Omasta mielestäni hyvä idea heittää huonot uutiset ilmoille saman tien kun uudet henkilöt ovat aloittaneet.
Nyt pöytä on puhdas (tai ainakin puhtaampi), mutta vaikea lähteä arvailemaan paljonko noita tappiollisia urakoita on mahdollisesti vielä projektikannassa.
Näin on, ja pöydän putsausta todellakin sopi odottaa uudelta tj Hietaselta, jos oli vähänkään perehtynyt yhtiön näyttöihin aikaisemmassa viestinnässä. Onneksi viestitti markkinoille jo viime vuoden puolella, että 2022 suoritus on pitkälti pedattu.
Rahoitustilanne oli hyvä 2020 lopun annin jälkeen, ja osake tarjosi reilun tuoton vuodenvaihteesta Q1/21 julkaisuun, jolloin koitti paluu arkeen. Voi kuvitella, mikä tasetilanne olisi nyt, jos antia ei olisi tuolloin tehty. Luottolimiittejä neuvotellaan uudelleen ja antia hinnoitellaan kurssiin. Kiinnostavaa seurattavaa kesää kohti.
On kyllä karua luettavaa perjantainen tiedote. Muutama ajatus Lehdosta:
Uusi tj. Juuso Hietanen varmasti putsaa pöydän ja alaskirjaa ongelmaprojektit. Jos on tuloutettu viime vuonna korkeita katteita, niin nyt ne sitten viimeistään pitää alaskirjata ja jälki on karua. Mutta pakostakin tulee mieleen, oliko tässä nyt kaikki?
Lehdon toimintakulttuuri ja prosessit näyttävät pettäneet hieman jokaisella osa-alueella. Hankkeiden hinnoittelu ja kustannusnousuvaraukset ovat pettäneet, hankkeiden valmistelu on pettänyt ja samoin niiden toteutus. Eli suomeksi sanottuna riskienhallinta on pettänyt pahasti. Ymmärrykseni mukaan Lehdon toiminta ei ole kovin prosessijohdettua ja digitalisoitua, vaan enemmänkin yksilöistä kiinni. Lehto myös toteuttaa hankkeet tosi pienillä toimihenkilöorganisaatioilla, mikä on näennäisesti kustannustehokasta, mutta voi kokonaisuudessa olla älyttömän kallista.
Laskevaan volyymiin (-20%) on tosi vaikea kääntää tuloskuntoa. Kasvu peittää alleen rakentamisessa ongelmat, kun uusia projekteja voidaan tulouttaa. Ja kääntäen, lasku tekee niistä vasta näkyviä.
Lehdon tilannekuva talousraportoinnissa ja ennustamisessa on ollut metsässä viimeiset vuodet. Koko ajan tulee yllätyksiä ja valitettavasti negatiivisia. Talousohjaus ja ennustaminen (prosessit, järjestelmät, kulttuuri) eivät ole näköjään vieläkään saatu haltuun.
Laskevassa volyymissä paine saneerausohjelmalle ja isoille kustannustason laskuille on merkittävä. Saa nähdä, laitetaanko isot YT:t päälle ja miten se vaikuttaa henkilöstöön yhdessä tämän negatiivisen tuloksen kanssa. Myös merkittävä tehdastuotanto on kasvussa hyvä asset, mutta laskevassa volyymissä kiku-rakenne joustaa hitaasti ja aiheuttaa kuluja.
Kassa sulaa yllättävän nopeasti, mikä tosiaan nostaa merkintäoikeusannin/suunnatun osakeannin todennäköisyyttä. Uskon, että pääomaa tarvitaan lisää kriisissä ja annin ehdot ovat sen mukaiset.
Mietin itse, miten tilaajat ja rahoittajat sekä vakuudenantajat suhtautuvat Lehtoon. Vieläkö johdon suunnitelmat herättävät luottoa. Tämä on tosi kriittinen asia rakennusalalla, osakkeen kurssin näkökulmasta sopii toivoa, että luottoa löytyy, jotta tilauskanta kasvaa.
Asuntoihin on saatu rekryjä ja se puoli tuntuu vetävän paremmin. Heikentyvä taloudellinen asema toki vaikeuttaa omaperusteista tuotantoa eli gryndiä, mikä näkyy varmasti kannattavuudessa, jos mennään kiinteähintaiseen kilpailu-urakkaan, jossa ei päästä hyödyntämään maksimaalisesti omaa konseptia tai KVR-osaamista.
Summa summarum; paljon riskejä ja vaikeuksia ainakin minun mielestä Lehdossa. Mutta miten niitä on sitten hinnoiteltu? Paljon on pahaa kurssissa, mutta niin on tilannekin paha, enkä ole nähnyt vielä signaaleja paremmasta tai riittävistä toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Arvostushan ei ole periaatteessa paha liikevaihtoon suhteutettuna, mutta Lehto ei ole useaan vuoteen tehnyt kassavirrallisesti positiivista tulosta, enkä enää usko yhtiön tuloksentekokykyyn ennen kuin näen, että se kääntyy myös kassavirran osalta. Tuloksenteon tai osingonmaksukyvyn näkökulmasta arvostus taas on hyvin haastava, enkä näe sen korjaantuvat ennen kuin tuloksentekokyky saadaan käännettyä ja tase on riittävän vahva suhteessa yhtiön liiketoimintamalliin. Odotan kyllä Juusolta ja Hannulta vahvaa ulostuloa ja viestiä markkinaan, mitkä ovat toimenpiteet ja millaisella ohjelmalla yhtiö meinataan pelastaa. Tarvitaan myös muutakin kuin pelkkää lisäpääomaa; ne sulavat, jos toimintatavat ja kulttuuri ei muutu.
Mitä ajatuksia muilla? Oletteko samaa vai eri mieltä? Pitäisi tutkia lukuja vielä tarkemmin läpi, mutta tässä ns. "laadulliset kommenttini".
On kyllä karua luettavaa perjantainen tiedote. Muutama ajatus Lehdosta:
Uusi tj. Juuso Hietanen varmasti putsaa pöydän ja alaskirjaa ongelmaprojektit. Jos on tuloutettu viime vuonna korkeita katteita, niin nyt ne sitten viimeistään pitää alaskirjata ja jälki on karua. Mutta pakostakin tulee mieleen, oliko tässä nyt kaikki?
Markkinan luottamuksen palautumisen osalta lukisin tämän oleellisimpien asioiden joukkoon. Allaoleva operatiivinen suorittaminen on asuntopuolella ollut kelvollista myös 2019 jälkeen, jolloin kasvun nousuvesi laski ja yhtiön ongelmat paljastuivat toden teolla. Sittemmin muutama kvartaaliraportti on herättänyt odotuksia käänteestä, mutta lopulta liian säännöllisesti on "löytynyt" näitä Toimitilat-yksikön hankkeita, jotka vetävät kaiken muun veden alle. Ko. yksikön johtopaikalla on syystä ollutkin tuulista.
Lehdon raporteissa on viime vuosina kummitellut toteamus näkymistä tyyliin " ...mutta keskeneräiset toimitilahankkeet rasittavat kannattavuutta aikavälillä x". Se on jäänyt kuitenkin markkinan arvailtavaksi, kuinka vakavista tappioista on kyse negatiivisessa skenaariossa. Raaka rehellisyys sopimuskannan laadusta kerrottaessa olisi selvä parannus vanhaan Lehtoon verrattuna. Tiedä sitten, kuinka innokkaasti tj Hietanen lähtisi vetämään tällaista linjaa kun hpj Lehdon käytännön vaikutusvalta lienee edelleen suuri.
Rakennusyhtiö Lehto Group on julkistanut odotetun heikon joulukvartaalin raporttinsa.
Yhtiön jatkuvien toimintojen liiketappio oli loka-joulukuussa 14,2 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin samaan aikaan liiketulos oli 6,0 miljoonaa positiivinen. Liikevaihto laski 158 miljoonaan euroon vertailukauden 170 miljoonasta eurosta.
Täälläkin jo uumoiltiin tammikuussa, että rahat loppuvat ja yhtiö neuvotteleekin nyt rahoituksesta.
”Tappiollisen toiminnan seurauksena rahoitusasemamme on aikaisempaa heikompi. Olemme käymässä eri rahoittajien kanssa neuvotteluita rahoitusratkaisusta, jolla mahdollistetaan liiketoiminnan kehittyminen myös pidemmällä aikavälillä.”
Osakeanti vai joku kallis hybridilaina tuntuvat omasta mielestä edelleen ainoilta vaihtoehdoilta, ja molemmissa tapauksissa nykyinen omistus dilutoitunee ellei lainaa pystytä maksamaan ajoissa takaisin.
Jotain tilanteesta kertoo, että edes nollatulokseen ei aiota ensi vuonna:
Lehto ohjeistaa jatkuvien toimintojensa liikevaihdon olevan tänä vuonna viime vuoden tasolla ja liiketuloksen olevan 5–10 miljoonaa euroa tappiollinen
Omat osakkeeni lyötiin jo tammikuussa laitaan, ja aion kyllä pysyä edelleen irti. Kurssireaktio -4% muun pörssin ollessa n. 0.9% pakkasella kertoo myös, ettei tulos oikein muillekaan natsannut. Suurimmat ilmat puhallettiin jo aiemmassa tiedotteessa ulos, muuten olisi tultu aika roimasti enemmän tänään.
Jotain tilanteesta kertoo, että edes nollatulokseen ei aiota ensi vuonna:
Lehto ohjeistaa jatkuvien toimintojensa liikevaihdon olevan tänä vuonna viime vuoden tasolla ja liiketuloksen olevan 5–10 miljoonaa euroa tappiollinen
Tämä lienee ollut tämän päivän uutinen, muut luvuthan oli pitkälti jo aiemmin julkaistu. Tekisivät varmaan ihan mielellään kuitenkin voittoa, jos pystyisivät😎.
Vantaa on odottanut ostaria jo aika monta vuotta ja taas tulee lunta tupaan.
Saattaa myös olla hieman vaikutusta kustannuksiin kun taas myöhästyy, toivottavasti katteet ovat kunnossa tässä projektissa.
Vantaan Kivistön lähipalvelukeskus tulee valmistumaan ennakoitua myöhemmin. Keskuksen ensimmäisen vaiheen piti alkuperäisen aikataulun mukaisesti valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä, mutta tämänhetkisen arvion mukaan se valmistuu alkusyksystä 2023, Lehto Group ilmoittaa.
Pieni Lehto-positioni on siirtynyt tilaan "Toivotaan toivotaan". Onhan tässä vielä 40 miljoonaa markkina-arvoa jäljellä, joten arvoa poltettavaksi löytyy vielä.
Lehto käynnistää henkilöstönsä kanssa muutosneuvottelut, joiden tavoitteena on löytää keinoja tehostaa Lehdon toimintaa ja vähentää rakennuskustannusten noususta aiheutuvaa kustannuspainetta. Muutosneuvotteluilla tavoitellaan yhteensä noin 150 henkilötyövuotta vastaavia säästöjä, joiden vaikutus vuodelle 2022 arvioidaan olevan noin 3 miljoonaa euroa.. Neuvottelut koskevat konsernin kaikkia yksiköitä pois lukien Remonttipartio Oy (putkiremontit) sekä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy.
Toimitilat-palvelualueella neuvottelut koskevat suunnitelmia, jotka liittyvät toimintojen keskittämiseen entistä rajatumpiin asiakas- ja tuoteryhmiin, elinkaariliiketoiminnan lakkauttamiseen sekä yksiköiden tiivistämiseen. Asunnot-palvelualueella neuvotellaan henkilöstöresurssien sopeuttamisesta vallitsevaan markkinatilanteeseen, taloteknisten töiden toteutusmallista ja hoivarakentamisen tulevasta volyymistä.
Lehdon tehdastuotannossa neuvottelut koskevat toimenpiteitä, joilla vastataan asunto- ja toimitilarakentamisen muutoksiin. Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan lomautuksina, työtehtävien muutoksina ja siirtoina toisiin tehtäviin vuoden 2022 aikana. Myös konsernin hallinto- ja tukipalvelut suunnitellaan vastaamaan asunto- ja toimitilarakentamisen muutoksia ja sisäistä palvelutarvetta.
Neuvotteluilla tai niiden lopputuloksella ei ole vaikutusta Lehdon vuoden 2022 koskevaan taloudelliseen ohjaukseen
Taidan toistaiseksi holdata lappuja ihan muistutukseksi siitä, että olisihan nämä voinut irrottaakin. Toisaalta en kyllä välttämättä ottaisi, ellei jo olisi. Mutta jos Lehto menee nurin, mie en kuitenkaan mene. Jos guidance pitää (-5-10 miljoonaa euroa), voisi Lehto uida tämän kriisin läpi jopa ilman antia. Jos saisisvat siis toimintansa kannattavaksi. Kilpparin vanha ennuste "varmasti hakevat omistajilta lisärahaa" on kyllä hyvin lähellä toteutumistaan. Lehdon hallituksessa juuri nyt ei muuten välttämättä ole juuri nyt sikamaisen kivaa olla.
Lehdolla on kaksi etua verrattuna toiseen rakennusalan kriisiyhtiöön SRV:n: 1) Selkeä ja riittävän varakas pääomistaja että anti menee tarvittaessa lävitse ja 2) ei toimintaa tai omistuksia Venäjällä.
Siihen ne hyvät uutiset sitten jäivätkin, makrotalous kurittaa parempiakin rakennusalan firmoja. Olen harkinnut Lehdon ottamista treidiosakkeeksi (saisi ainakin vähennykset tehdä jossain kohtaa) koska swingit ovat isoja myös ilman uutisia, mutta muuten samalla linjalla että katsotaan kortti loppuun koska ei tuo omaa taloa kaada vaikka menisikin nurin.
Itselläni ollut tämä jo n. vuoden verran "toivotaan toivotaan" tilassa, tai oikeastaan toivo on jo mennyt aikoja sitten, mutta katson nyt läpällä tämän ihan päätyyn asti, ei tälle voi enää kuin naureskella. Varmaan n. 10 000 euroa tuonne uponnut, enää joku 1000e jäljellä Lehto-positiota. Yhtään en aio enempää tätä turskaämpäriä ostella, mutta jos anti tulee niin ehkä siihen voisin osallistua, koska tuolla tonnin potilla tuskin kovin montaa satasta tarvitsee enää sinne laittaa.
Viimeksi muistelisin, että annissa oli jokin anomalia, jolloin annin jälkeen hinta jostain kumman syystä lähti nousuun ja olin itsekin silloin aikeissa irrottaa tästä, mutta päätin ahneena katsoa vielä vähän pidempään, jos saisin vähän enemmän takaisin. Lehdon kurssissa ei viime aikoina ole oikein mitään järkeä ollut, miten tuota nyt voi edes hinnoitella, heiluu helposti ilman uutisia +/- 10% päivässä, yleensä miinus-suuntaan, mutta eipä tuo kovin isoa positiivista uutista tarvitsisi, että nousisi, eli toivotaan, toivotaan.
Vaikka olen monta kertaa kironnut tämän firman ja suorastaan naureskelen aina kun näen Lehdon rakennustyömaan (mielessä ajattelen, että tuonkin kohteen varmaan tappiolla rakentavat), jännästi silti jotenkin uskon Lehdon tarinaan: siis jos en tietäisi Lehdon kurssikehitystä ja heidän sekoilua ja näkisin vain jotkut powerpoint slidet niin tarina on mielestäni ihan järkevä ja uskottava, mutta toteutus on sössitty jollain ihmeen tavalla aivan täydellisesti. Rakennusala vaatisi juuri mielestäni sitä tehostamista, missä Lehto paperilla puhuu, mutta ilmeisesti Lehto ei ole se, joka sen osaa tehdä.
Ainakin sen olen tässä vuosien varrella oppinut, että yhteenkään rakennusalan firmaan en enää ikinä sijoita ihan sama millä hinnalla saa. Jostain syystä ala on sellainen, että se ei tunnu uudistuvan kunnolla ja tulosta ei osata tehdä. YIT ja Lehto olleet molemmat omassa salkussani. YIT:stä taisin selvitä muutama vuosi sitten osinkoineen 0% tuotolla ja Lehdosta tullut varmaan rapiat -90% takkiin. SRV:täkin joskus olen harkinnut, mutta onneksi ei ole salkkuun tarttunut.
Lehdolla on kaksi etua verrattuna toiseen rakennusalan kriisiyhtiöön SRV:n: 1) Selkeä ja riittävän varakas pääomistaja että anti menee tarvittaessa lävitse ja 2) ei toimintaa tai omistuksia Venäjällä.
Siihen ne hyvät uutiset sitten jäivätkin, makrotalous kurittaa parempiakin rakennusalan firmoja. Olen harkinnut Lehdon ottamista treidiosakkeeksi (saisi ainakin vähennykset tehdä jossain kohtaa) koska swingit ovat isoja myös ilman uutisia, mutta muuten samalla linjalla että katsotaan kortti loppuun koska ei tuo omaa taloa kaada vaikka menisikin nurin.
Vähän tarkennusta:
- pääomistajan nostaminen eduksi tämän firman kohdalla on vähän hassua. Itse väittäisin ennemminkin hänen olevan koko ongelmien suurin syy. 70-luvun johtamistyyli, arvaamattomuus ja kuulemma jopa pelottavuus ei tässä tapauksessa johda parhaaseen lopputulokseen. Itse en ole tuolla ollut töissä, mutta tarinat joissa esimerkiksi rahoittajille huudetaan jostain korkeammalta, että "painukaa vittuun täältä" antaa minulle tietyn mielikuvan tyypistä. Eikä tuo välttämättä ole myöskään se optimaalisin tapa saada rahoitusta :)
- silti uskon kyllä, että sitä rahoitusta kyllä pörssistä saa, kun lappujanhan saa silloin "halvalla". Kun vaan ne rahoituksen järjestäjät uskaltavat mennä asioista sopimaan. Tai kai nuo voi sopia teamsilla
- se, että venäjällä ei ole toimintaa on tietenkin etu
- se, miksi SRV on yhtiönä itseäni enemmän houkutteleva on niiden sopimusrakenteet. Iso osa projektinjohtourakoita ja niissä kysymyksenä vain, että saadaanko pelkkä kate vai myös palkkioita. Tappion tekeminen lähes mahdotonta. Toki niilläkin on joitain omia riskihankkeita ja nythän ne on tietenkin kaikki viime aikoina toteutuneet. Tuo venäjäriski tietenkin hurjimpana.
- ehkä ensimmäisestä ranskalaisesta viivasta johtuen Lehdon ongelma on, että osaavimmat siirtyvät rakentamisen ollessa kuumimmillaan muualle ja taloon jää kakkos-/kolmosketjujen porukat.
- voi olla, ettei normaaleille asunnonostajille ole väliä, mutta onhan esim ne elementtikylppärit laadullinen heikennys ja voisi kuvitella, että jonkinlainen Ålvsbytalo-maine alkaa jossain kohti vaikuttaa
Aika paljon pitää rahoittajatahon itseään vihata tuohon rahoituspakettiin osallistuakseen. Rahat eivät kehitä yhtiötä lainkaan vaan kuluvat käyttöpääoman paikkaamiseen meneillään olevan tilikauden tulevien tappioiden vuoksi. Tappiollinen ohjeistus koko tilikaudelta annettiin kuitenkin jo ennen ukrainan sodan alkamista kaikkine vaikutuksineen.
Mikä pitäisi yleensä olla alennus% jolla yksikään vastuullinen rahoittaja pääomittaisi osakkeita vastaanottamalla?
Aika paljon pitää rahoittajatahon itseään vihata tuohon rahoituspakettiin osallistuakseen. Rahat eivät kehitä yhtiötä lainkaan vaan kuluvat käyttöpääoman paikkaamiseen meneillään olevan tilikauden tulevien tappioiden vuoksi. Tappiollinen ohjeistus koko tilikaudelta annettiin kuitenkin jo ennen ukrainan sodan alkamista kaikkine vaikutuksineen.
Mikä pitäisi yleensä olla alennus% jolla yksikään vastuullinen rahoittaja pääomittaisi osakkeita vastaanottamalla?
On kyllä jännä nähdä mihin hintaan, jos siis järjestyy, rahoitusta Lehto saa. Onkohan jälkimmäiseen kysymykseen mitään suuntaviivoja yleisesti markkinalla, mielenkiintoinen kysymys IMO.
Eiköhän se ole osakeanti tulossa, ellei kohtuullisin ehdoin tule hybridilainaa. Mitä tuskin tulee, ellei yhtiöllä ole oikeasti esittää uskottavaa käännetarinaa (mikä voi olla tulossa, jos oikeasti kaikki paska laitettiin 2021 tilinpäätökseen ja 2022 julkistettuihin näkymiin).
Ja parempi niin kuin tehdä jotain vielä suurempia hölmöyksiä.
Vastoin Kilpparin ennakkotietoja, Lehto sai vielä rahoitusta muualtakin kuin yksinkertaisilta osakkeenomistajiltaan:
"Lehto Group Oyj ("Lehto") tiedotti 28.4.2022 valmistelevansa rahoituskokonaisuutta päivitetyn strategiansa toteuttamiseksi. Lehto on allekirjoittanut sitovan esisopimuksen ("Esisopimus") OP Yrityspankki Oyj:n ("OP") ja Nordea Bank Oyj:n ("Nordea") kanssa uuden rahoituksen järjestämisestä. Esisopimuksessa on sovittu pankkirahoituksen määristä, pääehdoista ja periaatteista sekä vaihtovelkakirjalainan toteuttamisen keskeisistä ehdoista.
Esisopimus on osa valmisteltavaa noin 50 miljoonan euron rahoitusratkaisua, jonka keskeiset elementit ovat:
* Putkiremontit-liiketoiminnan myynti (noin +29 miljoonaa euroa)
* RCF-luottolimiitti pankeilta (noin +13 miljoonaa euroa)
* RS-rahoitus pankeilta meneillään oleviin ja alkaviin asuntorakennushankkeisiin (noin +26 miljoonaa euroa)
* Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku (noin +15 miljoonaa euroa)
* Uusi rahoitus korvaa nykyisen RCF-luottolimiitin ja bilateraalilainat, jotka maksetaan takaisin (noin -32 miljoonaa euroa)
Esisopimuksen mukaisesti OP ja Nordea ovat sitoutuneet myöntämään uuden 13 miljoonan euron RCF-luottolimiitin, joka on voimassa 31.3.2024 saakka. Lisäksi pankit sitoutuvat rahoittamaan niin sanottuja RS-asuntokohteita noin 26 miljoonalla eurolla vuosien 2022-2023 aikana. Esisopimuksen pohjalta laadittava uusi rahoitussopimus ("Uusi rahoitussopimus") tulee korvaamaan Lehdon nykyisen syndikoidun luottolimiitin (Revolving Credit Facility, RCF), josta on käytössä 25,1 miljoonaa euroa.
Uuden rahoitussopimuksen voimaantulo edellyttää putkiremontit-liiketoiminnan myynnin toteutumista, vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun toteutumista ja aiemman RCF-luottolimiitin ja bilateraalilainojen takaisinmaksua 30.6.2022 mennessä. Sopimukseen sisältyy myös vakuuksia sekä kassavarojen minimimäärään ja käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja, osingonjakokielto sopimuksen voimassaoloaikana sekä yhtiön toimintaan, hallituksen kokoonpanoon ja puheenjohtajaan liittyviä ehtoja.
Rahoituskokonaisuuden arvioidaan parantavan Lehdon kassavirtaa noin 50 miljoonalla eurolla, mistä valtaosan odotetaan toteutuvan vuoden 2022 aikana. Putkiremontit-liiketoiminnan myyntiä lukuun ottamatta rahoituskokonaisuudella ei ole välitöntä tulosvaikutusta. Aiemmin 28.4.2022 julkistetun pörssitiedotteen mukaisesti putkiremontit-liiketoiminnan myynnillä arvioidaan olevan seuraavat vaikutukset Lehdon keskeisiin vuoden 2022 taloudellisiin tunnuslukuihin:
* Tilikauden tulos paranee noin 30 miljoonaa euroa
* Oma pääoma paranee noin 30 miljoonaa euroa
* Vuoden 2022 nettokassavirta paranee noin 29 miljoonaa euroa
Omavaraisuusaste paranee noin 6-7 %-yksikköä
Putkiremontit-liiketoiminnan myynnin arvioitu vaikutus vuoden 2022 liikevaihtoon ja -tulokseen
* Liikevaihto jatkuvista liiketoiminnoista laskee noin -36 miljoonaa euroa
* Liiketulos jatkuvista liiketoiminnoista heikkenee noin -5 miljoonaa euroa
Rahoitusratkaisun lisäksi yhtiössä on aiemmin julkistetulla tavalla toteutettu henkilöstövähennyksiä, ja yhtiö on ulkoistanut ja ulkoistamassa tonttejaan kannattavuuden ja kassavirran parantamiseksi."
Jos ihan tarkkaan otetaan, miekin kyllä jo odottelin antia. Miulla on alle 0,1 prosentin paino Lehdossa, eli kyseessä on läppäpositio. Monipuolisesti kusessahan nämä ovat. Aika jännästi on muutamaan vuoteen ryssitty hilpeän näköinen menestystarina.
Hyvä, että rohkeita pankkeja riittää. Kiva 7% nousu tänään. Nyt tuosta pääsee vielä jotkut irti voittajana :)
Itse taas kuulin omasta hevosmiesten toimistosta juuri eilen uutisia jotka vahvistavat toisensuuntaista näkemystä. OP oli käsittääkseni eilen pudottanut kaikkien rakennusliikkeiden luottoluokitusta kategorisesti yhden pykälän. Tämä ei kai koske suoranaisesti Lehtoa tai on jopa positiivinen jos ne oli saanut rahansa sovittua hyvin toisaalta. Eipä tuota ole taidettu uutisoida laajemmin, kun esim SRV:kin on nyt prossan nousussa.
Negatiivisia Lehtouutisia oli se, että he eivät enää saa uusiin kohteisiin yhtiölainaa. Jos tuo ei sakkaa myyntiä, niin ei mikään. Lisäksi henkilöstöstä on rekrytoitu kilpailijoille lyhyesti sanottuna kaikki parhaat. Tuo on ilmeisesti uutisoitu henkilöstön tehostamisena :)
Annan konkurssille/yrityssaneeraukselle 2v sisään 55%.
Minusta tuo rahoitusratkaisu haiskahtaa aika lailla pankkien rahoitusriskien alentamiselta muuttamalla rahoituksen rakennetta.
Taustalla lienee, että kun pankit lopettivat yhtiölainarahoituksen Lehdolle, Lehto kuitenkin tarvitsee kuluttajille myytävissä uudiskohteissa yhä rakennus- ja myyntiaikaista rahoitusta, joka aiemmin on hoitunut osin yhtiölainoilla. Tuossa sopimuksessa rahoitus näyttää kuitenkin nyt olevan hoidettu RS-kohderahoituksella ja oletettavasti tiukemmilla vakuusehdoilla. Samalla myös RCF-limiittiä pienennetään.
Tässä on nyt sitten kyllä melkein odotettavissa, että yhtiölainoitus uudiskohteissa katoaa joiltakin muiltakin rakennusliikkeiltä kuin Lehdolta. On vaikea uskoa, että jos Lehto ei enää saa rakennettaville yhtiöille yhtiölainaa kohtuukorolla, että esimerkiksi SRV olisi jatkossa paljon paremmassa asemassa lainaneuvotteluissa.
Uudiskohteiden taloyhtiörahoituksen tiukentuminen taas kiristänee aika kovasti rakennusalaa, joka jo nyt nesteessä kun rakennustarvikkeiden hinnat ovat raketoineet Venäjä-Ukraina sodan ja pakotteiden seurauksena. Toisaalta osassa tavaraa on myös aikataulullisia saatavuusongelmia, jotka nostavat rakentamisen kustannuksia hidastamalla kohteiden valmistumista.
Lisää pääomaa. Kalliihkoa, mutta aivan kelvollisin ehdoin ottaen huomioon yrityksen tilanne. Pääomistaja ainakin on edelleen sitoutunut yritykseen kun mukana isolla summalla.
"Lehdon suurin osakkeenomistaja Lehto Invest Oy on sitoutunut merkitsemään vaihtovelkakirjalainaa 8 MEUR:n määrästä sen ensimmäisen liikkeeseenlaskun yhteydessä."
+
"Lisäksi Lehto Invest on sitoutunut merkitsemään kaikki sellaiset vaihtovelkakirjat, joita ei ole merkitty muiden sijoittajien toimesta 30.9.2022 mennessä olettaen, että tällä tavalla merkittyjen vaihtovelkakirjojen yhteenlaskettu nimellisarvo on enintään 3 miljoonaa euroa."
11 miljoonaa euroa minä tuosta saan.
Tuo potentiaalinen konversio tuosta tekee kalliin, koska jos firma nousee niin dilutoi merkittävästi omistusta.
Mie realisoin tappiot. Myin useamman ostolaidan puhki ja viimeiset meni atl hintaan 0,1894. Bargain hunterit ovat jo nostaneet hinnan siitä, mutta noudatin mentorini ohjetta, "Kun positio vituttaa myy kaikki".
7M lisäkuraa tänä vuonna tekee rahoitusaseman melko kestämättömäksi. Jos pääomistaja heittää hyvää rahaa huonon perään, voi tämä pysyä toki pystyssäkin. Mutta rahoittajien armoilla olevien kioskien holdaaminen on tuskaista puuhaa. Vaikea kuvitella, että sisällä olevasta tilauskannasta tulisi ihan mieletöntä tiliä. Markkina-arvoa kuitenkin 20M jäljellä.
18K läppäsijoituksella 13K tappiot. Note to self: liian pieniä positioita ei pitäisi ottaa.
Mie realisoin tappiot. Myin useamman ostolaidan puhki ja viimeiset meni atl hintaan 0,1894. Bargain hunterit ovat jo nostaneet hinnan siitä, mutta noudatin mentorini ohjetta, "Kun positio vituttaa myy kaikki".
7M lisäkuraa tänä vuonna tekee rahoitusaseman melko kestämättömäksi. Jos pääomistaja heittää hyvää rahaa huonon perään, voi tämä pysyä toki pystyssäkin. Mutta rahoittajien armoilla olevien kioskien holdaaminen on tuskaista puuhaa. Vaikea kuvitella, että sisällä olevasta tilauskannasta tulisi ihan mieletöntä tiliä. Markkina-arvoa kuitenkin 20M jäljellä.
18K läppäsijoituksella 13K tappiot. Note to self: liian pieniä positioita ei pitäisi ottaa.
370 meurin liikevaihdolla pitää kattaa parin vuodentakaisen 650 meurin vuosikorjauskulut, jotka yrityksen silloisen suorituksen jäljiltä lienevät poikkeuksellisen suuret muutoinkin.
Jos firma pystyy pitämään nykytahdin tuloksessa, niin tuo 11m kestää puolisen vuotta.
Ihan noin hyvään tulokseen eivät tainneet pystyä, mutta jotain myytävää on ilmeisesti vielä löytynyt jolla kitkutellaan vielä ensi vuoteen. Oma jokin aikaa sitten heittämäni ennustus konkurssista 15.3.2023 saattaa olla liian pessimistinen.
Lehto Group Oyj:n vuoden 2022 liiketulos tulee olemaan aikaisempia arvioita alempi ja muutoksen taustalla on neljä keskeistä syytä:
Lehto on parantanut maksuvalmiutta ja kassavirtaa myymällä joitakin asuntokohteitaan merkittävillä alennuksilla. Myynneistä aiheutuu tuloslaskelmaan tappiota, mutta ne parantavat kassavirtaa. Kyseiset asuntomyynnit myös pienentävät merkittävästi yhtiön myymättömien asuntojen kantaa.
Tietyt vuodelle 2022 suunnitellut omaisuuden myynnit siirtyivät vuodelle 2023.
Luottotappiot ja muut kertaluonteiset erät ovat aikaisempaa arviota suurempia.
Joidenkin toimitila- ja puukerrostaloprojektien kulut ovat kasvaneet
Alustavien tilintarkastamattomien tietojen mukaan Lehdon vuoden 2022 liikevaihto jatkuvista toiminnoista oli noin 345 miljoonaa euroa (404 miljoonaa euroa vuonna 2021) ja liiketulos jatkuvista toiminoista oli noin -42 miljoonaa euroa (-28 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Liikevaihdon laskun keskeisimpinä tekijöinä ovat toimitilaliiketoiminnan volyymin lasku ja asuntokohteiden vähäiset aloitukset vuoden 2022 aikana. Tappiolliset toimitila- ja puukerrostalohankkeet, loppuvuonna toteutettujen asuntomyyntien hinnanalennukset, kertaluonteiset sopimuksista irtaantumisten kustannukset ja luottotappiot heikensivät liiketulosta. Betoniasuntohankkeiden kannattavuudet pysyivät kohtuullisella tasolla.
Vuoden 2022 päättyessä meneillään olevaista asuntohankkeista valtaosa tehdään sijoittajille, mikä tuo yhtiölle tasaista kassavirtaa ilman myyntiriskiä. Tulevaa kassavirtaa parantavat myös omaisuuserien myynnit ja useiden hankkeiden loppuvaiheeseen painottuvat maksupostit.
Aikaisempi vuotta 2022 koskeva näkymä oli:
Lehto arvioi, että vuoden 2022 liikevaihto jatkuvista liiketoiminnoista laskee edellisvuodesta yli 10 % (404,1 miljoonaa euroa vuonna 2021), ja että liiketulos on yli 27 miljoonaa euroa tappiollinen.
Heikentyneen näkymän taustalla olivat erityisesti taseomaisuuserien myynnissä tapahtuneet viiveet ja niiden ennakoitua alhaisemmat myyntihinnat sekä yleinen markkinatilanteen heikentyminen.
Mut ei mithään hättää:
Lehto Group Oyj on käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on löytää yhtiölle teollisia tai omistuksellisia kumppaneita. On mahdollista, että yhtiö järjestelee liiketoimintojaan joko osin tai kokonaan.
Lehto arvioi, että yhtiön nykyinen liiketoimintaportfolio on markkinatilanteeseen ja yhtiön rahoitustilanteeseen nähden laaja. Mahdollisilla järjestelyillä halutaan varmistaa yhtiön strategian ja hankkeiden rahoitus. Yhtiö arvioi, että mahdolliset järjestelyt voitaisiin toteuttaa vuoden 2023 aikana.