En pääse Talenomin pään sisään. Todennäköisesti tässä toimimisen taustalla on joku logiikka, mutta en vain näe sitä. Pidän Seurantalistalla vain yhtiöitä, joissa näen jonkun tien omistajaksi, mutta tällä tiedolla en sitä Talenomissa näe. Eli Seurantalistalle en enää päivityksiä tee, vaikka yhtiötä seuraan sivummalta. Toivottavasti joudun nielemään sanani ja pääsen lisäämään uuden skarpin Talenomin taas seurantaan joku päivä.

Helsingin pörssin valonpilkahdukset ovat vähissä. Harvia lukeutuu niihin harvoihin. Kiva olla salkussa näitä hyvin suorittaviakin, kun muuten salkusta löytyy kaiken maailman nesteitä.

Marimekon Q3 oli ihan ok. Ihan ok on minulle riittävä tässä markkinassa. Kai kuluttaja joskus taas kuluttaa vähän enemmänkin. Omistan vanhat osakkeeni edelleen ja voisin nähdä itseni ostavan tämän jopa hieman nykyistä isommaksi näiltä tasoilta tai ainakin alempaa.

Kamux Q3/24. Aivan karmeata menoa etenkin Ruotsissa, mutta tämän takia yhtiöllä on kohtalaisen helppo työ parantaa. Parannuksen myötä voidaan osakkeessakin päästä vähän korkeammalle, mutta näen pitkän aikavälin tällä hetkellä aika haastavana. Mieli voi tietenkin muuttua tästä, jos Kamux alkaa taas oikein suorittamaan. Parhaat rahat tekevät he, jotka näkevät nyt jo Kamuxin pääsevän ensin paskayhtiöstä ok yhtiöksi ja tämän jälkeen ok yhtiöstä hyväksi yhtiöksi (omalla alallaan). Minä näen tämän polun ensimmäisen haaran todennäköisenä ja toisen haaran epätodennäköisenä. 

Vuosi pakettiin ja yli tavoitteiden, vaikka tuntuu kuin koko vuosi olisi yhtä epäonnistunutta korpivaellusta kaikkine räikeine mokineen. Salkusta noin 3/4 on Helsinkiä (tällä hetkellä vähän enemmän), mutta pysyin kohtalaisen hyvin maailman ja USA:n perässä aina vaaleihin asti. Viimeinen Hesulin lasku-legi osui sitten omaankin salkkuun.

Suurimmat mokat ja toivottavasti opit ovat tänä vuonna olleet Neste ja Fondia, jotka ovat olleet salkussa isoilla painoilla. Yhden vuoden ei saa antaa vaikuttaa sijoitusprosessiin liikaa, mutta kyllä tämä vuosi on hakannut minua taas vasaralla ohimoon siitä, millaisia yhtiöitä salkussa kannattaa olla ja millaisten yhtiöiden kanssa on kiva katsoa syklejä. Ehkä tätä ajattelua voisi avata joskus vähän enemmänkin, mutta nyt ei ehdi.

Oman focuksen ollessa aika paljon vielä Helsingin pörssissä olen onnistunut valitsemaan ulkomailta hyviä peesauskohteita kavereiden seurannasta ja salkuista. Nämä ovat kaiketi poikkeuksetta (4/4) toimineet hyvin tai erittäin hyvin. Kolmelta eri henkilöltä on otettu peesiapua neljän firman kanssa. Yksi näistä oli salkussa myös isolla painolla ja vähän yli tuplasi.

Harviaa saa kuitenkin kiittää suurimmalta osin tämän vuoden menestyksestä. Salkun selkeästi suurin ja +60 % tauluun auttaa.

Hyvää ja tuottoisaa uutta vuotta koko foorumille! Täällä on mahtava yhteisö ja hieno kirjoitella omia ajatuksia tänne!

Kuva

Tuloskauden aloittava Admicom pureskeltuna. Mielestäni näyttää edelleen hyvältä ja Admicom tekee fiksuja asioita, vaikka markkina ei juuri nyt tuekaan kasvua.

Minusta tulee kvartaali kvartaalilta härkäisempi Harvian osalta. Ehkä olen lopulta väärässä kannattavuuden lyhytaikaisesta (huom! en puhu kertaluontoisesta q4) heikkoudesta, mutta nyt syyt olivat kyllä juuri sellaisia mitä toivoisin kuulevani kasvuyhtiöltä. Jännän äärellä ollaan. Paljon lähempänä ostaa lisää kuin myydä näiltä tasoilta, mutta hintalappu ei nyt varsinaisesti vieläkään tue lisäostoja ja on jo tuhti 15 % positio. Jatketaan saunassa käsien päällä istumista.

Viime viikon lopulla tuli läjäpäin tuloksia omalta seurantalistaltanikin. Poimin rusinoita pullasta ja aloitin Harvialla ja Aallon Groupilla, joilta molemmilta tuli mielestäni hyvät julkaisut. Aallon ei ole vieläkään pahan hintainen hyvästä noususta huolimatta.

Tämän tuloskauden hyvät, pahat ja rumat siirtyy rumat-osioon. En enää aio jäädä odottamaan parempia aikoja.

Valmetin tulos on ihan ok, mutta se on äkkiä unohdettu ja katseet siirtyvät kuluvaan vuoteen. Ohjeistus on matala ja tässä syitä koottuna:

1. 2025 tilauskannasta realisoituvaa tavaraa on 200m euroa vähemmän kuin vuonna 2024 alussa
2. Prosessiteknologiatilauksia haalimalla tätä on vaikea juosta kiinni, koska ne realisoituvat hitaammin
3. Myyntiohjeistus viittaa siihen, että Valmet uskoo nopeammin kiertävien Palveluiden ja Automaation tilausten vetävän (ehkä Arauconkin isoon tilaukseen liittyen, koska näitä ei oltu vielä kirjattu Q4)

No mitä sitten?

• Jos Palvelut ja Automaatiot suorittavat ohjeistuksen edellyttämällä tavalla, on hyvin epätodennäköistä, että EBITA olisi vain viime vuoden tasolla
• Prosessiteknologian EBITA-marginaali 3,6 %, Palveluiden 17,4 % ja Automaation 17,7 %

Lowballasiko se? No ei ihan varmaksi voi sanoa ja jos Palvelut ja Automaatio pettää, niin jäähän tähän negarivaarakin.

Nesteen jälkeen oli mukava kirjoittaa hieman paremmin menneestä yhtiöstä. Marimekkoa on ilo omistaa, ja voisi omistaa lisääkin. Juuri ketään ei nähdäkseni vieläkään kiinnosta, koska osakekannasta on kierähtänyt vuoden aikana alle 15 %, mitä pidän aika matalana lukuna. Jos innostus herää, tuppaavat kertoimetkin nousta. Marimekko-sijoituksen hyvyys ei kuitenkaan ole riippuvainen pelkästään siitä.

Kamux poistunee seurannastani, kunhan saan uusia kiinnostavampia yhtiöitä kaiveltua tilalle. En näe yhtiötä lainkaan kiinnostavana pitkän aikavälin sijoituksena, joten en näe myöskään pointtia seurata sitä tällä tarkkuudella. Jos ulkomailta vetäydyttäisiin ja Suomessa saataisiin prosessit kuntoon, voisi tilanne olla eri näköinen. Siltikään en usko ottavani salkkuuni autokauppiasta kuin korkeintaan opportunistisesti.

Teen tilaa Seurantalistalle nyt ensiksi yhtiöstä johon en näe tietä omistajaksi. Yhtiöllä menee hyvin, enkä varsinaisesti näe syitä miksei menisi jatkossakin. Strategiansa vaan on mielestäni sellainen häröily, että keskityn muihin yhtiöihin.

Seurantalistalta tulee varmaan lähtemään lähineljänneksillä muitakin yhtiöitä, mutta lupaan ottaa entistä mielenkiintoisempia (minun mielestä) tilalle.

Kuten edellä lupailin, otan uusia minun mielestä mielenkiintoisempia yhtiöitä seurantaan samalla, kun karsin vähemmän kiinnostavia. Inderes on mielestäni erittäin mielenkiintoinen etenkin nykyisellä osakekurssilla, ja ihan merkittävä omistuskin.

Kiitos! Meidän sisällöt (analyysit) ei ole Inderesin ja muiden kanssa ihan vertailukelpoisia. Muut yrittävät arvailla numeroita ja minä pyrin arvioimaan mitä markkinat jo hinnoittelevat. Ja voin keskittyä oikeasti asioihin, jotka kiinnostavat ja kritisoida avoimesti asioita, joista en pidä. Yhtiön ostamassa analyysissa tähän kritiikkiin ei oikein voida lähteä. Mutta siksi se ei riippumatonta olekaan.

Tänään tuli tehtyä itselleni aika epätyypillinen sijoitus. Olen jo aika pitkään ollut kiinnostunut Japanista parantuneen Corporate Governancen myötä. Taustalla on Shinzo Aben "Abenomics", jonka yhtenä osana oli tarkoitus uudistaa Japanin yrityskenttää muuttamalla sitä lähemmäs globaaleja standardeja.

Japanilaisia yhtiöitä on historian saatossa kritisoitu siitä, etteivät ne huomioi sijoittajien, etenkään ulkomaisten instituutioiden, intressejä, vaan pitävät ensin huolta omistavasta perheestä, työntekijöistä jne. Lisäksi yhtiöt ovat varastoineet käteistä ja omistaneet toisia perheyhtiöitä ristiin ja sisäpiiri käytännössä yksin muodostaa hallituksen. Edelleen, jos katsot satunnaista japanilaista yhtiötä, on kohtuullisen todennäköistä, että se on vähintään neljällä täysin erillisellä toimialalla. Hienoa sekin, mutta ei kovin pääomatehokasta.

2014 tuli ensin "Stewardship Code", joka rohkaisi instituutiosijoittajia ottamaan aktiivisempaa roolia yhtiöissä ja 2015 "Corporate Governance Code", jonka tarkoitus on varmistaa, että hallitus pitää omistajien puolia. Tokion pörssi on ryhtynyt valvomaan ja reguloimaan näiden sääntöjen noudattamista, mikä on johtanut isoihin muutoksiin pääoman allokoinnissa. Nyt maksetaan reilummin osinkoja ja ostellaan omia osakkeita esimerkiksi.

Todennäköisesti tämä muutos oli yksi syy, miksi Warren Buffett lähti jokunen vuosi takaperin isosti Japaniin. Hän on myös viimeisten tietojen mukaan lisäämässä panoksiaan nousevan auringon maassa. Uskon itse, ja muut viisaammat uskovat myös, että muutokset näkyvät ensin isoissa yhtiöissä, kunnes pienemmät alkavat ottamaan tästä mallia. Eli Japanin pienyhtiökenttä lienee sellainen, missä osaavalle tekijälle on edelleen merkittävästi arvoa luotavana. Koen vaan itse kovin vaikeaksi lähteä tutkimaan japanilaisia small capeja, eikä minulla tietysti ole mitään valtaa ajaa itse muutosta pääoman allokoinnissa.

Ulkoistin prosessin Nippon Active Value Fundille, joka on closed-end rahasto, joka treidaa Lontoon pörssissä tickerillä NAVF. Closed-end rahastoissa on tyypilisesti pieni NAV-alennus, niin tässäkin. Katson alennuksen kuittaavan muutaman vuoden kulut.

Heillä on mielestäni juuri oikea profiili:

• Paikallinen preesens
• Japanin small cap
• Aktivistisijoittaja
• Hyvä track

Kuva

Kuva

Täällä on pieni intro heidän tekemiseensä: https://www.nipponactivevaluefund.com/about/

Passiivinen korkosijoittaminen on typerää

En ole suuri indeksisijoittamisen fani. Tai kyllä se toimii hyvin niin kauan, kun se pysyy tarpeeksi pienenä. Passiivisesta osakesijoittamisesta on tullut niin iso juttu, että se ohjaa jo markkinaa. Kaikki pakkautuvat samoihin nimiin tietämättä edes mihin ovat sijoittaneet. Rahanvartijoita, indeksirahastoja, ei voisi vähempää kiinnostaa. Luodaan jotkut helposti noudatettavat säännöt ja sijoitetaan niillä. Esitteen perässä olevat 10 sivua vastuuvapauslauseita pitävät huolen, ettei kukaan voi valittaa miksette yhtään miettineet. Niin kauan kuin ihmiset vain nettona sijoittavat, nämä indeksit ostavat kaikille niitä samoja yhtiöitä.

Passiivinen osakesijoittaminen on kuitenkin joitain potensseja fiksumpaa kuin passiivinen korkoindeksointi. Käytännössä kutakuinkin uskottavalta (ok luokiteltu, hakee lainaa usein jne.) liikkeeseenlaskijalta vaaditaan 500m kokoista lainaa ollakseen vertailuindeksikelpoinen. Jotain muitakin kriteereitä likviditeettiin, kaupankäyntiin ja kaupankäyntipaikkoihin taitaa olla, mutta käytännössä siis 500m euroa ja muut voi järjestellä.

Kaikki vertailuindeksiä seuraavat rahastot sitten ostavat tai yrittävät ostaa tätä lainaa, tai joutuvat replikoimaan jonkun autonvuokraamosta tutun ”or similar” kautta, mikä aiheuttaa indeksirahastolle harmillista indeksipoikkeamaa (tracking error). Eihän 500m euroa riitä mihinkään. Tämä ajaa korkoja emissioissa alas. Tämä taas ei tietysti indeksirahastoja haittaa ollenkaan. Mitä väliä sillä on, paljonko korko on, kun vertailuindeksissä on sama korko. Sama ilmiöhän toistuu osakkeissakin, mutta niitä on kuitenkin hieman paremmin saatavilla.

Tänään Neste haki uutta 5-vuotista vakuudetonta senior-lainaa. Neste oli alustavasti kertonut hakevansa 500m euroa, joka olisi siis kokonsa puolesta vertailuindeksikelpoinen (en tarkistanut meneekö tämä vertailuindeksiin). Lisäksi kerrottiin alustavan kyselyn tuloksia, millä hinnalla tämä laina voisi instituutioita kiinnostaa. Luottoriskipreemioksi (spread) saatiin alustavasti 1,65-1,70 % 5-vuotisen riskittömän koron päälle. Sitten kirjat avattiin.

Iltapäivällä tuli tieto, että merkintöjä oli tullut 3,1 miljardin euron edestä, lainan koko nostettiin 700m euroon ja kuitenkin preemioksi muodostui 1,35 %. Varmaksi en voi sanoa, mutta veikkaan, että typerääkin typerämpi indeksiraha oli ajamassa korkoa alas osuuden omistajien eduista piittaamatta, tehtävähän on vain seurata vertailuindeksiä.

No, Neste on vielä toistaiseksi ihan hyvin (A3) luokiteltu liikkeeseenlaskija, mutta indeksit saivat osuuden omistajilleen ja Nestettä lukuun ottamatta kaikille muillekin aika paljon heikommat ehdot, kuin alkuperäisessä kyselytutkimuksessa kerrottiin kiinnostavaksi. Laina on 40 % isompi kuin suunniteltu, mutta silti korko on 0,35 % pienempi.

En suosittele sijoittamaan passiivisiin korkoindekseihin. Indeksin kaltaiset, mutta aktiivisesti hoidetut ovat mielestäni merkittävästi fiksumpi vaihtoehto. Tai sitten ihan täysin aktiiviset.

Indeksisijoittamisen pioneeri ja grand old man John Bogle itse sanoi hieman ennen kuolemaansa, että jos passiivinen sijoitustyyli kasvaa liian suosituksi, alkaa se vääristämään markkinaa.

En tiedä millä tasolla Bogle olisi huolestunut tai todennut näin todennäköisesti käyneen, mutta nykyään, kun passiivinen on jo yli 50% kaikesta hallinnoitavasta varallisuudesta ja vielä suurempi osa flowsta, olen minä ainakin aika vakuuttunut näin käyneen.

Q1 2025 – Hyökkäys puolustuksen kautta

Käyn tässä läpi kvartaalin kehitystä, miltä salkku näyttää nyt ja mitkä rivit siihen eniten vaikuttivat. Tarkoitus on jatkossa tehdä tällainen neljännespäivitys aina kvartaalin loputtua, jotta jää itselle muistijälkiä historiaan.

Joudun töikseni pitämään (tai ainakin esittämään) itseni kutakuinkin kartalla maailman tapahtumista. Ensimmäisellä neljänneksellä tapahtumia on riittänyt enemmän, kuin monena vuonna. S&P 500 on euroissa mitattuna 9 % laskussa vuoden alusta, MSCI World 6 % laskussa ja OMXH 25 6 % nousussa. Olen veivannut salkkua enemmän tämän neljänneksen aikana, kuin aikoihin. Osa siitä johtuu tammikuu-treidistä, jonka purin alkuvuodesta, mutta suurempi osa on salkun positioimista eri tavalla.

Luoviminen on sujunut hyvin ja salkku on tuottanut melkein tavoitellun vuosituoton verran. Kuten olen ennenkin kirjoittanut, absoluuttinen tuotto on minulle ainut tärkeä mittari, mutta olen pitänyt tässä omassa kirjanpidossani rinnalla myös jotain mittatikkuja, jotta hahmottaa miten markkinalla laajemmin sujuu.

Kuva

Vuoden lopulla kirjoitin täällä salkustani ja tuolloin Suomen osuus oli karkeasti 75 %. Nyt se on enää noin 40 %.

Kuva

Tätä kuvaa aion päivittää vain silloin tällöin. Kuvassa on pääoman määrän huomioiva tuottoni (IRR) koko nykyisellä välittäjälläni olevalta ajalta (2017 alusta) sisältäen kaikki salkut ja omistukset. En rehellisesti sanottuna ymmärrä, miksi sijoittajat pitävät niin paljon henkistä kirjanpitoa eri salkuista (aktiivisalkku, Suomi-salkku, hyödykesalkku jne.), koska kokonaisuushan tässä on se mitä pitää tarkastella. Kaikilla on se aktiivisalkku tai Suomi-salkku sen takia, että he ajattelevat sen hyödyttävän jollain tavalla kokonaisuutta.

Kuva

Mitä ostin ja myin?

Tässä alla tärkeimpiä myyntejä ensin

• Tammikuu-ilmiöön ostettu porukka kokonaan pienellä voitolla
• Nesteet kokonaan isolla tappiolla – buy high sell low toteutettu erinomaisesti. Antia ei voi mielestäni sulkea täysin pois, joten en toistaiseksi roiku tässä mukana.
• Valmetit kokonaan isolla voitolla – Valmet piristyi taas jossain kohdassa neljännestä ja maailma näytti mielestäni niin epävarmalta, että koin löytyvän parempiakin paikkoja rahalle.
• Fondiat kokonaan keskikokoisella tappiolla – luovutin tämän ainakin toistaiseksi, kuten blogissani kirjoitin.
• Berkshire Hathawayt kokonaan isolla voitolla – vähän kuin myisi isänsä ja mentorinsa. Arvostus on mielestäni kuitenkin varsin terveellä tasolla ja Berkshireltä voi odottaa aika indeksimäistä kehitystä. En ihan ymmärrä miksi P/B jatkaa nousemistaan samalla, kun Buffett allokoi rahamarkkinaan. Sijoittajat ovat valmiita maksamaan käteisestä yllättävän anteliaasti.

Sitten tärkeimpien ostojen pariin:

• Puolustusalan ostoja jo loppuvuodesta, mutta kiihtyen alkuvuodesta ja Trumpin hallinnon seottua lopullisesti. Olen erittäin tyytyväinen yhtiövalikoimaan vielä nykyiselläkin arvostuksella, kun vertaan niitä toimialan suurimpiin yhtiöihin Euroopassa. En olisi itse onnistunut yhtiövalikoimaa tähän asentoon saamaan, vaan kiitos kuuluu Pentti Jokiselle, joka on täällä Sijoitustiedossakin (ja X:ssä) avoimesti ja anteliaasti ilmaiseksi kirjoittanut näitä ideoitaan auki. Sektorin suurimmat salkussani ovat Exosens, Exail Technologies ja Theon siinä järjestyksessä. Lisäksi on muutama muu, joita en ainakaan vielä halua paljastaa.
• Nippon Active Value Fund – tätä perustelin yltä löytyvässä blogissani.
• Novo Nordisk parissa erässä – Kun osake ei juuri hinnoittele enää kasvua, on mielestäni jo ihan hyvä hetki hypätä kelkkaan alan fundamenttien kehitys huomioiden. Yksi Euroopan menestyneimpiä yhtiöitä alennuslaarissa sentimentin ollessa surkea. Kilpailu ja muut mahdolliset ongelmat toki tiedossa, mutta mielestäni ihan hyvän todennäköisyyden peli.

Salkun top 5 positiot

• Harvia 13 %
• Käteinen 10 %
• Admicom 8 %
• Exosens 6 %
• Inderes 5 %

Itselleni ehkä kiinnostavin muistijälki on kuitenkin tarkastella, mitkä yhtiöt ovat vaikuttaneet eniten tämän neljänneksen tuottoihini. Isoja liikkeitä on nähty kumpaankin suuntaan ja toiveissa on tietysti saada isoimmat liikkeet kiinni mahdollisimman isolla painolla.

Exosens on salkkuni eniten euromääräisesti tuottanut osake 54 % tuotolla, ja se vastaa myös 22 % koko salkkuni tuotosta tällä neljänneksellä.

Exail on seuraavaksi eniten tuottanut 77 % tuotolla ja 20 % kontribuutiolla.

Theon on tuottanut salkussani 89 % neljänneksen aikana vastaten 18 % kokonaistuotoista.

Pentti, jos satut lukemaan tämän, niin olen aika paljon (vähintään dinnerin) pystyssä. 60 % koko salkkuni tuotoista tuli siis näistä kolmesta yhtiöstä, joista yhdestäkään en ollut kuullut ennen keskusteluani Pentin kanssa. Ottakaa mies nyt ihan viimeistään seurantaan X:ssä. Päätös allokoida iso osa pääomasta puolustustoimialalle oli toki omani, mutta yhtiövalinnassa sain kyllä isosti vetoapua. Tästä puuttuu vielä se, että Heikki Keskivälin kanssa keskusteluista tuli vähintään yhtä hyvä idea tälle alalle todella aikaisessa vaiheessa, mutta vatuloin sen kanssa aivan käsittämättömästi.

Valmet oli salkussani päässyt varsin isoksi ja ehti tuottaa 18 % vastaten 14 % salkkuni kokonaistuotosta. Lyhyellä tähtäimellä tarkasteltuna myynnit sattuivat hyvään kohtaan.

Salkun isoimmista Harvia tuotti 2 % / 3 % (osakkeen tuotto salkussani / osuus kokonaistuotoista), Admicom 14 % / 10 % ja Inderes -3 % / -2 %. Admicom toimi hyvin, mutta muuten isoimmat rivit jättivät toivomisen varaa tällä neljänneksellä.

Suurin tappio tuli varsin tutusta osoitteesta, eli Nesteestä. Neste ehti ennen myyntejä laskea neljänneksen aikana salkussani 19 % ollen -13 % kokonaistuotoista.

Toisiksi suurin tappio tuli Solwersista, joka ehti hävitä 27 % neljänneksen aikana ja vastasi -7 % kokonaisuudesta. Tämä voi edelleen osoittautua ihan mielenkiintoiseksi vedoksi, mutta tapani mukaan olen raksalla liian aikaisessa (tai väärässä).

Hieman yllättäen Novo Nordisk oli salkkuni kolmanneksi heikoin, vaikka lähdin siihen vasta ihan hetki sitten mukaan. Osake ehti laskea salkussani 10 % ja oli -6 % kokonaisuudesta. Joku oppikurssi pitäisi käydä putoavien puukkojen nappaamisesta.

Salkussa on tällä hetkellä 29 riviä ja se on mielestäni asemoitu neljänneksen loppupuolella alkanutta laskua ajatellen varsin hyvin. Ammusvarastoa on käteisen muodossa hyvin ja olen seuraillut laskua pimeänäkölaitteideni ja dronejeni tuella varsin rauhallisin mielin. Kaupankäyntiaktiviteetti jatkunee normaalia korkeampana, koska nykyinen korjausliike tarjoaa ihan hyviä mahdollisuuksia lisäsijoituksille. Salkussa on useampi rivi, joihin ostan varsin mielelläni lisää.

Tärkein palapeli ratkaistavaksi on, koska puolustus-treidiä pitää alkaa purkamaan. Tällä hetkellä tilauskirjat, arvostukset ja jo ilmoitetut satsaukset puolustukseen (jotka eivät vielä näy tilauskirjoissa) ovat mielestäni riittävän hyvät perustelemaan isoakin painoa, kunhan yhtiövalikoiman saa hitsattua oikeaan asentoon.

Tsemppiä Q2:lle!

Admicom Q1/25: Suunnittelimme huonoa ensimmäistä neljännestä ja onnistuimme

Kuinka asiat ovat edistyneet viime päivityksen jälkeen?

Yllä kirjoitellut ensitunnelmat pätevät aika hyvin myös sen jälkeen, kun luvut lyötiin alla olevaan taulukkoon. Liikevaihto kasvoi Q1 aikana, mutta Bauhubin osuus oli 374t euroa, eli orgaanisesti kasvu oli alle prosentin. Rakennussektori Suomessa on näyttänyt ensimmäisiä toivon kipinöitä, mutta ainakaan vielä se ei näy Admicomilla. Jatkuva liikevaihto jopa laski Q4 verrattuna nousseen asiakaspoistuman takia.

Kannattavuus oli odotettua heikompi ja etenkin kannattavuustrendi muutaman vuoden ajalta on jopa surkea. Yllä arvailin joitain syitä, mutta tähän varmaan saadaan lisäväriä itse raportista tai puhelusta. Pelkästään taulukossa seuraamiani lukuja tuijottamalla ymmärtää hyvin miksi osake on laskenut viime neljänneksen jälkeen. 30x liikevoitto on todella kova hinta, jos kasvu tyssää ja kannattavuus jää tänne. En toki usko näin käyvän.

Kuva

Ajatuksia raportista

Toimitusjohtaja Simo Leistin katsaus:

Vuoden 2025 ensimmäinen neljänneksen aikana olemme edenneet suunnitellusti niin liiketoiminnallisesti kuin strategian toimeenpanon osalta. Alkuvuosi on pitänyt sisällään paljon suunnittelutyötä strategiamme kirkastamiseksi sekä strategian toimeenpanosuunnitelmien konkretisoimiseksi.

Aina, kun pörssitiedote tai toimitusjohtajan katsaus alkaa maininnalla siitä, miten hienosti strategiatyö on edennyt, voi arvata tuloksen olleen heikko. Nyt pörssitiedote alkoi ”Strategian toimeenpano eteni suunnitellusti” ja toimitusjohtajan katsaus kuten yllä. Sääntö pätee edelleen. Älkää ymmärtäkö väärin – minusta toimitusjohtajan tärkein tehtävä on huolehtia strategian etenemisestä yhtiön operaatioissa ja viestiä siitä, mutta aina kun tulos on hyvä, ne kyllä ensin keskittyvät kehumaan neljänneksen lukuja.

Lanseerasimme uuden operatiivisen mallimme sekä johtoryhmärakenteen maaliskuussa ja olemme tuomassa uuden toimintamallin koko organisaatioon huhtikuun aikana. Samalla olemme jatkaneet aktiivista asiakastyötä sekä myynnin että asiakaskokemuksen kehittämiseksi.

Uusi johto haluaa usein jättää jälkensä organisaatioon. Toistaiseksi Leistin kertoman perusteella tämä kuulostaa mielestäni kuitenkin järkevältä. Tarkoitus on tehdä Admicomin tuotteista yhtenäisempi paketti, jotta asiakkaan on helppo ostaa mahdollisimman monia tuotteita, ja organisaatiosta paremmin vetävä myyntipumppu. Seurataan mielenkiinnolla miten tässä onnistutaan, ja tuomitaan vasta sitten, kun markkina oikeasti alkaa parantumaan.

Kiteyttäisin meidän strategiamme näin: Haluamme auttaa asiakkaitamme rakentamaan paremmin. Haluamme tukea asiakkaidemme tuottavuuden nostamista tunnistamalla ratkaisemisen arvoisia ongelmia rakentamisessa sekä toteuttamalla ne jatkossa yhtenäisempänä alustana läpi portfoliomme. Samalla haluamme tarjota kaikille admicomilaisille mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa rakentamisen digitalisaation ammattilaisina tarjoamalla alan parhaan työpaikan. Tuomme myös uusia teknologioita, kuten tekoäly, osaksi tuotteitamme, jotta niiden tuomat lisäarvot olisivat jatkossa kaikkien asiakkaidemme käytettävissä. Rakennamme myös polkuja kansainvälisyyteen ja tulevaisuudessa olemme rakentamisen ohjelmistojen ja digitalisaation suunnannäyttäjä myös laajemmin Euroopassa.

Pitkä lainaus, mutta mielestäni on tärkeää yrittää ymmärtää mitä toimitusjohtaja strategiasta haluaa kertoa. Mielestäni tämä kappale on aika hyvä kiteytys.

Liikevaihdon kasvu oli lähellä odotuksiamme, ja poistuma korostuikin kvartaalin viimeisessä kuukaudessa vaikuttaen siten erityisesti ARR:n kasvuun, joka jäi vuoden 2024 lopun tasolle. Haastava markkina näkyi myös asiakkaiden irtisanomisten kasvuna, minkä vuoksi odotamme poistuman jatkuvan korkeammalla tasolla myös toisen vuosineljänneksen ajan.

Äh, ihan kohtalaisesti trendannut asiakaspoistuma lörvähti taas heikommaksi. Ja Leistin näkee saman jatkuvan toisella neljänneksellä. Ikävää, että myös vapaaehtoinen poistuma (irtisanomiset) ovat nousseet. Kuluja karsitaan, kun yritetään tehdä kassavirtaa. Jotenkin sitä toivoisi Admicomin olevan niin tärkeä osanen asiakkaidensa tekemistä, että sen irtisanominen olisi viimeisiä asioita, joita tehdään ennen töpselin vetämistä seinästä.

Myynti kehittyi kuitenkin positiivisesti, ja erityisesti maaliskuu oli vahva myyntikuukausi. Uusien asiakkaiden lukumäärä kasvoi vertailukautta hieman nopeammin erityisesti projektinhallintaratkaisujen vetämänä, mutta aloittaneiden asiakkaiden keskilaskutus oli keskimääräistä pienempää. Q1:n aikana myydyissä asiakassopimuksissa keskikauppakoko on edelleen hieman tavoitteitamme matalampi, mutta myyntihankekanta kehittyy oikeaan suuntaan.

Leisti avaa katsauksessa mielestäni ihan mukavasti tärkeiden indikaattoreiden kehittymistä. Myynnillä on onnistuttu hieman taistelemaan poistumaa vastaan, mutta uudet asiakkaat kastavat vasta hieman varpaita veteen eivätkä hyppää kunnolla Admicomin kyytiin. Varsin ymmärrettävää heikossa ja epävarmassa markkinassa.

Ensimmäisen neljänneksen oikaistu käyttökate oli 25,3%. Kannattavuus heikkeni vertailukaudesta suunnitellusti ja siihen vaikutti erityisesti Focus for Growth -strategiavaiheen loppupuolella tehdyt panostukset organisaatioon sekä ulkoisen ohjelmistokehityksen laskutuksen vähentyminen.

Kotimaisilla yhtiöillä on ollut heikkoina vuosina kovasti tapana suunnitella kannattavuutensa laskua. Ei siinä mitään. Kyllä minäkin haluan, että kasvuun satsataan vastasyklisesti, jotta nousukauteen ollaan sitten valmiita, mutta muistelen edellisen toimitusjohtajan lupailleen pääomamarkkinapäivillä kasvun kiihtyvän samalla kun kannattavuus paranee. Nyt olikin suunniteltu kannattavuuden laskevan. Toivottavasti Leisti jo tällä hetkellä suunnittelee kannattavuuden parantumista.

Koko vuoden osalta olemme sekä kasvun että kannattavuuden suhteen ohjeistuksemme mukaisessa vauhdissa.

No ettehän ole. Alla on muistutukseksi teidän ohjeistuksenne. Ensimmäisellä neljänneksellä jatkuva vuosilaskutus kasvoi 5,5 ja oikaistu käyttökate jäi myös alle tavoitetason, vaikka se Q1:llä olisikin normaalisti koko vuotta heikompi. Myös liikevaihdon kasvu jäi ohjeistuksen haarukasta.

Markkinassa näkyy vahvistuvia merkkejä käänteestä parempaan, minkä toivomme vauhdittavan kasvuamme vuoden edetessä. Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen volyymit ovat olleet tammihelmikuussa nousujohteisia. Olen tavannut kolmen kuukauden aikana useita kymmeniä asiakkaitamme, ja myös keskusteluissa heidän kanssaan odotukset tähän vuoteen ovat varovaisen positiiviset.

Laaja tulliepävarmuus ei auta talouden vedosta riippuvaista toimialaa, mutta onneksi Donald eilen foldasi bluffinsa ja totesikin tullien koskevan lähinnä Kiinaa – toistaiseksi. Hyvä kuitenkin, jos merkkejä paremmasta näkyy. Tuntuu vain, että niitä merkkejä on näkynyt koko ajan, vaikka oikeasti ei olla menty yhtään parempaan suuntaan.

Merkittävä Admicomin kiihdytetyn kasvun ajuri on laaja ja kehittyvä tuoteportfoliomme sekä sen saaminen laajemmin käyttöön asiakkaillemme. Saimme Q1:n aikana uuden Bauhub projektinhallintaratkaisumme Suomen markkinaan etuajassa, ja sen kautta pystymme paremmin sitomaan yhteen eri tuotekokonaisuuksia ja luomaan rakentamiselle yhtenäisemmän viestinnän ja tiedonjaon alustan

Tämä on hyvä. Admicomilla on paljon parannettavaa tuoteportfolionsa laajassa myymisessä asiakaskuntaan ja Bauhub on saanut näyttöjä ja asiakkuuksia Suomesta jo odotettua nopeammin.

Tulemme tutkimaan 2,4 miljoonan euron tutkimushankkeellamme tekoälyn potentiaalia rakentamisen toimialassa yhdessä asiakkaiden ja akateemisten tutkimustahojen kanssa Business Finlandin tukiessa hankettamme lähes miljoonalla eurolla.

Iso satsaus tämän kokoiselta yhtiöltä teknologiaan, jonka näytöistä tällä toimialalla ei ole kovin paljon todisteita. Tämä on ehdottomasti positiivinen asia, etenkin kun Business Finland rahoittaa noin ison osuuden. Tekoäly tulee muuttamaan monia asioita, ja yhtiöt, jotka ovat mukana tutkimassa sen mahdollisuuksia, voivat olla siitä myös hyötymässä. Tekoälyinfra ja -mallit olivat 2024 väkevimpiä teemoja, mutta kun infra on paikallaan, on tekoälysovellusten aika. Admicom on oikeasti hyvässä asemassa kehittämään sovellukset ja viemään ne asiakaskuntaansa.

Ohjeistus:

Yhtiö arvioi vuonna 2025 jatkuvan vuosilaskutuksen (ARR) kasvavan 8-14 %. Jatkuva vuosilaskutusvuonna 2024 oli 35,7 miljoonaa euroa.

Kokonaisliikevaihdon arvioidaan kasvavan 6-11 % vuodesta 2024. Kokonaisliikevaihto vuonna 2024 oli 35,6 miljoonaa euroa.

Oikaistun käyttökatteen (EBITDA) arvioidaan olevan 31-36 % liikevaihdosta.

Ensimmäisen neljänneksen pohjalta ohjeistus jättää nyt hieman tekemistä loppuvuodelle. Ei huolestuta vielä, mutta jos rakennussektori jatkaa mörnimistä, tulee tässä vielä hoppu.

Tuloslaskelma

Kuva

Liikevaihtoa saatiin raavittua 600t euroa lisää, mutta palkat nousivat 1000t euroa. Tämä on suurin selittäjä heikentyneelle kannattavuudelle. Poistot ovat liikearvopoistoja, joita FAS-kirjanpidossa saa tehdä yrityskaupoista muodostuneesta tasearvosta. Näillä ei kuitenkaan ole kassavaikutusta. Toivottavasti panostukset organisaatioon kantavat hedelmää. Admicomilta totuttiin aikanaan näkemään hyvää operatiivista vipua (iso osa liikevaihdon kasvusta tipahti alimmille riveille), mutta viime aikoina on menty väärään suuntaan.

Tase

Kuva

Kuva

Olen aiemminkin todennut, että Admicomin taseessa ei juuri ihmeteltävää löydy. Tase on käytännössä pelkkää liikearvoa ja käteistä ja se on rahoitettu omalla pääomalla. Lisäksi velkoihin merkitään jaksotettua liikevaihtoa, joka on lähestulkoon parhaanlaista velkaa. Se on siis liikevaihtoa, josta Admicom on jo saanut maksuja, mutta jota ei vielä olla asiakkaille tehty. Kassavirtaa tulee vuolaasti, jos laskut maksetaan jo ennen työn tekemistä. Näin käy esimerkiksi, jos asiakas maksaa lisenssistään kausimaksua ja Admicom antaa heidän käyttää lisenssiä sitä vastaan kauden ja siten ”on velkaa” asiakkaalleen.

Rahavirtalaskelma

Kuva

Liiketoiminnan rahavirta heikkeni käytännössä kannattavuuden laskun verran. Investoinnit kasvoivat hieman, mutta ovat varsin maltillisia. Admicom tiedotteessaan kertookin aktivoineensa kehitysmenoja taseeseen tämän verran. Admicom osti aikanaan kehitysresursseja ja myi niitä asiakkailleen. Viime aikoina on kuitenkin käännetty resurssit lähinnä omaan sisäiseen kehitystyöhön, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia tuloihin. Tällöin aktivointi lienee ihan paikallaan. Olen kritisoinut tiettyjä yhtiöitä valtavista aktivoinneista, Admicomin tapauksessa nämä ovat edelleen aika maltillisia ja niille löytyy hyvä peruste.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Leisti käyttää esityksen alkupuolelta merkittävän ajan asiakastyön läpikäyntiin. Ihan mielenkiintoisia nyansseja, mutta tietysti poimittu kirsikat kakusta. Nordic Construction Forum, jonka Admicom järjesti ensimmäistä kertaa, veti kuulemma 300 alan henkilöä kuulemaan alan tulevaisuudesta ja teknologian käytöstä. Tämä kuulostaa fiksulta tavalta saada viestiä välitettyä suurelle joukolle asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita kerralla. Admicom pääsee näyttämään miten heidän tuotteensa toimivat ja asiakkaat pääsevät sen jälkeen vaihtamaan ajatuksiaan näistä keskenään ja admicomilaisten kanssa. Tästä tehdään kuulemma vuosittain tapahtuma.

Leisti avaa Admicomin uuden toimintamallin logiikkaa. Aiemmin Admicom oli järjestäytynyt tuoteorganisaatioihin eri tuotteidensa ympärille, mutta muutoksen jälkeen asiakkuus laitetaan keskiöön ja tuotteet toimivat yhtenäisemmin sen ympärillä. Aika no-brainerilta kuulostaa. Yksinkertaisimmillaan tässä on kyse ajattelumallin muutoksesta. Osana muutosta myös kirjanpitopalveluista haetaan lisää irti lisäarvopalveluiden muodossa. Jos olette lukeneet Aallon- tai Talenom-tekstejäni, niin hehän pyrkivät tekemään täysin samaa.

Leisti on tehostanut johdon kokoonpanoa, mitä pidän myös erittäin hyvänä uutisena. Haussa on kuitenkin myös ”Chief Strategy Officer”, jonka roolina on varmistaa strategian jalkauttaminen. Tähän kuuluu mm. yritysostokohteiden kartoittamista ja uusien kasvuaihioiden hakemista asiakastoimialoilta. Omistajana ihmettelen, miksi toimitusjohtajan lisäksi tarvitaan erillinen CSO.

Talousjohtaja Satu Helamo käy ensin läpi markkinan kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan trendi on positiivinen, mutta muutoksen ollessa positiivinen taso on edelleen erittäin matala. Tämä johtaa Admicomin kohdalla pidentyneeseen myyntisykliin, käyttäjämäärien laskuun ja alempaan tasauslaskutukseen.

Kuva

Jatkuvan liikevaihdon muutos puretaan Admicomilla hyvin osiin. Aika hidasta on ja asiakaspoistumaa on liikaa. Siinäpä se.

Kuva

Q&A

Parikin kysymystä nousseesta kustannustasosta ja miten paljon sitä voi ekstrapoloida tuleville neljänneksille. Tärkeimmät roolit on saatu paikattua ja viisi uutta roolia täytettyä, eikä uusia rekrytointeja tarvita enää merkittävästi lisää. Kustannustason nousu ei pitäisi jatkua siis tätä tahtia.

Mistä alempi keskimyynnin koko johtuu? Iso osa uusmyyntiä on ollut uusien tuotteiden myymistä vanhoille asiakkaille (cross-selling). Tämä on kooltaan pienempää, kuin uuden asiakkuuden saaminen, jonne avataan kokonaan uusi toiminnanohjausjärjestelmä ja kirjanpidon palvelut. Pidän itse ristiin myymisessä onnistumista hyvänä osoituksena Admicomin strategian toimimisesta. Nyt vain pitäisi saada myös uusia asiakkaita.

Kysymys miten jatkuvan liikevaihdon kasvu saadaan kiihdytettyä tavoitetasolle ja miten luottavaisia siihen ollaan. Helamo kertoo Admicomin leiponeen ohjeistukseensa paranevaa toista vuosipuoliskoa. Suomi-yhtiöt ovat vaarassa ajaa samaan miinaan kuin viime vuonna. Rakennusala ei nimittäin kaikesta huolimatta välttämättä ehdi vielä paranemaan tänne mentäessä. Olin itsekin vuodenvaihteessa sitä mieltä, että kyllä se varmaan paranee, mutta nyt olen madaltanut itsevarmuusastettani. Negarivaara tähän valitettavasti jää roikkumaan.

Voiko hyvän lisämyyntitrendin odottaa jatkuvan? Uuden toimintamallin myötä useampi työntekijä on vastuussa ristiin myynnistä, joten trendin pitäisi jatkua.

Mikä antaa luottamusta paranevaan toiseen vuosipuoliskoon? Leisti on keskustellut kymmenien asiakkaiden kanssa ja viesti on ollut, että aktiviteetti paranee. Kilpailutuksia on alkanut ilmestymään ja aiemmin jäihin laitettuja projekteja on sulateltu aktiivisiksi. Tämä luottamuksen osoitus lopetetaan kuitenkin vastuuvapauslausekkeeseen, jossa todetaan ettei oikeasti tiedetä.

Jatkan tyytyväisenä Admicom-omistajana 7 % osuudella salkustani. En ole lisännyt enkä vähentänyt. Euroopassa näyttää tulevan tänään melkoinen nousupäivä USAn eilisen nousun perään, mutta jos Admicomin osake ei tästä merkittävästi toivu, saatan lisäillä panoksiani.

Charlie Munger: “Show me the incentive, and I’ll show you the outcome”

Charlie Mungerin puheessa The Psychology of Human Misjudgement, hän tekee laajan katsauksen ihmismielen tyypillisimpiin virhearviointeihin tai vinoumiin. Ensimmäiseksi vinoumaksi Charlie nostaa "Reward and Punishment Superresponse Tendency" eli taipumus ylireagoida palkkioihin ja rangaistuksiin. Tämä taipumus on ihmisen perusominaisuus, joka ohjaa meitä kohti miellyttäviä asioita ja pois epämiellyttävistä. Charlien mukaan tämä on yksi voimakkaimmista psykologisista voimista, joka vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja ajatteluun. Hän lainaa Benjamin Franklinin viisautta: "Jos haluat suostutella jotakuta, vetoa etuun äläkä järkeen" korostaakseen insentiivien ensisijaisuutta. Siksi sijoitustuotemyyjänkään ei pidä vedota päätöksiä tekevän tahon rationaalisuuteen, vaan ymmärtää mitkä hänen tarpeet ja pelot ovat, ja pyrkiä täyttämään tai poistamaan ne. Esimerkiksi hoitaako ostaja omaa vai muiden rahaa ja miten se vaikuttaa hänen päätökseensä? Pitääkö ostajan optimoida lopputulos vai minimoida riski saada potkut?

Charlie painottaa, että insentiivit ja disinsentiivit muuttavat ihmisten ajattelua ja käyttäytymistä. Hän jopa toteaa, että ehkäpä tärkein asia johtamisessa on oikeat insentiivit (jonka minä allekirjoitan). Psykologi B.F. Skinnerin havaintojen mukaisesti välittömät palkkiot toimivat paljon tehokkaammin käyttäytymisen muuttamisessa tai ylläpitämisessä kuin viiveellä saatavat palkkiot. Charlie sanoi kuuluneensa todennäköisesti maailman parhaiten insentiivien voiman ymmärtävään kymmenykseen, mutta silti hän jatkuvasti aliarvioi niiden voiman. Charlien puheeseen tutustumisen jälkeen olen itse alkanut ymmärtää ihmisten käyttäytymistä kotona ja työpaikalla merkittävästi paremmin. Rationaalisuudella harvoin on mitään tekemistä käytöksen kanssa.

Puheessa Charlie kertoo monta esimerkkiä insentiiveistä ja miten ne ohjaavat käytöstämme. Yksi suosikeistani on FedExin yövuoroon liittyvä. FedExin tapauksessa Munger kertoo, että yhtiö kamppaili aluksi sen kanssa, että yövuoron lajittelukeskuksessa pakettien käsittely ei sujunut tarpeeksi nopeasti. Johto yritti ensin parantaa tehokkuutta monin tavoin, mutta mikään ei toiminut. Lopulta he muuttivat maksujärjestelmää: työntekijöille alettiin maksaa tuntipalkan sijaan urakkapalkkaa, eli he saivat saman palkan riippumatta siitä, kuinka kauan työ kesti — mutta työt sai lopettaa heti, kun oli valmis.

Tulos: lajittelu alkoi sujua nopeasti. Työntekijät olivat motivoituneempia, koska he hyötyivät suoraan siitä, että työ tuli tehtyä tehokkaasti.

Kuva

Charlie varoittaa myös "insentiivien aiheuttamasta vinoumasta" (incentive-caused bias), joka voi johtaa rationalisoituun huonoon (jopa moraalittomaan) käytökseen. Hän kuvailee tätä ilmiötä "kognitiiviseksi lipsumiseksi" (cognitive drift). Charlie antaa havainnollisen esimerkin konsulttiraporteista, jotka lähes poikkeuksetta päätyvät suosittelemaan lisää konsultointipalveluita. Tämän vuoksi Charlie kehottaa suhtautumaan varauksella ammattilaisten neuvoihin, erityisesti silloin, kun ne hyödyttävät neuvonantajaa itse.

Charlie suosittelee oppimaan perusasiat vastapuolen toimialasta, jotta voi arvioida neuvoja kriittisesti. Kun olet ostamassa jotain, yritä ymmärtää myyjän insentiivit. Sinulle paras vaihtoehto ei välttämättä ole myyjän insentiivien mukainen, joten sinulle suositellaan ja myydään jotain muuta. Esimerkkinä tästä hän kertoo Xeroxin, jonka johto ihmetteli vanhan heikomman tuotteen myynnin vahvuutta suhteessa uuteen parempaan tuotteeseen. Myyjien insentiiveihin oli jätetty takaportti, joka insentivoi suosittelemaan asiakkaille heikompaa tuotetta, ja näinhän siinä tietenkin kävi.

Sijoitusmaailmassa insentiivejä ymmärrettyäni olen kiinnittänyt merkittävästi enemmän huomiota, miten tärkeitä päätöksiä tekeviä tahoja (johtoa) insentivoidaan. Jos johdon kannustimet ovat arvonluomisen kannalta heikot, kuten ne hälyttävän usein pörssiyhtiöillä ovat, voi sijoittaja odottaa saavansa juuri sitä, mitä johdolta tilataan. Esimerkiksi liikevaihdon kasvun mittaaminen ilman mittaria pääoman tuotolle tai kassavirran luonnille voi johtaa siihen, että liikevaihtoa haetaan kaiken muun kustannuksella. Heikoilla yrityskaupoilla, velkarahalla tai katteita heikentämällä. Mitä väliä, johdoltahan tilattiin vain liikevaihtoa.

Arkielämässä tämä taipumus on jatkuvasti läsnä. Työpaikalla bonukset ja ylennykset motivoivat työntekijöitä, kun taas rangaistukset, kuten huomautukset tai irtisanomiset, pyrkivät estämään ei-toivottua käytöstä. Jopa kasvatuksessa palkinnot ja rangaistukset ovat yleisiä tapoja ohjata lasten toimintaa. Charlie esittelee niin kutsutun "Mummon säännön" (Granny's Rule): syö porkkanasi ennen jälkiruokaa. Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi ensin suorittaa epämiellyttävät ja välttämättömät tehtävät ennen kuin palkitsemme itsemme.

Kuva

Charlie huomauttaa myös, että raha ei ole ainoa toimiva palkkio. Ihmiset muuttavat käyttäytymistään ja ajatteluaan myös esimerkiksi ystävyyden, seksin, sosiaalisen statuksen ja muiden ei-rahallisten asioiden vuoksi. Hän varoittaa myös siitä, että ihmiset pyrkivät "pelaamaan" kaikkia inhimillisiä järjestelmiä, joten on tärkeää luoda järjestelmiä, jotka estävät väärinkäytöksiä ja joissa ihmisiä ei palkita helposti väärennettävistä asioista. Hyvä esimerkki tästä on Wells Fargon skandaali, jossa työntekijöitä painostettiin avaamaan tietty määrä uusia tilejä, mikä johti väärennettyjen tilien luomiseen.

Ymmärtämällä taipumustamme ylireagoida palkkioihin ja rangaistuksiin voimme tulla tietoisemmiksi siitä, miten insentiivit vaikuttavat omiin ja muiden päätöksiin. Jos päätät ottaa punaisen pillerin ja uskoa insentiivien ohjaavan tekemistämme, tulet kiinnittämään insentiiveihin jatkuvasti enemmän huomiota ja tekemään sen johdosta parempia päätöksiä. Insentiivien ymmärtäminen auttaa meitä suunnittelemaan parempia kannustinrakenteita niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässäkin ja välttämään insentiivien aiheuttamia negatiivisia seurauksia.

Seuraavassa artikkelissa sukellamme Charlien puheen toiseen psykologiseen vinoumaan: "Liking/Loving Tendency".