Seurantalista

En pääse Talenomin pään sisään. Todennäköisesti tässä toimimisen taustalla on joku logiikka, mutta en vain näe sitä. Pidän Seurantalistalla vain yhtiöitä, joissa näen jonkun tien omistajaksi, mutta tällä tiedolla en sitä Talenomissa näe. Eli Seurantalistalle en enää päivityksiä tee, vaikka yhtiötä seuraan sivummalta. Toivottavasti joudun nielemään sanani ja pääsen lisäämään uuden skarpin Talenomin taas seurantaan joku päivä.

Helsingin pörssin valonpilkahdukset ovat vähissä. Harvia lukeutuu niihin harvoihin. Kiva olla salkussa näitä hyvin suorittaviakin, kun muuten salkusta löytyy kaiken maailman nesteitä.

Marimekon Q3 oli ihan ok. Ihan ok on minulle riittävä tässä markkinassa. Kai kuluttaja joskus taas kuluttaa vähän enemmänkin. Omistan vanhat osakkeeni edelleen ja voisin nähdä itseni ostavan tämän jopa hieman nykyistä isommaksi näiltä tasoilta tai ainakin alempaa.

Kamux Q3/24. Aivan karmeata menoa etenkin Ruotsissa, mutta tämän takia yhtiöllä on kohtalaisen helppo työ parantaa. Parannuksen myötä voidaan osakkeessakin päästä vähän korkeammalle, mutta näen pitkän aikavälin tällä hetkellä aika haastavana. Mieli voi tietenkin muuttua tästä, jos Kamux alkaa taas oikein suorittamaan. Parhaat rahat tekevät he, jotka näkevät nyt jo Kamuxin pääsevän ensin paskayhtiöstä ok yhtiöksi ja tämän jälkeen ok yhtiöstä hyväksi yhtiöksi (omalla alallaan). Minä näen tämän polun ensimmäisen haaran todennäköisenä ja toisen haaran epätodennäköisenä. 

Vuosi pakettiin ja yli tavoitteiden, vaikka tuntuu kuin koko vuosi olisi yhtä epäonnistunutta korpivaellusta kaikkine räikeine mokineen. Salkusta noin 3/4 on Helsinkiä (tällä hetkellä vähän enemmän), mutta pysyin kohtalaisen hyvin maailman ja USA:n perässä aina vaaleihin asti. Viimeinen Hesulin lasku-legi osui sitten omaankin salkkuun.

Suurimmat mokat ja toivottavasti opit ovat tänä vuonna olleet Neste ja Fondia, jotka ovat olleet salkussa isoilla painoilla. Yhden vuoden ei saa antaa vaikuttaa sijoitusprosessiin liikaa, mutta kyllä tämä vuosi on hakannut minua taas vasaralla ohimoon siitä, millaisia yhtiöitä salkussa kannattaa olla ja millaisten yhtiöiden kanssa on kiva katsoa syklejä. Ehkä tätä ajattelua voisi avata joskus vähän enemmänkin, mutta nyt ei ehdi.

Oman focuksen ollessa aika paljon vielä Helsingin pörssissä olen onnistunut valitsemaan ulkomailta hyviä peesauskohteita kavereiden seurannasta ja salkuista. Nämä ovat kaiketi poikkeuksetta (4/4) toimineet hyvin tai erittäin hyvin. Kolmelta eri henkilöltä on otettu peesiapua neljän firman kanssa. Yksi näistä oli salkussa myös isolla painolla ja vähän yli tuplasi.

Harviaa saa kuitenkin kiittää suurimmalta osin tämän vuoden menestyksestä. Salkun selkeästi suurin ja +60 % tauluun auttaa.

Hyvää ja tuottoisaa uutta vuotta koko foorumille! Täällä on mahtava yhteisö ja hieno kirjoitella omia ajatuksia tänne!

Kuva

Tuloskauden aloittava Admicom pureskeltuna. Mielestäni näyttää edelleen hyvältä ja Admicom tekee fiksuja asioita, vaikka markkina ei juuri nyt tuekaan kasvua.

Minusta tulee kvartaali kvartaalilta härkäisempi Harvian osalta. Ehkä olen lopulta väärässä kannattavuuden lyhytaikaisesta (huom! en puhu kertaluontoisesta q4) heikkoudesta, mutta nyt syyt olivat kyllä juuri sellaisia mitä toivoisin kuulevani kasvuyhtiöltä. Jännän äärellä ollaan. Paljon lähempänä ostaa lisää kuin myydä näiltä tasoilta, mutta hintalappu ei nyt varsinaisesti vieläkään tue lisäostoja ja on jo tuhti 15 % positio. Jatketaan saunassa käsien päällä istumista.

Viime viikon lopulla tuli läjäpäin tuloksia omalta seurantalistaltanikin. Poimin rusinoita pullasta ja aloitin Harvialla ja Aallon Groupilla, joilta molemmilta tuli mielestäni hyvät julkaisut. Aallon ei ole vieläkään pahan hintainen hyvästä noususta huolimatta.

Tämän tuloskauden hyvät, pahat ja rumat siirtyy rumat-osioon. En enää aio jäädä odottamaan parempia aikoja.

Valmetin tulos on ihan ok, mutta se on äkkiä unohdettu ja katseet siirtyvät kuluvaan vuoteen. Ohjeistus on matala ja tässä syitä koottuna:

1. 2025 tilauskannasta realisoituvaa tavaraa on 200m euroa vähemmän kuin vuonna 2024 alussa
2. Prosessiteknologiatilauksia haalimalla tätä on vaikea juosta kiinni, koska ne realisoituvat hitaammin
3. Myyntiohjeistus viittaa siihen, että Valmet uskoo nopeammin kiertävien Palveluiden ja Automaation tilausten vetävän (ehkä Arauconkin isoon tilaukseen liittyen, koska näitä ei oltu vielä kirjattu Q4)

No mitä sitten?

• Jos Palvelut ja Automaatiot suorittavat ohjeistuksen edellyttämällä tavalla, on hyvin epätodennäköistä, että EBITA olisi vain viime vuoden tasolla
• Prosessiteknologian EBITA-marginaali 3,6 %, Palveluiden 17,4 % ja Automaation 17,7 %

Lowballasiko se? No ei ihan varmaksi voi sanoa ja jos Palvelut ja Automaatio pettää, niin jäähän tähän negarivaarakin.

Nesteen jälkeen oli mukava kirjoittaa hieman paremmin menneestä yhtiöstä. Marimekkoa on ilo omistaa, ja voisi omistaa lisääkin. Juuri ketään ei nähdäkseni vieläkään kiinnosta, koska osakekannasta on kierähtänyt vuoden aikana alle 15 %, mitä pidän aika matalana lukuna. Jos innostus herää, tuppaavat kertoimetkin nousta. Marimekko-sijoituksen hyvyys ei kuitenkaan ole riippuvainen pelkästään siitä.

Kamux poistunee seurannastani, kunhan saan uusia kiinnostavampia yhtiöitä kaiveltua tilalle. En näe yhtiötä lainkaan kiinnostavana pitkän aikavälin sijoituksena, joten en näe myöskään pointtia seurata sitä tällä tarkkuudella. Jos ulkomailta vetäydyttäisiin ja Suomessa saataisiin prosessit kuntoon, voisi tilanne olla eri näköinen. Siltikään en usko ottavani salkkuuni autokauppiasta kuin korkeintaan opportunistisesti.

Teen tilaa Seurantalistalle nyt ensiksi yhtiöstä johon en näe tietä omistajaksi. Yhtiöllä menee hyvin, enkä varsinaisesti näe syitä miksei menisi jatkossakin. Strategiansa vaan on mielestäni sellainen häröily, että keskityn muihin yhtiöihin.

Seurantalistalta tulee varmaan lähtemään lähineljänneksillä muitakin yhtiöitä, mutta lupaan ottaa entistä mielenkiintoisempia (minun mielestä) tilalle.

Kuten edellä lupailin, otan uusia minun mielestä mielenkiintoisempia yhtiöitä seurantaan samalla, kun karsin vähemmän kiinnostavia. Inderes on mielestäni erittäin mielenkiintoinen etenkin nykyisellä osakekurssilla, ja ihan merkittävä omistuskin.

Kiitos! Meidän sisällöt (analyysit) ei ole Inderesin ja muiden kanssa ihan vertailukelpoisia. Muut yrittävät arvailla numeroita ja minä pyrin arvioimaan mitä markkinat jo hinnoittelevat. Ja voin keskittyä oikeasti asioihin, jotka kiinnostavat ja kritisoida avoimesti asioita, joista en pidä. Yhtiön ostamassa analyysissa tähän kritiikkiin ei oikein voida lähteä. Mutta siksi se ei riippumatonta olekaan.

Tänään tuli tehtyä itselleni aika epätyypillinen sijoitus. Olen jo aika pitkään ollut kiinnostunut Japanista parantuneen Corporate Governancen myötä. Taustalla on Shinzo Aben "Abenomics", jonka yhtenä osana oli tarkoitus uudistaa Japanin yrityskenttää muuttamalla sitä lähemmäs globaaleja standardeja.

Japanilaisia yhtiöitä on historian saatossa kritisoitu siitä, etteivät ne huomioi sijoittajien, etenkään ulkomaisten instituutioiden, intressejä, vaan pitävät ensin huolta omistavasta perheestä, työntekijöistä jne. Lisäksi yhtiöt ovat varastoineet käteistä ja omistaneet toisia perheyhtiöitä ristiin ja sisäpiiri käytännössä yksin muodostaa hallituksen. Edelleen, jos katsot satunnaista japanilaista yhtiötä, on kohtuullisen todennäköistä, että se on vähintään neljällä täysin erillisellä toimialalla. Hienoa sekin, mutta ei kovin pääomatehokasta.

2014 tuli ensin "Stewardship Code", joka rohkaisi instituutiosijoittajia ottamaan aktiivisempaa roolia yhtiöissä ja 2015 "Corporate Governance Code", jonka tarkoitus on varmistaa, että hallitus pitää omistajien puolia. Tokion pörssi on ryhtynyt valvomaan ja reguloimaan näiden sääntöjen noudattamista, mikä on johtanut isoihin muutoksiin pääoman allokoinnissa. Nyt maksetaan reilummin osinkoja ja ostellaan omia osakkeita esimerkiksi.

Todennäköisesti tämä muutos oli yksi syy, miksi Warren Buffett lähti jokunen vuosi takaperin isosti Japaniin. Hän on myös viimeisten tietojen mukaan lisäämässä panoksiaan nousevan auringon maassa. Uskon itse, ja muut viisaammat uskovat myös, että muutokset näkyvät ensin isoissa yhtiöissä, kunnes pienemmät alkavat ottamaan tästä mallia. Eli Japanin pienyhtiökenttä lienee sellainen, missä osaavalle tekijälle on edelleen merkittävästi arvoa luotavana. Koen vaan itse kovin vaikeaksi lähteä tutkimaan japanilaisia small capeja, eikä minulla tietysti ole mitään valtaa ajaa itse muutosta pääoman allokoinnissa.

Ulkoistin prosessin Nippon Active Value Fundille, joka on closed-end rahasto, joka treidaa Lontoon pörssissä tickerillä NAVF. Closed-end rahastoissa on tyypilisesti pieni NAV-alennus, niin tässäkin. Katson alennuksen kuittaavan muutaman vuoden kulut.

Heillä on mielestäni juuri oikea profiili:

• Paikallinen preesens
• Japanin small cap
• Aktivistisijoittaja
• Hyvä track

Kuva

Kuva

Täällä on pieni intro heidän tekemiseensä: https://www.nipponactivevaluefund.com/about/

Passiivinen korkosijoittaminen on typerää

En ole suuri indeksisijoittamisen fani. Tai kyllä se toimii hyvin niin kauan, kun se pysyy tarpeeksi pienenä. Passiivisesta osakesijoittamisesta on tullut niin iso juttu, että se ohjaa jo markkinaa. Kaikki pakkautuvat samoihin nimiin tietämättä edes mihin ovat sijoittaneet. Rahanvartijoita, indeksirahastoja, ei voisi vähempää kiinnostaa. Luodaan jotkut helposti noudatettavat säännöt ja sijoitetaan niillä. Esitteen perässä olevat 10 sivua vastuuvapauslauseita pitävät huolen, ettei kukaan voi valittaa miksette yhtään miettineet. Niin kauan kuin ihmiset vain nettona sijoittavat, nämä indeksit ostavat kaikille niitä samoja yhtiöitä.

Passiivinen osakesijoittaminen on kuitenkin joitain potensseja fiksumpaa kuin passiivinen korkoindeksointi. Käytännössä kutakuinkin uskottavalta (ok luokiteltu, hakee lainaa usein jne.) liikkeeseenlaskijalta vaaditaan 500m kokoista lainaa ollakseen vertailuindeksikelpoinen. Jotain muitakin kriteereitä likviditeettiin, kaupankäyntiin ja kaupankäyntipaikkoihin taitaa olla, mutta käytännössä siis 500m euroa ja muut voi järjestellä.

Kaikki vertailuindeksiä seuraavat rahastot sitten ostavat tai yrittävät ostaa tätä lainaa, tai joutuvat replikoimaan jonkun autonvuokraamosta tutun ”or similar” kautta, mikä aiheuttaa indeksirahastolle harmillista indeksipoikkeamaa (tracking error). Eihän 500m euroa riitä mihinkään. Tämä ajaa korkoja emissioissa alas. Tämä taas ei tietysti indeksirahastoja haittaa ollenkaan. Mitä väliä sillä on, paljonko korko on, kun vertailuindeksissä on sama korko. Sama ilmiöhän toistuu osakkeissakin, mutta niitä on kuitenkin hieman paremmin saatavilla.

Tänään Neste haki uutta 5-vuotista vakuudetonta senior-lainaa. Neste oli alustavasti kertonut hakevansa 500m euroa, joka olisi siis kokonsa puolesta vertailuindeksikelpoinen (en tarkistanut meneekö tämä vertailuindeksiin). Lisäksi kerrottiin alustavan kyselyn tuloksia, millä hinnalla tämä laina voisi instituutioita kiinnostaa. Luottoriskipreemioksi (spread) saatiin alustavasti 1,65-1,70 % 5-vuotisen riskittömän koron päälle. Sitten kirjat avattiin.

Iltapäivällä tuli tieto, että merkintöjä oli tullut 3,1 miljardin euron edestä, lainan koko nostettiin 700m euroon ja kuitenkin preemioksi muodostui 1,35 %. Varmaksi en voi sanoa, mutta veikkaan, että typerääkin typerämpi indeksiraha oli ajamassa korkoa alas osuuden omistajien eduista piittaamatta, tehtävähän on vain seurata vertailuindeksiä.

No, Neste on vielä toistaiseksi ihan hyvin (A3) luokiteltu liikkeeseenlaskija, mutta indeksit saivat osuuden omistajilleen ja Nestettä lukuun ottamatta kaikille muillekin aika paljon heikommat ehdot, kuin alkuperäisessä kyselytutkimuksessa kerrottiin kiinnostavaksi. Laina on 40 % isompi kuin suunniteltu, mutta silti korko on 0,35 % pienempi.

En suosittele sijoittamaan passiivisiin korkoindekseihin. Indeksin kaltaiset, mutta aktiivisesti hoidetut ovat mielestäni merkittävästi fiksumpi vaihtoehto. Tai sitten ihan täysin aktiiviset.