Skeraario 1: Arvo alenee vuosittain 5%. Sijoittamalla suoraan Nordean osakkeeseen vuosituotto on 3%, booster -2%
Skenaario 2: Arvo pysyy samana. Suora osake 7,5%, booster -2%
Skenaario 3: Arvo nousee 2,5%. Suora osake 10%, booster 8%
Skenaario 4: Arvo nousee 5%: Suora osake 12%, booster 15%
Skenaario 5: Arvo nousee 10%: Suora osake 17%, booster 24%
En ymmärrä miten laskit nuo boosterin tuotot skenaarioissa 3-5. Minun ymmärryksen ja laskuoppini mukaan pitäisi olla 600 % kertoimella (450 % kertoimella) seuraavat :
Skenaario 3: Arvo nousee 2.5 % -> 12.7 % (9.1 %)
Skenaario 4: Arvo nousee 5 % -> 27.5 % (20.1 %)
Skenaario 5: Arvo nousee 10 % -> 56.9% (42.2 %)
Nämä siis kaavalla: sijoitettusumma * (1 + kasvu-%*tuottokerroin) / (sijoitettusumma + merkintäkulu 2%) -1. Eli esim. markkinointimateriaalista suoraan: kurssikehitys +30 % => 100%+600%*30% -> erääntyy 280 % arvolla eli tuotto on 180 % (ei huomioi 2 % merkintäkulua, joka huomioiden olisi 174.5%).
Jos Nordean kurssi laskee yli 30 %, eikä nouse ennen erääntymistä, niin tämä on merkittävästi huonompi sijoitus kuin suora osakesijoitus. Muissa tapauksissa riippuu mm. liikkeelle laskijan / takaajan taloudellisesta kunnosta ja jälkimarkkinalikviditeetistä / sen tärkeydestä sijoittajalle.
Käytin siis tosiaan tuota 450% kerrointa, koska en näe miksi se olisi isompi. Et huomioinut laskelmassasi "strukturointikuluja", "korkeintaan" 7,24%, jotka maksetaan heti. Käytin siis laskelmassani ehtojen mukaista välittömästi tulevaa kulua 9,24%.
Ja tosiaan huonoista puolista jäi mainitsematta tuo boosterin ylimääräinen luottotappioriski.
En näe kyllä mitään syytä sijoittaa Aleksandria (tms kusetusliikkeen) myymään strukturoituun tuotteeseen.
Näissä on enemmän, mutta myös vähän vähemmän paskoja tuotteita.
jarree kirjoitti:
Se strukturointi on siinä siksi, että asiakas ei hahmota riittävän hyvin jotain piilokuluja tai skenaarioita, missä menettää pääomansa. Jos pitäisi arvata niin tuo "sijoitusaika n. 5 vuotta" on kiinteä aika minkä olet naimisissa sopimuksen kanssa.
Erityisiä piilokuluja näihin strukseihin ei käsittääkseni juuri liity (noita jälkimarkkinakauppapalkkioita lukuunottamatta) Epäilemättä tuonne lainan ehtoihin on kuitenkin haudattu kaikenlaista liikkeellelaskijan kannalta hyvää ja sijoittajan kannalta huonoa. Hyvä myös huomata, että jos tuulettimeen osuu yhtään pienempikään kakka, niin todennäköisesti näiden jälkimarkkinalikviditeetti ja/tai -arvo romahtavat nopeammin, kuin sijoittaja ehtii sanoa välittäjälle puhelimessa prkl.
Käytin siis tosiaan tuota 450% kerrointa, koska en näe miksi se olisi isompi. Et huomioinut laskelmassasi "strukturointikuluja", "korkeintaan" 7,24%, jotka maksetaan heti. Käytin siis laskelmassani ehtojen mukaista välittömästi tulevaa kulua 9,24%.
Ja tosiaan huonoista puolista jäi mainitsematta tuo boosterin ylimääräinen luottotappioriski.
Eikös siellä sanota näin:
"Strukturointikulu kattaa lainan tuotannon, riskienhallinnan, jakelun ja palvelun kuluja koko elinkaaren ajalta. Kulu veloitetaan sijoitusajan alussa ja se on enintään 7,24 % nimellisarvosta, eli vuositasolle jaettuna enintään 1,45 % nimellisarvosta pisimmän mahdollisen pitoajan mukaisesti laskettuna. Kulu sisältyy lainan merkintähintaan, eli sitä ei vähennetä lainaehtojen mukaisesta erääntymisarvosta."
Jos lainan nimellishinta ja merkintähinta ovat 1000 €, niin ymmärrän tuon olevan jo huomioitu siinä.
Käytin siis tosiaan tuota 450% kerrointa, koska en näe miksi se olisi isompi. Et huomioinut laskelmassasi "strukturointikuluja", "korkeintaan" 7,24%, jotka maksetaan heti. Käytin siis laskelmassani ehtojen mukaista välittömästi tulevaa kulua 9,24%.
Ja tosiaan huonoista puolista jäi mainitsematta tuo boosterin ylimääräinen luottotappioriski.
Eikös siellä sanota näin:
"Strukturointikulu kattaa lainan tuotannon, riskienhallinnan, jakelun ja palvelun kuluja koko elinkaaren ajalta. Kulu veloitetaan sijoitusajan alussa ja se on enintään 7,24 % nimellisarvosta, eli vuositasolle jaettuna enintään 1,45 % nimellisarvosta pisimmän mahdollisen pitoajan mukaisesti laskettuna. Kulu sisältyy lainan merkintähintaan, eli sitä ei vähennetä lainaehtojen mukaisesta erääntymisarvosta."
Jos lainan nimellishinta ja merkintähinta ovat 1000 €, niin ymmärrän tuon olevan jo huomioitu siinä.
Tulkitsen tuon siis tarkoittavan sitä, että kulu veloitetaan heti eikä vasta lunastettaessa. Eihän se olisi mikään kulu, jos saisit lainan tonnilla (+ merkitäpalkkio) ja tuotto laskettaisiin pohjautuen tuohon tonniin. Jos tuota 7,24% kulua ei ole, niin tämänhän on loistava sijoitus ja sopivalla shortti+optiokikkailulla saa isoa varmaa tuottoa (luottotappioriskiä lukuunottamatta).
Käytin siis tosiaan tuota 450% kerrointa, koska en näe miksi se olisi isompi. Et huomioinut laskelmassasi "strukturointikuluja", "korkeintaan" 7,24%, jotka maksetaan heti. Käytin siis laskelmassani ehtojen mukaista välittömästi tulevaa kulua 9,24%.
Ja tosiaan huonoista puolista jäi mainitsematta tuo boosterin ylimääräinen luottotappioriski.
Eikös siellä sanota näin:
"Strukturointikulu kattaa lainan tuotannon, riskienhallinnan, jakelun ja palvelun kuluja koko elinkaaren ajalta. Kulu veloitetaan sijoitusajan alussa ja se on enintään 7,24 % nimellisarvosta, eli vuositasolle jaettuna enintään 1,45 % nimellisarvosta pisimmän mahdollisen pitoajan mukaisesti laskettuna. Kulu sisältyy lainan merkintähintaan, eli sitä ei vähennetä lainaehtojen mukaisesta erääntymisarvosta."
Jos lainan nimellishinta ja merkintähinta ovat 1000 €, niin ymmärrän tuon olevan jo huomioitu siinä.
Tulkitsen tuon siis tarkoittavan sitä, että kulu veloitetaan heti eikä vasta lunastettaessa. Eihän se olisi mikään kulu, jos saisit lainan tonnilla (+ merkitäpalkkio) ja tuotto laskettaisiin pohjautuen tuohon tonniin. Jos tuota 7,24% kulua ei ole, niin tämänhän on loistava sijoitus ja sopivalla shortti+optiokikkailulla saa isoa varmaa tuottoa (luottotappioriskiä lukuunottamatta).
Tuo on ilmaistu tuossa todella kehnosti. Voi se olla niinkin, että myyjälle sen arvo on 1078 € ja sijoittajalle vain 1000 €. Oletan, että se mainitaan tuossa näiden uusien MiFID sääntöjen vuoksi. Jos se EI sisällykään siihen 1000 € merkintähintaan, vaan se vähennetään sijoituksesta, niin silloin markkinointimateriaalissa valehdellaan räikeästi.
EDIT: Ja toki voin olla myös väärässä, ja tarkistaisin asian kahteen kertaan ennen rahojen siirtoa. Jos se peritään erikseen, niin jättäisin sijoittamatta jo ihan valheellisen materiaalin vuoksi.
Tuo on ilmaistu tuossa todella kehnosti. Voi se olla niinkin, että myyjälle sen arvo on 1078 € ja sijoittajalle vain 1000 €. Oletan, että se mainitaan tuossa näiden uusien MiFID sääntöjen vuoksi. Jos se EI sisällykään siihen 1000 € merkintähintaan, vaan se vähennetään sijoituksesta, niin silloin markkinointimateriaalissa valehdellaan räikeästi.
EDIT: Ja toki voin olla myös väärässä, ja tarkistaisin asian kahteen kertaan ennen rahojen siirtoa. Jos se peritään erikseen, niin jättäisin sijoittamatta jo ihan valheellisen materiaalin vuoksi.
Jos tosiaan olisi noin kuin sanot, tämä olisi liian hyvää ollakseen totta. Tuote häviäisi suoralle osakesijoitukselle merkittävästi ainoastaan silloin, kun tuotot ovat jo tähtitieteellisen hyviä. Ja tyypillisesti voittaisi sen merkittävästi. Huomaa, että vaikka arvo laskisi viidessä vuodessa yli 30%, et menetä koko pääomaa, pääomasi ainoastaan laskee saman verran kuin osakkeen kurssi on laskenut.
FinnishDGI:n käyttämä kaava antaa oikean kuvan sijoituksen mahdollisesta kehityksestä (jos Nordean osake nousee), mutta tuottokerroin vahvistui positiivisesti ja lopullinen kerroin on 6,57.
Versio numero 3 merkittävissä 28.9. asti alustavasti vastaavilla ehdoilla 2-version kanssa.
Mitkä olisivat parhaita kirjoja viime finanssikriiseistä? Omassa päässä kriisien syyt muuttuvat mutta ehkä vanhoista tapahtumista voisi jotain ottaa opiksi.
Jokos jollakulla on tyon alla Dalion uusin, naemma saa ilmaisena pdf:na, jos suostuu laittamaan nimensa spammilistalle: https://www.principles.com/big-debt-crises/? Myos ebook tarjolla Amazonissa, ja oikea paperipainos tullee lokakuussa.
Onko tiedossa toimivaa palvelua joka ilmoittaisi suurista muutoksista seurattujen osakkeiden kursseissa? Esimerkiksi palvelu ilmoittaa tyyliin "osakkeen X hinta on nyt 0,99 euroa" kun on pyytänyt ilmoitusta jos osakkeen hinta nousee alle euron tai yli 1,50 euron. Helsingin pörssin osalta tiedot riittäisivät minulle.
Mieluusti jättäisi päivittäisen osakeseurannan sikseen, mutta silti haluaisi pysyä isoista hinnanmuutoksista perillä. Olisi kätevä myös omia osto/myyntirajoja noudattaessa.
Onko tiedossa toimivaa palvelua joka ilmoittaisi suurista muutoksista seurattujen osakkeiden kursseissa? Esimerkiksi palvelu ilmoittaa tyyliin "osakkeen X hinta on nyt 0,99 euroa" kun on pyytänyt ilmoitusta jos osakkeen hinta nousee alle euron tai yli 1,50 euron. Helsingin pörssin osalta tiedot riittäisivät minulle.
Mieluusti jättäisi päivittäisen osakeseurannan sikseen, mutta silti haluaisi pysyä isoista hinnanmuutoksista perillä. Olisi kätevä myös omia osto/myyntirajoja noudattaessa.
Nordnetillä on mahdollinen kurssihälytys. Toimii tekstiviestillä, tai sähköpostitse. Tekstiviesti taisi maksaa euron per kappale.
Onko tiedossa toimivaa palvelua joka ilmoittaisi suurista muutoksista seurattujen osakkeiden kursseissa? Esimerkiksi palvelu ilmoittaa tyyliin "osakkeen X hinta on nyt 0,99 euroa" kun on pyytänyt ilmoitusta jos osakkeen hinta nousee alle euron tai yli 1,50 euron. Helsingin pörssin osalta tiedot riittäisivät minulle.
Nordnetistä ainakin saa tilattua kurssihälytyksen sähköpostiin. Esim. Tee hälytys, kun kurssi on pienempi/suurempi tai yhtä suuri kuin x.xx€.
EDIT: Yllä tulikin jo vastaus. Ei muuten näy tätä palvelua tuolla Nordnetin uudella puolella.
Jees, kiitokset avusta. Oli kokonaan mennyt ohi tuo Nordnetin palvelu.
Tekstiviestillä näyttäisi maksavan 0,20 euroa. Tarkan euron miehenä pistetään siis sähköpostilla (todellisuudessa luen sitä joka tapauksessa yhtä usein kuin tekstiviestejä, joskus jopa useammin).
" Esimerkiksi lokakuun lopussa, viime keskiviikkona, kuukauden euribor-korko noteerattiin -0,37 prosenttiin. Kolmen kuukauden korko oli -0,32 prosenttia, kuuden kuukauden -0,26 prosenttia ja vuoden euribor -0,15 prosenttia.
Pidemmät korot olivat siis hivenen korkeampia kuin lyhyet, mikä on markkinoilla tavanomainen tilanne.
Näiden noteerausten perusteella markkinat arvioivat kolmen kuukauden koron olevan kolmen kuukauden kuluttua -0,2 prosenttia ja kuuden kuukauden koron -0,1 prosenttia. Puolen vuoden kuluttua, huhtikuun lopussa, noteeraukset ennakoivat kuuden kuukauden koron kivunneen jo lähes nollaan."
Millä kaavalla noihin tulevaisuuden lukuihin on päädytty?
Mistä näkee helposti ja ilmaiseksi osakeindeksien muodostavien osakkeiden painoarvon kyseisessä indeksissä? Lähinnä kiinnostaa Helsingin pörssin indeksit.
Mistä näkee helposti ja ilmaiseksi osakeindeksien muodostavien osakkeiden painoarvon kyseisessä indeksissä? Lähinnä kiinnostaa Helsingin pörssin indeksit.
Ei taida valitettavasti ilman kikkailuja löytää oikein mistään. Itse gradua tehdessäni sain kinuttua aineistot Nasdaqilta.
Ketjuttamalla korkosijoituksia pitäisi oletuksena saada sama tuotto kuin kertasijoituksesta. Eli sijoittamalla nyt 3kk korkoon ja kolmen kuukauden päästä uudelleen (markkinoiden odottamaan) 3kk korkoon tuotto on sama, kuin sijoittamalla nyt 6kk korkoon. Tuosta saa siis 6kk koron tapauksessa yhtälön (1-0,0026)^(1/2) = (1-0,0032)^(1/4) * (1-x)^(1/4). Tästä ratkaisemalla x löydetään 3kk korko kolmen kuukauden päästä tarkasteluhetkestä.
Olen ostanut turhan pienellä rahalla osakkeita alkuinnostuksissani tässä n. vuoden-parin sisällä. Ajattelin myydä osan noista pois ja ostaa näistä irrotetuilla rahoilla ja isommalla summalla vain paria laatuosaketta salkkuuni. Onko noiden myyntiajankohdalla juurikaan merkitystä, jos puhutaan suht pienistä tappioista/voitoista (luokkaa kymppejä-pari satasta)?
Kuukausisäästöt olen hajauttanut 800€/kk etf:n ja rahastoihin, mutta pohdin hajautanko liikaa. Tuo summa menee 4 eri etf:n ja kaikkiin superrahastoihin, eli n. 100€ per kohde. Supistaisitteko tätä määrää kuukausisäästössä?
kiitos jo etukäteen, jos joku viitsii neuvoa tyhmää aloittelijaa..
Käytännössä myyntien oikein ajoittaminen on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Eli tuskin onnistuu, vaikka kuinka haluaisi.
Mitä sun puolestaan kannattanee hyödyntää on 1000€ myyntien verovapaus. Eli jakaa osakesalkun myynnit vuosittain tuhanteen euroon. Näin välttää luovutusvoittojen verotuksen. Huomion arvoista on että näin menetellessä luovutustappioita ei voi vähentää.
Sijoitustesi hajautuksen arvioiminen ei onnistu ilman että tietää mitä noi sun 4 ETF:ää on (1). Lisäksi pitäisi tietää mikä tavoitetila hajautuksen suhteen on (2). Ekasta saadaan tietää mitä rahasto- ja ETF-sijoitusten hajautus on nyt ja toisesta se mitä hajautuksen pitäisi olla.
Antamillasi tiedoilla voi sanoa että noin puolet menee pohjoismaihin ja loput muualle.
Sijoitustesi hajautuksen arvioiminen ei onnistu ilman että tietää mitä noi sun 4 ETF:ää on (1). Lisäksi pitäisi tietää mikä tavoitetila hajautuksen suhteen on (2). Ekasta saadaan tietää mitä rahasto- ja ETF-sijoitusten hajautus on nyt ja toisesta se mitä hajautuksen pitäisi olla.
Nuo 4 ETF:ää ovat S&P 500, euro stoxx 50, msci emerging markets swap, msci world.
Hajautuksen tavoitteena kuitenkin myös maailmanlaajuinen hajautus.
Hajauttaisitko vähemmän, painottaisitko etf:iä enemmän vai laittaisitko johonkin muihin etf/karsisitko niitä?
Hajauttaisitko vähemmän, painottaisitko etf:iä enemmän vai laittaisitko johonkin muihin etf/karsisitko niitä?
Hajautuksessa hyvä ajatus on, että mitä vähemmän hajautat, sitä enemmän otat näkemystä ja päinvastoin. Eli jos ei ole vahvaa näkemystä niin runsas hajautus on todennäköisesti ihan hyvä ajatus. Noista ETF:istä MSCI World menee aika paljon päällekkäin S&P 500 ja Euro stoxx 50 kanssa eli voi olla vähän turha olla molempia.
Mainitaan heti alkuun että hajautusmahdollisuuksia on paljon. Ylimmällä tasolla hajautusta voidaan tehdä omaisuuslajikohtaisesti (osakkeet, korot, kiinteistöt, metsä jne.). Kaikkiin näihin on tarjolla lisäksi eri instrumentteja (suorat sijoitukset, rahastot, ETF:t jne.)
Omaisuuslajien sisällä hajautusta voidaan jatkaa edelleen. Jos päädytään sijoittamaan osakkeisiin voidaan hajauttaa esim. maantieteellisesti, toimialakohtaisesti tai vaikka yhtiöiden koon mukaan.
Jos sijoittaa ETF:ään, jakauma riippuu seurattavan indeksin painotuksista. Morningstarilla on hyvä rahastovertailutyökalu, jolla sisältöä voi tutkia. Sun valitsemat ETF:t ja rahastot näyttää seuraavalta (*):
Katsotaan sit mitä olet valinnut. Kaikki sun valinnat on osakerahastoja eli sijoitukset menee näin osakkeisiin ("Omaisuuslajit").
Toimialakohtainen hajautus on laaja ("Toimialapainotukset"), johtuen indeksien sisällöstä. Tässä on hyvä huomata että kapeat indeksit (superrahastot) voivat olla painotuksiltaa hyvin erilaisia. Esimerkiksi Ruotsissa indeksi painottuu teollisuuteen ja rahoituspalveluihin, Norjassa energiaan ja Tanskassa terveydenhuoltoon.
Olettaen että rahastoja ja ETF:ä on ostettu tasapainoilla (**), maantieteellinen hajautus ("Maantieteellinen jakauma") on nyt seuraava: Eurooppa 66%, Amerikka 23% ja Aasia 11%. Pelkästään pohjoismaihin on sijoitettu kolmasosa koko potista. Jos tätä vertaa helpoimpaa vertailukohtaan eli maailman indeksiin (MSCI World=Eurooppa 21%, Amerikka 66%, Asia 13%), olet keskittänyt Euroopaan.
Yritysten koon suhteen hajautus menee nyt suurin piirtein niin että S&P 500 ja Euro STOXX 50 on pelkästään suuria yrityksiä. Superrahastot sisältää vain alueellisesti suuria yrityksiä (=maailman mittakaavassa myös pieniä yrityksiä).
Kuten kabu kirjoittu, MSCI World menee päällekkäin S&P 500 ja Euro stoxx 50 kanssa. Mieti painotuksia, jos haluat jatkossakin ostaa kaikkia kolmea. Toinen mitä kannattaa pohtia on pohjoismaiden ja Euroopan suuri paino.
Myymään ei välttämättä kannata alkaa. Toinen vaihtoehto on vain muuttaa lisäostojen painotuksia. Näin hajautus, niin halutessasi, muuttuu lisäostojen myötä pikkuhiljaa.
(*) Valitut ETF:t on tuskin 100% oikein, mutta seurattavat indeksit ja sitä kautta sisältö pitäisi olla hyvin lähellä oikeaa.
Olen vastikään alkanut sijoittaa eivätkä kaikki käytännöt ole vielä tuttuja. Kysyisin merkintäoikeusannista.
Yhtiö A päättää toteuttaa merkintäoikeusannin, jossa osakas saa kahta osaketta kohden yhden merkintäoikeuden (esim. 100 osakkeella saa 50 uutta osaketta halutessaan). Kauppa merkintäoikeusanneilla alkaa 12.12. Täysmäytyspäivä, jolloin henkilö A on oikeutettu antiin on 6.12. Yhtiön A kurssi on 10€ nyt ja merkintäoikeus on 5€. Merkintäoikeuden alkaessa kurssi tulee laskennallisesti putoamaan. Säilyykö oikeus antiin, jos myy osakkeen ennen 12.12., kun kurssi lähtee laskennallisesti laskemaan kuitenkin täsmäytyspäivän 6.12. jälkeen? Täytyykö osakeomistus olla voimassa jatkuvasti, kunnes merkintäoikeuden on käyttänyt haluamallaan tavalla? Haluaisin välttää tappion mahdollisesta laskennallisesta osakekurssin putoamisesta.
Yhtiö A päättää toteuttaa merkintäoikeusannin, jossa osakas saa kahta osaketta kohden yhden merkintäoikeuden (esim. 100 osakkeella saa 50 uutta osaketta halutessaan). Kauppa merkintäoikeusanneilla alkaa 12.12. Täysmäytyspäivä, jolloin henkilö A on oikeutettu antiin on 6.12. Yhtiön A kurssi on 10€ nyt ja merkintäoikeus on 5€. Merkintäoikeuden alkaessa kurssi tulee laskennallisesti putoamaan. Säilyykö oikeus antiin, jos myy osakkeen ennen 12.12., kun kurssi lähtee laskennallisesti laskemaan kuitenkin täsmäytyspäivän 6.12. jälkeen? Täytyykö osakeomistus olla voimassa jatkuvasti, kunnes merkintäoikeuden on käyttänyt haluamallaan tavalla? Haluaisin välttää tappion mahdollisesta laskennallisesta osakekurssin putoamisesta.
Merkintäoikeus irtoaa irtoamispäivänä (T+1), josta alkaen osake ja siitä irronnut merkintäoikeus ovat erillisiä instrumentteja. Täsmäytyspäivä on yleensä seuraava päivä (T+2), eli osakkeet on pitänyt olla hallussa irtoamispäivää edeltävän päivän lopussa (T+0). Suomessa osakkeiden selvitys kestää kaksi päivää, siitä T+merkinnät. Antien julkistamisen yhteydessä yhtiöt tiedottavat kyllä nämä päivät ja kannattaa olla tarkkana.
Kun merkintäoikeus on irronnut, osakkeen myyminen tai ostaminen ei vaikuta oikeuteen osallistua antiin. Vain merkintäoikeuden omistamisella on merkitystä. Tärkeintä on olla polttamatta kuponkeja, eli jättää joko merkitsemättä osakkeita tai myymättä merkintäoikeuksia. Nämä tietysti edellyttäen, että pörssikurssi on yli merkintähinnan.
Eli oikeus antiin säilyy, vaikka myisi osakkeet täsmäytyspäivää edeltävänä päivänä, eli irtoamispäivänä tai sen jälkeen. Osakekurssi putoaa irtoamispäivänä nykyisin yleensä melko tasan laskennallisen merkintäoikeuden hinnan verran, robotit pitävät tästä huolen. Tosin usein on kuitenkin päässyt hyvään tulokseen myymällä irtoamispäivänä ja ostamalla sitten merkintäoikeuksia takaisin kun kuponkikin on listalla, mutta tämä ei ole mikään takuutuote.
Harmi vaan tässäkin, että kaikki muut kuin osakkeet on jätetty tämän ulkopuolelle. Esim. jos haluaisi jollakin tasolla ajoittaa ostoja World ETF:ään, niin kurssihälytystä on mahdoton tehdä.
Ja jos nyt suoriltaan oikein muistan, niin tekstiviestin hinta on 0.2e ja sähköpostitse ilmainen.
Yhtiö A päättää toteuttaa merkintäoikeusannin, jossa osakas saa kahta osaketta kohden yhden merkintäoikeuden (esim. 100 osakkeella saa 50 uutta osaketta halutessaan). Kauppa merkintäoikeusanneilla alkaa 12.12. Täysmäytyspäivä, jolloin henkilö A on oikeutettu antiin on 6.12. Yhtiön A kurssi on 10€ nyt ja merkintäoikeus on 5€. Merkintäoikeuden alkaessa kurssi tulee laskennallisesti putoamaan. Säilyykö oikeus antiin, jos myy osakkeen ennen 12.12., kun kurssi lähtee laskennallisesti laskemaan kuitenkin täsmäytyspäivän 6.12. jälkeen? Täytyykö osakeomistus olla voimassa jatkuvasti, kunnes merkintäoikeuden on käyttänyt haluamallaan tavalla? Haluaisin välttää tappion mahdollisesta laskennallisesta osakekurssin putoamisesta.
Tässä tapauksessa:
4.12. on tässä tapauksessa olennainen päivä. Se joka omistaa osakkeen tämän päivän päätteeksi saa seuraavana päivänä merkintäoikeuden.
5.12. on irtoamispäivä. tarkoittaa siis sitä, että tänä päivänä osakkestaa on jo irronnut erillinen merkintäoikeus. Sulla on siis omistuksessa merkintäoikeus ja osake. Voit kuitenkin käydä kauppaa merkintäoikeudella vasta 12.12. alkaen. Vaikka myisit osakkeen, niin sulle jää silti merkintäoikeuden omistus: voit myydä sen tai käyttää sen tai se voi mahollisesti erääntyä, jos et tee mitää.
6.12. on täsmäyspäivä. Tällä päivällä ei kaupankäynnin kannalta ole olennaista merkitystä vaan se tarkottaa, että rekisterissä on viivettä. Esim. jos ostat osaketta, niin se näkyy arvo-osuustilillä välittömästi, mutta sekin täsmätään vasta parin päivään viiveellä.
Vain arkipäivät ovat olennaisia. Viikonloput siirtää noita päivämääriä ja ne eivät siis ole välttämättä perättäiset kalenteripäivät.
Tein vuonna 2011 ison virheen ja ostin eräältä pankkiiriliikkeeltä eläkevakuutuksen.
Olen maksnut siihen vuosina 2011-2015 4800€. Nyt kun käyn tätä läpi niin huomaan että rahaston investmen plan on 50% bondeissa ja loput maailmanlaajuisesti hajautettuna osakkeisiin. Liäksi kulut ovat melkomukavat:
Onko siis kulut yhteensä 3,76% ??
Onneksi olin ymmärtänyt lopetta sisäänmaksut 2015, ja nyt huomasin että tämä pitää lopettaa välittömästi koska noilla kuluillahan tämä ei lähtökohtasesti tuota juuri mitään VS. noin 8% osakemarkkinatuotto, okei riski on pienempi mutta olen sentään vielä alle kolmekymppinen.
Pyysin pankkiiriliikkeeltä ehdot jos lopetan vakuutuksen, Surrender value tänään 2906€.
Pysynkö mukana vai otanko tästä heti tappion ja hyvän läksyn?
Tiedän että kukan ei tiedä tilannettani, joten varmaan vaikea vastata kysymykseen. Aloitin osakesäästämisen 2010 ja siitä asti olen pyrkinyt toteuttamaan strategiaa" osta laatua, kun hinta on edullinen"
Horisonttini on 30-40 vuoden päässä. En käytä velkaa sijoituksissa enkä halua juurikaan olla bondien kanssa tekemisissä.
