Miten jos merkitsee arvopaperit rahoitusomaisuuteen. Toisin sanoen, ei ole liikevaihtoa. Tuleeko siinä ongelma, jos liikevaihto jotain satasia ja rahoitustuotot tsiljoonia?
Kiitos loistavasta blogista. Muutaman asia mielessä…
Miten muuten ensimmäinen vuosi menee? Sanotaan, että on tehnyt vaikka 50000€ SVOP-sijoituksen osakeyhtiöön. Sitten ostat osakkeita 50000 ja et ole myynyt. Tarkoittaako tämä, että varaston muutos on 50000€ eli siitä 20% verotettavaa tulosta?
Miten kirjataan osake myynnit? Onko ne liikevaihtoa? Ajattelin, että olisi kiva pitää yrityksen liikevaihto alle 10000€ niin ei tarvitse ALVia maksaa mutta liikevaihto kasvaa aika mukavasti jos menee suoraan liikevaihtoon. Onko tässä muita vaihtoehtoja?
Moi, sori oli mennyt nämä kysymykset ohi. Toivottavasti vastauksista on vielä hyötyä. Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa tulee perustua toiminnan luonteeseen, mutta joskus on liikkumavaraa.
Ensimmäinen vaihtoehto on, että arvopapereita käsitellään vaihto-omaisuutena. Tässä on muutamia tapoja toteuttaa kirjaukset, mutta seuraava ehkä selkein. Osto 50000e kirjataan tuloslaskelmaan ostojen ryhmään kuluksi. Tilinpäätösvaiheessa arvopaperivarastosta tehdään inventaario eli listataan jokainen ostoerä ja verrataan ostoerien hankintamenoa ja tilinpäätöspäivän käypää arvoa eli markkina-arvoa. Jokaisesta erästä valitaan alempi ja nämä alemmat arvot lasketaan yhteen - saadaan varaston tasearvo. Tilinpäätösvaiheessa tämä varaston arvo oikaisee aikaisemmin tehtyä 50000e ostokirjausta, varaston positiivinen muutos on siis tuloa. Tässä tapauksessa tulos on siis 0, mikäli varaston arvo on 50000e tai mahdollisesti tappiollinen sen verran, mitä osakkeiden varastoarvo on laskenut. Osakemyynnit ovat kirjanpidossa myyntiä ja siten liikevaihtoa. Arvopaperikaupan myynnit eivät ole arvonlisäverollisia summista riippumatta. Ei siis tarvitse huolehtia ollenkaan alveista.
Toinen vaihtoehto on käsitellä arvopapereita pysyvien vastaavien sijoituksina kirjanpidossa ja muuna omaisuutena veroilmoituksella.
Osakeoppilas kirjoitti:
Lisää kysymyksiä:
Miten jos merkitsee arvopaperit rahoitusomaisuuteen. Toisin sanoen, ei ole liikevaihtoa. Tuleeko siinä ongelma, jos liikevaihto jotain satasia ja rahoitustuotot tsiljoonia?
Rahoitusomaisuus on kolmas vaihtoehto. Ei ole ongelmaa jos liikevaihto on pieni ja rahoitustuotot suuria.
Kysymykseni koskee sijoitusyhtiön perustamista listaamattomia sijoituksia varten. Koitin etsiä aikaisempia vastauksia kysymyksiin liittyen, mutta en niitä löytänyt. Pahoittelut siis jo etukäteen jos asiasta on aikasemmin keskusteltu.
Olen yrittänyt lukea myös monia blogeja sijoitusyhtiöihin liittyen, mutta kaikki tuntuvat käsittelevän vain sijoitusyhtiöitä jotka ostavat listattuja osakkeita. Tiivistettynä tarkoituksenani on perustaa sijoitusyhtiö listaamattomien yhtiöiden osakkeiden ostamista varten. Näin pystyisin saamaan osingot verottomasti yhtiöön ja sijoittamaan uudelleen eteenpäin. Sijoitusyhtiön tarkoitus on tehdä useampi sijoitus jotka kaikki tulevat olemaan pieniä vähemmistösijoituksia. Kohteiden toimintaan on kuitenkin tarkoitus vaikuttaa aktiivisesti hallitustyöskentelyn kautta.
Ensiksi pohdin onko sijoitusyhtiön toiminta verotettavaa EVL vai TVL mukaan ja miten nämä eroavat käytännössä? Mielestäni määritelmä on aika ympäripyöreä ja sen kautta voidaan päätyä kumpaankin lopputulokseen.
Toiseksi mietin miten sijoitusten kirjaus tulee tehdä yhtiön taseeseen? Lähtökohtaisesti tarkoitus on, että ostetut osakkeet tullaan myymään muutaman vuoden kuluttua.
Miten mahdolliset osingot ja luovutusvoitot tulee kirjata tulokseen?
Lisäksi on useita muitakin kysymyksiä, mutta lähdetään näillä alkuun.
Mites kirjoittelu Viron puolen sijoitusyritystoiminnasta etenee? Itse olen alkanut vakuuttua, että jos muuttaa Viroon ja ottaa yksityishenkilönä paikallisen sijoitustilin, ei koko sijoitusyritystä tarvita mihinkään.
Mutta varsinainen syyni kirjoittaa ketjuun on kysymys: Miten hyvä tuo Procountor oikein on? Pääseekö sillä kirjanpidon tuskasta (liittää vain välittäjän pdf-kuitit ja unohtaa pohtimiset vaihto-omaisuuksien ja pitkäaikaisten sijoitusten, tai TVL:n ja EVL:n välillä) hintaan 19e/kk plus tilitoimiston muutaman sadan tilinpäätöksen maksu kerran vuodessa? Tähän asti käyttämäni ohjelmat ovat olleet vain paperi-kynä-tilikirjojen digitaalisia versioita
Ei kattoa. Viro lähtee ilmeisestikin siitä, että jos firmat voivat pyörittää sijoitustoimintaa veroja lykäten, niin tavallisen kansalaisenkin on voitava niin tehdä tarvitsematta perustaa yritystä sitä varten.
Kysymykseni koskee sijoitusyhtiön perustamista listaamattomia sijoituksia varten. Koitin etsiä aikaisempia vastauksia kysymyksiin liittyen, mutta en niitä löytänyt. Pahoittelut siis jo etukäteen jos asiasta on aikasemmin keskusteltu.
Olen yrittänyt lukea myös monia blogeja sijoitusyhtiöihin liittyen, mutta kaikki tuntuvat käsittelevän vain sijoitusyhtiöitä jotka ostavat listattuja osakkeita. Tiivistettynä tarkoituksenani on perustaa sijoitusyhtiö listaamattomien yhtiöiden osakkeiden ostamista varten. Näin pystyisin saamaan osingot verottomasti yhtiöön ja sijoittamaan uudelleen eteenpäin. Sijoitusyhtiön tarkoitus on tehdä useampi sijoitus jotka kaikki tulevat olemaan pieniä vähemmistösijoituksia. Kohteiden toimintaan on kuitenkin tarkoitus vaikuttaa aktiivisesti hallitustyöskentelyn kautta.
Ensiksi pohdin onko sijoitusyhtiön toiminta verotettavaa EVL vai TVL mukaan ja miten nämä eroavat käytännössä? Mielestäni määritelmä on aika ympäripyöreä ja sen kautta voidaan päätyä kumpaankin lopputulokseen.
Toiseksi mietin miten sijoitusten kirjaus tulee tehdä yhtiön taseeseen? Lähtökohtaisesti tarkoitus on, että ostetut osakkeet tullaan myymään muutaman vuoden kuluttua.
Miten mahdolliset osingot ja luovutusvoitot tulee kirjata tulokseen?
Lisäksi on useita muitakin kysymyksiä, mutta lähdetään näillä alkuun.
Terveisin Pena
Moi Pena! Olen pahoillani, viestisi oli mennyt minulta ohi. Tässä vastauksia kysymyksiisi.
Kaikki osakeyhtiön toiminta on lakimuutoksen jälkeen EVL alla.
Itse näkisin, että toiminnassasi osakkeet kirjattaisiin taseessa pysyvien vastaavien sijoituksiin ja veroilmoituksella luokkaan Muu omaisuus.
Olen kirjannut tällaisessa tapauksessa osingot rahoitustuottoihin, kuten myös luovutusvoitot.
TuuriTuuli kirjoitti:
Mites kirjoittelu Viron puolen sijoitusyritystoiminnasta etenee? Itse olen alkanut vakuuttua, että jos muuttaa Viroon ja ottaa yksityishenkilönä paikallisen sijoitustilin, ei koko sijoitusyritystä tarvita mihinkään.
Mutta varsinainen syyni kirjoittaa ketjuun on kysymys: Miten hyvä tuo Procountor oikein on? Pääseekö sillä kirjanpidon tuskasta (liittää vain välittäjän pdf-kuitit ja unohtaa pohtimiset vaihto-omaisuuksien ja pitkäaikaisten sijoitusten, tai TVL:n ja EVL:n välillä) hintaan 19e/kk plus tilitoimiston muutaman sadan tilinpäätöksen maksu kerran vuodessa? Tähän asti käyttämäni ohjelmat ovat olleet vain paperi-kynä-tilikirjojen digitaalisia versioita
Ei ole valitettavasti kirjoitusasiat edenneet, listalla kyllä.
Hyvä nosto tuo henkilön sijoitustili. Olisi hyvä selvittää, miten tuo toimii Suomesta muuttavalla henkilöllä. Saako sen heti käyttöön kun asuu Virossa ja miten verotus menee siirtymävaiheessa. En lähde spekuloimaan pidemmälle, kun ei ole hallussa rajoitettu verovelvollisuus ym. kuviot.
Procountor on ohjelmisto ja ymmärtääkseni tuo 19e/kk on ohjelmiston kevyt-paketin hinta.
Mille päivälle kannattaisi kirjata saadut osingot? Sen tiedän, että osingot ovat sen tilikauden tuloa, jolloin osingonjaosta päätettiin. Voisi siis ajatella, että osingot tulisi suoriteperusteisessa kirjanpidossa kirjata yhtiökokouksen päivämäärälle. Se antaa kuitenkin väärän kuvan sijoitustilin varoista, ellei käytä Osinkosaamiset-tiliä päätöspäivän ja maksupäivän välissä. Sitä ei tekisi mieli käyttää, menee mielestäni liian monimutkaiseksi suhteessa saavutettuun hyötyyn.
Eli kirjaatteko osingot maksupäivän, yhtiökokouksen päivän, irtoamispäivän vai jonkun muun päivän mukaan? Kirjaatteko suoraan per sijoitustili an osinkotuotot vai käytättekö välissä esim. osinkosaamiset-tiliä? Mitä jos yhtiökokous pidettiin ennen kuin edes omisti osaketta, onko yhtiökokouksen päivä silloinkin paras kirjauspäivä vaikka se ei olekaan päivä jolloin oikeutta osingon saamiseen vielä syntyi?
Mille päivälle kannattaisi kirjata saadut osingot? Voisi siis ajatella, että osingot tulisi suoriteperusteisessa kirjanpidossa kirjata yhtiökokouksen päivämäärälle.
Maksupäivälle. Tähän on parikin syytä:
- Oikeus osinkoon ei synny yhtiökokouspäivänä vaan täsmäytyspäivänä. "Suomalaisen lainsäädännön mukaan oikeus osinkoon on sillä osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa (T+0) päätettynä osingon täsmäytyspäivänä (T+2) on merkitty yhtiön osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon." Lisäksi useassa erässä maksavat voivat päättää osingon määrän yhtiökokouksessa - vaikkapa Citycon, joka maksaa neljä kertaa vuodessa - mutta vuoden mittaan, osakemäärän vaihdellessa vasta täsmäytyspäivät määräävät kulloisenkin osingon oikean summan.
Maksupäivä on yleensä melko pian täsmäytyspäivän jälkeen, joten turhaan monimutkaisuuteen ei ole syytä.
- Ulkomaisten osinkojen osalta valuutakurssi muuttuu yhtiökokouspäivän ja maksupäivän välillä, joten saannon oikea määrä selviää vasta maksupäivänä. Muuten joutuisi pitämään eri tiliä valuuttakurssioikaisuja varten ja se on tarpeetonta riittävän ja oikean kuvan saamiseksi yhtiön tuloista ja menoista.
Tuolla on kyllä selkeitä esimerkkejä verovuoden "suoriteperusteisesta" määräytymisestä mutta asiaan liittyen voi myös keksiä aika monta täysin mahdotonta keissiä, esim. mitä yllä esitit.
Verotuksen ohje sopii hyvin pysyviin vastaaviin kuuluville käyttöomaisuusosakkeille - tytäryhtiöosakkeet, vähemmistöosuusosakkeet jne.
Sijoitusyhtiölle se sopii huonommin, koska arvopaperit ovat yleensä lyhytaikaisia sijoituksia. Kirjausmenettelystä:
"Kirjanpidossa arvopaperit kuuluvat useimmiten pysyvien vastaavien erään sijoitukset tai vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuuteen. Pysyvien vastaavien tarkoituksena on tuottaa tuloa jatkuvasti useana tilikautena, ja niillä on usein kytkös yhtiön suoritetuotantoon. Pysyviin vastaaviin kuuluvat muun muassa osuudet saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä sekä pitkäaikaisiksi tarkoitetut sijoitukset muihin arvopapereihin.
Vaihto-omaisuusarvopaperit on puolestaan pääsääntöisesti hankittu myyntitarkoituksessa, eli tarkoituksena on luovuttaa ne sellaisinaan ja hyötyä niiden arvonnoususta. Vaihto-omaisuutta ovat esimerkiksi aktiivista ja suunnitelmallista arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön arvopaperit riippumatta siitä, onko kyse yhtiön pää- vai sivutoiminnasta.
Arvopaperit voivat poikkeuksellisesti kuulua rahoitusomaisuuteen, jos ne on esimerkiksi saatu maksuna saamisesta tai varoja on sijoitettu tulevaisuuden hankkeen rahoittamiseksi ja jos arvopaperit on tarkoitus käyttää lähitulevaisuudessa rahoitusvaroina. Pääsääntöisesti arvopaperit voivat kuulua rahoitusomaisuuteen vain rajoitetun ajan, jonka jälkeen ne tulisi siirtää pysyviin vastaaviin. Jotta kassavaroiksi tarkoitettujen arvopapereiden voitaisiin katsoa kuuluvan pidempään rahoitusomaisuuteen, tulisi kyse olla vähäriskisiksi katsottavista arvopaperisijoituksista."
Omassa yhtiössäni arvopaperit kuuluvat nimenomaan pysyviin vastaaviin, koska sijoitukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Verottajan ohje tuntuu silti sopivan huonosti tilanteeseeni. Ongelmaksi muodostuvat juuri nuo valuuttakurssimuutokset, lopullisen osingon arvon määräytyminen, ennen osakkeen ostamista pidetyt yhtiökokoukset yms. Maksupäivälle tai irtoamispäivälle kirjaaminen olisi tässäkin tilanteessa paljon yksinkertaisempaa.
Tilikauden päättyminen ja tilinpäätös ovat tietysti oma asiansa. Siinä tulevia, tiedossa olevia osinkoja voi käsitellä samalla tavalla kuin korkotulojakin:
"Muun kuin elinkeinonharjoittajan korkotulo verotetaan yleensä sen vuoden tulona, jona korko nostetaan. Jos talletukselle maksetaan korkoa kalenterivuosittain, korko on sen vuoden tuloa, jolta se maksetaan, vaikka se olisi nostettavissa vasta vuodenvaihteen jälkeen (KHO 30.4.1982 taltio 1891)."
Tiedossa olevat, tilikauden jälkeen maksettava osingot voi kirjata tuloslaskelmaan sinne mihin muutkin osingot ja vastatili taseessa on siirtosaatavat. Pankkitilitapahtuma kirjataan aikanaan siirtosaatavaa vastaan. Yleensä nämä ovat täsmällisiä niiden osinkojen osalta, jotka maksetaan vuodenvaihteen jälkeen ennen tilinpäätöksen laatimista - riippuu tietenkin yhtiön tilikaudesta onko se kalenterivuosi vai joku muu.
Kuinka verohuojennettujen osinkojen sijoittaminen takaisin listaamattomaton yrityksen SVOP-rahastoon menee?
Oletetaan että oma pääoma on 1 875 000 euroa ja maksan siitä maksimit verohuojennetut osingot 150 000 euroa. Osingoista jää verojen jälkeen käteen 138 750 euroa jotka sijoitan takaisin yrityksen SVOP-rahaston kautta. Kuinka seuraavan vuoden verohuojennetut osingot lasketaan tässä tapauksessa? Jos yrityksen oma pääoma on taas seuraavan tilikauden lopussa samat 1 875 000 euroa SVOP-sijoitus huomioiden ja maksan itselle saman maksimiosingon jonka takaisinsijoitan SVOP-rahastoon niin onko SVOP-rahaston arvo nyt 138 750 x 2 = 277 500 euroa. Eli toistamalla samaa kaavaa vuosikausia firman omaisuus siirtyy pikku hiljaa 8% vuodessa minun omaisuudekseni? Olettaen etteivät maksamattomat osingot happane on firman oma pääoma pelkästään SVOP-rahasto 100 / 8 = 12,5 vuoden päästä?
Yritykselläni on siis vain sijoitustoimintaa ja kahden miljoonan salkku jota haluisin hallinnoida mahdollisimman verotehokkaasti. Omissa nimissä sijoituksia ei juuri ole. Olen toistaiseksi palkkatöissä joten yrityksen sijoituksiin ei ole lähivuosina tarve kajota.
Ohessa Rantalaisen hyvä selvitys sijoituksesta vapaan oman pääoman rahastoon:
"SVOP-rahastosta saatu varojenjako verotetaan pääsäännön mukaan osinkona ja palautus on tällöin saajalleen veronalaista tuloa. Jos varojen saaja esittää luotettavan selvityksen, että varat palautetaan hänen korkeintaan kymmenen vuotta sitten tekemästään sijoituksesta, pääomanpalautus noteerattomasta yhtiöstä voidaan kuitenkin verottaa luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaisesti. Tässä tilanteessa saajalle ei yleensä aiheudu välittömiä veroseuraamuksia. Tällöin pääoman palautuksesta saadaan vähentää alkuperäisen SVOP-sijoituksen poistamaton hankintameno voittoa laskettaessa, ja palautus tapahtuu ns. ”veroneutraalisti”."
Tilikauden päättyminen ja tilinpäätös ovat tietysti oma asiansa. Siinä tulevia, tiedossa olevia osinkoja voi käsitellä samalla tavalla kuin korkotulojakin:
"Muun kuin elinkeinonharjoittajan korkotulo verotetaan yleensä sen vuoden tulona, jona korko nostetaan. Jos talletukselle maksetaan korkoa kalenterivuosittain, korko on sen vuoden tuloa, jolta se maksetaan, vaikka se olisi nostettavissa vasta vuodenvaihteen jälkeen (KHO 30.4.1982 taltio 1891)."
Tiedossa olevat, tilikauden jälkeen maksettava osingot voi kirjata tuloslaskelmaan sinne mihin muutkin osingot ja vastatili taseessa on siirtosaatavat. Pankkitilitapahtuma kirjataan aikanaan siirtosaatavaa vastaan. Yleensä nämä ovat täsmällisiä niiden osinkojen osalta, jotka maksetaan vuodenvaihteen jälkeen ennen tilinpäätöksen laatimista - riippuu tietenkin yhtiön tilikaudesta onko se kalenterivuosi vai joku muu.
Mitä ajattelet siitä, että kirjaisi kaikki pysyvien vastaavien arvopapereista saadut osingot maksupäivän tai irtoamispäivän mukaan ja vastaavasti tilinpäätökseen sille vuodelle, jolloin ne tulevat maksuun tai irtoavat? Tuo ennalta kirjaaminen tuntuu edelleen liian monimutkaiselta, kun poikkeustilanteita on varmasti runsaasti, eli sellaisia joissa osingon arvoa ei yhtiökokouspäivänä tiedä tarkalleen joko eri valuutasta tai muista syistä johtuen. Lisäksi vaikka sijoitus onkin pysyvä vastaava, osakkeen saattaa myydä jos yhtiökokouksen ja maksupäivän välissä on puoli vuotta.
superg kirjoitti:
Oletetaan että oma pääoma on 1 875 000 euroa ja maksan siitä maksimit verohuojennetut osingot 150 000 euroa. Osingoista jää verojen jälkeen käteen 138 750 euroa jotka sijoitan takaisin yrityksen SVOP-rahaston kautta. Kuinka seuraavan vuoden verohuojennetut osingot lasketaan tässä tapauksessa? Jos yrityksen oma pääoma on taas seuraavan tilikauden lopussa samat 1 875 000 euroa SVOP-sijoitus huomioiden ja maksan itselle saman maksimiosingon jonka takaisinsijoitan SVOP-rahastoon niin onko SVOP-rahaston arvo nyt 138 750 x 2 = 277 500 euroa. Eli toistamalla samaa kaavaa vuosikausia firman omaisuus siirtyy pikku hiljaa 8% vuodessa minun omaisuudekseni?
Bingon sanoman lisäksi kannattaa huomioida se, että maksamalla verot osingoista "ennakkoon" menetät verojen lykkäämisestä sijoitusyhtiölle syntyvän hyödyn, eli tuo jokavuotinen verottajalle menevä 11 250 € voisi myös jäädä yrityksen sisälle tuottamaan.
Mitä ajattelet siitä, että kirjaisi kaikki pysyvien vastaavien arvopapereista saadut osingot maksupäivän tai irtoamispäivän mukaan ja vastaavasti tilinpäätökseen sille vuodelle, jolloin ne tulevat maksuun tai irtoavat? Tuo ennalta kirjaaminen tuntuu edelleen liian monimutkaiselta, kun poikkeustilanteita on varmasti runsaasti, eli sellaisia joissa osingon arvoa ei yhtiökokouspäivänä tiedä tarkalleen joko eri valuutasta tai muista syistä johtuen. Lisäksi vaikka sijoitus onkin pysyvä vastaava, osakkeen saattaa myydä jos yhtiökokouksen ja maksupäivän välissä on puoli vuotta.
Yrityksen pörssiosakkeista saamilla osingoilla ei ole vaikutusta kausiveroilmoituksiin - alv-laskelmaan tai ilmoitukseen työnantajasuorituksista. Niillä on vaikutusta vain tilikauden lopussa tehtävään tilinpäätökseen ja tuloverotuksen asiakirjoihin. Tästä syystä tilikauden aikana tehtäviä merkintöjä ei ehkä ole mieltä tulkita verosäännöstön perusteella vaan kirjanpitosäännöstön perusteella.
Asia liittyy myös yrityksen kokoon, sillä alle 500.000 liikevaihdolla olevien yritysten on jo vuodesta 2017 ollut mahdollisuus maksaa arvonlisävero maksuperusteisesti eikä suoriteperustaisesti. Linkki tähän asiaan: Maksuperusteinen alv - vero.fi
Jos yrityksesi päätoimiala on jokin muu ja osinkotulot ovat vain mitätön osa tulosta, osinkojen maksuperusteinen kirjaamismenettely ei muuta tosiasiallista kuvaa yrityksen toiminnasta.
Oma henkilökohtainen näkökulmani on, että pörssiyhtiöiden osingot kirjataan tilikauden aikana maksuperusteisesti ja tilinpäätöksessä osinkotulot muutetaan suoriteperusteiseksi huomioimalla tilikauden päättymisen jälkeen pankkitilille maksetut osingot silloin, kun kun niiden syntyperuste on ollut tilikauden aikainen tapahtuma.
Paras asiantuntija tässä on yhtiösi tilintarkastaja, jos yhtiösi on sellaiseen velvollinen. Heillä on paras ajantasainen kirjanpitoasetusten soveltamisen tuntemus ja jatkuva verokoulutus.
Oma henkilökohtainen näkökulmani on, että pörssiyhtiöiden osingot kirjataan tilikauden aikana maksuperusteisesti ja tilinpäätöksessä osinkotulot muutetaan suoriteperusteiseksi huomioimalla tilikauden päättymisen jälkeen pankkitilille maksetut osingot silloin, kun kun niiden syntyperuste on ollut tilikauden aikainen tapahtuma.
Tarkoitatko suoriteperusteisuudella käytännössä siis täsmäytyspäivään perustuvaa? Kuten sanoit, oikeus osinkoon syntyy tuolloin. Tavallaanhan osingon syntyperuste on se, kuinka monen osakkeen omistajaksi yhtiö on merkitty täsmäytyspäivänä.
Voin paljastaa, että motiivina tässä on lain noudattamisen lisäksi se, että kun yhtiöitä on omistuksessa kymmeniä ja tulevaisuudessa toivottavasti satoja, menee liian monimutkaiseksi selvittää kunkin osingon osalta yhtiökokouksen päivämäärää ja tehdä kirjauksia muutenkaan.
Kirjanpito perustuu tositteisiin - ikuinen sääntö tilitoimessa.
Harvoinpa on itselleni tullut esiin, että olisi pitänyt kaivaa pörssiyhtiön yhtiökokouksen pöytäkirja, printata ja liittää se tositteeksi kirjanpitoon. Katsotaanpa käytännön esimerkkinä vaikkapa näillä sivuilla paljon käsitellyn Cityconin osingonjakopäätöstä:
Siinä varsinainen yhtiökokous on antanut hallitukselle valtuutuksen päättää osingonjaosta ja pääomapalautuksesta - jokainen jakokerta erikseen. Päätös on siten muotoiltu ehdolliseksi ja määrältään avoimeksi, maksimimäärää lukuunottamatta.
Tämä onkin fiksua, sillä osingonjaon voi peruuttaa osingonjakopäätöksen jälkeen vain, jos se on osakeyhtiölain vastaista - yhtiön tuloksen ja maksuvalmiuden heikkeneminen osingonjakopäätöksen jälkeen ei ole riittävä peruste osingon peruuttamiselle.
Tällä menettelyllä Citycon voi hallituksen päätöksellä, perustellusta syystä muuttaa jonkin erän maksamista, kunhan se tehdään ennen sen saattamista nostettavaksi - siksi alustavat päivät. Cityconin tapauksessa sinua ei auta yhtiökokouksen päätös kirjanpitotositteena vaan kulloinenkin osingonjakopäätös - tuloksen näkee sitten pankkitositteista ja nekin ovat erilliset osingolle ja pääomapalutukselle. Asiaa ei ole syytä tehdä monimutkaiseksi.
Voin paljastaa, että motiivina tässä on lain noudattamisen lisäksi se, että kun yhtiöitä on omistuksessa kymmeniä ja tulevaisuudessa toivottavasti satoja, menee liian monimutkaiseksi selvittää kunkin osingon osalta yhtiökokouksen päivämäärää ja tehdä kirjauksia muutenkaan.
Ulkomaisiin osakkeisiin pätee samalla tavalla täsmäytyspäivänä saannon syntyminen. Katsotaanpa vaikka Disneyn osinkohistoriaa:
Ex dividend date on se päivä, jolloin osakkeella voi kauppaa ilman siihen liittyvää osinkoa. Osingon haluavan on ostettava osake ennen sitä ja huomioitava T+2
Declaration date on se päivä, jolloin yhtiön johto ilmoittaa seuraavan osingon jakamisen
Record date on täsmäytyspäivä
Payment date on osingon maksupäivä
Ylimmällä rivillä oleva osinko on maksettu 16. päivä tammikuuta 2020 ja siitä on päätetty - johdon päätöksellä - 4. joulukuuta 2019. Tällöin se on verovuoden 2019 tuloa. Tilinpäätöksessä tämä voidaan kirjata päätöspäivälle tai täsmäytyspäivälle vuoden 2019 osinkotuloksi ja siirtosaamiseksi sillä määrällä, joka tammikuun 2020 pankkitiliotteessa näkyy maksupäivän summina. Tämä tietysti, jos tilikausi on kalenterivuosi ja tilinpäätöstä viimeistellään joskus helmi - huhtikuussa.
Tästä syystä pelkkä yhtiökokous ei ole kirjanpidollisesti ratkaiseva vaan yhtiön ilmoittamat tapahtumapäivät juuri ennen tosiasiallista osingonmaksua. Ja ne onkin yleensä helpompi setviä, jos yhtiötä ja sijoituspositioita on salkuissa paljon.
Kiitos esimerkeistä ja monipuolisesta vastauksesta. Haluaisin vielä heittää päästä tällaisen tilanteen: osingonjaosta päätetään yhtiökokouksessa 7.12.2021, täsmäytyspäiväksi päätetään 10.1.2022 ja maksupäiväksi 17.1.2022. Voisiko osingon jättää kokonaan pois vuoden 2021 tilinpäätöksestä sillä perusteella, että täsmäytyspäivä on tilikaudella 2022, ja myöskin kirjata osingon pelkästään täsmäytyspäivälle, ilman siirtosaatavat-tilin käyttämistä?
Kiitos esimerkeistä ja monipuolisesta vastauksesta. Haluaisin vielä heittää päästä tällaisen tilanteen: osingonjaosta päätetään yhtiökokouksessa 7.12.2021, täsmäytyspäiväksi päätetään 10.1.2022 ja maksupäiväksi 17.1.2022. Voisiko osingon jättää kokonaan pois vuoden 2021 tilinpäätöksestä sillä perusteella, että täsmäytyspäivä on tilikaudella 2022, ja myöskin kirjata osingon pelkästään täsmäytyspäivälle, ilman siirtosaatavat-tilin käyttämistä?
Tämä on tietenkin rajatapaus. Jos sinulla on samat osakkeet yhtiökokouspäivänä kuin täsmäytyspäivänä, saanto muodostuu kiistattomasti yhtiökokouspäivänä. Jos osingon määrä on oleellinen yhtiön verotettavaan tuloon nähden, sinun tulisi kirjata tulo saatavaksi. Pointtina tässä ovat tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet oleelliset tapahtumat, jotka lisäksi ovat tositteellisia.
Jos taas ostat ja myyt osakkeita yhtiökokouspäivän ja täsmäytyspäivän välissä, osinkoon oikeuttavat osakkeet eivät ole samoja, jotka olivat yhtiökokouspäivänä. Silloin voi tulkita, että näihin osakkeisiin kohdistuva saanto syntyy vasta täsmäytyspäivänä ja osinkotulo merkitään vuoden 2022 tuloksi. Näin varsinkin, jos osinkojen määrä on muuhun verotettavaan tuloon - vaikkapa luovutusvoittoihin - nähden vähäinen.
Tässä rajanvedossa voi muistella mitä verottaja sanoo muistiinpanovelvollisuudesta, vaikkei se kaksinkertaista kirjanpitoa koskekaan:
"Muistiinpanovelvollisen verovelvollisen on tehtävä toiminnasta sellaiset muistiinpanot, joista ja joihin liitettävistä tositteista riittävästi eriteltynä ilmenevät selville tulot ja niistä johtuvat menot sekä tulonhankkimistoimintaa varten saadut tuet."
Pointti on riittävästi eriteltynä ilmenevät asiat ja rajatapauksissa on valinnan varaa. Saadut osingot tulevat joka tapauksessa verotetuksi. Niiden perusteltu kohdistus maksuvuodelle ei tuo mitään etua ellei yhtiön tuloveroprosentti muutu.
Lukijoissa on varmaan veroasiantuntemusta ja tilitaitoa. Olisi mukava kuulla muitakin näkemyksiä tästä rajatapauksesta.
Hyvin osaat kyllä selvittää hankalaa asiaa, kiitos siitä. Oleellisuudesta: onkohan olemassa mitään ennakkotapauksia tai ohjeistusta, mistä suhteellisesta kokoluokasta suunnilleen puhutaan, 1 %, 5 %, 10 %, 20 %? Esimerkiksi 200 € rahoitustuotto (osinko) tuntuu omasta mielestä varsin epäoleelliselta 5000 € verotettavaan tuloon nähden (4 % osuus), varsinkin, kun mitään rahallista hyötyä ei tavoitella, mutta itselläni ei olekaan tähän kysymykseen minkäänlaista tatsia. Sen ymmärrän, että kaikki samankaltaiset potentiaaliset siirtosaatavat tulee laskea yhteen ja niiden oleellisuus arvioida kokonaisuutena. Oleellisuus varmasti arvioidaan aina yhtiö- ja tapahtumakohtaisesti, mutta luulisi, että merkittävin määräävä tekijä olisi prosentuaalinen osuus tulosta, jos tapahtumalla ei ole muuta merkitystä hetkellisesti kasvaneiden tulojen lisäksi.
Oleellisuudesta: onkohan olemassa mitään ennakkotapauksia tai ohjeistusta, mistä suhteellisesta kokoluokasta suunnilleen puhutaan, 1 %, 5 %, 10 %, 20 %?
Heh heh, kaikki verovirkailijat lähtevät karkuun, jos pyytää sitovaa vastausta tai ennakkopäätöstä tähän. Mutta yritetäänpä.
Käsityksen oleellinen-käsitteen suhteellisesta suuruudesta verotuksessa saa tarkastelemalla verottajan ohjetta alihintaisesta kaupasta: "Jos ostat omaisuutta ja maksamasi kauppahinta on enintään 75 % (3/4) omaisuuden käyvästä arvosta, kyseessä on lahjanluonteinen kauppa."
Muut verotuksellisesti oleelliset erot tai muutokset liittyvät lähinnä tonttiarvostusten tai palkkojen muutoksiin ja niissä on ollut kyse kymmenistä prosenteista. Se kertoo oleellisen suuruusluokasta.
Käsityksen merkityksettömän vähimmäisarvon absoluuttisesta määrästä saa vaikkapa veronpalautuksesta: "Jos veronpalautus on alle 10 euroa, sitä ei makseta."
Mainitsemasi 200 euron tulo yritykselle tarkoittaa 20%:n tuloveroprosentilla 40 euron veron määrää. Tuloutuuko se yrityksen maksettavaksi suoriteperusteisesti vuoden 2021 vai maksuperusteisesti vuoden 2022 tuloksessa ei ole mielestäni oleellista. Verottaja saa kyllä omansa - ennemmin tai myöhemmin.
Sen verran kommentoin, että kun rajan oleellisen ja epäoleellisen välille tekee parhaan ymmärryksensä mukaan ns. maalaisjärjellä ja ennenkaikkea tekee asiat tilinpäätöksissä samalla tavalla vuodesta toiseen niin ei ole mitään ongelmaa. Ongelma tulee siitä jos kirjaustapaa muuttamalla haetaan jonkinlaista etua jne. Tässä myös hyvä huomata, että säännökset ovat verottajan lisäksi myös sitä varten, ettei voida perusteettomasti näyttää poikkeuksellisia lukuja tietylle tilikaudelle.
Hyvää pohdintaa ja mielestäni oikea lopputulema. Ei ole mitenkään olennaista miten osingot jaksottaa, jos ovat pieniä suhteessa kokonaisuuteen. Kunhan tosiaan toimii systemaattisesti eikä hae omaa etua vaihtelemalla jaksotustapaa. Eri asia jos jonain vuonna joku todella merkittävä osinko sattuisi juuri tilikauden vaihteeseen. Silloin oikea tapa olisi suoriteperusteella jaksottaa tulo ymmärtääkseni sen päivän mukaan, jolloin osaketta täytyy omistaa, että on oikeutettu osinkoon.
En ymmärrä tätä osinkojen kirjaamisproblematiikkaa. Omissa kahdessa yhtiössäni osingot ovat osa tulosta ja ei niitä jokaista erikseen kirjanpitoon ole tarvinnut ikinä kirjata.
. Eri asia jos jonain vuonna joku todella merkittävä osinko sattuisi juuri tilikauden vaihteeseen. Silloin oikea tapa olisi suoriteperusteella jaksottaa tulo ymmärtääkseni sen päivän mukaan, jolloin osaketta täytyy omistaa, että on oikeutettu osinkoon.
Pikkasen eri mieltä. Jos toiminnan luonne on sellainen, että yleensä omistetaan osake sekä päättävän yk:n aikaan että täsmäytyspäivänä, kirjataan yk:n mukaan. Jos toiminnan luonne, esim. aktiivinen treidaus, tai muut syyt puoltavat täsmäytyspäivän noudattamista, se kelpaa. Varovaisuusperiaate on peruste, joka voi puoltaa, että mennään täsmäytyspäivän mukaan mutta varovaisuuteen pitää olla joku syy. Koskee sekä kirjanpitoa että verotusta, jossa kirjanpidon käsittely pitäisi yleensä hyväksyä.
Tietyin edellytyksin myös mahdollista, että kirjataan ja verotetaan jo ennen yk:ta eli jo kuluvan tilikauden/verovuoden aikana. Puhutaan ns. ennakko-osinkojärjestelmästä. Käsite syntyi kun Merita ja Nordbanken yhdistyivät 1990-luvun lopussa ja piti saada osinko emohtiöön ennen yhdistymistä. Keisissä asia varmistettiin sekä Kila:lta että KHO:ssa
Omistan yksityisesti sijoitusasunnon ja minulla on myös Oy perustettuna puoliksi yhtiökumppanin kanssa. Nyt olisi mietinnässä siirtää asunto-osake yhtiölle siten, että yhtiökumppani samalla siirtää asunto-osakkeen verran rahaa yhtiöön (jotta omistusosuus pysyy 50/50).
Mikä on verokohteluni siinä tapauksessa, että olen ostanut asunnon 100 rahalla, ja nyt myyn sen yhtiölle 75 rahalla? Yhtiö maksaa 75 rahasta 2% varainsiirtoveroa, mutta saanko minä vähentää omassa verotuksessani 25 rahaa myyntitappiona?
Ymmärrän, että aikanaan yhtiön mahdollinen myyntivoitto suurenee tämän kuvion myötä, mutta tämän realisoitumiseen menee toivottavasti niin paljon vuosia, ettei sitä enää ymmärrä murehtia.
Mikä on verokohteluni siinä tapauksessa, että olen ostanut asunnon 100 rahalla, ja nyt myyn sen yhtiölle 75 rahalla? Yhtiö maksaa 75 rahasta 2% varainsiirtoveroa, mutta saanko minä vähentää omassa verotuksessani 25 rahaa myyntitappiona?
Verotuksellisesti vaarallinen tapaus ja suosittelisin ennakkoratkaisun (vapaamuotoinen, hinta 425 euroa) hakemista verottajalta. Asiassa vaikuttaa asunnon käypä arvo ja myyjän oikeus vähentää tappio.
Perintö- ja lahjaverolain 18§ mukaan: Kun kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta, katsotaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero lahjaksi.
Myyntihinnan tulee siis ylittää vaikka eurolla 75% käyvästä hinnasta laskettuna eikä sinun hankintahinnastasi. Pointti on selvittää mikä on asunnon käypä hinta ja olla varmasti yli kolmen neljäsosan. Vaaralliseksi asian tekee kuinka määrittää asunnon käypä hinta.
Jos asunnon käypä hinta on alentunut merkittävästi sen hankittuasi, voit päästä vähentämään hankintamenon kokonaan, mutta jos käypä hinta on hankintamenoa korkeampi, voit menettää oikeutesi vähentää alihintaisen kaupan luovutustappion omassa verotuksessasi. Lisäksi lahjanluonteisen kaupan tekeminen edellyttäisi, ettei myyvä henkilö ole ostajayhteisön osakkeenomistaja.
Asiasta on ratkaisukin KHO 2104:85 ja aiheesta kirjoitus toukokuulta Tilisanomissa: Seppo Penttilä, Hinnoittelupoikkeamia verotuksessa.
Kannattaisi miettiä vaihtoehtona sijoittaa asunto apporttiomaisuutena osakepääoman korotuksena yhtiöön eikä kauppaa ja verovähennystä. Näin tein itse jo kauan sitten pörssiosakkeiden siirtämisessä osakeyhtiölle.
