ei voi käyttää. Vanha kunnon three and out -tulkinta näkyy olevan vielä voimissaan. Eli grynderi voi rakentaa itselleen ja myydä verovapaasti kaksi, mutta ei kolmatta kohdetta.

0
0
4.4.2022 - 16:21

Kilppari

+388
Liittynyt:
14.7.2014
Viestejä:
871

Siltä varalta jos tänne tulee joku veroasiantuntija, niin toinen kysymys:

Kun asunnon voi myydä lapsille noin 20% alennuksella markkinahintaan nähden, niin voiko itselle syntyneen tappion vähentää verotuksessa?

Lisäys: Ei asuttu kahden vuoden määräaikaa

0
0
5.4.2022 - 14:35

Bingo53

+3412
Liittynyt:
17.8.2020
Viestejä:
2272
Kilppari kirjoitti:

Siltä varalta jos tänne tulee joku veroasiantuntija, niin toinen kysymys:

Kun asunnon voi myydä lapsille noin 20% alennuksella markkinahintaan nähden, niin voiko itselle syntyneen tappion vähentää verotuksessa? Lisäys: Ei asuttu kahden vuoden määräaikaa

Tässä kysymyksessä on kaksi verovelvollista - omaisuuden myyjä ja alihintaisen kaupan ostaja (lapsi).

Käsitellään ekaksi ostaja eli lapsi:

Jos ostat omaisuutta ja maksamasi kauppahinta on enintään 75 % (3/4) omaisuuden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa ja voit joutua maksamaan lahjaveroa. Lahjanluonteisessa kaupassa lahjan arvo on omaisuuden käyvän arvon ja siitä maksetun kauppahinnan välinen erotus. Linkki: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/lahjanluonteinen_ka…

Jos kauppahinta on ollut yllämainittua korkeampi - kauppahinta esimerkissä -20% käyvästä arvosta eli 80%, silloin kyseessä on alihintainen kauppa, mutta ei lahjanluonteinen kauppa. Ostaja ei maksa veroa.

Sitten myyjän tapaus:

Luovutustappiota puolestaan syntyy tilanteessa, jossa luovutetun omaisuuden myyntihinta alittaa sen hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Luovutusvoittoa tai tappiota voi syntyä vastikkeellisissa luovutuksissa, joista tavallisimpia ovat kauppa ja vaihto.

Vastikkeettomiin luovutuksiin ei sen sijaan kohdistu luovutusvoiton verotusta. Vastikkeettomia luovutuksia ovat perintö, lahja ja ositus. Jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja osittainen vastikkeeton (esimerkiksi lahjanluonteiset kaupat) luovutusvoiton verotus kohdistuu luovutuksen vastikkeelliseen osaan (katso jäljempänä luku 12.1 Lahjanluonteinen kauppa).

Tuossa esimerkissäsi kuitenkin ei ollut kyseessä lahjanluontoinen kauppa vaan alihintainen kauppa, joten asia käsitellään kohdan 13.4 Luovutustappio alihintaisesta luovutuksesta mukaan.

Linkki: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48935/omaisuud…

Luovutuksen alihintaisuuden vuoksi luovutus voi muodostua tappiolliseksi, kun omaisuutta luovutetaan tarkoituksellisesti alle käyvän hinnan ja omistusaika on ollut lyhyt. Vaarana on, että verottaja pitää luovutustappiota keinotekoisena.

Luovutuksen alihintaisuudesta johtunut keinotekoinen luovutustappio ei kuitenkaan ole vähennyskelpoinen. Ratkaisussa KHO 2014:85 verovelvollinen oli myynyt lapsilleen pörssiosakkeita myyntipäivän mukaisia pörssikursseja alhaisemmalla hinnalla. Luovutustappiota ei hyväksytty vähennettäväksi siltä osin kuin tappio oli aiheutunut pörssikurssin alle jääneistä myyntihinnoista.

Sama koskee, jos luovutukseen on ryhdytty tarkoituksessa saada myyjälle vähennettävä tappio, kohta 13.5. : 

Luovutustappiota ei oikeuskäytännön mukaan pidetä vähennyskelpoisena, jos verovelvollinen on ryhtynyt esimerkiksi osakkeiden myyntiin, väliluovutukseen tai lahjoitukseen hänen intressipiiriinsä kuuluvalle taholle ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että hän saisi TVL 50 §:ssä tarkoitetun vähennyskelpoisen luovutustappion ja siten vapautuisi suoritettavasta verosta.

Näissä tilanteissa tappion vähennyskelpoisuus voidaan evätä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 28 §:n veron kiertämistä koskevan säännöksen nojalla. Veroviranomaisella on VML 28 §:n 1 momentin mukaan velvollisuus osoittaa, että verosta vapautumisen tarkoitus on ollut olemassa. Kun tällaisen tarkoituksen olemassaolo on todennäköistä, verovelvollisella on puolestaan velvollisuus osoittaa, että käytetylle menettelylle on verotuksesta riippumattomia perusteita.

Kyseisessä kaupassa ostaja on melko suojassa, kunhan käyvästä arvosta ei ole epäselvyyttä, mutta myyjän oikeus vähentää tappio on löyhällä perustalla.

0
0
18.4.2022 - 15:57

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

No niin, nyt kun on saatu näitä kotimaan verotuskysymyksiä suht kattavasti käsiteltyä, palataan tänne Euroopan ytimeen.

Kevät on jo pitkällä, lehti alkaa olla puissa ja naapurit jo leikkaavat nurmikoitaan yms. kasvullisuutta ahkerasti. Laiskana miehenä en ole itse vielä ryhtynt moiseen puuhaan vaan keskittynyt enemmänkin grillaamiseen, mutta piakkoin on varmaan ainakin kokeiltava lähteekö autotallissa oleva ruohonleikkuri käyntiin. Akkukäyttöinen siimaleikkuri näytti ainakin sinänsä toimivan, mutta siimaa ei ole ja muutenkin sen kunnossa on vähän sanomista, joten voi olla että menee uuden ostamiseksi, tai sitten pitää tuoda Suomesta vastaava vekotin tänne. Pensasleikkuri, akkukäyttöinen sekin, vaikutti ihan soivalta peliltä, mutta senkin tositoimiin vieminen odotuttaa vielä itseään.

Talo Suomessa on laitettu myyntiin, katsotaan miten homma etenee. Välittäjien arviot odotetusti poikkesivat toisistaan, katsotaan onko isoimman arvion esittäjän optimismille mitään katetta. Jos ei näytä menevän kaupaksi, mietitään vuokrausta uudemman kerran. Myymiseen liittyy myös toisessa threadissä kysymäni yhden rakennuksen omistajuuden siirto hauturskan firmalta.

Tänään täyttelin suomalaista veroilmoitusta, ja tulin siihen tulokseen, että ulkomaille muuttaessa suomalainen verottaja aiheuttaa jos ei välttämättä suoranaista harmia, niin ainakin paljon ylimääräistä työtä. Ilmeisesti minun pitää nyt vähintään todistella että asuinvaltioni on maa, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Lisäksi pitää ehkä hakea rajoitusti verovelvolliseksi, joskaan en ole varma saako sitä vielä menemään läpi, koska hauturska asui Suomessa helmikuun loppuun, ja tätä pidettäneen olennaisena siteenä vielä tämän vuoden puolella (eikä kämppääkään ole vielä myyty, vasta myynnissä). Verottajahan kai tarkastelee näitä verovuosittain eikä reaaliajassa. Sinänsä jos ensin mainittu todistelu menee läpi ja verottajaa toteaa minun asuvan täällä ja olevan Luxemburgin verotuksen piirissä, en ole varma onko sillä suurta merkitystä pitävätkö minua yleisesti vai rajoitetusti verovelvollisena, koska verosopimus joka tapauksessa käsittääkseni pääosin sanelee miten tulojani verotetaan. Joku pieni potti pääomatuloja saattaa joutua eri tavoin kohdelluksi riippuen siitä olenko yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen Suomessa. Lisäksi askarruttaa miten kuuden kuukauden säännön piiriin kuuluminen pitää tapauksessani ilmoittaa ja miten Suomessa käynnit (max 6v per kuukausi) käytännössä lasketaan. Jos jollakulla on käytännön kokemusta tai muuten pätevää tietoa aiheesta saa kommentoida.

Vajaan vuoden päästä onkin sitten jännempää kun pitää ruveta täyttelemään Luxemburgilaista veroilmoitusta (tänä vuonna ei kuulemma vielä tarvitse, kun pidätys meni viime vuonna ykkösveroluokan mukaan), hieman tutustuin asiaan ja voi olla esim. mökkitulojen ilmoittamisen kannalta mielenkiintoista, kun ilmeisesti jokainen tiskiharjan osto pitää laittaa vähennyksiin erikseen (suomalainen verottaja kysyy vaan menot könttänä, joskin saattaa sitten erikseen kysellä tarkennuksia). Ainakin ensimmäisellä kerralla pitää ulkoistaa täkäläisen ilmoituksen täyttö.

Ilmeisesti ainakin hakemukseni puolisojen yhteisverotuksesta oli mennyt läpi ja tieto uudesta pidätysprosentista valunut myös työnantajalle, koska torstaina tilille humpsahti huomattavasti aiempaa suurempi summa. Palkkakuittia en ole kuitenkaan vielä saanut, joten en ole ihan tarkkaan selvillä minkälaisin parametrein summaan oli päädytty.

0
0
18.4.2022 - 15:25

Kilppari

+388
Liittynyt:
14.7.2014
Viestejä:
871

Siimaa voi olla siellä sisällä. Se siis kuluu ja sitä pitää vetää aina välillä lisää. Tämä siis siltä varalta, ettei laite tuttu.

0
0
18.4.2022 - 17:04

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371
Kilppari kirjoitti:

Siimaa voi olla siellä sisällä. Se siis kuluu ja sitä pitää vetää aina välillä lisää. Tämä siis siltä varalta, ettei laite tuttu.

Kiitos, tosin reilut 25v omakotiasumista ovat tutustuttaneet melko hyvin erilaisiin siimaleikkureihin ja niiden sielunelämään.

0
0
19.4.2022 - 10:52

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Soitin äsken verottajan neuvontaan. Siellä on oikein oma puhelinnumeronsa kansainvälisiä tilanteita varten, joten oletin, että siellä tiedettäisiin jotain miten veroilmoitus tulee näissä tilanteissa täyttää. Väärä oletus. Neuvontahenkilö vastaili kyllä kysymyksiini aluksi ihan vakuuttavan oloisesti, mutta pikkuhiljaa vastaukset muuttuivat aika järjettömän kuuloisiksi. Puhelun jälkeen löysinkin verottajan sivuilta vastaukset kysymyksiini (olisi tietysti pitänyt etsiä jo ennen puhelua, mutta ajattelin päästä helpolla), ja totesin, että käytännössä jokainen vastaus oli ollut ihan päin seiniä.

Esimerkiksi (hieman lyhenneltynä):

K: "mikä merkitys on kohdalla 'Vaadin, että verotuksessa otetaan huomioon A1-todistus tai vastaava todistus asuinmaani sosiaaliturvaan kuulumisesta.'"

V: "sinulla pitää olla todistus nykyisestä asuinmaasta että kuulut sen maan sosiaaliturvan piiriin, jotta verosopimusta voidaan soveltaa. Tämä siis ikään kuin täydentää kohtaa 'Vaadin, että minua pidetään ulkomailla asuvana verosopimuksen perusteella.'"

Verottajan sivuilta:

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos työskentelet Suomessa ja sinulla on todistus siitä, että kuulut asuinvaltiosi sosiaaliturvan piiriin (esim. A1- tai E101-todistus).

Joskus tuolta on saanut ihan järkeviäkin vastauksia, mutta ei näköjään tässä tapauksessa. Olisi hauska tietää voiko johonkin antaa palautetta (luultavasti ei)

0
0
19.4.2022 - 12:02

Kouluhurmaaja

+8
Liittynyt:
7.4.2020
Viestejä:
9
hauturi kirjoitti:

Soitin äsken verottajan neuvontaan. Siellä on oikein oma puhelinnumeronsa kansainvälisiä tilanteita varten, joten oletin, että siellä tiedettäisiin jotain miten veroilmoitus tulee näissä tilanteissa täyttää. Väärä oletus. Neuvontahenkilö vastaili kyllä kysymyksiini aluksi ihan vakuuttavan oloisesti, mutta pikkuhiljaa vastaukset muuttuivat aika järjettömän kuuloisiksi. Puhelun jälkeen löysinkin verottajan sivuilta vastaukset kysymyksiini (olisi tietysti pitänyt etsiä jo ennen puhelua, mutta ajattelin päästä helpolla), ja totesin, että käytännössä jokainen vastaus oli ollut ihan päin seiniä.

Esimerkiksi (hieman lyhenneltynä):

K: "mikä merkitys on kohdalla 'Vaadin, että verotuksessa otetaan huomioon A1-todistus tai vastaava todistus asuinmaani sosiaaliturvaan kuulumisesta.'"

V: "sinulla pitää olla todistus nykyisestä asuinmaasta että kuulut sen maan sosiaaliturvan piiriin, jotta verosopimusta voidaan soveltaa. Tämä siis ikään kuin täydentää kohtaa 'Vaadin, että minua pidetään ulkomailla asuvana verosopimuksen perusteella.'"

Verottajan sivuilta:

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos työskentelet Suomessa ja sinulla on todistus siitä, että kuulut asuinvaltiosi sosiaaliturvan piiriin (esim. A1- tai E101-todistus).

Joskus tuolta on saanut ihan järkeviäkin vastauksia, mutta ei näköjään tässä tapauksessa. Olisi hauska tietää voiko johonkin antaa palautetta (luultavasti ei)

Todella kummallista palvelua verottajalta. Muutaman kerran itsekin sinne yhteyttä ottaneena voin sanoa että parempi olla luottamatta puhelinpalvelijoiden sanoihin. Verottajan kanssa asiointi Suomessa asuvana ei yrittäjänä on ollut melko helppoa tähän mennessä. Olen kuullut isoilta pojilta, että varallisuuden kertyessä varsinkin välillä asuen ulkomailla alkavat verottajan kanssa ongelmat. Lähtökohtaisesti verottaja tekee näissä tapauksissa päätökset omien etujen mukaisesti ja sitten alkaa sotiminen. Toivottavasti pääset helpommalla.

Sain ulkomailta kiinnostavan työtarjouksen, mutta muistaessani blogisi alkoivat epäilykseni heräämään. Olen todella huono hoitamaan omia käytännön asioitani (laiska), joten ulkomaille muutto todennäköisesti ajaisi minut verovelkoihin, pakkomyynteihin tai vankilassa ulkomailla tv-ohjelmaan.

0
0
20.4.2022 - 11:19

hauturi

OP
+3208
Liittynyt:
25.6.2014
Viestejä:
2371

Olen nyt pari päivää yrittänyt sisäistää ulkomailla työskentelyn vaikutusta verotukseen. Kokonaisuus on jossain määrin sekava, mutta lyhyt yhteenveto siitä mihin käsitykseen olen päätynyt:

Ensimmäinen jako on yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus. Pääsäännön mukaan yleinen verovelvollisuus muuttuu rajoitetuksi ulkomaille muuttovuotta seuraavan kolmannen kalenterivuoden päättyessä. Rajoitettua verovelvollisuutta voi hakea aiemminkin, jos voi osoittaa että kaikki olennaiset siteet Suomeen ovat katkenneet. Tässä oleellisimpia asioita ovat omistaako pysyväksi asunnoksi soveltuvan asunnon Suomessa ja asuuko perhe Suomessa, mutta myös muita seikkoja tarkastellaan (esim. lukuisat sijoitusasunnot joiden hoitaminen vaatii säännöllistä Suomessa käymistä voidaan katsoa olennaiseksi siteeksi)

Rajoitetusti verovelvollista verotetaan vain Suomesta saamistaan tuloista. Näistä on tuloverolaissa esimerkinomainen luettelo, mutta myös muita näihin rinnastettavia tuloja katsotaan Suomesta saaduiksi.

Yleisesti verovelvollista verotetaan lähtökohtaisesti myös ulkomailla saaduista tuloista, mutta niiden verotus riippuu verosopimuksesta ja ns. kuuden kuukauden säännöstä. Työskentelyvaltiot jakaantuvat kahteen ryhmään: niihin, joiden kanssa on verosopimus ja niihin, joiden kanssa ei ole. Jos kyseessä on muu valtio, tai valtio jonka kanssa on verosopimus ja työskentelyvaltiolla sen nojalla oikeus tulojen verottamiseen JA työskentely kestää vähintään kuusi kuukautta JA työskentelyaikana ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuusi päivää (ml. tulo- ja lähtöpäivät) kuukaudessa, on tulo Suomessa verovapaata.

Jos yleisesti verovelvollinen sen sijaan

a) työskentelee valtiossa jonka kanssa on verosopimus, mutta työskentelyvaltiolla ei sen nojalla ole verotusoikeutta, verotetaan ulkomaantulo Suomessa

b) työskentelee ulkomailla alle kuusi kuukautta TAI oleskelee työskentelyaikana Suomessa enemmän kuin keskimäärin kuusi päivää kuukaudessa, verotetaan ulkomaantulo Suomessa ja ulkomailla peritty vero hyvitetään, paitsi jos työskentelyvaltiolla on verotusoikeus Egyptissä, Ranskassa tai pohjoismaissa ansaittuun palkkaan, jolloin yleensä tuloa ei veroteta Suomessa, mutta se vaikuttaa korottavasti muun ansiotulon veroprosenttiin.

Jos jollain on perustellusti poikkeava käsitys, korjatkoon.

e: asiaa sotkee vielä hieman verottajan ohje:

Jos ulkomaille muuton jälkeen molemmat valtiot pitävät henkilöä kyseisessä valtiossa asuvana, hän voi vaatia, että uutta asuinvaltiota pidetään hänen verosopimuksen mukaisena asuinvaltionaan. Verosopimuksen mukaisen asuinvaltion määrittely ratkaisee sen, kummalla valtiolla on asuinvaltiona verotusoikeus henkilön tuloihin, jolloin toisella valtiolla on verotusoikeus ainoastaan lähdevaltiona (oikeus verottaa vain kyseisestä valtiosta saatuja tuloja verosopimuksen asettamin rajoituksin).

Eli ilmeisesti jos on yleisesti verovelvollinen ja vaatii, että toinen valtio on verosopimuksen mukainen asuinvaltio, ja vaatimus hyväksytään, niin silloin tulee käytännössä kohdelluksi rajoitetusti verovelvollisena, vaikkei vielä sellainen olekaan.

Melko sekavaa. Varsinkin kun välillä merkittävää on asuinvaltio ja välillä työskentelyvaltio, ja ne voivat olla (ja esim. minulla viime vuonna olivatkin) eri.

 

0
0