Jos merkitsen tätä, se tapahtuu merkintäajan viimeisillä minuuteilla. En voi mitenkään löytää prospectuksesta jotain merkintäperusteita -> en ala kahlata. Markkinatunnelmasta ehkä sitten saatan.
Tämä ei ole tuomio, vaan ymmärtämättömyyden tunnustus.
Jos lehtitietoja on uskominen, niin listautumisannin koko on 88m. Siitä palkkioita maksetaan 13.8m eli luokkaa 15%. Aika kallista, mutta niinpä kai elämä on. Ja osakkeet. CFO:ta ja IR-johtajaa ei voi kuin veronmaksajana kiittää, että ottavat palkkaa 3.7 milliä jos anti menee läpi, sen sijaan että rahastaisivat omistuksen kautta.
Merkintähinta 3,45e per osake. Osakkeita ennestään 46 293 916. Jos en aivan hakuteillä ole, niin yhtiön arvoksi saadaan näillä parametreilla hieman alta 160 miljoonaa euroa.
Liikevaihtoa on tehty vuodesta 2017 alkaen yhteensä 499 tuhatta euroa ja samalle ajanjaksolle liiketappiota on kirjattu yhteensä 14 miljoonaa euroa.
Osakeannin tavoitteena on kerätä 70 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö arvioi tuosta jäävän 57,5 miljoonan euron nettovarat. Osakeannin järjestelykuluihin arvioidaan humahtavan siis rapeat 12,5 miljoonaa euroa, eli melkein yksi viidesosa kerätystä summasta. Ehkä tuon joku osaisi avata minullekin niin, että tuon voi nähdä ymmärrettävänä osuutena?
Tunnustan ymmärtäväni yhtiön tuotetarjonnasta yhtä paljon kuin Aki, vaikka olenkin esitteitä selaillut. Yhtiön teknologialla lääkeaineita saadaan pienempään muotoon, mikä tekee niistä paremmin liukenevia(?) ja siten jollain tapaa tehokkaampia(??).
Onko tuossa lääkekehittäjälle varsinaista porkkanaa ryhtyä kumppanuuteen, jos kehitetty lääke on toimiva ilmankin ja patentin suojaama, tehden kilpailusta vaikeaa ilman että tuote olisi täydellinen? Esitteissä oli maininta myös, että tällä voitaisiin mahdollisesti pidentää olemassaolevan lääkkeen patenttisuojaa, mitä en myöskään täysin ymmärrä. Patenttisuojan päättymisen häämöttäessä lääke "nanoformoidaan" ja sillä on sitten uusi suoja, sekä Nanoform alkaa keräämään rojalteja? Arveluttavaa.
"Nanoformoinnin" pitäisi myös nopeuttaa kliinisen tutkimuksen tuloksia, mikä maalataan pullonkaulana lääkekehityksessä, jossa on rajallinen määrä samaan aikaan testattavia aineita. Huomiona se, että "nanoformoituja nanopartikkeleita ei ole koskaan testattu kliinisissä tutkimuksissa".
Tämä tunkki jää minulla kauppaan, ellei kukaan fiksumpi osaa tätä purkaa osiksi ja päästä huimiin tuottolukuihin.
Merkintähinta 3,45e per osake. Osakkeita ennestään 46 293 916. Jos en aivan hakuteillä ole, niin yhtiön arvoksi saadaan näillä parametreilla hieman alta 160 miljoonaa euroa.
Vertaa esim. Biohit Oy:n markkina-arvoon joka on tällä hetkellä 38,7 miljoonaa. Tehnyt sentään joskus voittoakin (ainakin vuonna 2017).
JP kirjoitti:
Osakeannin tavoitteena on kerätä 70 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö arvioi tuosta jäävän 57,5 miljoonan euron nettovarat. Osakeannin järjestelykuluihin arvioidaan humahtavan siis rapeat 12,5 miljoonaa euroa, eli melkein yksi viidesosa kerätystä summasta. Ehkä tuon joku osaisi avata minullekin niin, että tuon voi nähdä ymmärrettävänä osuutena?
Ei kai tuossa erossa ole muuta kuin rahastus omistajille. Sijoittajien rahaa ei käytetä yrityksen kehittämiseen vaan nykyisen avainkaksikon pankkitilin kasvattamiseen heidän omistusosuuden juurikaan dilutotumatta (siten etteivät tässä osakeannissa luovu jo olevista osakkeista, toki osuus laskee kun osakkeiden määrä kasvaa) ja järjestelijä ottaa tästä suhmuroinnista ison palkkion.
Yhtiö pyrkii keräämään Osakeannilla noin 70 miljoonan euron bruttovarat olettaen, että Osakeanti merkitään täysimääräisesti.
Yhtiön on tarkoitus käyttää Osakeannista saatavat nettovarat Yhtiön kasvustrategian tueksi.
Tämä vaikuttaa kyllä suurimmalta kusetukselta mitä olen nähnyt vähään aikaan!!! Järkyttävän kallis listautuminen ja vielä huikeat bonarit johdolle siitä. Valuaatio aivan astronominen 230m (Kauppalehden mukaan). Toki hypetetty ala mutta joku raja. En osallistu tähän !!
Osakeannin tavoitteena on kerätä 70 miljoonan euron bruttovarat. Yhtiö arvioi tuosta jäävän 57,5 miljoonan euron nettovarat. Osakeannin järjestelykuluihin arvioidaan humahtavan siis rapeat 12,5 miljoonaa euroa, eli melkein yksi viidesosa kerätystä summasta. Ehkä tuon joku osaisi avata minullekin niin, että tuon voi nähdä ymmärrettävänä osuutena?
Ei kai tuossa erossa ole muuta kuin rahastus omistajille. Sijoittajien rahaa ei käytetä yrityksen kehittämiseen vaan nykyisen avainkaksikon pankkitilin kasvattamiseen heidän omistusosuuden juurikaan dilutotumatta (siten etteivät tässä osakeannissa luovu jo olevista osakkeista, toki osuus laskee kun osakkeiden määrä kasvaa) ja järjestelijä ottaa tästä suhmuroinnista ison palkkion.
Järjestelijöitähän on tässä sopassa useita ja vieläpä rinnakkaislistautuminen Helsingin sekä Tukholman First North -listoille. Järjestelijäpankit tuosta tuskin valittavat, mutta onko keississä sijoittajan kannalta mitään järkeä?
Pidän todennäköisenä että tuo rinnakkaisuus on ankkurisijoittajien takia, joita on takapiruina molemmista maista. Ehkä nuo kulut eivät hirvitä niin paljoa, jos rahastona pelaavat muiden rahoilla palkkiotuottojen juostessa.
Haluaisin innostua Nanoformista. Jos menetelmä mullistaisi lääkekehitystä, yhtiö voisi olla miljardien arvoinen. Taitavasti rakennettu tarina siis.
Asiat jäävät liikaa ilmaan. Ehkä niihin on ratkaisu, mutta sitä ei kommunikoida riittävän tarkasti. Liika esitteestä ja esityksestä keskittyy, mihin ratkaisua tarvitaan, ei näyttöihin ja yksilöityihin suunnitelmiin, miten CESS-prosessia kehitetään.
Vähän sama myyntiargumentti kuin usein startupeilla. ”Jos saamme edes 5% markkinasta, olemme miljardien arvoisia”. Ongelma vain on, ettei antiesitteestä voi päätellä onko todennäköisyys suurelle menestykselle 0% vai 10%. Kun näyttöjä on vielä rajallisesti, itselläni huomio keskittyy johdon insentiiveihin ja lausumien luotettavuuteen.
Luen paraikaa kirjaa ”The Billion-Dollar Molecule”, joka kertoo Vertex-nimisestä yhtiöstä, joka 1980-luvulta lähtien on ollut rationaalisen lääkesuunnittelun pioneereja. He olivat aivan maailman huippuja, mutta hekin joutuivat antamaan alkuun liian optimistista kuvaa prosesseistaan. Maksimaalisen rahoituksen saamiseksi pitää olla hyvin optimistinen. Pörssiin listautumisen jälkeen 1991, kesti 15 vuotta, ennen kuin yhtiö alkoi saada menestystä ja osakekurssi nousi. Sitten osakekurssi 50-kertaistui seuraavan 15 vuoden aikana. Sitä edelsi kuitenkin pitkä ja jatkuva rahoituksen kerääminen. Kirjassa silmiinpistävää on, kuinka aivan maailman huipputiedemiehillekin yhtiön arvo ja maksimaalisen rahoituksen saaminen alkuun on elinehto.
Jos koitetaan asettua Nanoformin saappaisiin, on helppo nähdä, miksi tarinan suhteen ollaan optimisteja. Firmaan palkataan sijoitussuhdejohtaja ja talousjohtaja, joille annetaan sopimuksen mukaan 3% ja 2,5% palkkiot listautumistuotoista tässä järjestyksessä. Duuneihin palkataan pankkiirit. Sitten ollaan valmiita maksamaan 8,8(!) miljoonaa euroa kuluja listautumisesta. Miksi halutaan niin kovasti pörssiin? Miksei osaa yhtiöstä kaupata lääkejäteille, joille konsepti on tuttu, VC-sijoittajille, joille alkuvaiheen yhtiöiden arviointi on tuttua tai Yhdysvaltojen pörssiin, jossa asiantuntemus lääkealasta on laajempaa? Olisiko kyse kuitenkin siitä, että näitä oli jo yritetty? Myydään Pohjoismaiden generalisteille sen sijaan.
Miksi nyt halutaan nostaa maksimaalinen rahoitus? Yhtiön vastaus on, että koska rahoitusta ei haluta olla jatkuvasti keräämässä. Mutta eikö loogista olisi kerätä nyt 20 miljoonaa euroa VC-sijoittajilta ja 100 miljoonaa euroa pörssistä, kun prosessilla on enemmän näyttöjä ja lääkeyhtiöille on jo muitakin kuin proof of concept -projekteja? Niin minä maksimoisin omistukseni arvon, jos todella uskoisin menestykseen.
Mikään edellisistä ei tarkoita, etteikö yhtiö voisi lopulta olla fantastinen sijoitus. Mutta näillä tiedoilla en koe pystyväni arvioimaan sitä kovin hyvin. Kun ei pysty, mieluummin passaa.
Jotain kysymyksiä:
Esitteessä nimetyt yhtiön asiakkaista ensimmäinen (Astra Zeneca) on allekirjoitettu syyskuussa 2019, ja kaikki muut sen jälkeen. Lääkeyhtiöt ovat usein innoissaan lähtemään kokeilemaan asioita, jos siitä ei ole suurta kustannusta. Eli kaikki viisi asiakasta vasta arvioivat, auttaako Nanoformin tuote heitä. Miksei listautumista tehdä sitten, kun Astra Zeneca päättää maksaa pari miljoonaa euroa hankkeen jatkosta tai muuta vastaavaa? Nanoform ei voi kertoa enemmän diileistä. Toisi paljon turvaa, jos niistä tiedettäisiin enemmän. Itsellä tulee mieleen, että 50 teur ticketillä tottakai Astran tai Orionin kannattaa testata uusia juttuja, koska ei ole mitään downsidea. Jos tiedettäisiin enemmän, niin tiedettäisiin, ovatko yhtiöt oikeasti innoissaan Nanoformin tuotteista. Show me the money.
Nanoform pystyy pääsemään valitsemassaan lääkkeessä keskimäärin 180nm hiukkaskokoon. Nanojauhatuksella päästään 100 nm, ja listausesitteen mukaan tähän menetelmään kuuluu heikkouksia. Mutta mitkä ovat stepit, joilla päästään pienempiin hiukkaskokoihin. Puhutaan 10nm hiukkaskoosta, mutta siitä vaan mainitaan. Koska ei kerrota tarkemmin, oletan että kyse on vain teaserista, johon ehkä olisi mahdollisuus päästä. Tämä olisi äärimmäisen tärkeä asia, mutta siihen ei mennä syvälle.
Olisi mielenkiintoista tietää enemmän erilaisten lääkkeiden soveltuvuudesta prosessiin. Yksityiskohtia. Todennäköisesti nyt prosessia on tehty kaikkein helpommilla lääkkeillä. Siinä mielessä visio koko alan R&D tuottavuuden tuplaamisesta tuntuu vähän paksulta tavoitteelta.
1-20% rojaltit on aika iso haarukka. Haluaisin nähdä, mikä firma on valmis maksamaan enemmän kuin muutaman prosentin, ellei tosiaan konsepti ole täysin ylivertainen. Siinä ei pienellä hiilijalanjäljellä mennä vielä kovin pitkälle. Useinhan 20% rojalti on todella paljon lääkkeen kehittäjällekin ennen kuin iso lääkejätti tekee faasi 3:n, markkinoinnin ja jakelun.
Adeknoottina Nanoformin talousjohtaja on tarjonnut allekirjoittaneelle lyhyen uran kummallisimman työhaastattelun, kun hain Alfred Bergille avustamaan salkunhoitajia. Sen lopputulema oli, etten kuulemma ole kovin fiksu, en niin hyvä sijoittamaan, enkä hyvä edes pokerissa, minkä olin yhdeksi harrastuksekseni silloin maininnut. Hyväksyn kyllä näiden kaikkien epäilyn, mutta vastavalmistuneen kyykyttäminen jo sen jälkeen, kun on selvää, ettei paikkaa tule, oli hyvin outoa. Yhtiö ei ollut niin houkutteleva, eikä tiimi niin hyvin pärjännyt, jotta se olisi ollut mikään unelmatyö. Jäi aika ylimielinen kuva. Ehkä tämä tuo näkemykseen pienen biaksen. Tai sitten kuvaa puuhamiesten asennetta, ei voi tietää.
Tulee mieleen, että firman maali on tämä listautuminen. Saadaan yli 50 miljoonaa euroa kassaan ja sitten on aikaa ja resursseja ratkaista ongelmia. Ei haittaa, vaikka tämä prosessi maksaakin yli 10 miljoonaa euroa.
Nanoform voi olla suuri menestys. En vain näe, miten pystyisin arvioimaan, että yhtiön arvo on yli 230 meur post-money. Huokeammalla hinnalla voisi mukaan lähtemistä harkita. Toki ala on nyt kuumana, ankkurisijoittajien sitoumukset tuovat tukea ja Danske&SEB varmasti tukevat kurssia alkuun, joten en pidä pikavoittoja kovin kaukaa haettuna ajatuksena. En taida osallistua juhliin.
Jos koitetaan asettua Nanoformin saappaisiin, on helppo nähdä, miksi tarinan suhteen ollaan optimisteja. Firmaan palkataan sijoitussuhdejohtaja ja talousjohtaja, joille annetaan sopimuksen mukaan 3% ja 2,5% palkkiot listautumistuotoista tässä järjestyksessä. Duuneihin palkataan pankkiirit. Sitten ollaan valmiita maksamaan 8,8(!) miljoonaa euroa kuluja listautumisesta. Miksi halutaan niin kovasti pörssiin? Miksei osaa yhtiöstä kaupata lääkejäteille, joille konsepti on tuttu, VC-sijoittajille, joille alkuvaiheen yhtiöiden arviointi on tuttua tai Yhdysvaltojen pörssiin, jossa asiantuntemus lääkealasta on laajempaa? Olisiko kyse kuitenkin siitä, että näitä oli jo yritetty? Myydään Pohjoismaiden generalisteille sen sijaan.
Miksi nyt halutaan nostaa maksimaalinen rahoitus? Yhtiön vastaus on, että koska rahoitusta ei haluta olla jatkuvasti keräämässä. Mutta eikö loogista olisi kerätä nyt 20 miljoonaa euroa VC-sijoittajilta ja 100 miljoonaa euroa pörssistä, kun prosessilla on enemmän näyttöjä ja lääkeyhtiöille on jo muitakin kuin proof of concept -projekteja? Niin minä maksimoisin omistukseni arvon, jos todella uskoisin menestykseen.
Tämä on mielestäni oudoin asia koko hommassa, miksi haetaan rahaa julkisilta rahamarkkinoilta? Isoilla lääkefirmoilla on sen verran rahaa kiinni tutkimuksessa, että 70M€ ei luulisi olevan mikään kovin kummoinen summa suoraan investointiin. Olen samaa mielstä siitä miten farmayhtiön olisi luontevampaa listautua johonkin pörssiin jossa on enemmän alan toimijoita, sekä sijoittajia joilla on paremmat valmiudet arvioida yhtiön tilannetta.
Mukana olevat ankkurit ovat jo valmiina ostamaan suurimman osan liikkeelle lasketuista osakkeista. Onko ankkureille niin tärkeää saada likviditeettiä pörssiin listautumisella? Eikö tämän pitäisi olla huono merkki piensijoittajien näkökulmasta?
Myöskään tuo avainhenkilöiden palkitseminen ei saa minulta luottamusta. Papereissa mainitaan miten ”johtoryhmällä” on vain 15,4% osakkeista, mutta siinä hieman sivuutetaan se, että ainoat ryhmän jäsenet joilla on osakkeita ovat talousjohtaja ja toimitusjohtaja, jotka ovat veljeksiä. Talousjohtaja on varmaan saanut osakkeet edullisessa vaiheessa ja listautumishinnan perusteella osakkeiden ja optioiden arvo ylittää 3M€. Silti on luvattu aika iso potti listautumisen läpi viemisestä. Onko hänelle siis ollut niin suuri vaikutus menestykseen, että kaikki ankkurit ovat suostuneet tähän ihan vain hyvämielisyydestään?
Mikko Mäkinen kirjoitti:
Nanoform pystyy pääsemään valitsemassaan lääkkeessä keskimäärin 180nm hiukkaskokoon. Nanojauhatuksella päästään 100 nm, ja listausesitteen mukaan tähän menetelmään kuuluu heikkouksia. Mutta mitkä ovat stepit, joilla päästään pienempiin hiukkaskokoihin. Puhutaan 10nm hiukkaskoosta, mutta siitä vaan mainitaan. Koska ei kerrota tarkemmin, oletan että kyse on vain teaserista, johon ehkä olisi mahdollisuus päästä. Tämä olisi äärimmäisen tärkeä asia, mutta siihen ei mennä syvälle.
Olisi mielenkiintoista tietää enemmän erilaisten lääkkeiden soveltuvuudesta prosessiin. Yksityiskohtia. Todennäköisesti nyt prosessia on tehty kaikkein helpommilla lääkkeillä. Siinä mielessä visio koko alan R&D tuottavuuden tuplaamisesta tuntuu vähän paksulta tavoitteelta.
Kompaan myös että tässä on mielestäni paljon spekulaatiota. Kun koko homman ydin on professorien akateemisen tutkimuksen kautta saatu patentti, niin vertaisarvioidun tieteellisen näytön pitäisi olla hieman vahvempaa jo tässä vaiheessa. Prosessi ei ehkä tule toimimaan kovin laajalla valikoimalle lääkeaineita vaikka näin on annettu ymmärtää. Tämänhetkiset tulokset on saatu prosessille suotuisilla aineilla, ainakin tämän viestin mukaan: https://keskustelut.inderes.fi/t/nanoform-finland-pieni-on-kaunista/522…
Tämä ei myöskään ole ainoa firma joka työskentelee lääkeaineiden efektiivisyyden lisäämisen parissa. Tukholmaan listattu Oasmia on ollut jo pörssissä pitkään. Oasmia tekee juuri työtä tuolla Omavaraisuushasteen kommentissa mainittujen misellien kanssa, joten heillä voi olla huomattavasti paremmat mahdollisuudet biomakromolekyylien kanssa.
Mikko Mäkinen kirjoitti:
Tulee mieleen, että firman maali on tämä listautuminen. Saadaan yli 50 miljoonaa euroa kassaan ja sitten on aikaa ja resursseja ratkaista ongelmia. Ei haittaa, vaikka tämä prosessi maksaakin yli 10 miljoonaa euroa.
Tämä voi hyvin olla mutta uskon, että ainakin sivumielessä on ollut netota varallisuutta perustajille. Papereissa suoraan sanotaan, ettei yhtiö tule olemaan kassapositiivinen viiteen vuoteen, mutta lock-outit loppuvat jo parin vuoden päästä. On siis reilusti aikaa hinata arvoa ylös lupauksilla ennen kuin saavutetaan tuo itse määritetty break even vaihe jossa liikeidean pitäisi kukoistaa, mutta sitä ennen voi hyvin myydä osakkeita joka nyt onnistuu aika helposti kun ollaan pörssissä.
Kirjoitetaan itsekin muutama ajatus, mitä tästä firmasta on noussut. Ei ole merkattuna ja voi olla, että ostetaan pörssistä joskus, jos ostetaan. En keskity kuitenkaan nyt arvailemaan, saako tällä pikikset, vaan merkitystä laajemmassa kontekstissa.
Farma kirjoitti:
Mikko Mäkinen kirjoitti:
Nanoform pystyy pääsemään valitsemassaan lääkkeessä keskimäärin 180nm hiukkaskokoon. Nanojauhatuksella päästään 100 nm, ja listausesitteen mukaan tähän menetelmään kuuluu heikkouksia. Mutta mitkä ovat stepit, joilla päästään pienempiin hiukkaskokoihin. Puhutaan 10nm hiukkaskoosta, mutta siitä vaan mainitaan. Koska ei kerrota tarkemmin, oletan että kyse on vain teaserista, johon ehkä olisi mahdollisuus päästä. Tämä olisi äärimmäisen tärkeä asia, mutta siihen ei mennä syvälle.
Olisi mielenkiintoista tietää enemmän erilaisten lääkkeiden soveltuvuudesta prosessiin. Yksityiskohtia. Todennäköisesti nyt prosessia on tehty kaikkein helpommilla lääkkeillä. Siinä mielessä visio koko alan R&D tuottavuuden tuplaamisesta tuntuu vähän paksulta tavoitteelta.
Tämä ei myöskään ole ainoa firma joka työskentelee lääkeaineiden efektiivisyyden lisäämisen parissa. Tukholmaan listattu Oasmia on ollut jo pörssissä pitkään. Oasmia tekee juuri työtä tuolla Omavaraisuushasteen kommentissa mainittujen misellien kanssa, joten heillä voi olla huomattavasti paremmat mahdollisuudet biomakromolekyylien kanssa.
Jos lokeroidaan yhtiö oikeaan kontekstiin lääkealalla, niin Nanoform työskentelee vain ja ainoastaan kemiallisten pienten lääkeainemolekyylienkanssa, jotka vieläpä kuuluvat spesifisti biofarmaseuttiselta luokitukseltaan luokkaan II. Tämä tarkoittaa siis molekyylejä, joiden imeytymiskyky on hyvä ja täten vesiliukoisuus huono. Muiden lääkeaineryhmien kohdalla, kuten kemiallisten lääkeaineiden BCS-luokissa I, III tai IV, nanonisointi ei ole rationaalista ja biologiset lääkemolekyylit ovat jo tekniikaltaan täysin erillisiä. Tarkennus lähinnä siksi, että hahmotetaan, mikä on yrityksen markkina, potentiaalinen hyöty lääkekehitysyrityksille ja toki ihmiskunnalle sekä erotetaan yrityksen toiminta-alue muista lääkealan yrityksistä, jottei verrata keskenään keissejä, joilla ei ole korrelaatiota/kilpailuasetelmaa keskenään. Nähdäkseni Nanoform pyrkii ratkaisemaan hyvin simppeliä liukoisuuskemian probleemaa.
Suurin osa kemiallisista suun kautta otettavista (preferoitu annostelumuoto) lääkeaineista toki kuuluu BCS II -luokkaan siitä yksinkertaisesta syystä, että imeytyäkseen ohutsuolen seinämän läpi, molekyylin tulisi olla riittävän rasvaliukoinen, mikä taas huonontaa vesiliukoisuutta. Lääkeaineesta riippuen vaihtelee hyvin paljon, kuinka suuri määrä ainetta pitää saada elimistössä verenkiertoon, kaikki tietävät, että ibuprofeenia vaaditaan 400-800 mg kerrallaan, kun taas raskauden ehkäisyyn käytettävää desorgestreeliä pitää saada verenkiertoon noin 52,5 µg kerta-annoksina, jotta saadaan haluttu konsentraatio vereen. Jos sairaus, johon lääkettä kehitellään tunnetaan niin hyvin, että on voitu määrittää reseptori, jota manipuloimalla kemiallisesti sairaus paranee/lievittyy/hidastuu, voidaan optimaalinen molekyyli mallittaa tietokoneella. Tai, jos reseptori onnistutaan eristämään, muttei mallintamaan voidaan robotiikan avulla kokeilla ääretön määrä molekyylejä reseptoriin. Louhinnan tuloksena saadaan optimaalinen molekyyli, jolla sairaus mahdollisesti parantuisi sekä joukko ei-optimaalisia, mutta lupaavia kandidaatteja.
Tämän jälkeen kuvaan astuu DMPK-mallittajat ja Nanoform. Osa optimaalisista molekyyleistä kaatuu siihen, ettei niiden liukoisuus veteen riitä aikaansaamaan riittävää kontrolloitua imeytymistä verenkiertoon. Pahimmassa tapauksessa tämä estää jonkin sairauden hoitamisen, koska toimivaa lääkettä ei saada kehitettyä. Ennen sitä kuitenkin pyritään kiertämään ongelma vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten annostelu suoraan liuoksena verenkiertoon tai valitsemalla sub-optimaalinen lääkeaine.
Jos taas halutaan pitää antoreitti/lääkeaine suun kautta, niin ongelmaa voidaan ratkaista pyrkimällä supersaturaatioon, eli manipuloimalla liuennut lääkeainemäärä maksimiliukoisuutta suuremmaksi. Tähän on useampia tekniikoita, nanoskaala on yksi ja mm. amorfia toinen. Supersaturaatio on toimiva konsti, koska liukenemisen jälkeen aine imeytyy nopeasti pois ohutsuolesta eikä ehdi kiteytyä takaisin. Tosin tällöinkin veritilavuuden pitää olla riittävä vs maksimiliukoisuus, mutta se on paljon suurempi kuin ohutsuolen nestetilavuus.
Ongelma on todellinen ja laaja, joten sitä on pyritty ratkaisemaan rakentamalla supersaturaatio kiteyttämällä lääkeaine nanoskaalan kiteiksi, mitä ei "luonnossa" tapahdu ja Nanoform on tässä selkeästi pitkällä, täytyisi perata, onko yrityksiä, jotka kilpailevat suoraan. En osaa nimetä yhtäkään. Yliopistojen tutkimuspöydillä kilpailevia tekniikoita toki on jo ja hyvin labratuloksin.
Valuaation kannalta täytyy hahmottaa tapaukset, joihin Nanoform toisi ratkaisun:
- BCS II-luokan lupaava molekyyli, jonka imeytymistä rajoittaa liukenemisnopeus ja maksimiliukoisuus
- Supersaturaatio ratkaisee ym. ongelman ja...
- ...Ongelmaa ei olisi pystytty kiertämään siedettävästi muilla ratkaisuilla
Valuaatiota arvioitaessa on oleellista, onko Big Pharman pöydällä molekyylejä, jotka em. mainittujen haasteiden takia tulisivat nyt mahdollisiksi hoidoiksi sairauksiin. Tämä on paha kysymys, koska tämän tietävät yksin skriinaajat ja tapauskohtaisesti näiden assettien hallitsijat ja ulkopuolelta tätä on hyvin hankala arvioida. Kuuluisalla mutulla arvioitaessa kuitenkin voisi arvella, että mikäli louhinnoissa on löydetty blockbuster-potentiaalin lääkemolekyyli johonkin vakavaan sairauteen, se olisi pyritty viemään läpi jollain annostelumuodolla maaliin. Lisäksi, jos näitä olisi jonkin yhtiön pöydällä pilvin pimein, olisi supersaturaation kehitykseen todennäköisesti pistetty isosti voimavaroja ja kaikki lupaavat tekniikat koeteltu heti kättelyssä, kun ne olisivat tulleet julki.
Upsiden yläpäässä ovat juuri nämä korkean potentiaalin lääkkeet vakaviin sairauksiin, koska näihin löytyy yhteiskunnilta maksuhalukkuutta enemmän. Periaatteessa parikin blockbuster-kandidaattia voi kääntää Nanoformin valuaation "terveelle" tasolle, mikäli Nanoformin teknologia on niihin täsmäratkaisu ja ne ovat oikeasti jo kumppanin pöydällä. Mutta ketjussa mainittuun 230 miljoonan valuaatioon yrityksellä pitäisi olla lääkekandidaatti tai mieluiten useampi johonkin ihmiskunnan suurista sairauksista (Alzheimer, DM, Syövät, Neurologiset sairaudet...)
Olisi mielenkiintoista tietää enemmän erilaisten lääkkeiden soveltuvuudesta prosessiin. Yksityiskohtia. Todennäköisesti nyt prosessia on tehty kaikkein helpommilla lääkkeillä. Siinä mielessä visio koko alan R&D tuottavuuden tuplaamisesta tuntuu vähän paksulta tavoitteelta.
- Mikko Mäkinen
Koska liikumme BCS II -luokan molekyyleissä, jotka soveltuvat hyvin ihmiselimistöön lääkkeiksi, niin uskon, että nämä ovat niin lähellä toisiaan kemiallisesti ja kiderakenteeltaan fysikaalisesti, että Nanoformin tekniikka käy todennäköisesti hyvin suureen joukkoon kemiallisia lääkeainekandidaatteja sopivin modifikaatioin. Tätä tukee, myös yrityksen oma viestintä ja uskonkin, että pitää paikkaansa:
Our multi-patented Controlled Expansion of Supercritical Solutions (CESS®) technology enables the creation of API nanoparticles directly from solution. The process can be applied to most small molecules, with a high success rate of 80-90%.
- Nanoform
Malliaineina tutkimuksissa on kuitenkin ollut esim. piroksikaamia ja muita NSAID-lääkkeitä, joiden nanonisoinnissa en näe suurta rationalisuutta, enkä kuluttajilla tai yhteiskunnilla maksuhalukkuutta. Luonnollisestikaan tieteellisissä julkaisuissa ei toki tuoda esille TK-pöydän uusimpia molekyylejä.
Katsotaan seuraavaksi euromääräisesti parhaiten myyviä lääkkeitä 2018:
Top 20:ssä sijalla 3 oleva Revlimid, sijan 7 Eliquis, sijan 10 Xarelto, sijan 16. Lyrica, sijan 17 Harvoni, 18. Advair, 19 Tecfidera ovat kemiallisia lääkkeitä. Kovimmat tuotot takovat entistä vahvemmin biologiset tuotteet. Itse asiassa yllätyin, että kemialliset pitävät näinkin hyvin pintansa, joten tällä arviolla voidaan siirtää Nanoformin keissiäkin hieman ylöspäin.
Kaiken kaikkiaan päädyn biofarmaseuttis-peliteoreettisen pohdinnan jälkeen Nanoformin sijoituskeississä jotakuinkin alla olevaan tiivistykseen:
- Tekniikka on tarpeellinen ja ratkaisee kemiallisen lääkinnän perusongelmaa, mutta ratkaiseeko isoja, relevantteja kysymyksiä?
- Teoriassa tekniikka soveltuu todennäköisesti lähes kaikkiin potentiaalisiin pienmolekyyleihin, joilla käyttöä lääkkeenä.
- Kemialliset lääkeaineet ovat kuitenkin vähenemässä blockbustereissa verrattuna biologisiin, koska jälkimmäiset ovat lähtökohtaisesti tehokkaampi ja turvallisempia, mikäli niillä voi ko. sairautta hoitaa
- Onko kumppaniyritysten, tai ylipäätään kenenkään pöydällä "täsmäosuma-lääkeaineita" "koviin sairauksiin," joilla olisi myyntipotentiaalia isosti. Ja onko todellakin näin, että vasta Nanoform mahdollistaisi näiden käytön? Valuaation kannalta oleellisin kysymys.
- Valuaatio vaatisi kehitysputkeen kovia kandidaatteja ja nämäkin olisivat markkinoilla vasta aikaisintaan 7-10 vuoden sisään. Etappimaksuja toki virtaisi aiemminkin, mutta pelkillä etappimaksuilla on vaikea takoa satoja miljoonia. Pitäisi olla top 20-lääke.
- Jos Nanoform osoittautuu edes osin potentiaaliseksi, vuoristorataa lienee luvassa tulevaisuudessa, kuten kaikkien lääkealan varhaisen vaiheen yritysten kyydissä ja haluan lisänäyttöjä yritykseltä, jotta sen potentiaalia olisi helpompi arvioida.
- Lisäksi nanohiukkaset eivät välttämättä ole riskittömiä, ne ovat relevantti uhka esim hengitysteille, jos leijailevat vapaana.
Luonnollisesti tällä Nanotekniikalla voi olla muita hyötyjä, kuin suun kautta annosteltava lääkintä ja ne ovat tietämykseni ulkopuolella. Yrityksen sivuilta saa kuitenkin viitteitä, että suun kautta annosteltavaan yleisimpään lääkintämuotoon, tässä tekniikkaa lähinnä sovelletaan.
Tulevat vuodet näyttävät mitä yrityksestä kehkeytyy vai kehkeytyykö mitään.
Tämä yllä oleva Iletuksen syväanalyysi (ja myös Mäkisen analyysi) oli sen verran fiksua tekstiä, että sen tasoista harvemmin näillä palstoilla näkee - ja huomattavasti parempi selvitys firmasta kuin koko paksu virallinen listalleottoesite. Nyt minäkin - aivokapasiteetiltani valitettavan rajallisena - ymmärsin edes jotain ydinasiasta. Kiitos siitä.
Silmäiltyäni aiemmin listausesitteitä ja katsottuani IPO:n esittelytilaisuuden, johtopäätökseni oli, että vaikka en itse ydinasiasta mitään ymmärrä niin jotakin erinomaista ja ainutlaatuista siihen ja tähän bisnesideaan täytyy ehdottomasti liittyä näillä esitetyillä näin kovilla luvuilla, joista sen sijaan jotain vähäpätöistä kuvittelen tajuavani. Ankkurisijoittajat näyttävät bisneksestä ymmärtävän paljonkin, kun ilmeisesti pistävät likoon varoja 45,5 miljoonaa.
Nyt olisi firman tarkoitus päästä vauhtiin ja firmaa myydään sekä ”markkina-arvolla” 230 miljoonaa että myös sloganilla ”Small is powerful”. Tavoitteet on aseteltu siis samalla kertaa sekä erittäin suuriksi että äärettömän pieniksi. ”Markkina-arvo” näyttäisi olevan Detection Technologyn ja Åålannin Bankin luokkaa. Esim. hiukan tunnetumpi brändi Marimekko jää kauaksi taakse. Listatun lääkekehittäjä Herantis Pharman markkina-arvo on noin neljäsosa tuosta.
Joskus esihistoriallisina aikoina tämänsorttisia firmoja ei voitu listata, silloin kun listautumissäännöstö oli jostain syystä semmoinen, että piti olla jo esittää varmaa näyttöä ”kannattavasta toiminnasta.” Maailman kulku on jo pitkään ollut toisenlainen. Toivotaan, että riskiä kaihtamattomat sijoittajat tulevat myös vaurastumaan. Annin järjestelijät tuskin ainakaan tulevat pettymään, korvaukset tämänkin kolehdin hoidosta ovat siksi mukavat. Saa nähdä, miten pikavoittojen etsijöille käy tällä kertaa.
Myös minua jäi vaivaamaan hiukan se, että parille firman omalle ”suhteellisen matalapalkkaiselle” johtohenkilölle on näemmä tässä vaiheessa lupailtu myös 3,7 miljoonaa euroa annin päältä antiin liittyvistä vaivannäöistä (aiemmin en ole ihan vastaavaa operaatiota listautumisissa havainnut, vaikka niitä on tullut vähintään satoja silmäiltyä). Vanhat omistajat keventelevät tässä yhteydessä n. 8 miljoonan edestä omistuksiaan. Firmaan on sijoitettu omaa kapitaalia vanhastaan 17,7 miljoonaa Helsingin yliopiston johdolla ja taseeseen on kertynyt tappioita 14,2 miljoonaa. Tätä on kehitystoiminta. Tohtorit mieluusti myös kehittelevät pelkästä kehittelemisen ilosta. Terveisin nimim. " kokemusta on".
Osakeanti näyttäisi olevan meneillään myös Solar Water Solutionilla. Se myy patentillaan valmistamiaan tuotteita, jotka puhdistavat meriveden tai minkä vain likaisen veden juomakelpoiseksi aurinkovoimalla. Firma on toimittanut jo yli 120 laitetta neljään eri maanosaan ja mm. Ruotsin huoltovarmuuskeskukselle ja kovasti haluttaisiin kasvaa. Verkkovirran ulkopuolisen vedenpuhdistamisen kokonaismarkkina tulee kasvamaan 35 miljardiin dollariin vuoden 2028 loppuun mennessä, kertoo yhtiö antipapereissaan. Tätä en välttämättä epäile ollenkaan. Valuaatio on 8,7 miljoonaa (siis ei esim. 87 miljoonaa).
Liikevaihdon ennakoidaan olevan vuonna 2020 1,6 miljoonaa ja vuonna 2021 8,7 miljoonaa ja että EBITDA kääntyisi plussan puolelle jo tänä vuonna.
Jälkimmäisesti bisneksestä luulen ymmärtäväni hiukkasen enemmän kuin nanosta ja täytyykin paneutua tähän yhtiöön vielä tarkemmin, koska jo melko iso start up -salkkuni voisi kaivata lisää sopivanoloista täytettä.
Parhainta menestystä kaikille yritteliäille ja idearikkailla suomalaisille ja hatunnosto! Teitä todella tarvitaan Suomen nostamiseksi ylös edessä olevasta syvästä ja pitkästä suosta. Herran siunausta myös näihin yhtiöihin rahansa likoon pistäville. Tämä ei luonnollisesti ole suositus ostaa tai olla ostamatta jotain osaketta.
Itselläni on sellainen paha heikkous, että tuppaan katsomaan asioita arvon kannalta ja vähän konservatiivisesti. Vaikkei osakemarkkinat ole vielä huipuissaain Nasdaqia lukuunottamatta, mielestäni optimismi on huipussaan viimeisen 10 vuoden ajanjaksoon nähden. Kun on optimismia, yleensä voittajia ovat osakkeet, joiden arvoa on lähes mahdoton määrittää. Ns. tarinaosakkeet, joihin Nanoform kuuluu. Lisäksi healthcare osakkeet ovat todella kuumana. Pointtini onkin, että voimme loputtomiin miettiä läpimurron todennäköisyyttä, muttei sen todennäköisyys määritä osakkeen arvoa seuraavan puolen vuoden aikana. Optimismin määrä ratkaisee.
Tämä ei siis ole osake, minkä shorttaaminen kiinnostaisi alkuunkaan tässä vaiheessa. Loogista olisi siten jopa harkita ostamista ihan vain spekulatiivisesti. Jos free float jää riittävän pieneksi, etenkin Ruotsissa bio-osakkeissa on aika villejä piikkejä. Auringonpaiste ja loma ajaa nyt ohitse, ja jätän pikavoittojen miettimiset muille.
Hyvää analyysia tässä ketjussa. Minä jätin antiesitteen lukemisen puolivälissä kesken kun totesin että tässä ei ole nyt valuaatio lainkaan kohdallaan suhteessa riskiin. En missään tapauksessa ole sijoittamassa tässä IPO:ssa, mutta saatan toki sijoittaa myöhemmin jos hinta on sopiva ja riskinäkymät ovat selkeämmät.
200 millin valuaatiolla tässä olisi jotain järkeä mikäli tuote olisi todistettu toimivaksi ja sillä olisi todistettavaa asiakaskysyntää. Todennäköisyyksiä on vaikea arvioida, mutta koko tuote ja firma voi lässähtää, eikä se ole aivan epätodennököistä. Silloin sijoituksen arvo on noin nolla euroa. Mikäli tuote toimii ja saadaan asiakkaita, nousukiito ei ole itsestäänselvyys silloinkaan.
Pitäisi olla aika merkittävä upside, jotta se kompensoi tällä valuaatiolla näitä riskejä ja minä en vain näe sellaista.
"Nanoformin listautumisanti on nyt toteutettu ja olemme jälleen saavuttaneet uuden merkkipaluun” – yleisöannissa annetut sitoumukset hyväksyttiin 253 osakkeeseen saakka
3.6.2020 18:39 päivitetty 3.6.2020 18:39
Kaupankäynnin Nanoformin osakkeille oletetaan alkavan huomenna.
Yksityishenkilöille ja yhteisöillä sekä Suomessa että Ruotsissa allokoitiin 1 303 709 osaketta.
24 203 303 osaketta allokoitiin kansainvälisille ja pohjoismaisille sijoittajille, mukaan lukien ankkurisijoittajat, olettaen, että lisäosakeoptio käytetään täysimääräisesti.
Yleisöannissa annetut merkintäsitoumukset hyväksyttiin 253 osakkeeseen saakka kokonaan.
En soittanut kenellekään, enkä tutkinut foorumeja enkä siis tehnyt mitään.
Tästä olisi luultavasti pikavoito ollut haisteltavissa, jos olisi vähänkin nuuskinut. Mutta jos olisi merkinnyt, niin kovin montaa päivää eivät salkussa pysyisi.
Tämäkään ei ole mikään sijoitussuositus. Kuten ketjun aloituksessa totesin, mie näistä nanoista mitään ymmärrä. Tosin enemmän tiedän kuin milleniaalit. Muistan hyvin Robin Williamsin hokemassa nano nanoa Ystäväni avaruudesta -sarjassa joskus 70-80-luvun vaihteessa.
Onnekkaastikin jäin pienen alkupanokseni kanssa tätä holdailemaan salkun sivussa ja viime pari kk kehittyi vihdoin ihan mukavasti. Omassa luokittelussa nämä pienet lääketiedesidonnaiset yhtiöt kuuluu lähinnä arpalippu-kategoriaan.
Nyt ei oikeen ole mitään käryä mitä tällä tekisi Lunastaako pienet voitot vai holdailla lisää. Mahtaako olla muillakaan mutta jos ajatuksia niin mielellään kuulisin? Ehtiihän tässä vielä tapahtua kun 26.2. vasta itse avaavat mennyttä vuotta.
