Defensiiviset osakkeet

Arkis kirjoitti:

Moi,

Tässä alkaa pitkän nousun jälkeen miettii pelonsekaisesti kurssidippiä ja aattelin tehdä salkusta lähiaikoina tosi defensiivisen ja odotella rauhallisemmin mielin tulevaa. En oo kuitenkaan maksihyvin kärryillä yksittäisistä OMXin osakkeista, niin mitä pidätte dipissä parhaiten pintansa pitävinä defensiivisinä osakkeita? Itelle tullut mieleen Elisaa, Sampoa ja KONEtta ainakin isoista.

Defensiivisen osakkeen odotetaan kärsivän muita vähemmän suhdanteista ja yleisestä kurssien laskusta. Defensiivisiä toimialoja perinteisesti ovat lääke- ja elintarviketeollisuus sekä maitokauppa. Eli vähiten sykliset toimialat. 

Näistä Kone ei ole defensiivinen, koska hissien rakentaminen on syklistä puuhaa ja osake valuoitu P/E 23. Ottaa hittiä sekä laskusuhdanteesta että kertoimien laskusta. Hissien huolto toki Koneen defensiivinen osa.

Elisa on osin defensiivinen, koska älypuhelimen räplääminen tuskin on lähipäivinä loppumassa, vaikka lama tulisikin. Osake tosin valuoitu P/E 19, joten kertoimien lasku iskisi siihenkin.

Sampokin on osin defensiivinen, vakuutusala ottaa laskusuhdanteessa hittiä vientiteollisuutta selvästi vähemmän. Sammon hinnasta kolmanneshan on Nordeaa. Hyvin hoidettu pankki ei välttämättä ota isoa hittiä taantumasta, toki jyrkästä lamasta jo sitten oikein kunnolla. P/E 15 on myös defensiivisempi.

Minun filosofiaani defensiivisestä osakkeesta kuuluu siis myös alhainen arvostus, mitä kaikki teoreetikot eivät hyväksy. Mutta kun pitää P/E 8 osaketta vuoden, yhtiö on tienannut jo kahdeksasosan sijoituksesta takaisin.

Omat defensiiviset sijoitukseni ovat keskittyneet alhaisesti arvostettuihin kiinteistöyhtiöihin ja rahapeliyhtiöihin. Kiinteistöjen hinnathan voivat muuttua sinänsä suhdanteissa paljonkin, mutta kun ostaa 20-30% alennuksella, on laskuvaraa jo valmiiksi. Lisäksi kertoimet ovat alhaisia. Helsingissä isoista Citycon ja keskisuurista Technopolis.

Rahapelit ovat myös hyvin suojassa suhdanteilta, joskaan eivät regulaatiomuutoksilta. Helsingissä listattuna ei yhtään, Ruotsissa pilvin pimein.

Kauppa ja lääketeollisuus (esim. Kesko, Orion) on hinnoiteltu aika hyvin ja elintarviketeollisuus on vähän vaikeasti ennakoitavaa, koska toimialalla on paljon riippuvuutta poliittisista päätöksistä. Lähes koko EU:n maatalous nojaa kalliiseen tukiaisjärjestelmään, jota toivon, mutta en usko purettavaksi tässä ihan lähipäivinä.. Joten näitä en tällä hetkellä koe itselleni puolustustaisteluun sopiviksi.

Eikös sitä beta-kerrointa lasketa käytännössä ihan tämän takia. Yhtiöiden kurssit, joiden beta on alle yksi, liikkuvat indeksiä hitaammin. Markkinoiden laskiessa näiden osakkeiden lasku on oletettavasti muuta markkinaa pienempää. Joidenkin määritelmän mukaan: pienempi volatiliteetti = pienempi riski. 

Akin mainitsemien defensiivisten joukkoa voisi jatkaa: Neste, Fiskars, Fortum, Rapala, Olvi. 

Mun lista on Eq, Nokia ja Telia.

Eq:n osinko takaa kurssin ja sama perustelu Telialle.

Nokia on tulevaisuuden gorilla, josta saamme lisätietoa q2:lla.

Angler Gaming olisi valinta Sweduista. Tässä toki selityksenä uhkapeli, joka lisääntyy kun (en usko) talous hydee, tai vaan perusteluina hurjat kasvuprosentit q:sta q:hun.

Oriola, Fortum, Lassila&Tikanoja

Oriola - Defensiivinen lääketukkuri, jonka ajureita ovat ikääntyvä väestö, kauneus&terveys trendi, alkava yhteistyö Keskon kanssa, ehkä apteekkisääntelyn purku tulevaisuudessa. Tämän kaltaisia yrityksiä on myös viime aikoina isot toimijat ostaneet Euroopassa pois, joten potentiaalinen yritysostokohde.

Fortum - Rahaa on ja sähköä kuluu tulevaisuudessa entistä enemmän. Sähkön hinnasta on sitten paha sanoa

L&T - Ajureina Sote, uusi jätelaki, kierrätys&uusiokäyttö trendinä. Nämä laput itseasiassa myin pois, koska negari ei pahemmin vaikuttanut kurssiin. Uskon osingon laskevan ensi vuonna ja mun mielestä johtoon ei voi täysin luottaa. Otan kyllä mieluusti takaisin halvemmalla.

Näitä kaikki kolmea oikeastaan yhdistää myös se, etteivät ne pelästy, jos seuraava hallitus on vihreä. Päinvastoin apteekkisääntely voisi purkautua, Fortum hyötyisi päästöoikeuksien kiristämisestä ja "sattumasähkön" suosimisesta ja L&T kaikenlaisesta jätteenkäsittely & kierrätyshömpästä

Lehtopöllö kirjoitti:

Eikös sitä beta-kerrointa lasketa käytännössä ihan tämän takia. Yhtiöiden kurssit, joiden beta on alle yksi, liikkuvat indeksiä hitaammin. Markkinoiden laskiessa näiden osakkeiden lasku on oletettavasti muuta markkinaa pienempää. Joidenkin määritelmän mukaan: pienempi volatiliteetti = pienempi riski. 

Täsmälleen. Beta-kertoimien ongelma on, että ne ovat historitietoa. Vaikka osake olisi joskus ollut historiassa vähän jäykkä sekä suuntaan että toiseen, voi toimialasta tai yhtiöstä tulla yhtäkkiä supersexy tai sylkykuppi. Lisäksi yhtiöt reivaavat toimintaansa reippastikin, kutan esim. Nokia. Kumisaappaista, paperista ja kaapelista telkkareihin ja sitten kännyköihin päätyen patenttisalkun omaavaksi verkonvalmistajaksi. Eli tieto Nokian 30 vuoden betasta ei ole kovin relevanttia dataa. Vaikka itse asiassa olisi miulle ihan nice to know osastolla. 

Olennaista on dipin syy. Jos ja kun se on korkotason (odottomaton) nousu, niin tällöin kaikki assetit halpenevat, koska diskonttokorko nousee.

12 kk betoilla ole ole mitään  merkitystä. Ei ainakaan ko. lapun "defensiivisyyden" kannalta.

Arkis kirjoitti:

Jos alkuperäinen hypoteesini oli, että pitkän nousun jälkeen tulee dippi, niin eikö beta tässä tilanteessa ole ihan relevantti luku? Dipin syytä kun en osaa lähteä arvailemaan, niin eikö alhaisen betan osaketta voida tässä "tuleva laskumarkkina" -kontekstissa pitää odotusarvoisesti defensiivisenä?

Riippuu dipin syystä. Betalla pitää myöskin olla pitkä historia, koska lyhyellä aikavälillä satunnaistekijöiden merkitys on suuri. 

Jos dippi johtuu korkotason yllättävästä noususta, niin odotusarvoisesti kaikki assetit halpenevat. Jos taas dippi on sektorikohtainen, esimerkiksi pankkikriisi, niin tokihan eri osakkeet reagoivat siihen eri voimakkuudela, mutta kuten itsekin huomaat: beta on positiviinen eli positiivinen korrelaatio eli tuppaavat laskemaan kaikki.

Itse pitäisin lonkalta eri toimialoilta Teliaa, Fiskarsia, Raisiota ja vakavaraisia pankkiosakkeita Helsingin pörssistä suhteellisen defensiivisinä eri toimialoilta. Teliaa omistan itse, Fiskars ja Raisio on liian kallista ja tähän mennessä pankkiosakkeista olen ottanut vain kohtuullisisissa määrin Aktiaa. Ålandsbanken houkuttaisi, mutta rajoittunut likviditeetti arveluttaa.

Konservatiivisesti sijoittelemalla yhdistelmä pienikuluisia / kuluttomia rahastoja ja pienivarianssisia tai alihinnoiteltuja osakkeita on täällä kitkuteltu eteenpäin. Ei ole sellainen tilanne markkinoilla missä tekisi mieli ottaa helposti isoja riskejä.

Itse kuulun edelleen niihin joiden mielestä kaikki on jo kallista ( Technopoliksestakin luovuin jo, vaikken ehtinyt sitä edes ostaa kuin murusia.) Sanoo hän joka on kahminut runsaasti Outokumpua  viimeaikoina. Koska defensiivinen Orion ei nyt ainakaan ole huokea, päädyin sijoittamaan rahani uhkapeileihin ... Ostin siis Kindred Groupia (ent. Unibet) On kasvanut hyvin ostamalla kilpailijoitaan. Regulaatio on aina uhka, mutta kyllä kai se siitä.. tupakkaytiötkin pärjäilevät vielä jotenkuten.

Muutenhan rahapelifirmojen liiketoiminta muistuttaa vakuutusbisnestä eli on matemaattista ja vakaata.

Teinkö hyvän sijoituksen pitkään salkkuun 90,xx SEK hinnalla?

Remy Extra kirjoitti:

Itse kuulun edelleen niihin joiden mielestä kaikki on jo kallista ( Technopoliksestakin luovuin jo, vaikken ehtinyt sitä edes ostaa kuin murusia.) Sanoo hän joka on kahminut runsaasti Outokumpua  viimeaikoina. Koska defensiivinen Orion ei nyt ainakaan ole huokea, päädyin sijoittamaan rahani uhkapeileihin ... Ostin siis Kindred Groupia (ent. Unibet) On kasvanut hyvin ostamalla kilpailijoitaan. Regulaatio on aina uhka, mutta kyllä kai se siitä.. tupakkaytiötkin pärjäilevät vielä jotenkuten.

 

Muutenhan rahapelifirmojen liiketoiminta muistuttaa vakuutusbisnestä eli on matemaattista ja vakaata.

Teinkö hyvän sijoituksen pitkään salkkuun 90,xx SEK hinnalla?

Perustin https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/osakkeet/kindred ja vastasin sinne.

Pohjoismaisten osakeindeksien kehitys näyttää viiden vuoden jaksolla noudattavan yleistä ylämäkeä. Se panee miettimään miten kulkutauti yhtäkkiä olisi parantanut yrityksiä tehokkaammiksi niin, että niistä kannattaisi maksaa merkittävästi enemmän.

Edellä ketjussa on ollut jo 2017 nousussa samanlaista pohdintaa painotuksesta defensiivisiin osakkeisiin. Samat ajatukset ponnahtelevat nytkin. Salkun osakkeiden herkkyyden tarkastelu beta-kertoimen perusteella voisi olla nyt aiheellista - varsinkin kun on syyskuu.

Lähde: https://www.investing.com/indices/omx-helsinki-25-components

Bingo53 kirjoitti:

Se panee miettimään miten kulkutauti yhtäkkiä olisi parantanut yrityksiä tehokkaammiksi niin, että niistä kannattaisi maksaa merkittävästi enemmän.

Etätyö?

Etätyö voi mahdollistaa tämän, koska

1. työajan käyttö voi tehostua, kun etätyössä ei ole yleisiä keskustelukerhoja ja käytäväparlamentteja. Mahdollisuus työajan parempaan ja tehokkaampaan käyttöön on olemassa.
2. keskittyminen työhön on parempaa, kun toimistoympäristön häiriötekijät (jatkuvat keskeytykset) puuttuvat. Työajan käyttö siis tehostuu eli saat enemmän tuloksia päivän aikana.
3. koska henkilöstö on etätöissä, voidaan toimitilojen neliöitä vähentää radikaalisti ja täten säästää kuluja. Esim. case Telia Helsingissä.
4. myyntityötä tehdään kovasti etäpalavereissa. Näin ollen myyjien työaika tehostuu (ei matka-aikaa) ja kuluja säästyy.

Etätyöhön tosin liittyy riskejä. Kun tuo kahvipöytä ja käytäväparlamentti jää pois, on riski että ns. epävirallinen tieto jää leviämättä. Omien kokemusteni perusteella tämä epävirallinen ns. hiljainen tieto on hyvin merkittävä keino tiedon leviämiseen esim. toimisto, tuotekehitys ja huolto -ympäristössä. Jos joku on hakannut päätään seinään ja oppinut sen kautta uutta, tämä tieto miten asia tehdään leviää aivan varmasti paremmin toimitilojen käytävillä kuin tietokoneen etäyhteyden kautta etäpalaverissa.

Tinggeli kirjoitti:

 

Bingo53 kirjoitti:

Se panee miettimään miten kulkutauti yhtäkkiä olisi parantanut yrityksiä tehokkaammiksi niin, että niistä kannattaisi maksaa merkittävästi enemmän.

 

Etätyö?

Etätyö voi mahdollistaa tämän, koska

1. työajan käyttö voi tehostua, kun etätyössä ei ole yleisiä keskustelukerhoja ja käytäväparlamentteja. Mahdollisuus työajan parempaan ja tehokkaampaan käyttöön on olemassa.
2. keskittyminen työhön on parempaa, kun toimistoympäristön häiriötekijät (jatkuvat keskeytykset) puuttuvat. Työajan käyttö siis tehostuu eli saat enemmän tuloksia päivän aikana.
3. koska henkilöstö on etätöissä, voidaan toimitilojen neliöitä vähentää radikaalisti ja täten säästää kuluja. Esim. case Telia Helsingissä.
4. myyntityötä tehdään kovasti etäpalavereissa. Näin ollen myyjien työaika tehostuu (ei matka-aikaa) ja kuluja säästyy.

Etätyöhön tosin liittyy riskejä. Kun tuo kahvipöytä ja käytäväparlamentti jää pois, on riski että ns. epävirallinen tieto jää leviämättä. Omien kokemusteni perusteella tämä epävirallinen ns. hiljainen tieto on hyvin merkittävä keino tiedon leviämiseen esim. toimisto, tuotekehitys ja huolto -ympäristössä. Jos joku on hakannut päätään seinään ja oppinut sen kautta uutta, tämä tieto miten asia tehdään leviää aivan varmasti paremmin toimitilojen käytävillä kuin tietokoneen etäyhteyden kautta etäpalaverissa.

Aika pitkälti samaa mieltä Tinggelin kanssa. Alussa säästöjä tulee etätöiden lisäännyttyä ja matkakulujen vähennyttyä. Ja sitten ihan yleisestä paniikkisäästämisestä. Pidemmän päälle etätyöt eivät ole mielestäni toimivin vaihtoehto, juurikin kahvipöytäkeskustelujen ja muun spontaanin kanssakäymisen vähentyessä. Vuoden-pari toistensa hyvin tunteva työporukka pärjää etänä ihan hyvin, mutta uusien ihmisten tuominen mukaan ei ole niin helppoa. 

Toki oma näkemys on osin keski-ikäisen setämiehen ajatuksenjuoksua ja nykynuoriso osaa varmasti toimia etätöissä itseni ikäisiä paremmin. Lisäksi olen kyllä lukenut artikkeleita myös siitä, miten ainakin Aasialaisten kanssa toimiessa kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ovat elintärkeitä myyntityössä (muistaakseni ainakin Valmetin tj. on asiasta puhunut). Ja uskoakseni mitä isompi diili, sitä hankalampi sitä on myydä puhelimessa tai edes teamsin välityksellä.

Etätyö varmasti tehostaa hallinto-, markkinointi ja vaikkapa IT-alaa. Mutta rakennukset eivät nouse pystyyn ilman käsiä, niille ei tule tarvikkeita ilman logistiikan henkilöitä pyörien päällä eivätkä tehtaat tuota osia ja tuotteita etänä. Eivät sen puoleen pyöri voimalaitoksetkaan tai vaikkapa Nesteen jalostamo pitkään ilman porukkaa ja säännnöllistä, henkilötyönä tehtävää kunnossapitoa.

Tuossa edellä olevassa OMXH25:n listassa on kuitenkin aika vähän sellaisia yrityksiä, joille tuotanto etätyönä toisi pysyvän kustannussäästön tai kilpailuedun.

Kyllä etätyö ja digitalisaatio lisäävät yritysten tehokkuutta merkittävästi - kustannukset putoavat ja toisaalta myynti- ja markkinointiityö tehostuu. Tämä tuntuu suurena suhteellisena parannuksena erityisesti defensiivisissä osakkeissa, joissa kasvu on keskimäärin maltillista.

Kustannukset putoavat erityisesti T&K-toiminnassa ja uusien tuotteiden kehityksessä. Samoin myös myyntityössä, jossa ensimmäiset kontaktit ja raamisopimusten teko vie ehkä vain 10-30% resurssipanoksista ja niiden tarkentaminen sitten loput. Tuo yllä perustuu omaan kokemukseeni, vedän itse noin 50 hlön tutkimusyksikköä, jolla on laajat kansainväliset yhteistyöverkostot yritysmaailmaan ja tutkimuslaitoksiin. Yksikössäni tulos/panos on nykyisen epidemian aikana noussut selvästi (15-25 %) ja odotan trendin vielä jatkuvan (hidastuen). Periaatteessa tuon pitäisi näkyä keskimäärin kaikkien aktiivisten yritysten luvuissa.

Yllä oleva pätee kyllä myös rakennusyrityksiin, joissa suunnittelu, koordinaatio ja projektien johto tehostuvat - toki tiilet ja laasti edelleen hoidellaan 'lähityönä' ...

Sijoitusalan harrastelijana en uskalla ottaa kantaa siihen, miten paljon tämä tehokkuuden kasvu voisi oikeasti luoda uutta nousuvaraa tai perustella nykyisiä hintatasoja, mutta trendi on selkeä.

Menee ohi aiheen, mutta minkä verran tutkimuksia löytyy etätöistä? Melekein aina törmää siihen, että se on  kaikin puolin hyvää tai ihan perseestä. Toimitilojen kustannussäästö ja työmatkoihin kuluva aika ovat kiistatta plussaa, eikä tapauskohtaisia, mutta sitten moni muu asia ei.

Toisaalta kotona on vähemmän häiriötä, paitsi ehkä lapsiperheissä, tai jos samassa taloudessa on useampia etäilijöitä ja asunnosta ei löydy useampaa työhuonetta (esim. keskustayksiö/kaksio ja 2-henkinen talous). Sitten porukka siiloutuu pahemmin suuremmissa yrityksissä ja ongelmia tulee varsinkin siinä, miten uusi työntekijä saadaan mukaan toimintaan. Pitkään samalla henkilöstöllä pyörinyt tiimi toimii hyvin etänäkin.

En osaa arvioida lainkaan osuutta, mutta monet kokevat enemmän stressiä ja uupumusta kotona työskentelystä, koska sosiaaliset kontaktit puuttuvat, työn ja vapaa-ajan väli on vaikeampi erottaa, hommia on helppo jättää roikkumaan tai häiritsemään, kun työkone on kotona ja monien on vaikeampi päästä kunnolla työmoodiin kotona. Näihin on kaikkia jippoja, kuten että vaikka työskentelee kotona, niin siistii itsensä aamulla ja käy kävelemässä vaikka korttelin ympäri ennen ja jälkeen työpäivän.

mskomu kirjoitti:

Menee ohi aiheen, mutta minkä verran tutkimuksia löytyy etätöistä? Melekein aina törmää siihen, että se on  kaikin puolin hyvää tai ihan perseestä. Toimitilojen kustannussäästö ja työmatkoihin kuluva aika ovat kiistatta plussaa, eikä tapauskohtaisia, mutta sitten moni muu asia ei.

Tutkimuksia on tehty paljonkin, tässä yksi:  https://www.yrittajat.fi/uutiset/642794-tutkimus-yli-70-prosenttia-halu…

Selvitysten mukaan ihmiset haluavat jatkaa etätöitä ainakin jossain määrin. Ja tehokkuusetu on sitä selkeämpi mitä enemmän on kyse asiantuntijaorganisaatiosta. Oman yksikköni osalta etätyö on ollut erinomainen menestys kuten jo mainitsin (yllä), sama tilanne on koko edustamani organisaation osalta (800-900 hlöä). 

Uskoisin että yritykset osaavat löytää toimivan etätyö/lähityö -suhteen ja tässä suomalaiset yritykset voivat hyvinkin olla keskimääräistä osaavampia.  Muuten, Nokiahan ilmoitti jo aiemmin että 3 pv/viikko etätöitä on ok ja toteutuva etätyön määrä määräytyy hlöiden toiveiden ja työn tarpeiden mukaan.

Imo etätyö lisää tuottavuutta selkeästi ja globaalisti ja tämä tuntuu parhaiten hitaasti kasvavien defensiivisten yritysten tunnusluvuissa positiivisesti.