49
forum
|

Erik

+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Tervehdys kaikille Sijoitustiedon käyttäjille;

Vuosien pohdinnan jälkeen päätin aloittaa kirjoittamaan sijoituksista (+ muista ajatuksista). Tästä on kiittäminen useampaa kaveria, mutta ennen kaikkea Sijoitustiedon Juhaa, joka viimeksi pari viikkoa sitten dinnerillä kannusti tähän. Täällä oon nauttinut erityisesti Jensin, Akin ja Daytraderin blogeista. Kelasin startata introlla miten tähän pisteeseen on tultu ja sitten avata omaa ajatteluprosessia sijoittamisen parissa.

Oma innostus osakkeita kohtaan alkoi reilu 15 vuotta sitten kun ainoa syntymäpäivälahjatoiveeni oli Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, taisi olla Osa II. Silloin syttynyt liekki on välillä hiipunut taka-alalle elämän käänteiden johdosta, mutta uuden oppiminen on niin mahdottoman addiktoivaa ja bisnes niin kiinnostavaa, että tunteja on tullut vietettyä lukemisen & analyysin parissa vuosien varrella kohtalaisesti. Ei mennyt kauaa, kun lukupöydälle ilmestyi Grahamin Intelligent Investor & Security Analysis. Unelma Buffettista kertovan Snowball-kirjan jälkeen oli tehdä pitkä ura sijoittamisen parissa ja laittaa omaisuus hyväntekeväisyyteen. Kirjojen lisäksi parhaita oppeja oon saanut viettämällä vappuviikonlopun useampaan kertaan Nebraskan Omahassa - tänä päivänä Berkshiren annual meeting striimataan, mutta näen silti valueta paikalle menemisessä - tapaa erittäin mielenkiintoisia ihmisiä ja voi käydä mielettömiä keskusteluja samanhenkisten sijoittajien kanssa koko viikonlopun eri tapahtumissa. 

2000-luvun lopulla committed capitalia oli yli mega, mutta tutustuttuani paremmin sijoittajiin totesin, että en voi lähteä sijoittamaan pääomaa sellaisilta sijoittajilta, jotka eivät kykene sitoutumaan pitkään aikajänteeseen. Redemptionit silloin kun markkina laskee kovaa (esim finanssikriisi) aiheuttaa unettomia öitä niin pääoman omistajille kuin minullekin. Yliopiston kautta päädyin itse lyhyeksi ajaksi sell-sidelle ja opin paljon industrystä sisältäpäin, minkä näen hyvänä oppina maailmasta, tosin sijoittamisen osalta opit jäivät hyvin laihoiksi. Kyynistyin nopeasti sell-siden patologiseen maailmaan ja lähdin. Tänä päivänä sijoitan vain muutaman sijoittajan pääomaa omani lisäksi. 

Sijoittaminen

Aloitetaan aikahorisontista: Average holding time sijoituksilla ensimmäisestä sijoituksesta tähän päivään on n. 6 vuotta. Pitkä aikajänne on yksi tapa saada edgeä markkinoilla (tästä lisää alempana) ja oma prosessi yhtiöön tutustumisesta sijoittamiseen on monesti kestänyt vuosia, ostopaikat varsinkin viimeisen 5 vuoden aikana on ollut kiven alla. Pitkällä aikavälillä arvopaperien hinnat reflektoi todellista arvoa - lyhyellä aikavälillä hinnat voi käyttäytyä todella eriskummallisilla tavoilla. Sijoitusten ajoittaminen on haastavaa, enkä koe ikinä olleeni siinä erityisen hyvä - tyypillisesti menen sisään liian aikaisin ja myyn liian aikaisin. Small capien kohdalla, erityisesti kun free floattia ei välttämättä ole merkittävästi, täytyy myös löytää omille osakkeille ostaja, mikä on huomattavasti helpompaa ennen hintahuippua. Kun kurssit lähtevät laskuun, voi olla vaikeaa löytää ostajia omalle blokille. 

Seuraavana riski: Beta on mun mieleen aivan käsittämätön riskimittari. Volatiliteetti ja riski ovat mun ajatuksissa kaksi täysin eri asiaa. Riski, mun ajatuksissa todennäköisyys menettää pääomaa, tulee siitä, että ei tiedä mitä tekee. Volatiliteettia voi miettiä myös hintana siitä, että haluaa rahoilleen parempaa tuottoa kuin mitä joukkovelkakirjalainat tai pankkitalletukset tarjoavat. Volatiliteetti saa ihmiset tekemään mitä ihmeellisempiä asioita, kun markkinat ottaa hallinnan ihmisten ajatuksista ja ihmiset unohtavat omat periaatteensa. Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja. Otetaan esimerkiksi Lehdon osake: hinta tippui helmikuun vajaasta 14 eurosta vuoden lopulla neljän euron tietämille. Tottakai tänä aikana tuli uutta informaatiota, mutta muuttuiko yhtiön tulevaisuus täysin, vai osuttiinko tiellä hidastepomppuun? 13 eurolla ostossa oli mielettömästi enemmän riskiä kuin ostossa neljällä eurolla. Downside on pienentynyt ja upside moninkertaistunut verratessa näitä kahta tilannetta. Palaan Lehtoon syvemmin jonain toisena päivänä.

Kolmantena tuotot: Koko industry on täysin kiinni suhteellisessa suorituksessa - biitattiinko vertailuindeksi tässä kuussa, tässä kvartaalissa, viime vuonna vai hävittiinkö indeksille. Dynamiikka (2 pinnan mgmt fee / vuosi) usein johtaa assettien hoardaamiseen ja jos otat riskejä ja mokaat, menetät valtaosan AUMsta. Kaikille managereille tulee down vuosia, mutta closet indexaamalla pysyt lähellä indeksin tuottoja ja sijoittajat jostain syystä uskovat sokeina kanoina "vaikeaa makrotilannetta" tai muuta roskaa, mitä kirjeissä kommunikoidaan. Mun prosessissa ensin minimoidaan riski, minkä avulla päästään absoluuttisiin tuottoihin. Esimerkiksi Suomessa 99% rahastoista ei ole ansainnut olemassaoloaan, jos katsotaan 5 vuoden performancea - yhdessä vertailussa ainoa 5v biittaaja tais olla HCP:n fundi, oisko ollut Focus. Itse olen monena vuonna biitannut indeksit (OMXH tai S&P500) ja monena vuonna hävinnyt indekseille. Volatiliteettia salkussa on ollut, pahimmat alamäet aikanaan 2008 muutamassa kuukaudessa 70% alas. En tosin myynyt mitään ennen vuotta 2013, milloin tilanne oli korjaantunut hyvällä menestyksellä.

Viimeisenä itse analyysiprosessiin: Mä lähden poikkeuksetta bottom-up tyylisesti katsomaan yhtiötä. Makrokuva on tottakai tärkeä, missä korot liikkuu, miten paljon likviditeettiä markkinoilla on, miten valuutat ja hyödykkeet heiluu - näitä on kuitenkin aivan uskomattoman vaikea ennustaa, varsinkin onnistuen siinä säännöllisesti. Jim Rogers, George Soros ja Ray Dalio on tehneet mielettömiä asioita tällä saralla, mutta mä en usko löytäväni omaa edgeä makrokuvasta. Rogersin kirja antoi ymmärtää, että Soroksen fundissa returneja jahdattiin keinoja kaihtamatta. Mikrokuvassa täytyy ymmärtää tulos-, tase & kassavirtalaskelmia ja niiden interaktioita - tämän voi opetella käymättä kauppista. Arvoa on hyvä tarkastella eri angleista - likvidaatioarvo, SOTP (sum of the parts, osien summa), DCF. Ennen finanssikriisiä monet hinnat markkinoilla perustu LBO-malliin ja siihen, että lainaa on saatavilla & korot saadaan maksettua kassavirroilla. 

Keskittäminen on ollut aina mun juttu - top 5 holdings on tyypillisesti ollut yli 70 % salkun arvosta. Parhaimpiin ideoihin pitää satsata, diversifiointi ei auta kovin paljoa kun markkinat dyykkaavat, mutta konsentrointi mahdollistaa isot absoluuttiset tuotot kun hinnat lähtevät nousuun. Ennen pitkää oikea arvo tulee esiin myös hinnoissa. Kun ei osta ilman kunnon turvamarginaalia, riskejä pystyy minimoimaan ja absoluuttisia tuottoja parantamaan - maksaessasi 6 euroa 10-14 euron arvoisesta osakkeesta, on sulla turvaa huonossakin markkinassa, mutta päinvastaisessa tilanteessa riskit realisoituessaan maksavat kovasti pääoman menetyksinä.

Miten valueta löytyy? 

Usein markkinat ovat kohtalaisen tehokkaat - jos Kim Lindström ostaa ja sinä myyt, niin saatat olla pokeripöydän paisti. Ostopaikassa täytyy myös löytää myyjä, jolloin mielipiteet markkinoilla eroavat. Informaatiota on tänä päivänä saatavilla mielettömän hyvin, tottakai osalla on insider infoa, millä treidaaminen/sijoittaminen on varmasti tuottavaa, mutta myös laitonta. Esimerkkeinä kiinnostavista tilanteista on spin-offit - kun iso yhtiö spinoffaa ei-halutun osan bisnestä esimerkiks huonojen katteiden, heikkojen tulevaisuuden näkymien tai bisneksen suurten pääomavaatimusten takia. Moni isoon yhtiön sijoittanut  ei välttämättä ole kiinnostunut spinoffista ja markkinoille saattaa tulla iso määrä myyjiä ilman luonnollista ostajajoukkoa. Esimerkiks suuri vähittäiskaupan alan yhtiö saattaisi spinoffata Venäjän toiminnot toiseen yhtiöön tai kiinteistöt eri yhtiöön mahdollistaaksen fokuksen core bisnekseen. Toisena esimerkkinä indeksistä poistuvat osakkeet - indeksirahastojen täytyy myydä, eikä markkinoilla välttämättä ole suurta ostajajoukkoa, mutta suuri myyjäjoukko. Kiinnostavat tilanteet voivat olla yhtiökohtaisia kriisejä - Iran/Venäjä-pakotteet voivat puskea hintoja alas kovaa, Outotecin kohdalla epäonnistunut projekti voi tuoda isoja korvausvaateita, mikä pelottaa suurta osaa sijoittajista. 

 

Tulipa tästä pitkä postaus, ensi kerralla lisää. Ajatuksena olisi jakaa ideoita, keskustella niistä ja kehittää omaa prosessia sekä saada näkökulmia muilta - meillä jokaisella on omat sokeat pisteet ja uusien viewpointien avulla pystyy vähentämään omaa riskiä & parantamaan tuottoja. Daytraderin postaukset on inspiroineet tähän asioiden kirjoittamiseen, jolloin pystyy kehittymään ja tekemään myöhemmin post mortem katsauksia omiin ideoihin & sijoituksiin - mikä meni pieleen ja miksi ja ennen kaikkea, voisiko kyseisen virheen tekemisen välttää tulevaisuudessa?

 

0
0
17.1.2019 - 10:23

Lehtopöllö

+338
Liittynyt:
17.9.2014
Viestejä:
390

Kova avaus, hyvää asiaa. 

Hienoa jos palaat Lehtoon tarkemmin jossain vaiheessa. Itsellä Lehtoa on jonkin verran salkussa. Henkilökohtaisesti eniten sijoitussivustoilla kiinnostaa analyysit ja erilaiset näkökulmat yksittäisiin (suomalaisiin) yhtiöihin. Sijoitustiedossa käydään aika aktiivisesti läpi suomalaisia osakkeita ja niiden tilaa, mutta aktiivisimpien kirjoittelijoiden kiinnostusten kohteiden mukaisesti, kirjoittelu keskittyy valitettavasti suurelti osin kiinteistösijoitusyhtiöihin. 

Minä en ole ekonomi vaan DI, enkä ole kauheasti perehtynyt talousteorioihin. Kirjoitat paljon riskistä:

"Beta on mun mieleen aivan käsittämätön riskimittari. Volatiliteetti ja riski ovat mun ajatuksissa kaksi täysin eri asiaa. Riski, mun ajatuksissa todennäköisyys menettää pääomaa, tulee siitä, että ei tiedä mitä tekee."

"Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja. "

Ymmärtääkseni ns virallinen totuus osakesijoittamisessa on edelleen, että beta korreloi suoraan riskin kanssa. Tämä tuntuu erittäin mielenkiintoiselta ja oudolta. Kun suomalaisia sijoitusblogeja, -kirjoja ja sivustoja lukee, niin käytännössä jokainen sijoittaja/ekonomi tuntuu hylkivän ajatusta. Esimerkiksi Henri Elo kirjoitti joskus riskistä että volatiliteettiin perustuva riskin käsitys on sopulimaista ja keskittyy itse yhtiön laatuun tms. Jukka Oksaharju (silloin kun kirjoitti vielä jotain analyyttista ja järkevää sijoittamisesta yleiseen jakeluun) kritisoi muistaakseni riskin määritelmää ja hänen mielestään oli ok keskittää sijoituksia muutamaan yhtiöön kunhan nämä tekivät tulosta ennustettavasti ja kovasti ja vielä mahdollisesti eri toimialoilta (vrt Sampo). 

Aiemmin tällä viikolla Panostajan keskustelussa minä sanoin että Panostaja on riskinen sijoituskohde, kun firman tuleva menestys ja kurssikehitys on hyvin suurelti yhden osakkuusyhtiön varassa, jonka tulevaisuuteen en itse usko ja myös Panostajassa piensijoittaja laittaa rahansa yhtiöön, jossa suuromistajat tietävät yrityksen tilasta ja talouskehityksestä todennäköisesti huomattavan paljon enemmän ja aiemmin. Vastauksena sain "Kun katsoo panostajan kurssia niin olen vähän eri mieltä riskisyydestä.. Lähinnä muistuttanut kuolleen miehen sydänkäyrää 5 vuoden periodilla." Ilmeisesti tässä(kin) tapauksessa vastaaja uskoo, että pieni historiallinen volatiliteetti -> pieni riski?

0
0
19.1.2019 - 23:02

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Tän postauksen aiheet: management, information flow & analysis - Yhtiötyypit Lynchin mukaan - Lehto + AB InBev. Pohjalta löytyy Lehto analyysi, sen jälkeen pari sanaa AB InBevistä.

Kiitos palautteesta Lehtopöllö!

Markkinoilla on aina mielipiteitä joka suuntaan ja iso osa pitkän linjan sijoittamista mun mielestä on se, että kuuntelee, mitä mieltä muut ovat ja muodostaa oman mielipiteen faktojen ja erilaisten näkökulmien avulla. Tästä lisää yleisesti information flow:n alla. 

Management, info & analysis

Johto ja johdon kompetenssi on erittäin tärkeitä asioita yhtiön tulevaisuuden kannalta. Hyvä johto voi olla kullanarvoinen ja tehdä keskinkertaisesta yhtiöstä erinomaisen - samoin kuin paska johto voi tehdä hyvästä bisneksestä kehnon/surkean. Johdon kompetenssista puhutaan usein - miten sitä arvioidaan sen sijaan jää usein piiloon. Available info tyypillisesti on haastattelut, track record & mun favorite aktiviteetti n. yhdenksänvuotiaasta (sillon oli tosin tiedostamantonta), SCUTTLEBUTT: Informaation nuuhkiminen sieltä täältä, kirjallisuudessa muistaakseni P. Fisher kertonut enemmän aiheesta (Common Stocks & Uncommon Profits, vahva suositus!). Opin lapsena, että isän kaverit sai puhumaan tauotta, kun kysyi "miten bisnes sujuu". Sama toimi myös kavereiden vanhempien, perhejuhlissa ja kaikenmaailman kissanristiäisissä vanhempia herrasmiehiä ja joskus myös rouvia tavatessa. Kuljin 7v - 23v ikävuosina paljon junalla, ehkä yhteensä 1 000 - 1 300h. Juttelin aina vierustoverien & muiden ihmisten kanssa ja around 9-10v aloin kyselemään pukumiehiltä bisneksestä. Näillä matkoilla kuuntelin tarinoita erityisesti myyntimiehiltä, mutta myös useammalta C-tason johtajalta. Aikanaan kysyin tutulta Nokian johtajalta hänen mielipidettään Kallasvuosta, kun tämä tuli TJ:ksi, kertoi käyneensä päivällisellä hänen kanssaan kaksin ja olisi mielummin käynyt McDonaldsissa yksin. Muutaman lisäkysymyksen avulla selvisi, että kaveri on varsin epämieluisaa seuraa (ainakin yhden stepin alempana olevalle johdolle). Uutisista pystyi bongaamaan myöhemmin myös veroepäselvyydet muistaakseni vaateostoista Sveitsistä, olisiko hakenut takaisin Alvit ja jättänyt Suomessa ilmoittamatta. Integrity, suomeksi varmaankin rehellisyys & suoraselkeisyys on yksi tärkeimpiä asioita kaikessa bisneksessä - Kallasvuolla tätä ei selvästikään ollut. Ihan huippumesta tähän approachiin henkilökohtasesti on ollut BRK:n vuotuisat osakkeenomistajan kokoukset - löytää samanmielistä jengiä, jotka jakavat omaa infoaan ja näkemystään mieluusti. Nuuhkimisen lisäksi paljon infoa saa googlettamalla johdon haastatteluja vuosien varrelta, tsekkaamalla track recordia - missä firmassa ollut, mikä rooli, mitkä tulokset. Monesti huippujohtajat ei näy kovasti julkisuudessa, koska ovat eniten kiinnostuneita bisneksestä, eikä julkisuudesta. Kari Stadighia en ole itse ikinä nähnyt Teatterin Vipissä. Monesti huiput on myös jo valmiiksi rikkaita, jolloin raha ei välttämättä enää toimi motivaattorina, jolloin vapaus toteuttaa itseään & tehdä töitä intohimon parissa on usein kantavia voimia. Vapaus toteuttaa itseään / autonomia näkyy esim. BRK:n tytäryhtiöiden johdossa - yksikään ei ole lähtenyt 50v aikana kilpailijalle duuniin (vaikka varmasti parempia $-diilejä on ollut tarjolla). 

Nykyisiltä, entisiltä työntekijöiltä & kollegoilta voi usein kysellä yhtiön kulttuurista ja johdosta - tässäkin täytyy pitää filtteriä eritoten disgruntled employee varalta, toisaalta osa on todella rehellisiä ja suoria  niin negatiivisista kuin positiivisistakin asioista. Usein kysyn, jos saisit valita yhden kilpailijan jonka voisit tiputtaa täysin pelistä, kuka se olisi ja miksi? Monesti kysyn myös, miten yhtiössä suhtaudutaan virheisiin ja epäonnistumisiin - huudetaanko/raivotaanko, haluaako johto kuulla ikävät uutiset ylipäätään, tai haluaako johto kuulla neg. uutiset mahdollisimman nopeasti & ottavat ne vastaan valmiina korjaaviin toimenpiteisiin jne. Jatkuva parantaminen ja kehittyminen näkyy pitkässä juoksussa monen yhtiön kulttuurissa hyvien päätösten kumulaationa. Vahva luottamus yhtiön sisällä toisiin työntekijöihin ja across the border (mikä vaan se border on, tiimi, toimiala, maa) yhteistyöhalukkuus on hyviä merkkejä. Johto tekee isot päätökset ja voi vaikuttaa huomattavasti koko lafkassa vallitsevaan kulttuuriin. Suomessa, ikävä kyllä, monessa yhtiössä työntekijöiden ja johdon välillä on vahvaa vastakkainasettelua, tämä on lähtökohtaisesti huono merkki. Pienemmissä firmoissa harvinaisempaa, mutta niissäkin voivat työntekijät kokea johdon olevan kaukainen & välittävän vain fyrkasta. Todellisuudessahan johto ja työntekijät ovat samassa veneessä ja paras strategia olisi tehdä jatkuvaa yhteistyötä, koska kun firmalla menee hyvin, johto & työntekijät saavat kiitosta, pitää työpaikkansa sekä oman osansa tuloksen kehityksestä. Johto tottakai suuremman - johto kantaa vastuun usein myös taloudellisesti ison ownership staken kautta. Monessa nuoressa & ketterässä firmassa työntekijöitä sitoutetaan hyvin equity stakeilla, ohjelmistoyhtiöt tästä yleensä hyvä esimerkki. 

Peter Lynch & yhtiötyypit

Lynch veti aikanaan Magellan Fundia Fidelityn alla kovalla track recordilla. Kirjoitti One up on Wall  Street -kirjan, vahva suositus. Lynchin jako eri tyyppisiin sijoituksiin on erittäin käyttökelpoinen, sillä eri tyypit voivat kaikki olla hyviä sijoituksia, mutta käyttäytyvät usein eri lailla. Yhtiö usein elinaikanaan vaihtaa tyyppiä, ehkä useammankin kerran - nopeat kasvajat eivät yleensä kasva ikuisesti. Lynch jakaa yhtiöt yksinkertaisesti viiteen eri tyyppiin: 

Fast growers = Nopean kasvun yhtiöt, esimerkiksi Amazon - arvo perustuu monesti kovaan kasvuun, tulosta ei välttämättä vielä tule
Stalwarts = hitaan kasvun yhtiöt, esim. Wal-Mart - kassavirta on usein hyvällä tasolla, liiketoimintamalli todistettu ja toimiva
Cyclicals = sykliset yhtiöt, usein toimivat syklisillä toimialoilla - myytävä tuote on investointihyödyke & siten hyvin kallis ja myynnit tehdään nousukaudella ja huonoina aikoina asiakkaat ostavat vähän, harvoin tai pelkkää huoltopalvelua, toimiala saattaa vaatia huomattavia CapEx -panostuksia ja toimialalla on vaihdellen yli- ja alikapasiteettia johtaen tappiokierteisiin ja voittoputkiin. Esim. Micron, Finnair, kaivosyhtiöt
Asset plays = yhtiön arvo on taseessa, esim. maa-alueet, kiinteistöt. Kassavirrat usein olemattomat tai negatiiviset. Esim. Ovaro, monet fracking firmat, Stockmann voisi olla asset play jos Manskun kiinteistön arvo olisi vaikkapa 80 % yhtiön markkina-arvosta. 
Turnarounds = Yhtiö on ajautunut pahoihin ongelmiin ja usein tuodaan uusi johto tekemään täysikäännös. Stockmann tätä yrittänyt, niinkuin moni muukin retailer, esim. Sears. Steve Jobs aikoinaan käänsi Applen onnistuneesti, ja yhtiö hyppäs tästä luokasta nopean kasvun yhtiöksi. Turnaroundit on harvinaisia, ts. onnistuu harvoin. Payoff voi olla mieletön!
 

Next up, Lehto.

Lyhyt intro yhtiöön, jos se ei ole tuttu: Viimeiset 5v+ kovaa vauhtia kasvanut rakennusalan yritys, listautui huhtikuussa 2016 @ 5.1 € / osake. Konsolidoinut markkinaa ostamalla pikkuyhtiöitä pitkän ajan, liikevaihto 2013...2017 = 115.6m...595.6m. Profiloitunut talousohjatun rakentamisen parissa, hyödyntää omissa tehtaissa rakennettavia moduuleja rakentamisessa. Vuodet '15-'17 liikevoitto keskimäärin 10.4 % liikevaihdosta - erittäin kovaa tulosta rakennusalalla verrattuna kilpailijoihin. Koko ala on tällä hetkellä haastavassa tilanteessa, kannattavuusongelmia. YIT, Consti & SRV nopealla tilinpäätösanalyysillä heikossa kunnossa tuloksen suhteen ja Lehtokin varoitti kahteen kertaan viime vuonna. Lehdon ongelmat korjausrakentamisessa & hyvinvointitiloissa, molemmissa tappiollisia projekteja, jotka jatkuvat johdon mukaan '19 Q2:een asti. Lehdon kurssi syöksynyt pörssissä, 2018 helmikuussa kurssi oli lähes 14 €, joulukuussa kävi 4 €:ssä.  Yhtiö oli kiinnostava jo listautuessaan, mutta hinta silloin oli itselleni turhan korkea, kuten usein IPOissa. Yhtiö on siivottu IPO kuntoon, jotta saadaan hyvällä valuaatiolla rahat sisään syklin huipulla, klassikkotilanne. Johto omistaa huomattavan osan yhtiöstä, tj Hannu Lehto vaimonsa kanssa omistaa 37 %. 

Analyysiin, (seuraavat luvut on mun adjustoimia luettuani yhtiön tilinpäätökset,) yhtiö on selvästi syklinen. Ollut poikkeuksellisen kannattava 2015-2017 industry standardeihin verrattuna. 2013-2017 average EBIT 8.2% liikevaihdosta. Kannattavuusongelmat johtuu tappiollisista projekteista korjausrakentamisen ja hyvinvointitilojen segmenteissä - nämä tuovat alle kolmanneksen yhtiön liikevaihdosta. Nämä projektit on ekan tulosvaroituksen jälkeen kehittynyt heikosti & lisää tappioita tulossa. Korjausrakentamis-segmentin johtaja Pekka Lindeman laitettu pellolle marraskuussa, kaveri oli myynnin ammattilainen, ei kokemusta rakentamisen alalta. Arvioisin, että Lehdossa kasvuvauhti on ollut tosi kovaa, rekrytoity kova myyjä kasvattamaan segmenttiä ja projektit hinnoiteltu alas kovan kasvun aikaansaamiseksi. Monella alalla tapahtuu usein, kasvetaan kannattavuuden kustannuksella, kun tavoitellaan isoa kasvua. Osa syystä varmasti myös toimivalle johdolle, vauhti syklissä on ollut kovaa ja nyt sykli vaikuttaa hidastuvan/kääntyvän. Muilla toimijoilla alalla on kannattavuusongelmia ja top-line kasvukin on hidastunut paljon tai kääntynyt negatiiviseksi. 

Arvioisin kannattavuusongelmat osin yhtiön ongelmaksi, osin syklin heikkouden piikkiin. Lehdon liikevaihdon kasvu hidastuu varmasti, kun monta vuotta on jatkettu uskomattoman kovaa kasvua, vielä kannattavastikin. Hannu Lehdon track record on hyvä johdossa. Vuosien varrella M&A on ollut erittäin tuloksellista, ostettu paljon hyviä pieniä yhtiöitä pois markkinoilta (liikearvoa ei taseessa nimeksikään), ikävä kyllä osa equityllä (osakeomistukset laimenee, dilution). Käyttöpääomaa toiminta sitoo paljon, kassavirta kärsii siitä huomattavasti. Likviditeetti yhtiöllä on kunnossa, käyttöpääomaan sitoutuu älyttömästi rahaa, 2017 lopussa netto käteistä 30m+, '18Q3 nettovelkaa oli 74m, ja Q4:lla sovittu ylimääränen 50m limitti pankin kanssa. Korjausrakentamisen uudelleenjärjestelyt johtaa oletettavasti siihen, että Lehto ottaa etäisyyttä bisneksestä, segmentti ainakin lopetetaan & projektit sisällytetään muiden segmenttien sisälle samoin kuin henkilökunta. Sijoittaja tottakai toivoisi, ettei ongelmia olisi, mutta johdon tekemät toimet asian korjaamiseksi vaikuttaa asianmukaisilta ja kohtalaisen nopealta reagoinnilta. Lehdon moduulirakentaminen vaikuttaa todistetulta designiltä parantaa kannattavuutta leikkaamalla rakentamisen kustannuksia. Isot kilpailijat voivat seurata, pienet yhtiöt tuskin kykenee hyödyntämään skaalaa tällä tavalla. M&A voi tulevaisuudessakin tuoda kannattavaa kasvua, tosin prosessin täytyy olla entistä tarkempi syklin heikentyessä - toisaalta tämä voi tuoda mahdollisuuksia ostaa yhtiöitä halvemmalla. Jäädään innolla odottamaan, mitä Lehdon johto keksii ja mihin kyvyt riittävät. 

Valuoidessani yhtiöitä keskityn ensin aina downsideen: Mitä jos kaikki menee päin vittua? Onko mulla downside protectionia? Lehdon kohdalla taseessa ei ole arvokkaita assettejä, eikä nettokäteistä, likviditeettiä kyllä löytyy ja pankit ilmeisen mieluusti rahoittaa rakentamista ainakin toistaiseksi. Rakentaminen on syklinen ala ja sopimukset & projektit melko lyhyitä - tuskin yksikään tällä hetkellä sovittu diili ulottuu 2021 vuoden taakse. Lehdon narratiivi on ollut erittäin kannattava ja nopeasti kasvava yhtiö - kovin kasvu on uskoakseni takanapäin. Kannattavuus on ainakin tilapäisesti ongelmissa ja tarkastellessani downsidea oletan, että kannattavuus heikentyy pysyvästi EBIT 8% tasolta. Samoin oletan, että liikevaihdon kasvu pysähtyy täysin. Bear casen valuaatiorange 260-320 Meur Lehdon koko osakekannalle. Transloituu 4.45-5.45 € / osake. Pinnat tälle skenariolle sanoisin 45-60%.

Base casessä oletan kasvun hidastuvan huomattavasti ja kannattavuuden palavan 5 vuoden keskiarvotason lähistölle 8 % tietämille. On vaikea uskoa, että johto kykenisi ensi vuonna korjaamaan kannattavuusongelmat ja saavuttamaan huippuvuosien kannattavuustason. Tuskin 11 % EBITiä nähdään enää ikinä. Valuaatiorangeksi 380-440 Meur, 6.5-7.5 € / osake.  Pinnat luokkaa 30-45%.

Bull case olisi se, että sykli jatkuisikin kuumana, Suomen talous ehkä lähtisi parempaan kasvuun ja asuntojen hinnat jatkaisivat nousuaan. Asuntokauppa vilkastuu ja pankit lainoittaa iloisesti niin rakentajia kuin ostajiakin. Lehto kasvaa ja tuplaa liikevaihdon vuoden 2017 n. 600m:sta vuonna 2023. Kannattavuus palaa huippuvuosien 2015-2017 tasolle kulukuurien ja skaalaetujen myötä. YIT sekoilee Itä-Euroopassa / päätyy maksamaan törkeät sakot mokista teiden päällystyksessä & toimintaedellytykset Suomessa heikentyy tai SRV mokaa ison projektin ja tekee isot tappiot päätyen selvitystilaan. White Knight Hannu Lehto firmansa kanssa ilmestyy paikalle, korjaa parhaat osaajat omaan tiimiinsä ja markkinoiden konsolidoitumisen johdosta kykenee ylläpitämään kovaa kannattavuutta. Valuaatiorange 900-1100m, 15-19€/ osake. Pinnat ehkä 5%. (Tämä case on jo hiukan far fetched)

Nykytilassa Lehto vaikuttaa vähän aliarvostetulta, hyppäsin itse kyytiin kovassa alamäessä ennen pohjia, ostot around 4.8 €. Pieni positio, muutama % portfoliosta. Idea-wise ei mikään huippuplay, ehdottomasti portfolion heikoimpaan kolmannekseen. 

 

AB InBev / 3G

Luin tänään AB InBevin tilinpäätökset/tiedotteet 2013-tämä päivä. Aloin useampaan kertaan nauramaan, kun tajusin kuinka uskomattomia jätkiä 3G:n kaverit on. Brassien about rikkaimmat 3 ukkoa, lukusuositus Dream Big. Tän vuosikymmenen kovimmat LBO-artistit. Zero-based budgeting on 3G:n käsialaa. Erityisen hieno piirre mun mielestä, miten ne on rahottanut diilit ja viimeisimpänä SAB oston rahoitus. Neuvottelivat ensin 75 B USD lainat, peruivat suurimman osan näistä kun saivat pitkillä bondeilla naurettavan pienillä koroilla suurimman osan fyrkasta. Osakekin halventunut huomattavasti, en oo ehtinyt tekemään tarpeeksi kotiläksyjä, että ottaisin kantaa valuaatioon vielä. Pienen nosteen saanut Aasian toimintojen mahdollisesta IPOsta. Deleveraging käynnissä, velkaa about 5x EBITDA, tavoite 2x. Leikkasi osinkoja, mihin markkinat ei tahdo reagoida kovin hyvin. Jos omistajat on fiksuja ja leikkaavat tälläsessä paikassa osinkoa, en näe rationaaliseksi (institutiionaalisten) sijoittajien reaktiota dumpata kaikki positiot ja polkea hinta alas. Tottakai osingot ja kasvat sellaiset on iso signaali - varsinkin instikoille, mutta tässä tapauksessa johto kyllä tietää mitä tekee & ajattelee osakkeenomistajia. Mielenkiintoinen case, suosittelen tutustumaan! 

Tälläistä tällä kertaa. Palaute & kysymykset on tervetulleita, en ikinä töitä tehdessäni tehnyt AMA:a, mutta mielelläni keskustelen M&A ja IPO maailmasta! 

0
0
9.10.2019 - 13:03

Juri

+28
Liittynyt:
3.2.2017
Viestejä:
24

Heitetäänpä rangen balansoimiseksi vähän kehuja ilmoille, kun tuttavat ovat kritisoineet allekirjoittanutta kyyniseksi. Itsehän toki tiedän sen olevan vain realismia.

 

Heittämällä menee Sijoitustiedon TOP 5 blogeihin tämä, ehkä korkeammallekin kun saadaan lisää tasalaatuista matskua.

 

Keep it comin'.

0
0
9.10.2019 - 14:59

Aki Pyysing

+13537
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7016
Erik kirjoitti:

Seuraavana riski: Beta on mun mieleen aivan käsittämätön riskimittari. Volatiliteetti ja riski ovat mun ajatuksissa kaksi täysin eri asiaa. Riski, mun ajatuksissa todennäköisyys menettää pääomaa, tulee siitä, että ei tiedä mitä tekee. Volatiliteettia voi miettiä myös hintana siitä, että haluaa rahoilleen parempaa tuottoa kuin mitä joukkovelkakirjalainat tai pankkitalletukset tarjoavat. Volatiliteetti saa ihmiset tekemään mitä ihmeellisempiä asioita, kun markkinat ottaa hallinnan ihmisten ajatuksista ja ihmiset unohtavat omat periaatteensa. Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja.

Olin jotenkin missannut tämän hienon päiväkirjan kokonaan. Nyt luin koko tuotannon. Ylläolevan voisin laittaa omaksikin seinätaulukseni.

0
0
9.10.2019 - 22:56

Kapteeni Ilmiselva

+33
Liittynyt:
15.4.2017
Viestejä:
160

Parin postauksen otannalla tasta voi tulla palstan paras blogi. Kunnon asiaa, piti lukea koko setti alusta loppuun yhdelta istumalta.

Itse palkkaorjana alalla olevana olisi hauska lukea lisaa oppimastasi (oli se sitten loppukevennyshenkista, instisijoittajien paatoksentekoprosesseista, sijoitusten/diilien myymisesta jne):

Erik kirjoitti:

Yliopiston kautta päädyin itse lyhyeksi ajaksi sell-sidelle ja opin paljon industrystä sisältäpäin, minkä näen hyvänä oppina maailmasta, tosin sijoittamisen osalta opit jäivät hyvin laihoiksi.

0
0
14.10.2019 - 22:02

Nagamorich

+121
Liittynyt:
28.9.2015
Viestejä:
168

Kiitoksia viimeisimmästä artikkelista! Kirjoituksiasi on myös täällä foorumin puolella mukavia lukea, joskin päivitys tahtiin toivoisi hieman tiheämpää tahtia. :)

 

Kirjoitti aiemmin lehdosta:

"Nykytilassa Lehto vaikuttaa vähän aliarvostetulta, hyppäsin itse kyytiin kovassa alamäessä ennen pohjia, ostot around 4.8 €. Pieni positio, muutama % portfoliosta. Idea-wise ei mikään huippuplay, ehdottomasti portfolion heikoimpaan kolmannekseen. "

 

Mitä mietteitä tällä hetkellä Lehdon tilanteesta ja valuaatiosta?

 

 

 

0
0
23.10.2019 - 14:39

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Kiitos kaikille palautteesta!

Kapteeni Ilmiselva, ikävä kyllä opit ovat lähinnä kyynisiä siitä, miten sosiaalisesti manipuloidaan eri päätöksentekijöitä (unohtamatta alaisia) ja kuinka paljon merkitystä on sillä, että tehdään ratkaisuja, joita analyytikot toivovat / jotka näyttävät hyvältä lyhyellä aikavälillä. Suurin osa investointipankkiirien ja johdon konsulttien toiminnasta on imo lähinnä arvoa tuhoavaa turhien kulujen muodossa, joskus myös onnistuvat ohjaamaan johtoa hölmöön suuntaan. Itsenäistä, riippumatonta neuvonantoa ei ole paljon markkinoilta saatavissa.

Nagamorich, Lehdosta: Uskoakseni Lehto on ollut virhe, myös salkusta lähti merkittävillä miinuksilla. Myynnit almost at all time lows, ajoittaminen on hankalaa. Kotiläksyjä firmasta tehdessäni en usko, että arvioin realistisesti toimialaa, joka sisältää paljon läpimätiä ja epärehellisiä toimijoita. As far as I know, Lehto ei ole yksi niistä, mutta johdolla on kova tahto miellyttää analyytikoita ja antaa optimistisia kommentteja ongelmien ja niiden ratkaisujen suhteen. Katsoessani toimialaa tällä hetkellä, uskon että merkittävien antien todennäköisyys useiden markkinapelaajien osalla on korkeampi kuin 50 % seuraavan 3-4 vuoden aikana. Lehto on yksi näistä.

Tietysti, on myös mahdollista, että Lehdon johto kykenee palauttamaan fokuksen core-osaamiseen eli toistettaviin moduuleihin ja niihin perustuvaan rakentamiseen. Korjausrakentaminen on ollut niin suurille kuin pienillekin toimijoille viime vuosina myrkkyä sisältäen paljon arvaamattomia riskejä, erityisesti kun korjaajat ovat tarjonneet vakiohintaisia paketteja tuntiveloituksen sijaan ja päädytty merkittävästi tappiollisiin projekteihin - pienissä yhtiöissä myös konkursseja näiden johdosta. Käsitykseni mukaan Lehdon toimintamalli ja kustannusrakenne olivat kovassa rakentamisen nousumarkkinassa mitä optimaalisimmat, tästä todisteena historiallisen kova kannattavuus IPOsta eteenpäin. Peter Lynch on aikoinaan kirjoittanut, miten kasvumarkkinassa toimialan heikoimpien toimijoiden kannattavuus paranee usein suhteellisesti eniten - Lehdossa joitain yhtäläisyyksiä tähän moduulituotannon suhteen (säästetään muuttuvissa kustannuksissa merkittävästi, markkinan niiatessa kiinteät kulut alkavat painaa, näitähän Lehto on ilmoittanut leikkaavansa YT-neuvottelujen avulla). Juttelin jokunen aika sitten kaverin kanssa, joka on projektipäällikkönä Lehdon kaltaisessa, yhden magnitudin kokoluokkaa pienemmässä, lafkassa töissä: firman toimintamalli hyvin samankaltainen lukuunottamatta omaa tehdastuotantoa ja heillä kasvu ja poikkeuksellisen hyvä kannattavuus ovat jatkuneet siihen päivään (keskustelu elokuun lopulla). Aggressiivinen fokus kustannusten minimoinnissa tuottaa tulosta ja mahdollistaa huokean asuntotuotannon. Myös tämä lafka on hyvin haukuttu toimialan sisällä, kuten Lehtokin, siitä miten laatua ei voi noin halvalla saada, kokemattomat nuoret johtajat jne, mutta tälläisiä puheita kuulee aina menestyvistä toimijoista niiltä, ketkä häviävät markkinaosuutta eivätkä kykene uudistamaan toimintaansa ja leikkaamaan kustannuksia.

Voi hyvin olla, että palaan vielä ostoksille Lehdon suhteen. Rakentamistuotannon romahtamiseen en usko, mutta ennätyskorkeat projektien aloitusluvut ovat jo kääntyneet laskuun. Matalalien korkojen maailmassa uskon rakentamisen vetävän kohtalaisen hyvin, mutta yksittäisillä toimijoilla tulee olemaan hankaluuksia rahoituksen kanssa. SRV:n suunnitelmat kahdeksasta tornitalosta Kalasataman alueelle tulevat viivästymään. Onneksi SRV:n sakot viivästymisestä on cäpätty 0.5 m euroon Hgin kaupungin kanssa, sillä 2024 vuoden lopulle ei tule valmistumaan seitsemää tornia. 2021 lokakuussa voi olla että kolme tornia on pystyssä, mutta epäilen. Ihmeenomaisesti pitäisi kysynnän kasvaa, jotta SRV välttäisi merkittävät annit ja/tai uudet lainat.

Cash is King, mistä julkaisen pian lisää keskittyen Netflixiin.

0
0
28.10.2019 - 18:55

Aki Pyysing

+13537
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7016

No, mikset ole shorttina Netflixiin? Jutun perusteella jäi vaivaamaan ja täältä saa kuulemma vastauksen. Hyvää analyysiä muuten.

0
0
28.10.2019 - 19:19

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, tämä oli tarkoitus postata heti artikkelin julkistamisen jälkeen:

Olenko shorttina Netflixiin?
En.

Miksi et, jos yhtiön tulevaisuus näyttää niin ankealta? Why don’t you put your money where your mouth is?
En shorttaa periaatteesta. Shortatessa upside on aina alle 100% ja downside rajaton, toisin kuin long-positioissa, joissa upside on rajaton ja downside 100%. Lisäksi shorttaaminen on huomattavasti kalliimpaa (osakkeiden lainaamisesta maksettavat korot) kuin osakkeiden ostaminen (välityspalkkiot + säilytyskustannukset. Fundamentaalisesti shorttaamisen ongelma on myös se, että se väkisin pakottaa lyhentämään aikahorisonttia, mikä mielestäni heikentää sijoittamisen tuotto-odotusta. Vaikka yhtiö X olisi täysi petos, voi olla että petoksen paljastumiseen ja 90% kurssilaskuun menee useita vuosia, joiden aikana lainakustannukset raksuttavat. Lisäksi on hankalaa olla 100% invested, jos portfoliossa on short-positioita, sillä shortattujen osakkeiden noustessa voi joutua margin callin kohteeksi, jolloin pankki vaatii myymään position, ellei sijoittaja talleta pankkiin lisää vakuuksia. Tämä voi eritoten erinäisten markkinatapahtumien aikana käydä erittäin kalliiksi.

Entä jos on varma siitä, että yhtiön kirjanpito ja/tai toimintatapa ovat petollisia ja laittomia?
Tässä tapauksessa tyypillisesti johto on huijannut markkinoita ja onnistunut siinä jo pidemmän aikaa. Johto työskentelee täysipäiväisesti tehtaillen petoksia ja/tai kirjanpitorikoksia, jolloin he oletettavasti ovat erinomaisen taitavia tässä. On mahdotonta tietää, milloin petos paljastuu suurelle yleisölle ja missä vaiheessa suuri yleisö uskoo petoksen olevan totta (case Herbalife & William ’Bill’ Ackman). 90 prosentin tuotto esimerkiksi seitsemän vuoden sijoitukselle ei ole erityisen houkutteleva, kun ottaa huomioon sen, että petollisen toiminnan jatkuessa ja kurssin noustessa yöunet voivat olla hyvin hankalia ja olemattomia. Esimerkiksi 50 keur short positio kurssin ollessa 1 eur voi tuhota sijoittajan likviditeetin ja muut sijoitukset noustessaan hyvien osavuosi- ja tilinpäätösraporttien myötä 5 euroon. Ja ei, en syytä Netflixiä petoksesta tai laittomuuksista. Creative accounting toteutettuna Netflixin tapaan ei suinkaan ole laitonta ja yhtiö on yllättävän suorasanainen omasta kirjanpitotavastaan.

Teslaa shorttaaville haluaisin tarjota vedonlyöntimahdollisuutta Teslan vs. Netflixin seuraavan 3-7 vuoden liiketoiminnan kassavirroista. Kiinnostuneet, ottaakaa yhteyttä yksityisviestillä.

0
0
28.10.2019 - 21:16

Aki Pyysing

+13537
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7016

Edellisessä postissa oli muuten hyvin kiteytettynä syyt, miksen miekään enää shorttaa mitään. Erityisesti tykkään hyvistä yöunista. Joita saan valitettavan harvoin.

0
0
29.10.2019 - 06:23

Johannes Ankelo

+282
Liittynyt:
14.10.2014
Viestejä:
436

Käytättekö kuitenkin yksittäisiin osakkeisiin putteja optiomarkkinoilta vai tuleeko siinä ajoittamisen tarve ja aika-arvon sulaminen vastaan?

0
0
29.10.2019 - 06:54

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Itse en osta lähtökohtaisesti call- enkä put-optioita. Viimeisen 3 vuoden aikana ainoat optiot, joita olen katsonut olivat deep out-of-money put optiot SXVY:stä. Volatiliteetin ollessa historiallisen matalalla 2017-2018 treidaajien suosikki ja overcrowded trade oli shortata volaa ja edellä mainitut optiot olivat keino ottaa vastapuoli, long volatility.

Tämä olisi ollut mielestäni EV++ liike ja keino hedgata (tai suojata) omaa noin 100% long portfoliota. Hedgaus ei lähtökohtaisesti ole mielestäni kiinnostavaa, mutta lähes kaikki sijoitusinstrumentit alkavat kiinnostaa, kun upsiden ja downsiden (ja todennäköisyyksien) asymmetria kasvaa. Suomeksi, kun hinta on oikea, niin oikeastaan mikä vaan kiinnostaa. Pitäisi varmaan katsoa, löytyykö esim Beyond Meatistä pitkäikäisiä put optioita vaikka 30% nykyhintaa alemmalla strike pricella. 

0
0
29.10.2019 - 14:37

Aki Pyysing

+13537
Liittynyt:
16.12.2013
Viestejä:
7016
Erik kirjoitti:

Itse en osta lähtökohtaisesti call- enkä put-optioita.

Silloin kun spekuloin johdannaisilla, en lähtökohtaisesti ostanut optioita kuin äärimmäisessä hädässä (=vakuusvajeen uhatessa sulkevia). Kun markkina lähti "väärään" suuntaan, ja alkoi pelotttaa, myin yleensä suojaksi toista laitaa. Koko strategiani pohjautui pitkälti siihen, että markkinan suuntaa on hankala arvailla, mutta aika-arvo juoksee joka päivä varmasti.

Tästä poikkeuksena D-markkaoptiot ja jotkut Helsingissä rivosti alihinnoitellut osakewarrantit. Niukoilla pääomilla voi hyvin gämblätä ja toki alihinnoittelut pitää poimia pois. Standardisoiduilla johdannaismarkkinoilla alihinnoitteluja tullee aika harvoin vastaan. Tämä ei tosin pohjaudu mihinkään johdannaismarkkinaseurantaan vuoden 1995 jälkeen. 

0
0
30.10.2019 - 13:23

Mikko Mäkinen

+2694
Liittynyt:
1.2.2019
Viestejä:
344

Hyviä kirjoituksia! Itse näen Netflixin tilanteen valoisampana. Netflixillä on kaksi ulospääsyä negatiivisen kassavirran tilanteesta:

1. Hintojen nosto kautta linjan. Parin dollarin hinnan nosto korjaa negatiivisen kassavirran ongelman.

2. Oman tuotannon leikkaaminen.

Molemmat pysäyttäisivät tai ainakin hidastaisivat yhtiön tilaajamäärän kasvua. Se olisi negatiivista osakekurssille, mutta hyvin positiivista velkakirjoille. Olen ollut shorttina Netflixiin, mutta tällä hetkellä en ole. Itse olisin valmis maksamaan 30-40 euroa/kk palvelusta, joten tällä hetkellä Netflix tuottaa kaltaisilleni kuluttajalle hyvän vastineen reilun kympin kuukausimaksulle. Dollarin hinnannousut ovat vain hidastaneet hetkellisesti kasvua, enkä näe parin lisädollarin

Netflixin strategia on tehdä isosti sisältöä ja se näkyy tällä hetkellä etenkin tuolla kassavirrassa. He haluavat olla markkinajohtaja streemauksessa, ja ovat valmiita uhraamaan 20-30 miljardia dollaria sen saavuttamiseksi - jos miettii koko TV- ja viihdebisneksen kokoa, se ei tunnu kohtuuttomalta investoinnilta, jos sillä tavoitteeseen päästään. Mun mielestä se ei ole ongelma, mutta kallis osake ei ole houkuttanut. Itse olisin kiinnostunut ostamaan osaketta nykytilanteessa 150-200 dollarista, muttta voi se toki olla hyvä ostos paljon korkeammaltakin. Lähinnä ongelma on ollut kasvava kilpailu, mutta sen hitaus on yllättänyt itseni.

Matthew Ball on kirjoittanut monta hyvää tekstiä Netflixin strategiasta ja miksi yhtiö ymmärretään väärin. Olen ollut monesta asiasta eri mieltä, mutta hänen track record tässä asiassa on mielestäni omaa parempi. Viimeisin kirjoitus Netflix Won't Be Felled by Recession, Bond Markets, Debt or Cash Losses (Netflix Misunderstandings, Pt. 8) . Ei sillä että kaikkea allekirjoittaisin tuostakaan, mutta tuo on hyvä ja arvostetu lähde miettiä asiaa bull-näkökulmasta.

Shorttauksesta olen samaa mieltä Jenssin kanssa hänen omalta sivultaan. Mikään ei estä pitämästä shortin kokoa vakiona tai jopa lisäämästä sitä alamäkeen. Tällöin alkuperäiseen shorttiin nähden upside kasvaa samoin kuin longina kurssin noustessa. Sama pätee nousevaan kurssiin, shorttia voi vähentää. Lappua, joka yleensäkin voi 5-kertaistua yhdessä yössä ei tietenkään kannata shortata. Osakelainakulut ovat yllättävän alhaisia, ellei oteta huomioon kaikkein ruuhkaisimpia shortteja. Kaikki on kiinni riskinhallinnasta, mutta osaavalle tuo on todella hyvä keino hallita markkinariski haluamalleen tasolle - parhaille jopa saada ylimääräistä tuottoa sekä shorteilla että longeilla. Mutta joo, 99% sijoittajista en suosittele shortteja, koska se vaatii tarkkuutta ja osaamista.

Edit: Näköjään keskustelu Jenssin blogissa on jatkunut. Tarkoitus ei ole aloittaa uutta keskustelua shorttaamisesta, tuo toinen keskustelu näyttää kyllä molemmat kannat, jotka ymmärrän kyllä. Mitään järkeä ei ole shortata, ellei se ole itselle luonnollista. Tämä pätee vähän kaikkeen muuhunkin. Jos tekee jotain mihin ei täysin usko, niin luultavasti luopuu positioistaan juuri väärällä hetkellä.

0
0
30.10.2019 - 15:18

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Kiitos palautteesta ja kommenteista! Pidän shorttaus-keskustelun Jensin blogissa niin ei tarvitse käydä 2 paikassa samaan aikaan. 

Mikko Mäkinen kirjoitti:

Hyviä kirjoituksia! Itse näen Netflixin tilanteen valoisampana. Netflixillä on kaksi ulospääsyä negatiivisen kassavirran tilanteesta:

1. Hintojen nosto kautta linjan. Parin dollarin hinnan nosto korjaa negatiivisen kassavirran ongelman.

2. Oman tuotannon leikkaaminen.

Molemmat pysäyttäisivät tai ainakin hidastaisivat yhtiön tilaajamäärän kasvua. Se olisi negatiivista osakekurssille, mutta hyvin positiivista velkakirjoille. Olen ollut shorttina Netflixiin, mutta tällä hetkellä en ole. Itse olisin valmis maksamaan 30-40 euroa/kk palvelusta, joten tällä hetkellä Netflix tuottaa kaltaisilleni kuluttajalle hyvän vastineen reilun kympin kuukausimaksulle. Dollarin hinnannousut ovat vain hidastaneet hetkellisesti kasvua, enkä näe parin lisädollarin

Netflixin strategia on tehdä isosti sisältöä ja se näkyy tällä hetkellä etenkin tuolla kassavirrassa. He haluavat olla markkinajohtaja streemauksessa, ja ovat valmiita uhraamaan 20-30 miljardia dollaria sen saavuttamiseksi - jos miettii koko TV- ja viihdebisneksen kokoa, se ei tunnu kohtuuttomalta investoinnilta, jos sillä tavoitteeseen päästään. Mun mielestä se ei ole ongelma, mutta kallis osake ei ole houkuttanut. Itse olisin kiinnostunut ostamaan osaketta nykytilanteessa 150-200 dollarista, muttta voi se toki olla hyvä ostos paljon korkeammaltakin. Lähinnä ongelma on ollut kasvava kilpailu, mutta sen hitaus on yllättänyt itseni.

Matthew Ball on kirjoittanut monta hyvää tekstiä Netflixin strategiasta ja miksi yhtiö ymmärretään väärin. Olen ollut monesta asiasta eri mieltä, mutta hänen track record tässä asiassa on mielestäni omaa parempi. Viimeisin kirjoitus Netflix Won't Be Felled by Recession, Bond Markets, Debt or Cash Losses (Netflix Misunderstandings, Pt. 8) . Ei sillä että kaikkea allekirjoittaisin tuostakaan, mutta tuo on hyvä ja arvostetu lähde miettiä asiaa bull-näkökulmasta.

Kuten sanottu, mä uskon että hinnoitteluvoimaa oli aikaisemmin huomattavasti enemmän, mitä Netflix ei hyödyntänyt (avrg. price increase US 1 $ per year, intl. 0.8$ per year). Kilpailijoiden ilmestyessä kovalla ryminällä ja markkinoinnilla markkinoille halvoilla hinnoilla Netflixin tulee olemaan hankalampaa nostaa aggressiivisesti hintoja. Oman tuotannon leikkaamisesta olen samaa mieltä. Boldatusta "enkä näe parin lisädollarin..." ilmeisesti leikkautui jotain pois, oletan että olisit viitannut kysynnän hintajoustoon (?). Yllättävän paljon mielestäni Netflix kuluttaa markkinointiin suhteessa uuteen revenueen - ehdottomasti olen sitä mieltä, että Netflixin subscriberit on hyvin "sticky revenue", siitä tuskin olemme eri mieltä. Osa sarjoista without a doubt tuo uusia asiakkaita ja pitää niitä 4 vuotta, mutta suurin osa contentista ei lukeudu mielestäni tähän joukkoon (viitaten kirjanpitotapaan / poistoihin). 

Luin Matthew Ballin tekstin ja tykkäsin kovasti miehen kirjoituksista. Linkkaamassasi tekstissä alkuun siteerattua keskustelua (... “Is your money better than Netflix’s? It’s money”...) en epäile hetkeäkään - varmasti incumbentit ovat suhtautuneet ylimielisesti Netflixiin muillakin tavoilla. Samaan syssyyn lisään, että Netflixin raha ei ole yhtään sen houkuttelevampaa kuin Applen, Amazonin, Disneyn tai NBCn raha - nyt kun he ovat kiinnostuneet sitä kaatamaan kottikärryillä contentiin niin hinnat nousevat ja jossain vaiheessa voivat lopettaa/vähentää sisällön tuottamisen Netflixille maksua vastaan (tässä vaiheessa saatetaan nähdä spinoffeja tuotanto / streaming services). Netflix teknologiayhtiönä on mielestäni erikoinen näkemys - mitä proprietary teknologiaa Netflixillä on? Samankaltaisen streaming-palvelu platformin rakentaminen ei ole supervaikeaa, eikä superkallista (en siis puhu nyt sisällöstä vaan teknologiasta, jonka avulla sitä välitetään meidän screeneille), merkittävä osa platformin teknologiasta on Amazon Web Services:n hyödyntämistä. Streaming-innovaatiot, kuten auto-play next episode ovat olleet tärkeitä ja hyödyllisiä hours spent on service / customer -tunnuslukujen parantamiseen, mutta ovat täysin kopioitavissa ilman merkittäviä kustannuksia. 

Se, että Netflixin ero kilpailijoihin kasvaa koko ajan, on mielestäni kyseenalainen väite, uskon että usea kilpailija ottaa Netflixiä kiinni kovaa tahtia. Kuluttajat haluavat uusia sarjoja, vaikka itse katson mielläni vanhoja Agatha Christien Hercule Poirot -kausia, niin merkittävä osa kuluttajista haluaa uusinta uutta ja tsekkaa sarjat ja leffat jotka ovat 'hot' ja uusia. Klassikot tottakai vetävät, mutta Netflix ei ole täynnä klassikoita ja niiden hinnat ovat ampaisseet melko korkealle (esim Steve Carell:n the Office). Siten kasvu kyllä vaatii jatkuvia panostuksia sisältöön. Steady state, jossa investoinnit sisältöön ovat yhtä suuret poistojen kanssa on vuosien päässä ja realistiset poistot ovat huomattavasti nykyistä korkeammat. 

Netflix on ollut erittäin fiksu ja tehnyt hyviä liikkeitä velkojen suhteen, maturiteetit pitkiä eikä suuria takaisinmaksuja lähivuosina. Like said before, tämän Netflix on hoitanut esimerkillisesti, ml. uusin joukkovelkakirjalaina. Kilpailijoilla on rahaa muista liiketoiminnoista, mitä kaataa uuteen bisnekseen ml. markkinointi ja valmiit kanavat markkinointiin (Apple laitteet, Disney via Verizon subs ja HBO via AT&T subs). Tästä hyvänä esimerkkinä HBO Max (AT&T) Apple TV ja Disney+, jotka saavuttavat tänä vuonna 50m+ kuluttajaa (eivät maksavia, mutta huomattavasta osasta tulee maksavia kuluttajia). Siten Netflixin moat isolla subscriber base:llä on mielestäni vähintään kyseenalainen. Matthew Ball itse twiittasi 17.10. : "Like, for real. I'm not convinced the business case is here for AT&T, but they are going hard and will be a leader." 

Jäädään mielenkiinnolla odottamaan, miten markkinat kehittyvät. Seuraavat 2 vuotta tulevat olemaan mielenkiintoisia.
 

0
0
30.10.2019 - 20:00

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Piti lisätä vielä edelliseen, että Netflixille yks parhaita keinoja saada revenuee ylös, mistä yhtiö ilmoitti jokin aika sitten: fokus tilien jakamisen estämiseen - tosi moni, joka on tottunut palvelun käyttämiseen ei ole siitä maksanut, eikä ole valmis luopumaan palvelusta, kun Netflix pureutuu ongelmaan. Näinhän tässä meidän aikakaudella piratismikin on länsimaista poistunut tosi tehokkaasti kun on tullut markkinoille palveluita, joilla katsella elokuvia & sarjoja helposti ja laillisesti. Yhtäkkiä 15-30v ihmiset (ja heidän vanhempansa) maksavat palvelusta, jonka aikaisemmin saivat ilmaiseksi (ja laittomasti). Innovaatioilla uusia työpaikkoja, uutta liikevaihtoa sisällöntuottajille harmailta markkinoilta ja jossain määrin myös new tax revenues for countries. Yksi kapitalismin onnistumisista!  

0
0
31.10.2019 - 23:28

Onkija

+128
Liittynyt:
31.10.2019
Viestejä:
201
Erik kirjoitti:

Seuraavana riski: Beta on mun mieleen aivan käsittämätön riskimittari. Volatiliteetti ja riski ovat mun ajatuksissa kaksi täysin eri asiaa. Riski, mun ajatuksissa todennäköisyys menettää pääomaa, tulee siitä, että ei tiedä mitä tekee. Volatiliteettia voi miettiä myös hintana siitä, että haluaa rahoilleen parempaa tuottoa kuin mitä joukkovelkakirjalainat tai pankkitalletukset tarjoavat. Volatiliteetti saa ihmiset tekemään mitä ihmeellisempiä asioita, kun markkinat ottaa hallinnan ihmisten ajatuksista ja ihmiset unohtavat omat periaatteensa. Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja.

Täytyy muistaa, että riskiä ei voi määritellä milläänkään universaalilla tavalla, kuten tuossa itsekin toteat. Nuo mainitsevasi riskimittarit mittaavat kaikki riskiä eri näkökulmista. Tämä erittely on hyvä tehdä, koska se helpottaa riskimittareiden tulkitsemista. Beta mittaa suhteellista riskiä (relative risk). Volatility eli keskihajonta mittaa paljonko osakkeen odotetaan liikkuvan. Jos volatiliteetti on vaikka 10% niin 68:ssa tapauksessa 100:sta osake tulee olemaan hintahaarukassa +/-10%. Sinun määritelmäsi ”todennäköisyys menettää pääomaa” taas vastaa Value at risk (VaR) mittaria, joka mittaa millä todennäköisyydellä menetät X euroa. Kaikkia näitä käytettään, kun hallinnoidaan ja rakennetaan sijoitussalkkua.

”Fundamentaalisesti yritän minimoida riskiä, en maksimoida tuottoja.” En ihan ymmärrä mitä tuo tarkoittaa, mutta jos oikeasti yrität tehdä näin niin sijoita kaikki riskittömään asettiin eli esim. US bondehin. Tämän paremmin ei voi riskiä minimoida. Veikkaan, että kyllä itsekin yrität maksimoida tuoton suhteessa riskiin eli ihan perus Markowitz (1952) mean variance optimizer sinäkin olet. Ne ketkä Markowitzista poikkeavat, tekevät niin koska ei voi olettaa että heidän tuottonsa on Gaussin käyrän mukaisia ja täten he haluavat myös ottaa huomioon korkeammat momentit (skewness, kurtosis) optimoidessansa salkkua.

Erik kirjoitti:

Kolmantena tuotot: Koko industry on täysin kiinni suhteellisessa suorituksessa - biitattiinko vertailuindeksi tässä kuussa, tässä kvartaalissa, viime vuonna vai hävittiinkö indeksille.

Täytyy muistaa, että moni rahasto ei yrittäkään biitata indeksiä, vaan tarjoavat esim. exposurea tiettyyn faktoriin (smart beta fundit), industryn tai omaisuusluokkaan. Tällä hetkellähän on tapahtumassa sellainen muutos rahastojen suhteen, että ns. välimaasto rahastot ovat kuolemassa pois. Eli jos rahasto on jotain passiivisen ja aktiivisen välillä. Suuri syy on ETF:ien lisääntyminen.

0
0
1.11.2019 - 12:34

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

First of all, olen saanut useasti henk.koht. palautetta kielestäni - pahoittelut, usein tulee tosi paljon englantia ja finglishiä (finnish-finance-english -kombolla). Ala-asteen jälkeen olen lukenut vapaa-ajalla 99 %:sti englanniksi, käynyt kouluja englanniksi ja tehnyt töitä englanniksi, minkä vuoksi suomenkielen kielioppi, sanavarasto sekä ammattisanasto ovat erittäin puutteellisia. Yritän parantaa ja keskittyä siihen, ettei tekstit olis täynnä engl. kirjanpitotermejä yms. 

Onkija, kiitos palautteesta.

Jens-keskustelusta oppineena en lähde nyt vääntämään näistä asioista. Oot selvästi ollut tai edelleen industryssä duunissa, enkä epäile sun osaamista termien määrittelyssä. Termien ja talousteorian osaamisella ei tehdä rahaa markkinoilla, muutenhan ekonomistit olis säännöstään rikkaita. 

Lyhyesti, imo VaR ja beta molemmat on BS-riskimittareita. En käytä kumpaakaan mihinkään. Molempia töissä on käytetty, eikä niistä ollut asiakkaille mitään hyötyä. Kuten itse varmaan tiedät, suurin osa sell-side  palveluista on täysin ylihinnoiteltuja ja tosi monessa lähinnä myydään "riippumatonta" neuvonantoa, mikä on täysi valhe. Tässä viittaan siis investointipankkien M&A neuvonantoon. IPOissa investment bankeillä on valueta tarjottavana, ei kysymystäkään siitä. IPOista ja IBiden tuomasta valuesta kirjoitti tosi hyvin hiljattain Damodaran: ( http://aswathdamodaran.blogspot.com/2019/10/disrupting-ipo-process-challenging.html ). 

Modern portfolio theory on teoria, ei mitään muuta. Markowitzin mukaan mun strategia on suboptimaalinen - i do not care. Kuten sanottu, volatiliteetti ei mun mielestä ole validi riskimittari.  Teorian mukaan mä otan koko ajan liikaa riskiä. Toistaiseks Nordnetin trackiä katsoen 2012 kesäkuusta tähän päivään on S&P 500 ml. osingot uudelleensijoitettuna keskimäärin biitattu vuositasolla pienesti %-määräisesti - jos otetaan koko aikaväli niin returnsit ovat moninkertaiset. Aikaväli on turhan lyhyt, enkä jaksa kaivaa vanhoja Sampo-pankin recordia, mutta todennäköisesti 2008-2012 toukokuu olen hävinnyt samaiselle indeksille. Indeksiä ei tarvitse biitata isolla marginaalilla, jotta pitkässä juoksussa pääsee merkittävästi parempiin kokonaistuottoihin kuin indeksirahastolla. Näin itse sijoittaminen on mielestäni perusteltua. Keskivertosäästäjälle indeksirahastot ovat paras vaihtoehto - jos rahasto ei pitkässä juoksussa voita indeksiä tai tule tasoihin indeksin kanssa, eivät rahastonhoitajat ole ansainneet palkkaansa ja rahasto pitäisi lopettaa.

Mä arvioin itse riskit yhtiökohtaisesti taseen, tuloslaskelman & kassavirtalaskelman avulla. Margin of safety voi tulla merkittävistä asseteistä taseessa tai vakaasta kassavirrasta, jonka mahdollistaa esimerkiksi vahva brändi - margin of safety ennen kaikkea sen suhteen, että yritys kykenee selviytymään veloistaan, eikä päädy konkurssiin. Silloin pääoma menetetään. Jos osakekurssi tippuu 80 %, ei se tarkoita, että menetän 80 % pääomastani. Osake on pieni pala yhtiötä. Omistan edelleen saman palan yhtiötä - Mr Market vaan  tarjoaa siitä eri hintaa kuin aikaisemmin. Jos yhtiön pitkän aikavälin prospektit muuttuvat, yhtiön arvo voi romahtaa hyvinkin sen 80 %. Yksi, kaksi tai kolme tulosvaroitusta ei välttämättä vaikuta yhtiön pitkän aikavälin prospekteihin merkittävästi, mutta markkinat tyypillisesti extrapoloivat tuloslaskun pitkälle tulevaisuuteen osakekurssien hinnanmuodostumisprosessissa.

Mun strategia on long-only osakkeet ja mahdollisuuksien mukaan muut asiat, mutta 98 % ajasta olen lähes 100 % invested osakkeisiin ilman hedgejä ja ilman leveragea tai erittäin maltillisella leveragella (Salkun arvo X, leveragea 0.1X). Vaikka en periaatteessa shorttaa, ts. strategiaani ei kuulu se, että ottaisin näkemystä shorttaamalla osaketta X, niin shorttaaminen ei missään nimessä ole täysin ehdoton ja 100 % EI tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi arbitraasitilanteessa shorttaaminen on mulle täysin validi vaihtoehto tuottojen lukitsemiseen. Tyypillisesti, kuten nytkin, salkku on erittäin konsentroitunut. Usein 100% on ollut 6 eri osakkeessa. As of now, taitaa olla top 4 osakkeessa ~65 %.

Key issues in my view: Margin of Safety, Mr Market ja stocks are small parts of business ownership. Seuraan näitä Grahamin oppeja lähes orjallisesti ja Grahamin kirjat ovat minun Raamattuni. 

EDIT: selvennetty vähän kieltä paikoin ja lisätty kommenttia rahastoista.

 

0
0
1.11.2019 - 12:56

Kapteeni Ilmiselva

+33
Liittynyt:
15.4.2017
Viestejä:
160

Lyhyesti, imo VaR ja beta molemmat on BS-riskimittareita. En käytä kumpaakaan mihinkään. Molempia töissä on käytetty, eikä niistä ollut asiakkaille mitään hyötyä. Kuten itse varmaan tiedät, suurin osa sell-side  palveluista on täysin ylihinnoiteltuja ja tosi monessa lähinnä myydään "riippumatonta" neuvonantoa, mikä on täysi valhe.

Aikalailla samaa mieltä, pätee myös buy-sideen. Suurin hyöty näistä on että aina löytyy jokin numero millä perustella ja selittää asiat parhaiten päin. Asiakastakaan ei yleensä kiinnosta se lopullinen totuus, vaan se, että on jotain millä selittää, jos pomo tai oma asiakas / edunsaaja / auditor kysyy.

0
0
1.11.2019 - 14:47

Onkija

+128
Liittynyt:
31.10.2019
Viestejä:
201
Erik kirjoitti:

Termien ja talousteorian osaamisella ei tehdä rahaa markkinoilla, muutenhan ekonomistit olis säännöstään rikkaita. 

Yhdyn tähän. Loppupeleissä se paljonko jää viivan alle ratkaisee. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut päsmäröidä termeillä vaan ainoastaan määritellä ne, niin että puhumme samasta asiasta. Tämä helpottaa myös kommunikointia. Imo jos ymmärtää termit mahdollisimman hyvin, niin ne voivat antaa insightia yllättävän paljonkin. Esimerkkinä beta, joka siis koostuu kolmesta riskistä, eli asset risk, financial risk ja operational risk. Jos vaikka katsoo yritystä, jolla nämä kaikki riskit ovat korkeita, mutta beta on matala niin itse ainakin lähtisin tarkastelemaan tarkemmin mistä tämä johtuu. Ehkä em. oli vähän off topic, mutta itse olen käyttänyt beta mm. yllä mainitulla tavalla ja näen sen hyödyllisenä parametrina.

 

Erik kirjoitti:

Lyhyesti, imo VaR ja beta molemmat on BS-riskimittareita. En käytä kumpaakaan mihinkään.

Voi olla, että joku meni ohi, mutta etkö edusta nimenomaan buy sidea jos sijoitat itseksesi tai muiden puolesta? Ja VaR on kyllä näistä yleisistä mittareista lähinnä sinun määritelmääsi riskistä.

Erik kirjoitti:

Modern portfolio theory on teoria, ei mitään muuta.

 

Tämä on lähinnä yleinen kommentti, mutta vuodesta 2009 on eletty noususuhdannetta ja moni esim. täällä on aloittanut sijoittamisen sen jälkeen. Viimeisten 10 vuoden aikana on ollut erittäin helppo näyttää hyvältä sijoittajalta, mutta noiden ”hömppä” teorioiden tärkeys kyllä suurenee, kun tasainen nousu loppuu. Tottakai niitä pitää osata käyttää oiken, joka taas vaatii koulutusta ja kokemusta. Tiedostan kyllä, että kaikki mallit meni reisille esim. LTCM:n kohdalla tai finanssikriisin aikana, mutta siitä on turha alkaa vääntämään täällä.

Erik kirjoitti:

Seuraan näitä Grahamin oppeja lähes orjallisesti ja Grahamin kirjat ovat minun Raamattuni. 

Ei ole kritiikkiä, mutta tämän huomaa kyllä selkeästi. Imo yritän itse pysyä poissa siitä ajattelutavasta, että orjallisesti seuraa jotain tiettyä koulukuntaa. Se saattaa johtaa helposti putkinäköön.

 

0
0
3.11.2019 - 15:49

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227
Onkija kirjoitti:
Erik kirjoitti:

Termien ja talousteorian osaamisella ei tehdä rahaa markkinoilla, muutenhan ekonomistit olis säännöstään rikkaita. 

Yhdyn tähän. Loppupeleissä se paljonko jää viivan alle ratkaisee. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut päsmäröidä termeillä vaan ainoastaan määritellä ne, niin että puhumme samasta asiasta. Tämä helpottaa myös kommunikointia. Imo jos ymmärtää termit mahdollisimman hyvin, niin ne voivat antaa insightia yllättävän paljonkin. Esimerkkinä beta, joka siis koostuu kolmesta riskistä, eli asset risk, financial risk ja operational risk. Jos vaikka katsoo yritystä, jolla nämä kaikki riskit ovat korkeita, mutta beta on matala niin itse ainakin lähtisin tarkastelemaan tarkemmin mistä tämä johtuu. Ehkä em. oli vähän off topic, mutta itse olen käyttänyt beta mm. yllä mainitulla tavalla ja näen sen hyödyllisenä parametrina.

Toistan, mun mielestä beta on turha. 

Beta lasketaan historiallisista kurssiliikkeistä. Esimerkiksi isojen fundien osto-/myyntiohjelmat voi heiluttaa kurssia tosi paljon, jolloin beta kasvaa. Ei tämä heilunta muuta yhtiötä suuntaan tai toiseen. Mä en ymmärrä mitä sä tarkotat, boldatussa kohdassa käytännössä sanot, että 5 + 5 + 5 = 4. Ehkä mun matematiikan osaaminen on puutteellista.

Onkija kirjoitti:
Erik kirjoitti:

Modern portfolio theory on teoria, ei mitään muuta.

Tämä on lähinnä yleinen kommentti, mutta vuodesta 2009 on eletty noususuhdannetta ja moni esim. täällä on aloittanut sijoittamisen sen jälkeen. Viimeisten 10 vuoden aikana on ollut erittäin helppo näyttää hyvältä sijoittajalta, mutta noiden ”hömppä” teorioiden tärkeys kyllä suurenee, kun tasainen nousu loppuu. Tottakai niitä pitää osata käyttää oiken, joka taas vaatii koulutusta ja kokemusta. Tiedostan kyllä, että kaikki mallit meni reisille esim. LTCM:n kohdalla tai finanssikriisin aikana, mutta siitä on turha alkaa vääntämään täällä.

 

Mä oon täysin vastakkaisen mielipiteen edustaja. Viimeset 10 vuotta on ollut helppo tehdä tuottoja. Graham / Fisher / Buffett / Klarman -tyyppinen sijoitustyyli toimii tyypillisesti huonosti nousumarkkinassa ja hyvin silloin kun shit hits the fan. Sijoitusten kannalta olen itse tuskaillut viimeset 10 vuotta, ostopaikat on ollut tosi harvassa. Margin of safety antaa turvaa markkinaolosuhteiden romahtamiselta / heikkenemiseltä, tähän downside protectioniin ainakin mun sijoittaminen pohjautuu tosi pitkälle. Poikkeuksellinen korkoympäristö on mun prosessia sotkenut erittäin hyvin siinä, etten ole osannut adjustata diskonttokorkoja alaspäin kun en ole osannut olettaa, että korot pysyvät pitkään lähellä nollaa. Vaikea uskoa, että Euroopassa korot nousisivat yli 3-5% rangen seuraavan 5 vuoden aikana, mutta mahdollista kyllä. 

Kun sinä nämä teoriat osaat ja koet ne hyödyllisiksi ja tärkeiksi niin voisitko opettaa minulle, miten niitä hyödynnetään? Vai suosittelisitko palaamaan yliopistoon hankkimaan lisäkoulutusta?

Onkija kirjoitti:
Erik kirjoitti:

Seuraan näitä Grahamin oppeja lähes orjallisesti ja Grahamin kirjat ovat minun Raamattuni. 

Ei ole kritiikkiä, mutta tämän huomaa kyllä selkeästi. Imo yritän itse pysyä poissa siitä ajattelutavasta, että orjallisesti seuraa jotain tiettyä koulukuntaa. Se saattaa johtaa helposti putkinäköön.

Niin, tästä päästään Grahamiin. Voisitko nimetä toisen talousteoreetikon, joka on tehnyt oikeaa sijoitustutkimusta oikealla rahalla (ja myös julkaissut track recordiaan onnistumisista ja epäonnistumisista) ja kirjoittanut useita teoreettisia opuksia lukuisine käytännön esimerkkeineen, minkä lisäksi kouluttanut viimeisen vuosisadan menestyneimmistä sijoittajista suuren osan? Jos Grahamin teokset mielestäsi johtavat putkinäköön, niin mitä vaihtoehtoa suosittelet? En ole talousteoriavastainen, päinvastoin. Sängyn vieressä paraikaa Keynesin the general theory of employment, interest and money. Keynesin elämäkerta on jäänyt kesken, oli iltalukemiseksi turhan painava.

Valtaosa ei jostain syystä usko Grahamin ideoita tai ymmärrä niitä. Ei 85 vuotta sitten eikä nyt. Tämä voi olla geneettistä, who knows. Mä en oo ikinä onnistunut keksimään pyörää uusiksi, vaan opit on kyllä pääosin tulleet muilta, mua fiksummilta ihmisiltä, niin eläviltä kuin kuolleilta. Security Analysis ja Intelligent Investor on kirjoja, jotka muutti mun näkökulman sijoittamiseen täysin. (jälkimmäisestä jos lukee edes kappaleet 8 ja 20 niin pääsee hyvään alkuun).

0
0
3.11.2019 - 17:15

Onkija

+128
Liittynyt:
31.10.2019
Viestejä:
201
Erik kirjoitti:

Beta lasketaan historiallisista kurssiliikkeistä. Esimerkiksi isojen fundien osto-/myyntiohjelmat voi heiluttaa kurssia tosi paljon, jolloin beta kasvaa.

 

Toi on nimenomaan väärä ajattelutapa. En nyt kaikkea tässä rupea avaamaan, mutta ei ole universaalia tapaa laskea beta, vaan pitää arvioida tapaus kohtaisesti. Pointti on yrittää saada mahdollisimman paljon informaatiota, mutta relevanttia informaatiota. Eli yleisimmin beta lasketaan 3-5 vuotta ja joko viikko tai kuukausi frekvenssi. Jos palataan stat 101 kursille, niin miten sitten saadaan dataa vähemmän noisyksi? Esim. käyttämällä kuukausi frekvenssiä.

Erik kirjoitti:

Ei tämä heilunta muuta yhtiötä suuntaan tai toiseen.

 

Pointti ei ole se, että yhtiö huononee tai paranee kun joku myy/ostaa vaan se, että se mitä markkina/sijoittajat luuli tietävänsä yrityksestä osoittautui vääräksi/oikeaksi ja täten joku haluaa myydä/ostaa.Kaikki myynnit ja ostot (teoriassa) ajavat hintaa kohti fundamentaalista arvoa (oikeata arvoa). Esim. minä luulen, että USA ja Kiina pääsevät sopuun -> Supply chain ei poistu Kiinasta -> ostan kiinalaisia yrityksiä. Ei tarkoitta, että heidän 2018 tulos olisi muuttunut, mutta tulevaisuuden näkymät kyllä. Yrityksen arvohan on tulevaisuus nykyarvossa.

Erik kirjoitti:

Mä en ymmärrä mitä sä tarkotat, boldatussa kohdassa käytännössä sanot, että 5 + 5 + 5 = 4. Ehkä mun matematiikan osaaminen on puutteellista.

 

Oletko koskaan kuulut Levered ja unlevered betasta? Se kun regressoit antaa levered betan. Jos haluat verrata operatiivista toiminta yritysten välillä, niin pitää käyttää unlevered beta. Jos ei ole tuttua niin kyllä suosittelen kertaamaan vähän rahista.

Se on päivänselvä, että beta ei voi käyttää niin, että käydään katsomassa ne kauppalehden sivuilta ja vedetään johtopäätöksiä. Ylipäätänsä sijoittaminen tai mikään muukaan ei pitäisi perustua yhteen parametriin vaan moneen. Sitä kautta saa paremman yleiskuvan ja beta on yksi parametri, jonka käytöstä itse olen hyötynyt.

En sanonut näin "5 + 5 + 5 = 4", mutta sanotaan, että tilanne olisi sellainen, jossa olisi korkeat riskit (eli 5+5+5) ja matala beta suhteessa rikeihin (eli 4), niin mitäköhän se sitten tarkoitta? Varmaankin väärin hinnoittelua, eli erinomaista sijoitus mahdollisuutta. Sijoittaminenhan (investing) nimenomaan perustu väärin hinnoitteluun, kun taas treidaaminen (trading) perustuu mielialaan ja momentumiin (mood and momentum).

 

Erik kirjoitti:

Mä oon täysin vastakkaisen mielipiteen edustaja. Viimeset 10 vuotta on ollut helppo tehdä tuottoja. Graham / Fisher / Buffett / Klarman -tyyppinen sijoitustyyli toimii tyypillisesti huonosti nousumarkkinassa ja hyvin silloin kun shit hits the fan.

 

Jos tiedät tämän, niin miksi sitten sijoitat nousu markkinoissa tuolla tyylillä. Tämä on juuri sitä putkinäköä, jolla teet asioista turhan monimutkikkaita.

Erik kirjoitti:

Sijoitusten kannalta olen itse tuskaillut viimeset 10 vuotta, ostopaikat on ollut tosi harvassa.

 

Sitten joko indeksiä tai high yieldia, rahastaoista tai ETF:istä.

Erik kirjoitti:

Margin of safety antaa turvaa markkinaolosuhteiden romahtamiselta / heikkenemiseltä, tähän downside protectioniin ainakin mun sijoittaminen pohjautuu tosi pitkälle

 

Miten määrittelet Margin of Safetyn? Itse määrittelen sen niin, että mikä arvo yrityksellä on kun teet (yli)konservatiivisen valuaation. Sitten vertaat sitä nykyhintaan. Jos esim. oma valuaatio on 80 ja osake hinta on 100, niin margin of safety on 25%.

Erik kirjoitti:

Niin, tästä päästään Grahamiin. Voisitko nimetä toisen talousteoreetikon, joka on tehnyt oikeaa sijoitustutkimusta oikealla rahalla (ja myös julkaissut track recordiaan onnistumisista ja epäonnistumisista) ja kirjoittanut useita teoreettisia opuksia lukuisine käytännön esimerkkeineen, minkä lisäksi kouluttanut viimeisen vuosisadan menestyneimmistä sijoittajista suuren osan?

 

En oikein ymmärrä, että miksi talousteoreetikko pitää olla, jotta hänen sijoitus tyylistänsä voisi jotakin oppia. Tuo Graham ei enää ole elävien kirjoissa ja aika paljon on muuttunut 50 vuodessa, niin en näe sen antavan kauheasti arvoa jos tutkailee sijoitus menestystä 60 ja 70 luvulla. Ja en ole sanonut, etteikö hänelläkin olisi hyviä ajatuksia, mutta jos tulkitsen sinua oikein olet sitä mieltä, että ainoastaan hän tietää/tiesi jotain.

Suurin osa menestyneistä sijoittajista ei kirjoita kirjoja, koska haluavat pitää ideansa itsellään ja maksimoida omat tuottonsa. Tämä ei tarkoita, etteikö olisivat tutkineet (backtestanneet) strategioitansa. Ne eivät vaan ole julkisia.

"kouluttanut viimeisen vuosisadan menestyneimmistä sijoittajista suuren osan? " on ainoastaan oma mielipiteesi, eikä perustu mihinkään. Mutta googla esim. James Simons, joka pyörittää Renaissance Technologies hedge rahastoa. Jos haluat oppia hänen logiikkaansa, niin sitten matikkaa opiskelemaan yliopistolle.

Erik kirjoitti:

Jos Grahamin teokset mielestäsi johtavat putkinäköön, niin mitä vaihtoehtoa suosittelet?

 

Et lukenut mitä kirjoitin. Kun sanot mitä vaihtoehtoa suosittelen, niin kyse ei ole binäärisestä ajattelusta, kuten aiemmin mainitsin. En ole missään kirjoittanut, että Grahamilla ei olisi hyviä pointteja, mutta se että vaan koska Graham ei ole sanonut niin, tarkoittaa että joku on yhtä kun täyttä BS:ää, ei kyllä ole hyvä ajattelutapa. Ja kyllä nimenomaan johtaa putkinäköön.

Voin vaikka suositella, että tutustut arvosijoittamiseen (eng. Quality investing). Rakentuu paljon tuon Graham/value investing ajattelun päälle, mutta Value ja Quality factorit, korreloivat yllättävän vähän. Quality investing on ollut esim. hyvä strategia, kun markkinat ovat lähteneet luisumaan.

 

 

0
0
3.11.2019 - 17:42

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Tämä keskustelu on täysin turha, enkä aio sitä jatkaa. Jos haluat voittaa väittelyn, ole hyvä saat  voiton. 

0
0
3.11.2019 - 18:23

Onkija

+128
Liittynyt:
31.10.2019
Viestejä:
201

” Tämä keskustelu on täysin turha”, koska joku ei ole samaa mieltä kanssasi. Suurin osa argumenteistasi perustuu, minun mielestäni ja Graham is the man:iin. Vahvistat argumenttejasi sitten jollakin ironisella sivulauseella. Et avaa mitä milläkin termeillä tarkoitat ja et motivoi argumenttejasi faktalla.

Ihan vaan yleisesti ottaen, jos sinulla on jotain argumentteja, jolla on sisältöä, eli ei IMO:ta vaan miksi IMO, niin uskon että sinä, minä ja kaikki ketkä lukevat blogiasi hyötyvät siitä. Argumentit ovat se tärkeä osa, eikä se lopullinen mielipide. Kuulen mielelläni missä kohtaa argumenttini hajoa, koska tämähän on sitä oppimista. Enkä nyt tarkoita tätä keskustelua.

Mutta kiitos voitosta, voidaan sitten ottaa uusinta paremmalla ajalla.

0
0
3.11.2019 - 22:21

Erik

OP
+110
Liittynyt:
3.1.2017
Viestejä:
227

Onkija, nyt voisi olla hyvä aika lopettaa sinunkin. Minä en ole kiinnostunut väittelemään täällä blogissa sellaisen kaverin, joka ei osaa yhteenlaskua, eikä kerto-/jakolaskua samaan aikaan kun kertoo minulle, että kannattaisi mennä yliopistolle opiskelemaan matikkaa, jotta voisin  sijoittaa kuin Jim Simons. Käytöksesi täällä palstalla muistuttaa menestyvistä investointipankkiireista - olet itsevarma ja aggressiivinen ajamaan omaa asiaasi ja mitä enemmän kirjoitat, sitä enemmän näytät, ettei edes perusasiat kuten matematiikan perusteet ole hallussa. 

0
0
3.11.2019 - 22:54

Jeans

+2316
Liittynyt:
7.7.2014
Viestejä:
1076

Vähän rauhoittaakseni tilannetta (ja toivottavasti saadakseni teitä jatkamaan vääntöäsmiley) haluan todeta, että mun mielestä Onkija on argumentoinut loogisesti ja johdonmukaisesti tähän mennessä, enkä ole saanut hänestä yliaggressiivista/yli-itsevarmaa kuvaa. Hän on kiinnittänyt huomiota muutamaan myös mun mielestä joko epäloogiseen tai vähintään epäselvästi kirjoitettuun juttuun, jotka särähtivät myös mun korvaan. Ihan hyvä, että pyrkii aluksi tarkentamaan kunnolla, mistä keskustellaan, ettei käy kuten meidän, jossa väitellään pitkään eri asioista.

Oletan tän "ei osaa kerto-/jakolaskua" olevan väärinymmärrys Erikin puolelta jos se liittyy margin of safety -laskelmaan. Jos oma arvio arvosta on 80 ja osakkeen hinta 100, voi päästä 20% tai 25% margin of safetyyn riippuen siitä kummin päin asian tulkitsee. Hinnan pitää nousta 25% (80->100) tai hinnan pitää laskea 20% (100->80). Oletan Erikin ajattelevan jälkimmäistä ja siksi näkevän virheen. En myöskään oo täysin varma missä kohtaa Erikin mukaan Onkija ei olisi osannut yhteenlaskua, mutta jos se oli tuo, että beta koostuu kolmesta eri riskistä niin uskon Erikin ymmärtäneen väärin myös sen pointin. Onkija voisi toki mielellään tarkemmin avata miten nuo kolme eri riskiä liittyy betaan. Toivottavasti tämä viesti säästää kummaltakin aikaa ja jos Erikillä vielä riittää puhtia väittelyyn niin voi keskittyä olennaiseen. smiley Ymmärrän toki hyvin myös sen, jos ei tämän enempää aikaa kiinnosta viettää nettifoorumilla väitellen.

0
0
4.11.2019 - 02:07

Onkija

+128
Liittynyt:
31.10.2019
Viestejä:
201

Vastaan tähän nyt, kun satun olemaan linjoilla, mutta siirryn mielelläni muualle keskustelemaan jos Erik haluaa pitää blogiansa ainoastaan faneillensa jotka eivät kyseenalaista häntä. Ja no hard feelings siinä tapauksessa, ainakaan minun puoleltani.

Jos nyt suivaannuit tuosta yliopisto kommentista, niin se lähti liikkeelle sinun omista sarkastisista kommenteistasi ” Ehkä mun matematiikan osaaminen on puutteellista” ja ” Vai suosittelisitko palaamaan yliopistoon hankkimaan lisäkoulutusta?”. Tämä nyt menee asialinja yli, mutta menkööt. Lisäksi kommenttisi ”joka ei osaa yhteenlaskua”, perustuu sinun omaan keksimääsi laskuun. ” eikä kerto-/jakolaskua” en tiedä mihin tämä viittaa, mutta oletan, kuten Jens sanoi, tuohon Margin of safetyn.

Aloitetaan James ”Jim” Simonsista. Pyysit minua nimeämään esimerkin menestyneestä akateemikko sijoittajasta ja en näe parempaa esimerkkiä, kun Simons. Hänen rahastonsa Renaissance Technologies on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä. Heidän sijoitus filosofiansa perustuu enemmän tai vähemmän ainoastaan kvantitatiivisiin strategioihin, mikä siis poikkeaa täysin Grahamista ja hänen opeista. Renaissance Technologies on tunnettu siitä, että palkkaavat ainoastaan STEM PhD ihmisiä, joten mielestäni on aika luonnollista, että pitää mennä sinne yliopistoon, jotta voisi ymmärtää, että mitä tää jäbä duunaa.

Toiseksi margin of safety (mos). Pahoittelut tästä väärin ymmärryksestä, vaikka nyt tulkitsitkin sen tahallisesti väärin. Olen kuitenkin pyrkinyt määrittelemään mos:in mitä sinä et ole tehnyt. Mos on kuitenkin kirjoittamasi mukaan sinun sijoitusfilosofiassasi keskiössä, joten pureudun siihen.

Erik kirjoitti:

Mä arvioin itse riskit yhtiökohtaisesti taseen, tuloslaskelman & kassavirtalaskelman avulla.

Miten käytännössä teet tämän, margin of safety?

Erik kirjoitti:

Margin of safety voi tulla merkittävistä asseteistä taseessa tai vakaasta kassavirrasta, jonka mahdollistaa esimerkiksi vahva brändi - margin of safety ennen kaikkea sen suhteen, että yritys kykenee selviytymään veloistaan, eikä päädy konkurssiin.

Mitä tämä tarkoitta? Kuten itse aiemmin sanoin margin of safety (minun mukaan) tarkoittaa sitä, että mikä arvo yrityksellä on, kun teet (yli)konservatiivisen valuaation. Sitten vertaat sitä nykyhintaan. Jos nykyhinta on arvoa korkeampi ja omistat osakkeita, sinulla on ns. mos. Jos taas olet ostamassa osakkeita, niin fundamentaalisen arvon on oltava korkeampi, kun nykyhinnan, että sinulla olisi mos. Olet oikeassa, että olisi pitänyt eritellä omistatko vai ostatko osakkeita.

Jos mennään sinun määritelmääsi - jonka mielelläni kuulen jos se ei ole tuo em. - niin margin of safety ei kyllä suoranaisesti liity, brändiin tai konkurssiriskiin. Brändihän tarkoittaa sitä, että pystyt pyytämään hinta preemiota tuotteistasi, joka taas johtaa parempiin (liikevoitto)marginaaleihin. Konkurssiriski taas näkyy diskonttauskorossa. Tietenkin käyttämällä tavallista korkeampaa diskonttauskorkoa, voit tehdä konservatiivisemman valuaation.

Erik kirjoitti:

Silloin pääoma menetetään. Jos osakekurssi tippuu 80 %, ei se tarkoita, että menetän 80 % pääomastani. Osake on pieni pala yhtiötä. Omistan edelleen saman palan yhtiötä - Mr Market vaan  tarjoaa siitä eri hintaa kuin aikaisemmin. Jos yhtiön pitkän aikavälin prospektit muuttuvat, yhtiön arvo voi romahtaa hyvinkin sen 80 %. Yksi, kaksi tai kolme tulosvaroitusta ei välttämättä vaikuta yhtiön pitkän aikavälin prospekteihin merkittävästi, mutta markkinat tyypillisesti extrapoloivat tuloslaskun pitkälle tulevaisuuteen osakekurssien hinnanmuodostumisprosessissa.

Mielestäni tuossa kumoat oman väittämäsi. Eli sanot ensiksi, että ” Jos osakekurssi tippuu 80 %, ei se tarkoita, että menetän 80 % pääomastani” ja sitten toteat ” Jos yhtiön pitkän aikavälin prospektit muuttuvat, yhtiön arvo voi romahtaa hyvinkin sen 80 %.” Usein jos se kurssi tosiaan tippuu 80 % tai ison prosenttiluvun, yrityksen tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet rajusti.

Viimeiseksi beta. Sinä sanot, että ihan turha, en käytä. Itse olen yrittänyt motivoida miksi näen sen hyödylliseksi. Yritän uudestaan.

Eli on olemassa asset beta (tai unlevered beta) ja equity beta (tai levered beta). Asset beta mittaa yrityksen assettien riskiä ja operatiivistä vipua (operating leverage). Eli jos yrityksellä on korkean riskin tuotteita esim. syklisiä tuotteita (vaikka LV käsilaukkuja) tämän pitäisi näkyä yrityksen asset betasta (korkeampi beta). Myös operatiivisen vivun pitäisi vaikuttaa asset betan. Operatiivisen vivun voi määritellä monella eri tavalla, mutta periaatteessa siinä on kyse siitä, että paljonko kiinteitä ja vaihtuvia asetteja (fixed and variable assets) sinulla on. Mitä enemmän fixed, sitä enemmän on operatiivista vipua. Korkeampi operatiivinen vipu, pitäisi johtaa korkeampaan asset betaan. Sitten kolmas riski on velkavipu (financial leverage), eli mitä enemmän velkavipua sitä korkeampi equity betan pitäisi olla. Asset betan velka vipu ei vaikuta.

Kun vertaillaan yrityksiä ei voi käyttää equity beta vai pitää katsoa asset beta. Tämä johtaa tähän unlever comparable company equity beta to get the asset beta and relever the asset beta to get the equity beta for the firm. Tämä on vähän long story short, kun tästä saa vaikka kokonaisen luennon pidettyä jos haluaa.

Pahoittelut virheellisistä suomenkielisistä termeistä ja jos Jens sulla on mahis niin kysy ihmeessä LSE proffilta, että mitä mieltä ovat. Voit sitten joko korjailla tai vahvistaa. :D

Erik kirjoitti:

Käytöksesi täällä palstalla muistuttaa menestyvistä investointipankkiireista - olet itsevarma ja aggressiivinen ajamaan omaa asiaasi ja mitä enemmän kirjoitat, sitä enemmän näytät, ettei edes perusasiat kuten matematiikan perusteet ole hallussa.

Kiitos kohteliaisuudesta, ehkä olenkin oikeasti varhaiseläkkeelle jäänyt kukkahattutäti, jolta lukio jäi kesken. Ken tietää.

 

 

0
0