Scandic Hotels Group

Enpä kyllä uskaltaisi sijoittaa :) Käytän työmatkojen takia paljon Scandiccia ja ihan solidi business ja hyvin johdettu firma, mutta nyt on turhan hapokasta itselle että laittaisin siihen sijoituksena rahaa. 

Seuraan mielenkiinnolla keskustelua jos sitä tulee. Oli yksi firma jonka kurssiromahdus pisti silmään, mutta ei ole ollut aikaa tutustua firmaan ja etenkin sen taloudelliseen kestokykyyn tarkemmin. Ei ole siis omistusta.

Jonkin verran se on toki elpynyt muun pörssin joukossa -80% luvuista.

Ongelma tällaisella firmalla on se että rahaa kuluu koko ajan, mutta sisään ei tule juuri mitään tällä hetkellä. Vilkaisin nopeasti raporttia ja numeroita, mutta liian hapokasta on. 

Ihan hyvä sijoitus tällä hinnalla mikäli hotellien toiminta palautuu nopeasti normaaliksi ja asiakkaat palaavat. Mutta aivan todellinen konkurssiriski jos näin ei tapahdu ja tilanne pitkittyy. Feeling lucky? Scandicilla on hotelleja Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Käytännössä konkurssiriskiä pienentää se että eri maissa tilanne elää eri tahdissa, mutta tulosta ei kyllä synny jos yksikin näistä maista yksii ja jatkaa lockdownia.

Voi myös olla että tämä globaali etätyökokeilu vähentää työmatkailua pysyvästi kun opitaan pakon edessä käyttämään etäyhteyksiä paremmin. 

Työmatkailun väheneminen voi nostaa yleistä tuottavuutta, kun aika ei tärväänny matkusteluun ja päätökset saadaan tehtyä nopeammin ilman kokoontumisia.

von Fyrckendahl kirjoitti:

Työmatkailun väheneminen voi nostaa yleistä tuottavuutta, kun aika ei tärväänny matkusteluun ja päätökset saadaan tehtyä nopeammin ilman kokoontumisia.

Talous pienenee jos ihmiset jäävät kotiin vaikka oliskin tehokkaampaa vain olla kotona liikkumatta minnekkään.

Ihmisten turha liikkuminen työn, lomien, urheilukisojen, konserttien jne.takia on iso osa maailman taloutta. 

Pitää ymmärtää se että ihmislajin elämä perustuu turhuuksien kulttuurille. Mutta turhuuden karsiminen johtaisi massiiviseen työttömyyteen.

madgecko kirjoitti:

Talous pienenee jos ihmiset jäävät kotiin vaikka oliskin tehokkaampaa vain olla kotona liikkumatta minnekkään.

Ihmisten turha liikkuminen työn, lomien, urheilukisojen, konserttien jne.takia on iso osa maailman taloutta. 

Pitää ymmärtää se että ihmislajin elämä perustuu turhuuksien kulttuurille. Mutta turhuuden karsiminen johtaisi massiiviseen työttömyyteen.

Koronan takia olen jättänyt melkoisen määrän ravintolakäyntejä väliin. Sanotaan nyt à 50 euroa. Olen sen sijaan syönyt kotona sanotaan à 10 euroa. Jostain syystä olen lihonut, vaikka ruokamenoni ovat laskeneet 80 %. BKT:kin on laskenut vastaavasti.

Selitys toki on se, että ravintolaruoka on elämyspalvelu, jonka arvoksi annetaan tässä esimerkissä 40 euroa kirjanpidossa. Kun se jää tekemättä, niin BKT laskee. Laskeeko viihtyminen?

Sanotaan, että tulisi puutetta ja ruokamenoni laskisivat vielä 80 %. Laihtuisin ja taatusti kärsisin. Kärsisin toki paljon vähemmän kuin 50->10 euron pudotuksessa. Elikäs 40 euron hupi ei olekaan viisikinkertainen vs. 8 euron hupiin.

BKT on aika vääristävä mittari. Ei kai sitä vaan ole parempiakaan.

Arto kirjoitti:

Selitys toki on se, että ravintolaruoka on elämyspalvelu, jonka arvoksi annetaan tässä esimerkissä 40 euroa kirjanpidossa. Kun se jää tekemättä, niin BKT laskee. Laskeeko viihtyminen?

Sanotaan, että tulisi puutetta ja ruokamenoni laskisivat vielä 80 %. Laihtuisin ja taatusti kärsisin. Kärsisin toki paljon vähemmän kuin 50->10 euron pudotuksessa. Elikäs 40 euron hupi ei olekaan viisikinkertainen vs. 8 euron hupiin.

BKT on aika vääristävä mittari. Ei kai sitä vaan ole parempiakaan.

Jos poistettaisiin tälläinen "turha" BKT kaikesta, niin paljon BKT laskisi?

On turhaa lentää konfressiin Barcelonaan, nukkua hotellissa ja syödä ravintolassa. Ostaa vähän tuliaista. Silti tälläinen toiminta koetaan usein järkeväksi, kun voidaan "verkostoitua". Oikeasti kumminkin kyse on vain viihteestä.

Taide, urheilu, ooppera on jakamiskokemusta. Niiden arvo muodostuu usein siitä, että monet muutkin ihmiset ovat paikalla nauttimasta niiden annista. 

Hienon talo tai auton arvo tulee osittain siitä, että ihminen voi esitellä sitä toisille. 

Jos ihmisten elämästä otetaan turha sosiaalinen näyttäytyminen eri asioiden tiimoilta, niin ei meille jää enää juuri mitään kulttuurista. Toki urheilua ja elokuvia on ihan hyvä seurata kotona. Mutta mitä jos ne vedetään tyhjille katsomoille? Ei olisi suuri askel siirtyä virtuaaliseen urheiluun, jossa jokaiselle olisi oma räätälöity jalkapalloliika. Ei kalliita pelaajia, ei kalliita stadioneja, turhaa matkustelua jne. Tämä olisi tehokasta ja järkevää.

Mikä mahtaa nostaa Scandicin hintaa tänään, onko tietoa?

Oli jo välillä +12% päivänousussa, mutta on vieläkin yli 10%. Myin noin 11% päivänousun kohdalla. Meinasi jo tulla hiki otsaan, kun aina kun sain muutettua myyntihintaa alaspäin, oli se liukunut jo pois alta. Vasta neljäs muutos tärppäsi. Harmi vaan, ettei ollut isommin salkussa. Voittoa kuitenkin 300 €. Sillähän jo maksaa kolme yötä Scandic Kalliossa tai kaksi keskustassa. Jännä juttu, mutta eilen mietin, että pitää myydä pois ja ostaa takas 20.5.2020, kun Q1 säikäyttää omistajat. Myynti laskenut yli 90%, lueskelin jostain ruotsalaisesta lehdestä. Muissa maissa ei siis olla ihan yllä mainituissa Suomen luvuissa (käyttöaste 3-5%).

Jäi nyt sitten tältä erää selvittämättä, saako omistaja Scandicista omistaja-alennuksen. 

Vastaan nyt itse omaan kysymykseeni, jotta saan muidenkin tietoon ja kommentoitavaksi eräitä mielenkiintoisia asioita ennen Scandicin keskiviikon Q1 julkistusta.

Kyselin siis, minkä takia Scandicin kurssi 30.4. nousi vauhdilla, vaikkei ollut osavuosikatsauspäivä tms. Vastauksen löysin puolen tunnin kuluttua gvi-menetelmällä. Esim. Dagens Industrin sivuilta voi lukea alunperin Nyhetsbyrån Direktin kertoman, että Erik Penser Bank olisi arvioinut (av en casebaserad analys), että Scandicin osakkeen nykyhinnan tulisi olla 59 kruunua nk. "trading casessa" ja että valtiollinen pelastusoperaatio tulee antamaan Scandicissa merkittävän likviditeettipuskurin jopa negatiivisimmassa skenaariossa. Kiva kuulla.

Lähtökohtatilannehan oli se, että Juurikin sijoitusfilosofian mukaan riittää kun toimii 95 %:sti rationaalisesti ja sijoituksista 5 % voi ja tulee heittää ihan fiilispohjalta. Silpaisin siis Scandicia aiemmin kevyesti salkkuun, kun näennäisen halvalla sain. Ennen ostoa ajattelin, että tutkin taustat sitten myöhemmin. Hoksasin kyllä aiemmin annetun negarin eli negatiivisen tulosvaroituksen 10.4.2020 ja jopa silmäilin sen läpi. Herätyskellot eivät soineet. 29.4. tuli ilmoitus ylimääräisestä yhtiökokouksesta 28.5.2020. Ei edes tämä soittanut varoituskelloja. 

Erik Penser Bank oli siis arvioinut (av en casebaserad analys), että Scandicin osakkeen hinnan tulisi olla 59 kruunua. Tämä uutinen nosti osakkeen hintaa heti yli 10% ja Juurikki päätti myydä, kun nousupiikki alkoi sulaa. Voittoa tuli, mutta ei taidolla, vaan tuurilla. Alkoi kiinnostaa, miten Erik Penserin pankki on tuohon arvonmääritykseen päässyt. Eihän sitä tietenkään netistä löytynyt. Ilmeisesti kurssinousu perustui uutisointiin, ei analyysiin. Niinhän se pörssi toimii.

Vaikka Scandicin osakkeet oli jo myyty, kiinnosti mistä asiasta ylimääräisessä yhtiökokouksessa 28.5. päätetään. Scandicin pääomaa esitetään nostettavan vähintään 12,5 Mrd kruunusta vähintään 28,125 Mrd kruunuun ja enintään 50 Mrd kruunusta enintään 112,5 Mrd kruunuun. Siihen liittyy mielenkiintoinen vaikutus osakkeiden lukumäärään. 

Kun aiemmin osakkeiden vähimmäislukumäärä oli 50 miljoonaa, esitetään se nostettavan 112,5 miljoonaan ja entinen enimmäislukumäärä 200 miljoonasta 450 miljoonaan. Nykyinen osakkeiden lukumäärä on 102 985 075 kpl, kertoo Scandic nettisivuillaan. Uusia osakkeita tulee siis olemaan, jos ja kun esitys menee läpi, vähintään noin 9,5 miljoonaa ja enintään noin 347 miljoonaa kipaletta. Aika vähän tai aika paljon. Jos osakkeiden lukumäärä nousisi pahimman mahdollisen mukaan 3,37-kertaiseksi, kutistuisi nykyisten omistajien osuus 100 %:sta 29,7 %:iin. 

1990-luvun alun lamassa Ruotsin valtio oli ainoa maa maailmassa, joka teki voittoa tukiaisillaan. Kun tuki tuli pääomasijoituksina, sai ne lunastaa myöhemmin takaisin ja pörssiyhtiöiden osalta osuudet myytiin myöhemmin voitolla. Pankin arviossa mainittiin Ruotsin valtion pääomaruiske ihan kuin itsestäänselvyytenä. Tässä kohdin kokouskutsua lueskellessani ehdin jo säälitellä nykyisiä omistajia, sillä heidän omistusosuutensa näytti olevan liukenemassa varsin tylysti. 

Eikä tässä vielä kaikki! Luin pidemmälle ylimääräisen yhtiökokouksen esityslistaa ja edellä mainittu olikin vasta ensimmäinen vaihtoehto. The worst is yet to come! Jos ei valita yllä mainittua, tulee ylimääräinen yhtiökokous konkurssin uhalla pakotettuna, antamaan yhtiön hallitukselle oikeuden muuttaa yhtiöjärjestystä ja nostaa osakkeiden vähimmäislukumäärää harkintansa mukaan nykyisestä 50 miljoonasta joko 112,5 miljoonaan, 450 miljoonaan tai 1,8 miljardiin kappaleeseen. Vastaavasti osakkeiden enimmäislukumääräksi hallitus saa päättää nykyisestä 200 miljoonasta 450 miljoonaan, 1,8 miljardiin tai 7,2 miljardiin osakkeeseen. Huh-huh. Näyttää Scandic varautuvan valtionhotellitulevaisuuteen.

Takaisin siihen uutiseen, joka toi Juurikille rahat seuraaviin Scandic-vierailuihin. Voi kun Juurikillakin olisi samanlainen casebaserad analyysihattu, kuin Erik Penser Bankilla. Pankin analyysihattu kertoo, että Scandicin vuoden 2020 myynti puolittuu vuodesta 2019 (Juurikin hattu kertoisi, että ei kyllä riitä puolitus), vuosi 2021 menee myös heikossa hapessa (Juurikin hattu kertoo samaa) ja vuonna 2022 Scandic pinnistäisi voitolle 600 miljoonaa kruunua (Juurikin hattu vaikenee). Tässä yhtälössä on niin monta muuttujaa, että täytyy nöyränä nostaa omaa arvaushattua, kun jollakulla on pokkaa heittää tuollaista.

Erik Penser Bankin taikahattu kertoo, että kun huomioidaan osinkojen maksamatta jättäminen, tarkoittaisi se P\E-vaatimuksella 13 osakkeen nykyhintaa 59 kruunua. Nyt meni niin pitkälle korkeamman matematiikan puolelle, että Juurikin on pakko katsoa myös omaan casebaserad analyysihattuunsa. 

P on price. E on earnings. Laskelmassa earnings vuodelle 2022 on annettu: 600 000 000 kr. Osakkeiden nykyisellä lukumäärällä 102 985 075 laskien osakkeiden tuleva nykyarvo P vuonna 2022 olisi 6 076 119 100 kr. Tällöin P/E olisi 10,127. Jokin tässä mättää. Senhän piti olla 13. Aivan! Kun E on annettu, niin P:n elementeistä toisen on oltava väärä. Kun kahdesta elementistä toinen on myös laskelmassa kiveen hakattu, se 59 kruunua, jää ratkaisuksi vain se, että vuonna 2022 osakkeiden lukumäärä on muuttunut. Sitähän Juurikkikin jo ihan muista syistä ajatteli, että varmasti osakkeiden lukumäärä tulee muuttumaan.

Tässähän joudutaan ihan mahdollisten maailmojen matematiikan puolelle. P/E taso 13 ja osakkeen arvo 59 kr/osake viittaisi siihen, että vuonna 2022 Scandicin osakemäärä olisi lisääntynyt reilut 22 %. Tässä on hieman oudohko ristiriita sen kanssa, että Scandicin piti olla suurissa taloudellisissa vaikeuksissa vuosina 2020 ja 2021. Aika lievällä osumalla Scandic pääsee, jos Ruotsin valtion pääomaruiske lisää osakkeita vain 22 %. Tietysti osaselitys voisi olla velkataakan kasvattaminen, onhan Scandicin velkaantumisaste vuoden 2019 lopussa vain 37 %.

Ruotsalainen kansankoti ei anna Scandicin mennä konkurssiin, johon se epäilemättä olisi nykymenolla suuntaamassa. Scandicin ei myöskään anneta hätäpäissään myydä osaa 2 800 hotellistaan markkinahintaan eli nyt kriisiaikana pilkkahintaan. Se sumentaisi ikävästi kruununjalokiveä. Scandic tullaan pelastamaan valtion toimesta, mutta Scandicin omistajien pelastaminen ei kuulu Ruotsin valtion vastuulle. Norjassa valtio pelastaa paraikaa Norwegian lentoyhtiötä ja pääomaruiske liudentaa nykyomistajien omistusosuuden 100 %:sta 5,2 %:iin. Siis jos Norski joskus voittoa tekisi, saisivat vanhat omistajat 5,2 % siitä, mitä ennen korona-aikaa. Kuinka käy Scandicin?

Juurikki ei tee tiedettä. Juurikki ei lähde etsimää alkuperäistä tiedon lähdettä, eikä se auttaisi. Niitä varsinaisia laskelmia Juurikille tuskin Erik Penser Bank liikesalaisuuteen vedoten antaisi.

Kertokaa, missä kohdin Juurikki päättelee väärin, kiitos. Sitä ennen Juurikki ei koske Scandicin osakkeeseen pitkällä tikullakaan, vaikka onkin Scandic-hotelliketjun tyytyväinen vakiasiakas.

Markkinat ovat aina oikeassa ja Scandicin osakkeen hinta on vieläkin 36 kruunua. Scandicin tulot on romahtaneet ja suuri osa kuluista juoksee. Joku voisi tehdä huvikseen laskelman siitä, miten isosti Scandicin on pakko ottaa pääomaa Ruotsin valtiolta esim. perustuen yllä mainittuihin pankin arvioihin. Vuoden 2019 tuloslaskelmasta saa tärkeimmät luvut. Sen jälkeen voidaan oikein porukalla nauraa räkäiset naurut sille, että markkinat olisivat aina oikeassa.

Juurikki ajatteli ostaa isosti Scandicia vasta parin kolmen vuoden päästä, kun hotellitoiminta on taas vakiintunut ja Ruotsin valtio päättää luopua pelastusoperaatiossa saamastaan 60-90 % osuudestaan. 

Joku välittäjä kertoi, että suomalaiset olisivat Q1:llä haalineet kaksin käsin Norwegiania. Toivottavasti ei myös Scandicia. Nyt on alelaarissa ikäviä yllätyksiä.

Scandics bokslutskommuniké 2020 – Återhämtning förväntas efter ett utmanande 2020 (omxgroup.com)

loppuvuodesta oodotetaan markkinan asteittaista normalisoitumista, matkailun nousun suurin haaste koronaa lukuunottamatta on lentomatkojen saatavuus. Lentoyhtiöt ovat reporankoja ja kapasiteetin nosto voi olla haasteellista, se näkyy tietysti lentomatkojen hintojen nousuna kun kysyntä kasvaa.

Normaali arki on kyllä kaukana Scandicissa - se pystyy tuottamaan positiivista kassavirtaa vasta, kun hotellien käyttöaste ylittää 50%:n. Nykyinen käyttöaste pohjoismaissa on 15...18%.

I takt med att beläggningen ökar kommer det kassamässiga utflödet att minska och vi bedömer fortsatt att vi har kapacitet att generera positivt kassaflöde vid en beläggningsgrad runt 50 procent.

Lähde: Scandics bokslutskommuniké 2020 – Återhämtning förväntas efter ett utmanande 2020 (omxgroup.com)

Scandicin ongelma on korkea velkaantumisaste, joka tapahtui muutaman viime vuoden aikana. Kassavirran etumerkin kääntyminen on sille kaikki kaikessa.

Yhtiö on saanut huomattavat vuokranalennukset kiinteistöjen omistajilta ja tukea valtioilta. Siltikin se on syvässä kuopassa ja polttaa rahaa ämpärikaupalla.

Lähde Tulosraportti 2020 pdf: Financial reports & presentations | Scandic Hotels Group AB

Jos Scandicin respasta saisi koronapiikin ja valtion piikkiin lisää pari karanteeniyötä, kaupparatsut ja repparit lähtisivät liukkaasti liikkeelle ja kassavirta kyllä kääntyisi sekä hotellissa että muuallakin.