Tukholmassa Nordea melkein -2%. Tietysti koko markkina tällä hetkellä pahasti kuralla, mutta kuinka paljon tämä voi oikeasti laskea? Kyseessä kuitenkin yksi Euroopan vakaimmista pankeista. Eikä ole muuten enää kaukana, että yield on tasaraha 10%. Toki lämmittää yhtä paljon kuin tyhjä konjakkipullo...
Kilpailutin asuntolainani, Nordealta selvästi paras tarjous sekä palvelu. Palveluneuvoja ymmärsi kaikki toiveeni ja vaikutti aidosti siltä, että hän halusi löytää asiakkaan kannalta parhaan ratkaisun. Pankista soitettiin minulle ja sovittiin aikataulut, yhtään minuuttia en ole joutunut jonottamaan puhelimessa.
Op ilmoitti ajan jolloin he soittavat minulle, tarjous oli niin heikko ettei aikaa kannattanut tuhlata keskusteluun neuvojan kanssa, eikä soittoaika olisi sopinutkaan aikatauluuni. Ajan perumiseen/vaihtamiseen ohjeistettiin soittamaan palvelunumeroon, jossa 10-15min jonotus.
Dansken tarjous selvästi huonoin ja joustamattomin, palvelu ok.
Aktia on ainakin kallein, kun katsoo lainakorko vertailuja ja palvelu yleisesti kalleinta :D Taitaa jotain etua saada, jos on paljon fyrkkaa ja kielen takia suomenruotsalaisten suosiossa. S-pankista mulle suositeltiin hakemaan toisesta pankista lainaa, kun kerroin heidän tarjouksen se vähän oudoksutti minua, mutta minkäs teet. Muista ei kokemuksia.
Nyt on sitten Nordeaa enemmän kuin koskaan. Otin aamun avauksesta, kun kerran nukuin huonosti ja olin hereillä lisää @7,51. Average down onkin parhaita metodeja tehdä kunnon kurat.
Mietiskelin tässä, että missä olisi sopiva paikka käydä keskustelua Fintechistä ja ehkä hieman jakaa informaatio lähteitä yms. Rahoitusala kun on murroksessa, verkkomaksaminen, erillaiset sovellukset ja niiden sisään rakennetut maksu välineet ym. tulee taatusti yleistymään tulevaisuudessa.
Lähinnä haluan hieman näkemyksiä, että miten näette Nordean ja ehkäpä myös kilpailijat hyödyntämässä näitä uusia markkinoita, kenellä olisi ns. Rahkeet ja ehkäpä jo tarvittavat investoinnitkin vetämässä tähän uuteen aikakauteen? Henkilökohtaisesti täytynee sanoa, että erityisesti Payment solutions puolella Visa (V) ja Master Card (MA) ovat kyllä erittäin vahvan oloisia kandinaatteja ja kasvu on suorastaan räjähdysmäistä. Esim. V on kasvattanut liikevaihtoa keskiarvolla 17% joka ikinen vuosi viimeisen 10 vuoden aikana ja MA ei ole huonosti sekään kasvanut taitaa olla jossain 12% luokassa heidän kasvunsa, eikä siinä mutta kun näyttää ettei vauhti ole hiipumassa vaan näyttäisi, että koneissa on vielä pari sylinteriä käyttämättä.
Noh, Payments solutions ja korttimaksaminen jne on tietysti oma lukunsa, pitäähän heillä olla yhteistyökumppaneita jotta voivat luotottaa asiakkaita, yleisesti tuo luotonantaja on sitten jokin asiakkaan pankki joka sitten korjaa mukavat lyhytaikaiset korot. Huomionarvoista on se, että myös meillä niin kuin muuallakin maailmassa erillaiset rahoitusjärjestelyt ovat yleistyneet ja ulottuvat jo lähes kaikkeen maksamiseen. Voit ostaa suunilleen mitä tahansa pätkällä ja usein saat siihen kylkeen jonkun private label tyyppisen kortin jota voit halutessasi käyttää aivan missä tahansa. Vielä emme ole päässeet bonuskorteista ja siirtyneet private label tyyliin kunnolla koska useimmiten nuo "Aktiivirahat" ja "Tuohi" kortit eivät tarjoa jatkuvia etuja asioidessasi kyseisessä liikkeessä, lähimmäksi tätä tyyliä pääsee ehkä S-Ryhmän bonus visa kortti mutta sekin on kyllä aika pientä verrattuna esim. Amazon Prime - Synchrony Cardiin (SYF) jolla saa esim. -5% Aina kun asioi Amazonissa jne.
Yritän sanoa, että kyllä meilläkin on K-Plussaa ja ties mitä mutta kiinteitä etuja tietyn maksutavan valitessa ja asiakkaan sitoutuksessa meillä ei kyllä vielä suuressa mittakaavassa ole.
Fintech tulee muuttamaan paitsi sitä miten maksamme hyödykkeistä ja palveluista mutta myös sitä miten raha liikkuu eri markkinoiden välillä (Uskallan sanoa näin vahvan mielipiteeni) ja monet maat ovatkin alkaneet harkitsemaan mm. Blockchain teknologiaa valuutta swappien välillä, esimerkiksi Ripple on kehittänyt teknologiaa nimenomaan tähän osa alueeseen. On hyvä huomata, että vaikka Ripple Cryptovaluutta on olemassa ja se on saman yrityksen luomus kuin teknologia josta juuri mainitsin, ei kyseessä kuitenkaan ole sama asia.
Tähän on varmaan hyvä lopettaa kun tuntuu, että aivot raksuttaa tyhjyyttään, anyway eräs suosikki sivustoni Fintech uutisoinnin seuraamiseen on https://www.bankingtech.com/type/news/page/3/
Myös Ruotsin talousrikosviranomaiset lopettavat tutkinsa koskien mahdollisia rahanpesuepäilyjä Nordeasta.
Ikävä kuulostaa hieman rikkinäiseltä levyltä, mutta kuten olen ainakin jossain asiasta maininnut niin kukaan ei tänään enää muista koko Panama papereiden olemassa oloa ja sama homma myös näissä Bill Browderin syytöksissä. Yleisesti ottaen ei vaan edes vaivauduta mainitsemaan, että tutkinta lopetetaan. https://www.ekobrottsmyndigheten.se/press/nyheter/2018/12/aklagare-vid-…
HS:n tietojen mukaan Gardellin joukot ovat olleet yhteydessä myös Nordeaan itseensä, vaikka eivät suoraan hallituksen puheenjohtajaan Björn Wahlroosiin."
Nordeaa kyytiin 1000 lappua lisää eilisen pohjilta. Fidelity tainnut olla suurin keventelijä viime aikoina, ei taida olla vaihtoehtoa kun toivoa että myynti loppuu tai kurssi painuu tasan sinne minne pojat sen tahtoo.
Tänään ostin elämäni ensimmäiset osakkeet ja Nordeaa tuli pakattua salkkuun. Kiitokset Sijoitustiedolle ( ja muille vastaaville kanaville ) yleisen tietoisuuden lisäämisestä sijoittamisen suhteen ja mainioista tarinoista, joten näistä rohkaistuneena pitkän harkinnan jälkeen on nyt astuttu kynnyksen yli. Nyt ei muuta kuin katse kauas horisonttiin ja verkkoja tasaisesti veteen matkan varrella..
”The revision is made in view of the challenging conditions on the financial markets in the fourth quarter of 2018.”
Eiköhän tiedä lisää pulkkamäkeä aamulla Nordealle ja muulle pohjoismaiselle pankkisektorille. Ehkä saadaan Nordean forward yield tasan kymmeneen prosenttiin, jotta talousmedia pääsee julistamaan ”sijoittajien rikastumisesta”.
"”Emme sijoita yhtiöihin, ellemme näe merkittävää nousuvaraa, ja silloin emme puhu kymmenestä tai kahdestakymmenestä prosentista”, Gardell sanoo.
Hänen mukaansa ”ei ole mitään perusteltuja syitä” Nordean verrokkeja heikommalle kannattavuustasolle.
”Nordean pitää tehdä lujasti työtä parantaakseen tehokkuuttaan ja leikatakseen kustannuksiaan.”
Gardell myös määrittelee tarkemmin, mikä Nordean kustannustason pitäisi jatkossa olla. Hänen mielestään pankin kustannusten pitäisi pudota 4,4 miljardiin euroon vuonna 2021 ja sen jälkeen lähemmäs neljää miljardia vuosina 2022-2023."
"”Emme sijoita yhtiöihin, ellemme näe merkittävää nousuvaraa, ja silloin emme puhu kymmenestä tai kahdestakymmenestä prosentista”, Gardell sanoo.
Hänen mukaansa ”ei ole mitään perusteltuja syitä” Nordean verrokkeja heikommalle kannattavuustasolle.
”Nordean pitää tehdä lujasti työtä parantaakseen tehokkuuttaan ja leikatakseen kustannuksiaan.”
Gardell myös määrittelee tarkemmin, mikä Nordean kustannustason pitäisi jatkossa olla. Hänen mielestään pankin kustannusten pitäisi pudota 4,4 miljardiin euroon vuonna 2021 ja sen jälkeen lähemmäs neljää miljardia vuosina 2022-2023."
No eikö ne juuri ole palkkaamassa lisää väkeä, joten kulut lähinnä nousevat lähi tulevaisuudessa.. En usko, että kurssipohjia ollaan vielä nähty. Tulosvaroitusta odotellessa ja heikkoa tulosta viimeiseltä neljännekseltä. Myöskin yleiset näkymät osakemarkkinoilla menossa alamäkeen. Eletään nousukauden loppua ja ollaan menossa alas. En mä nää, että yksi Gardell tätä kehitystä lähiaikoina yhtään mihinkään kykenee muuttamaan. Mikäli ei näiden faktojen pohjalta nähdä alle seiskan lukemia alkuvuodesta niin ihmeenä pidän. Jengi meuhaa osingosta, mutta mitäpä iloa siitä 10% osingosta on siinä vaiheessa jos oot hävinny osakkeen arvossa ennen sitä 15% ostamalla ylihintaan. Mä nään, et osakkeet sukeltaa kautta linjan ensi vuoden aikana.
Mulle olisi paljonkin iloa 10% osingosta jonka voisi uudelleen sijoittaa -15% halventuneeseen osakkeeseen, siinä korolle korkoa efekti pääsisi töihin kunnolla. Ensivuonna kurssit on mitä on ja ehkä sitä seuraavanakin ellei vasemmisto pääse valtaan ja kansallista kaikkea :)
Osinkotuotoista taannoin kirjoittelinkin ketjun. En itsekään innostu pelkästä osingosta ja kuten tuolla ylempänä olevassa kuvassakin (Akin viesti) ilmenee, niin Nordean sijoittamiseen pelkkä osinko mielessä onkin jo tullut omanlaisensa parodia.
En omista Nordeaa mutta on koko ajan aktiiviseurannassa miten käyttäytyy tässä 2-year-lown tienoilla. Toistaiseksi ollut hyvin vahvaa ANO-painetta molemmin puolin lahtea.
Hyvä ja flashbackejä herättävä kuva osinkohistoriasta Acumenilta. Lisään tähän pienen tarinan taustalta mahdollisine muistivirheineen, vaikka kaikki tietävät että tuon leikkauksen aiheutti finanssikriisin kiemurat. Tulos nimittäin pysyi Pohjoismaisilla pankeilla hyvänä koko kriisin ajan ihme kyllä. Olin itse 2006-2013 pankkisektorilla yhdenjaksoisesti ja siinäkin pörssiyhtiössä leikattiin osinkoa samoihin aikoihin. Kurssi eli muutamana kalenterivuotena kovin, vastaavasti jos Nordean kurssi liikkuisi ensi vuonna 4-12 euron väliä. Pankki teki historiansa top 1-3 tuloksia muistaakseni joka vuosi. Samoin kuin Nordeassa jaettiin tuloksesta osinkona ulos ehkä 40-50%cutin jälkeen, kun nyt noin 90%. Olin tuolloin pankkiosakkeista vapaa pl. bonuksena saadut joiden tuotto oli hyvä, eikä rohkeutta kaltaisellani silloin velkaisena, kriisin keskellä, yt-kimaraa pelkäävänä tuulipukuna löytynyt ikävä kyllä ostaa.
Vakavaraisuus% vaatimuksia tiukennettiin tuolloin ja vakavaraisuudesta tuli "kilpailutekijä" pankkien kesken kriisissä. Tuo vakavaraisuus katettiin osakeannein + osingon leikkaamisella, mutta kuten todettua tulos pysyi about samana tai parani. Pankeilla on takana kova ja aito stressitesti, tämän luen eduksi kuten myös tuloskunnon aikana jolloin korkotuotto on poissa, osin negatiivinen (Riksbanken nosti viime viikolla ohjauskorkoa) ja markkinoilla on pelkkää punaista. Kasvaako pääomavaade uudessa baselissa ja miten se lasketaan, ei tietoa, mutta pääomia löytyy reilusti yli vaatimusten ja myös yli osakekurssin, ja tämän lisäksi on muutettu EU-alueelle kireämmästä Ruotsista. Tästä kaikesta ajattelen, ja jotta on jotain näkemystä on että osinko nousee (tuossa kuvassakin näkyy Nordean "nostimme osinkoa" uutisointi 2017, joten eiköhän nyt ainakin Cevian vaadi 0,69 :) eli Nordea on jo näyttänyt että bubkamainen 1cnt korotus on työkalupakissa, mikä on hyvä). IT-uudistus venyy siinä olen negatiivinen, ja epävarmuuksia ja riskejä on toki kuten kaikki lööppejä lukeneet tietävät. Osingon nousuvaraa ei per tänään kyllä paljon ole nykyisellä tuloksella.
Sieltä se kympin yield hiipii. Parasta tässä on se, että huomenna lienee melko suurella varmuudella vuoden viimeinen mahdollinen laskupäivä. Via Dolorosa on pitkä ja kivinen...
Kauppalehden keskustelua tullut seurailtua myös osakkeesta, rehdisti ja rehellisesti en kyllä voi yhtyä siellä leijuviin ajatuksiin osingon leikkaamisesta. Jo pelkästään se syy, että Kari Stadigh on toistuvasti hehkuttanut Nordeaa ja todennut että ei näe oikeastaan mitään syytä miksi Nordea leikkaisi osinkoaan, en näe juurikaan niitä syitä itsekkään. Kuten aiemmin keskustelussa on käyty läpi(On se ylikapitalisaatio nyt sitten 6 tai 7 mrd€ niin joka tapauksessa päivän kurssille suhteutettuna se on merkittävä summa), niin pankki on reilusti ylikapitalisoitu ja ainakin pankin omien sijoittaja presentaatioiden mukaan tavoite olisi laskea ylikapitalisaatiota aika reilustikin. Näen että ylikapitalisaation purkuun on kaksi tietä, joko yritysostot tai osingon maksu jopa yli oman tuloksen. Omien osakkeiden ostoa en näe vaihtoehtona koska Sampo tuskin sallisi sitä.
Toinen pointti on ihan se yleinen tulostaso, Q1-Q3 yhtiö on tahkonnut 0,64€ EPS ja kyllä ainakin itse uskon vakaasti, että Q3 nähty tulos ei ole yhtiön todellista tulostasoa kuvastava tulos. Kyseessä oli erittäin huono kvartaali ja yhtiö pystyy parantamaan tulosta sekä sisäisten muutosten, että ulkoisten muutosten saattelemana.
Kolmas pointtini on tavallaan jatkoa tuohon ensiksi mainittuun Sampoon, ei ole mikään salaisuus, että Sampo haluaa saavuttaa pohjoismaisen osinkoaristokraatti statuksen, Kari Stadigh on usein puhunut "kauniista nousevasta käyrästä" ja sen saavuttamiseksi en kyllä näe oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin sen että myös Nordea nostaa osinkoaan.
Neljäs pointtini on markkinatilanne, EKP on kyllä hidastellut koronnostojen kanssa ja ilmeisesti sitä ihmettä joudutaan vieläkin odottamaan (Ainakin) vuodenpäivät, tästä huolimatta on oikeastaan varsin selvää, että korkotaso EU ja EFTA alueella on aikalailla pohjalla, on vaikea nähdä mitä koronlaskulla saavutettaisiin yleisen taloudentilan huomioiden. Kyllä, näen myös, että talous hidastunee, mutta en näe mitään katastrofaalista romahdusta vaan lähinnä investointi syklisen kuopan joka ottanee vuoden tai pari ilman suurempia poliittisia toimenpiteitä.
Olisi varmasti vielä muitakin syitä, mutta katselen tuota olut tölkkiä ikäänkuin Kari Grandiaan joten poistunen takavasemmalle taas.
Eikö Nordean tulos nyt ainakin tule ottamaan iskua varainhoito- ja markets palveluissa? Nordean osakerahastot ovat varmaan menneet pakkaselle eivätkä tuota tuottosidonnaista palkkiota, ja ihan vaan hallintopalkkiokin, joka on prosentuaalinen, varmaan pienenee samassa suhteessa AUMin kanssa, jonka voisi kuvitella tulleen alas about saman verran kuin osakeindeksit, eli ~20%. Tällaiset laskut ei myöskään innosta keskimääräistä rahaston omistajaa laittamaan lisää rahaa sisään vaan päinvastoin kiihdyttää nostoja.
Toinen juttu mikä mietityttää on, että tässä vaiheessa nousukautta voisi kuvitella Nordean lainojen luottotappioiden olevan ihan pienimmillään, ja jos sykli kääntyy niin luulisi näissä olevan lähes pelkkää downside riskiä tulokseen. Mitä mieltä?
Emme voi vielä tietää, joutuuko Nordea leikkaamaan osinkoaan. Se on varmasti viimeinen asia, mitä halutaan tehdä, Veikkaisin, että todennäköisempää on, ettei joudu. Omistan Nordeaa, mutta myyn taas, jos pomppaa 10 % yli omaan pääoman arvon, kun nyt ollaan vähän alle. Keskittyminen osinkoon on ihan luonnollista, mutta jossain määrin yliampuvaa. Jos Nordea kertoisi vuoden alussa laskevansa osingon 50 senttiin, ostaisin mielelläni yhtiötä kunnon myyntimyllyn päätteeksi.
Olen sieltä täältä kuullut, että Nordea ei ole kovin toimiva pankki. SEB on kovin kilpailija instikoissa ja vie ilmeisesti Nordeaa asiakastyytyväisyydessä. Retail puolellakaan Nordea ei ole kovassa huudossa.
Nyt olen tämän itsekin kokenut moneen otteeseen. Olen ollut asiakkaana Private varainhoidossa (vain koska siitä tuli melkein yhtä paljon säästöä kuin kulua hoitamalleni säätiölle. Tapaamiset oli ihan vitsi. Kun ensimmäinen asia oli mitä toivoin, ettei myydä mulle strukseja, niin arvaatte varmaan, mitä mulle yritettiin moneen kertaan myydä). Olen ollut muun kuin karvalakki-kaupankäynnin asiakkaana, sielläkin oli aika tuskaista. Ja nyt yrittäjänä olen tuonut kiviä kengissäni Nordeaan. Asiakaspalvelu on ollut aika karmeaa ja rahanpesutarkistukset ovat olleet farssi. Toki nämä ovat yksittäistapauksia, enkä ole mitenkään Nordealle kriittinen asiakas, mutta kyllä se vähän mietityttää. Haluanko todella omistaa tätä yhtiötä? Omistanko mieluummin Nordeaa P/E 8:llä ja 9% osinkotuotolla vai SEB:iä 10 ja 7,5% vastaavilla? Viime vuonna, kun vaihdoin syksyllä Nordeat SEB:n, sai siitä vuoden Nordean osingon verran etua.
Varainhoito on jokseenkin syklistä. Korkopuoli tasoittaa jonkin verran. Mulla ei ole nyt numeroita heittää, mutta sanoisin tuottopalkkion olevan yllättävän pieni tekijä tuossa. Isompi on tuo AUM:n heittely markkinan mukana. Mutten olisi siitäkään niin huolissani. Ja varsinkin retail outflow näissä dipeissä on pisara meressä, kun katsoo koko rahastomassaa. Mutta kun siihen lisää vielä senkin tekijän, että palkkioiden on jokseenkin pakko laskea, niin näkisin, ettei varainhoidon tuloksella ole merkittävää nousuvaraakaan. Nordean pitää valita varojen ulosvuotaminen tai palkkioiden laskemisesta lähivuosina. Kyllä se trendi matalammista palkkioista rantautuu Suomeenkin.
Luottotappioista en ole kovin huolissani. Ne nousevat jossain vaiheessa vuodeksi tai kahdeksi. Kohonneet vakavaraisuusvaatimukset ja painot eri lainaluokille ovat saaneet Eurooppalaiset pankit vetäytymään siilipuolustukseen yrityslainoissa. Pienet- ja keskisuuret yhtiöt eivät saa lainoja ilman reaalivakuuksia. Uskoisin, että jos seuraava taantuma näyttää jäävän lieväksi, näiden yli osataan jossain määrin katsoa.
Sittenhän Nordeassa on vielä se iloinen riski, että sitä saa paljon halvemmalla, jos aletaan taas pelätä jotain systemaattista kriisiä Euroopassa.
Kaikista näistä negatiivisista tekijöistä huolimatta, omistan Nordeaa. Arvostus antaa vähän turvamarginaalia. Kun kaikki odottavat sitä samaa paskaa, voi pienikin positiivinen nostattaa. Nordean paino tippuu vuodenvaihteessa OMXS30:ssä reippaasti. Saa nähdä onko siellä oltu kalkulaattorien kanssa hereillä, ettei tule ostopainetta, kun paino taas OMXH25:ssä lisääntyy kohta.
Tiedän, että suurin osa on jo hylännyt minkäänlaisen todennäköisyyden korkotason noususta Euroopassa tämän syklin aikana (mikä olisi korkokatteelle hyväksi). Mutta ikinä ei varmaksi tiedä. Asia, joka on jo hinnoiteltu pois, on kuin ilmainen optio.
Nordea teki Q2 979me ja Q3 866me tulosta ennen veroja, ja 2017 näyttää tehneen noin 1000me/kvartaali.
"Net fee and comission income"a tarkemmin katsottuna saa varainhoidon osuuden selville:
Eli 350-400me luokkaa per kvartaali. AUMi ei nyt varmaan ihan 20% oo laskenut kun siihen kuuluu velkakirjoja sun muuta, mutta jos oletetaan, että varainhoitotuotot laskisivat 20%, se olisi ~70-80me per kvartaali, mikä olisi noin 8% koko tuloksesta.
Tässä vielä mielenkiinnosta miten varainhoidon AUM jakautuu:
Kahdesta ekasta voi kyllä aika helposti lähteä AUMia pakenemaan. Toinen hyvä pointti, jonka toit esille on, että rahastoissa on kulupaineita alaspäin, kun indeksirahastot ja Nordnet smart -tyyliset rahastot jatkavat yleistymistään. Vaikka ei oteta sykliä huomioon, niin Nordean varainhoitopalkkioilla on selvästi enemmän downside kuin upside riskiä.
Eikä näiden viestien tarkoitus ole väittää, etteikö Nordea voisi olla hyvä sijoitus. Päinvastoin oon sitä harkinnut.
Edit: Tuli muuten mieleen, että luulisi noissa Nordic Retail fundseissa olevan huomattavasti korkeammat kulut jokaista sijoitettua euroa kohden kuin vaikkapa institutional saleseissa. Joten vaikka Nordic Retail fundsit on vaan ~20% koko AUMista, niin voisko niiden osuus tuosta Asset and Wealth Management tuotoista olla huomattavasti isompi kuin 20%? Siinä tapauksessa AUMin pakeneminen/rahastojen kulurakenteen halpeneminen olisikin tärkeämpi juttu ottaa huomioon. Nordea ei taida eritellä näitä tuottoja.
Kun Nordean sivuilta katsoo noita rahastojen 3kk tuottoja niin vain yksi rahasto on tuottanut -20%. Mikä on North American small cap rahasto ei järin merkityksellinen Nordean tuottojen kannalta. Rahaston koko on vain 188Milj Eur. Yksi hieman isompi rahasto Nordea eurooppa 800milj. on tuottanut 3kk jaksolla -16,42%. Nordea Maailma passiivinen 1,3mrd on tuottanut -14,17%. Nordea säästö 25 1,5mrd. tuottanut -4%. Plussalla on myös muutama rahasto esim. Nordea Pro obligaatio 1,8mrd. +1,17%. Eli ei se AUM mitenkään ole 20% laskenut. Toki pitää ottaa huomioon rahastojen erilaiset tuottopalkkio rakenteet. Toki myös rahastoissa on lunastuspalkkiot. Itse veikkaan pientä laskua näihin tuottoihin, mutta muut palkkiotuotot, kuten asuntolainoista saatavat pysyvät vakaana tästä volatiliteetista huolimatta.
Toinen juttu mikä mietityttää on, että tässä vaiheessa nousukautta voisi kuvitella Nordean lainojen luottotappioiden olevan ihan pienimmillään, ja jos sykli kääntyy niin luulisi näissä olevan lähes pelkkää downside riskiä tulokseen. Mitä mieltä?
Pankit yleensä ja Nordea erikseen eivät ole ottaneet antolainauksessaan mitään riskiä finanssikriisin jälkeen. Jos haluat liikeidealle vakuudetonta rahoitusta, ei kannata pankkiin turhaan mennä aikaa hukkaamaan.
Näen siis luottotappioriskit hyvin vähäisinä. Edellyttäisi kiinteistömarkkinoiden romahtamista.
Varainhoidon marginaalipaineet käytiinkin jo aika hyvin läpi.
Pienen marginaalivalon näen Nordealle todennäköisesti jossain määrin onnistuneessa koronnousupelottelukampanjassa. Luulisi korkokattoa ja -johdannaista menneen hyvin kaupaksi. En tosin tiedä ilmiöstä muissa Pohjoismaissa oikeastaan mitään.
Tohon Akin pointtiin lisätäkseni, että tuon lainaportfolionhan Nordea julkaisee aina osareiden yhteydessä myöskin ja kuten sanottua, antolainaus on ollut jäissä jo aika pitkään.