Seurantalistan punertaminenhan on parasta mitä voi tapahtua, jos salkku ei punerra yhtä paljon tai jos tulee tasaista kassavirtaa esim. töistä :) Minulla kyllä punertaa salkkukin.
Sorry epätarkkuus käsitteessä - mun seurantalistassa myös kaikki salkussa olevat.
En pääse Talenomin pään sisään. Todennäköisesti tässä toimimisen taustalla on joku logiikka, mutta en vain näe sitä. Pidän Seurantalistalla vain yhtiöitä, joissa näen jonkun tien omistajaksi, mutta tällä tiedolla en sitä Talenomissa näe. Eli Seurantalistalle en enää päivityksiä tee, vaikka yhtiötä seuraan sivummalta. Toivottavasti joudun nielemään sanani ja pääsen lisäämään uuden skarpin Talenomin taas seurantaan joku päivä.
En saa Talenomista tai heidän toimintalogiikasta kiinni. Se ei tarkoita, etteivätkö ne voi olla erinomaisia ja toimia, mutta se tarkoittaa, että minä en voi tällä hetkellä omistaa. Tästä syystä lopetan Talenomin Seurantalistapäivitykset tähän artikkeliin.https://t.co/a9nEXhaRMI
Helsingin pörssin valonpilkahdukset ovat vähissä. Harvia lukeutuu niihin harvoihin. Kiva olla salkussa näitä hyvin suorittaviakin, kun muuten salkusta löytyy kaiken maailman nesteitä.
Miten summataan Harvian sijoitusteesi mahdollisimman tiiviisti?
Matias Järnefelt, toimitusjohtaja: "Harva ostaa saunaa, jos ei koskaan ole ollut saunassa."
Almanakka, foorumihyypiö: "Jos käy saunassa, on todennäköisesti halukas käymään joskus toistekin"https://t.co/gAJbaqaCLP
Marimekon Q3 oli ihan ok. Ihan ok on minulle riittävä tässä markkinassa. Kai kuluttaja joskus taas kuluttaa vähän enemmänkin. Omistan vanhat osakkeeni edelleen ja voisin nähdä itseni ostavan tämän jopa hieman nykyistä isommaksi näiltä tasoilta tai ainakin alempaa.
Marimekko on jännittävää muotia tekevä ja fanikuntaansa inspiroiva yhtiö. Yhtiön tulosjulkaisut ovat tänä vuonna olleet muotijulkaisuja vähemmän jännittäviä. Tylsyys vaikeassa markkinassa voi kuitenkin olla ihan hyvä ominaisuus.https://t.co/scEeXQB7ks
Kamux Q3/24. Aivan karmeata menoa etenkin Ruotsissa, mutta tämän takia yhtiöllä on kohtalaisen helppo työ parantaa. Parannuksen myötä voidaan osakkeessakin päästä vähän korkeammalle, mutta näen pitkän aikavälin tällä hetkellä aika haastavana. Mieli voi tietenkin muuttua tästä, jos Kamux alkaa taas oikein suorittamaan. Parhaat rahat tekevät he, jotka näkevät nyt jo Kamuxin pääsevän ensin paskayhtiöstä ok yhtiöksi ja tämän jälkeen ok yhtiöstä hyväksi yhtiöksi (omalla alallaan). Minä näen tämän polun ensimmäisen haaran todennäköisenä ja toisen haaran epätodennäköisenä.
Kun @AkiPyysing eilen pyysi kommentoimaan Kamuxia, niin tässä olisi. Aki on oikeassa, vaikka artikkelissani negistelenkin enemmän. Olen myös hieman Akia enemmän huolissani Kamuxin rahoitusasemasta. Matka paskayhtiöstä->ok on helpompi kuin takaisin hyväksihttps://t.co/lAUVQr6MjJ
Vuosi pakettiin ja yli tavoitteiden, vaikka tuntuu kuin koko vuosi olisi yhtä epäonnistunutta korpivaellusta kaikkine räikeine mokineen. Salkusta noin 3/4 on Helsinkiä (tällä hetkellä vähän enemmän), mutta pysyin kohtalaisen hyvin maailman ja USA:n perässä aina vaaleihin asti. Viimeinen Hesulin lasku-legi osui sitten omaankin salkkuun.
Suurimmat mokat ja toivottavasti opit ovat tänä vuonna olleet Neste ja Fondia, jotka ovat olleet salkussa isoilla painoilla. Yhden vuoden ei saa antaa vaikuttaa sijoitusprosessiin liikaa, mutta kyllä tämä vuosi on hakannut minua taas vasaralla ohimoon siitä, millaisia yhtiöitä salkussa kannattaa olla ja millaisten yhtiöiden kanssa on kiva katsoa syklejä. Ehkä tätä ajattelua voisi avata joskus vähän enemmänkin, mutta nyt ei ehdi.
Oman focuksen ollessa aika paljon vielä Helsingin pörssissä olen onnistunut valitsemaan ulkomailta hyviä peesauskohteita kavereiden seurannasta ja salkuista. Nämä ovat kaiketi poikkeuksetta (4/4) toimineet hyvin tai erittäin hyvin. Kolmelta eri henkilöltä on otettu peesiapua neljän firman kanssa. Yksi näistä oli salkussa myös isolla painolla ja vähän yli tuplasi.
Harviaa saa kuitenkin kiittää suurimmalta osin tämän vuoden menestyksestä. Salkun selkeästi suurin ja +60 % tauluun auttaa.
Hyvää ja tuottoisaa uutta vuotta koko foorumille! Täällä on mahtava yhteisö ja hieno kirjoitella omia ajatuksia tänne!
Tuloskauden aloittava Admicom pureskeltuna. Mielestäni näyttää edelleen hyvältä ja Admicom tekee fiksuja asioita, vaikka markkina ei juuri nyt tuekaan kasvua.
Almanakka analysoi Admicomin Q4/24.
"Markkinalta ei ole pariin vuoteen tullut vetoapua, mutta Admicom on rakentanut hyvin pohjaa tulevaa kasvua varten. Itse asiassa ihan kuten strategiapäivityksessään muutama vuosi sitten ilmoittivatkin tekevänsä."https://t.co/Ede4MS9iT1
Minusta tulee kvartaali kvartaalilta härkäisempi Harvian osalta. Ehkä olen lopulta väärässä kannattavuuden lyhytaikaisesta (huom! en puhu kertaluontoisesta q4) heikkoudesta, mutta nyt syyt olivat kyllä juuri sellaisia mitä toivoisin kuulevani kasvuyhtiöltä. Jännän äärellä ollaan. Paljon lähempänä ostaa lisää kuin myydä näiltä tasoilta, mutta hintalappu ei nyt varsinaisesti vieläkään tue lisäostoja ja on jo tuhti 15 % positio. Jatketaan saunassa käsien päällä istumista.
Olin todella innoissani, kun näin Harvian Q4-päärivit. Tämähän oli todella hyvä. Kun näin markkinan avaavan yli 10 % laskuun, olin hieman ällikällä lyöty. Ehdin aluksi vain pikaisesti lukea päärivit, ehkä piilossa oli jotain negatiivista? Ei ollut.https://t.co/Dm7qiGZq1b
Viime viikon lopulla tuli läjäpäin tuloksia omalta seurantalistaltanikin. Poimin rusinoita pullasta ja aloitin Harvialla ja Aallon Groupilla, joilta molemmilta tuli mielestäni hyvät julkaisut. Aallon ei ole vieläkään pahan hintainen hyvästä noususta huolimatta.
Aallon Group on mielestäni halpa, defensiivinen yhtiö, joka kasvaa fiksuilla yrityskaupoilla ja todennäköisesti orgaanisestikin tänä vuonna. Olen omistaja ja tämä ei ole suositus, joten tee itse oma tutkimuksesi.
Tämän tuloskauden hyvät, pahat ja rumat siirtyy rumat-osioon. En enää aio jäädä odottamaan parempia aikoja.
Otsikko kertoo kaiken tarpeellisen. Artikkelista voi käydä lukemassa vähän pidemmässä muodossa, miksi minä aion myydä Fondiani merkittävällä tappiolla. Toivottavasti olen edes oppia rikkaampi.https://t.co/VkYFNl763Y
Valmetin tulos on ihan ok, mutta se on äkkiä unohdettu ja katseet siirtyvät kuluvaan vuoteen. Ohjeistus on matala ja tässä syitä koottuna:
2025 tilauskannasta realisoituvaa tavaraa on 200m euroa vähemmän kuin vuonna 2024 alussa
Prosessiteknologiatilauksia haalimalla tätä on vaikea juosta kiinni, koska ne realisoituvat hitaammin
Myyntiohjeistus viittaa siihen, että Valmet uskoo nopeammin kiertävien Palveluiden ja Automaation tilausten vetävän (ehkä Arauconkin isoon tilaukseen liittyen, koska näitä ei oltu vielä kirjattu Q4)
No mitä sitten?
Jos Palvelut ja Automaatiot suorittavat ohjeistuksen edellyttämällä tavalla, on hyvin epätodennäköistä, että EBITA olisi vain viime vuoden tasolla
Lowballasiko se? No ei ihan varmaksi voi sanoa ja jos Palvelut ja Automaatio pettää, niin jäähän tähän negarivaarakin.
Lowballasiko Hinnerskov viimevuoden ohjeistusfiaskon jälkeen? Olin viime vuonna niin räikeästi väärässä Laineen ohjeistuskikkailuista, että en kovin paljon uskalla lyödä nyrkkiä pöytään. Sanon kuitenkin hiljaa, että lowballasi. Pääsee sitten posaroimaan.https://t.co/oFb6bdB2Gl
Nesteen jälkeen oli mukava kirjoittaa hieman paremmin menneestä yhtiöstä. Marimekkoa on ilo omistaa, ja voisi omistaa lisääkin. Juuri ketään ei nähdäkseni vieläkään kiinnosta, koska osakekannasta on kierähtänyt vuoden aikana alle 15 %, mitä pidän aika matalana lukuna. Jos innostus herää, tuppaavat kertoimetkin nousta. Marimekko-sijoituksen hyvyys ei kuitenkaan ole riippuvainen pelkästään siitä.
Marimekolta hyvä tulos ja osake pomppasi ehkä hämmästyttävänkin paljon eilen.
Mielestäni yhtiö kertoo Q1 tai H1 olevan aika hidas viime vuoteen nähden. Laitoin korvan taakse muistiin mahdollisen lisäyspaikan, jos markkinat yllättyvät tästä tulospäivinä.https://t.co/giS6DHZdPf
Kamux poistunee seurannastani, kunhan saan uusia kiinnostavampia yhtiöitä kaiveltua tilalle. En näe yhtiötä lainkaan kiinnostavana pitkän aikavälin sijoituksena, joten en näe myöskään pointtia seurata sitä tällä tarkkuudella. Jos ulkomailta vetäydyttäisiin ja Suomessa saataisiin prosessit kuntoon, voisi tilanne olla eri näköinen. Siltikään en usko ottavani salkkuuni autokauppiasta kuin korkeintaan opportunistisesti.
Umpisurkeaa menoa Kamuxilta eikä tästä voi edes syyttää markkinaa, joka on ollut ihan pirteä. Ulkomaille jatketaan rahan syytämistä, johtoruletti pyörii kiihtyvällä tahdilla ja Suomessa on aina vääränlaista varastoa. En omista, enkä aio omistaa.https://t.co/3MpLpDFose
Teen tilaa Seurantalistalle nyt ensiksi yhtiöstä johon en näe tietä omistajaksi. Yhtiöllä menee hyvin, enkä varsinaisesti näe syitä miksei menisi jatkossakin. Strategiansa vaan on mielestäni sellainen häröily, että keskityn muihin yhtiöihin.
Seurantalistalta tulee varmaan lähtemään lähineljänneksillä muitakin yhtiöitä, mutta lupaan ottaa entistä mielenkiintoisempia (minun mielestä) tilalle.
Pyrin jatkossa seuraamaan vain yhtiöitä, joihin uskon voivani sijoittaa pitkällä sijoitushorisontilla. NoHo ei strategiansa takia ole tällainen yhtiö. Sääli, koska yhtiössä on paljon, mistä pitää - eikä vähiten heidän ravintolansa.https://t.co/h6ZeQgdmwC
Kuten edellä lupailin, otan uusia minun mielestä mielenkiintoisempia yhtiöitä seurantaan samalla, kun karsin vähemmän kiinnostavia. Inderes on mielestäni erittäin mielenkiintoinen etenkin nykyisellä osakekurssilla, ja ihan merkittävä omistuskin.
Kuten opiskelijat edeltä, minä perästä. Alan seuraamaan @Inderes . Minulle tästä tosin ei makseta mitään. Ei tämäkään (kuten Indereskään) silti ole riippumatonta sisältöä, koska Inderes on neljänneksi suurin omistukseni.https://t.co/awmoqkMmpY
Kiitos! Meidän sisällöt (analyysit) ei ole Inderesin ja muiden kanssa ihan vertailukelpoisia. Muut yrittävät arvailla numeroita ja minä pyrin arvioimaan mitä markkinat jo hinnoittelevat. Ja voin keskittyä oikeasti asioihin, jotka kiinnostavat ja kritisoida avoimesti asioita, joista en pidä. Yhtiön ostamassa analyysissa tähän kritiikkiin ei oikein voida lähteä. Mutta siksi se ei riippumatonta olekaan.
Tänään tuli tehtyä itselleni aika epätyypillinen sijoitus. Olen jo aika pitkään ollut kiinnostunut Japanista parantuneen Corporate Governancen myötä. Taustalla on Shinzo Aben "Abenomics", jonka yhtenä osana oli tarkoitus uudistaa Japanin yrityskenttää muuttamalla sitä lähemmäs globaaleja standardeja.
Japanilaisia yhtiöitä on historian saatossa kritisoitu siitä, etteivät ne huomioi sijoittajien, etenkään ulkomaisten instituutioiden, intressejä, vaan pitävät ensin huolta omistavasta perheestä, työntekijöistä jne. Lisäksi yhtiöt ovat varastoineet käteistä ja omistaneet toisia perheyhtiöitä ristiin ja sisäpiiri käytännössä yksin muodostaa hallituksen. Edelleen, jos katsot satunnaista japanilaista yhtiötä, on kohtuullisen todennäköistä, että se on vähintään neljällä täysin erillisellä toimialalla. Hienoa sekin, mutta ei kovin pääomatehokasta.
2014 tuli ensin "Stewardship Code", joka rohkaisi instituutiosijoittajia ottamaan aktiivisempaa roolia yhtiöissä ja 2015 "Corporate Governance Code", jonka tarkoitus on varmistaa, että hallitus pitää omistajien puolia. Tokion pörssi on ryhtynyt valvomaan ja reguloimaan näiden sääntöjen noudattamista, mikä on johtanut isoihin muutoksiin pääoman allokoinnissa. Nyt maksetaan reilummin osinkoja ja ostellaan omia osakkeita esimerkiksi.
Todennäköisesti tämä muutos oli yksi syy, miksi Warren Buffett lähti jokunen vuosi takaperin isosti Japaniin. Hän on myös viimeisten tietojen mukaan lisäämässä panoksiaan nousevan auringon maassa. Uskon itse, ja muut viisaammat uskovat myös, että muutokset näkyvät ensin isoissa yhtiöissä, kunnes pienemmät alkavat ottamaan tästä mallia. Eli Japanin pienyhtiökenttä lienee sellainen, missä osaavalle tekijälle on edelleen merkittävästi arvoa luotavana. Koen vaan itse kovin vaikeaksi lähteä tutkimaan japanilaisia small capeja, eikä minulla tietysti ole mitään valtaa ajaa itse muutosta pääoman allokoinnissa.
Ulkoistin prosessin Nippon Active Value Fundille, joka on closed-end rahasto, joka treidaa Lontoon pörssissä tickerillä NAVF. Closed-end rahastoissa on tyypilisesti pieni NAV-alennus, niin tässäkin. Katson alennuksen kuittaavan muutaman vuoden kulut.
En ole suuri indeksisijoittamisen fani. Tai kyllä se toimii hyvin niin kauan, kun se pysyy tarpeeksi pienenä. Passiivisesta osakesijoittamisesta on tullut niin iso juttu, että se ohjaa jo markkinaa. Kaikki pakkautuvat samoihin nimiin tietämättä edes mihin ovat sijoittaneet. Rahanvartijoita, indeksirahastoja, ei voisi vähempää kiinnostaa. Luodaan jotkut helposti noudatettavat säännöt ja sijoitetaan niillä. Esitteen perässä olevat 10 sivua vastuuvapauslauseita pitävät huolen, ettei kukaan voi valittaa miksette yhtään miettineet. Niin kauan kuin ihmiset vain nettona sijoittavat, nämä indeksit ostavat kaikille niitä samoja yhtiöitä.
Passiivinen osakesijoittaminen on kuitenkin joitain potensseja fiksumpaa kuin passiivinen korkoindeksointi. Käytännössä kutakuinkin uskottavalta (ok luokiteltu, hakee lainaa usein jne.) liikkeeseenlaskijalta vaaditaan 500m kokoista lainaa ollakseen vertailuindeksikelpoinen. Jotain muitakin kriteereitä likviditeettiin, kaupankäyntiin ja kaupankäyntipaikkoihin taitaa olla, mutta käytännössä siis 500m euroa ja muut voi järjestellä.
Kaikki vertailuindeksiä seuraavat rahastot sitten ostavat tai yrittävät ostaa tätä lainaa, tai joutuvat replikoimaan jonkun autonvuokraamosta tutun ”or similar” kautta, mikä aiheuttaa indeksirahastolle harmillista indeksipoikkeamaa (tracking error). Eihän 500m euroa riitä mihinkään. Tämä ajaa korkoja emissioissa alas. Tämä taas ei tietysti indeksirahastoja haittaa ollenkaan. Mitä väliä sillä on, paljonko korko on, kun vertailuindeksissä on sama korko. Sama ilmiöhän toistuu osakkeissakin, mutta niitä on kuitenkin hieman paremmin saatavilla.
Tänään Neste haki uutta 5-vuotista vakuudetonta senior-lainaa. Neste oli alustavasti kertonut hakevansa 500m euroa, joka olisi siis kokonsa puolesta vertailuindeksikelpoinen (en tarkistanut meneekö tämä vertailuindeksiin). Lisäksi kerrottiin alustavan kyselyn tuloksia, millä hinnalla tämä laina voisi instituutioita kiinnostaa. Luottoriskipreemioksi (spread) saatiin alustavasti 1,65-1,70 % 5-vuotisen riskittömän koron päälle. Sitten kirjat avattiin.
Iltapäivällä tuli tieto, että merkintöjä oli tullut 3,1 miljardin euron edestä, lainan koko nostettiin 700m euroon ja kuitenkin preemioksi muodostui 1,35 %. Varmaksi en voi sanoa, mutta veikkaan, että typerääkin typerämpi indeksiraha oli ajamassa korkoa alas osuuden omistajien eduista piittaamatta, tehtävähän on vain seurata vertailuindeksiä.
No, Neste on vielä toistaiseksi ihan hyvin (A3) luokiteltu liikkeeseenlaskija, mutta indeksit saivat osuuden omistajilleen ja Nestettä lukuun ottamatta kaikille muillekin aika paljon heikommat ehdot, kuin alkuperäisessä kyselytutkimuksessa kerrottiin kiinnostavaksi. Laina on 40 % isompi kuin suunniteltu, mutta silti korko on 0,35 % pienempi.
En suosittele sijoittamaan passiivisiin korkoindekseihin. Indeksin kaltaiset, mutta aktiivisesti hoidetut ovat mielestäni merkittävästi fiksumpi vaihtoehto. Tai sitten ihan täysin aktiiviset.
Almanakan kirjoituksesta pohdiskelin tuon indeksisijoittamisen vaikutusta indeksiin kuuluvien osakkeiden kysyntään ja sitä kautta arvostukseen. Itse en ole perehtynyt aiheeseen mitenkään syvällisemmin enkä tunne siihen liittyvää säännöstöä.
Näitä S&P500 etf rahastoja on syntynyt lukematon määrä ja näiden hallinnoima varallisuus alkaa olla varsin mittava. Toki myös S&P500 indeksiin kuuluvien yritysten arvokin on melkoinen ilmeisesti luokkaa yli 50 000 mrd$. Kun näiden ETF rahastojen osuus kasvaa kasvamistaan, niin voiko osuus jossakin vaiheessa alkaa vaikuttamaan osakkeiden hinnan muodostukseen normaalista poikkeavalla tavalla, kun allokaatiot ohjautuvat sen indeksin mukaan, joita ne itse omistavat? Toiseksi, kun rahavirta näihin indekseihin on mittavaa, niin tukeeko tämä rahavirta S&P500 osakkeita tasaisesti siihen kuuluvien yritysten omasta suorituksesta riippumatta? Toisin sanoen missä vaiheessa nämä muokkaavat S&P500 kuuluvien osakkeiden arvoja normaalista pörssin hinnanmuodostuksesta poiketen?
Indeksisijoittamisen pioneeri ja grand old man John Bogle itse sanoi hieman ennen kuolemaansa, että jos passiivinen sijoitustyyli kasvaa liian suosituksi, alkaa se vääristämään markkinaa.
En tiedä millä tasolla Bogle olisi huolestunut tai todennut näin todennäköisesti käyneen, mutta nykyään, kun passiivinen on jo yli 50% kaikesta hallinnoitavasta varallisuudesta ja vielä suurempi osa flowsta, olen minä ainakin aika vakuuttunut näin käyneen.
Tämä on mielenkiintoinen aihe eikä vastaukseltaan kovin yksiselitteinen. Millä tavalla katsot markkinan vääristyvän?
Suurin osa yleisesti rahastojen käyttämistä indekseistä on markkina-arvopainotettuja, jolloin yksittäisen indeksin sisällä indeksisijoittamisen ei pitäisi vaikuttaa indeksiin kuuluvien osakkeiden suhteelliseen hinnoitteluun. Jos 50% kaikesta S&P500:taan sijoitettavista varoista on indeksirahastoissa eikä yksittäisissä osakkeissa tai aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa, omistavat indeksirahastot 50% jokaisesta indeksiin kuuluvasta yrityksestä ja siten ainakin teoriassa vaikuttavat jokaisen indeksin osakkeen hintaan yhtä paljon. Toisin sanoen indeksirahastojen vaikutuksen pitäisi olla suunnilleen sama sekä indeksin suurimpaan että pienempään yritykseen joko nostavasti, jos indeksirahastoihin laitetaan rahaa, tai laskevasti, jos indeksirahastoista vedetään rahaa pois. Yllä toki oletuksena, että puhutaan likvideistä osakkeista eikä nakkikioskeista. Jos indeksisijoittajat sijoittavat lisää rahaa markkinoille enemmän kuin aktiiviset sijoittajat arvostuksesta välittämättä, on niillä kokonaisuutena arvostustasoja nostava vaikutus, mutta uskoisin keskimääräisen osakepainon olevan suunnilleen sama sekä indeksisijoittajilla että aktiivisilla sijoittajilla. Olisiko jollain dataa tästä?
Toisaalta hinnanmuodostus yksittäiselle osakkeelle ei ole yhtä tehokasta, kun siinä varsinaisesti on mukana vain 50% sijoittajista, sillä indeksisijoittajat eivät tähän varsinaisesti osallistu, kun osakkeita ei myydä tai osteta arvostuksen perusteella. Samaan aikaan hinnanmuodostus on viime vuosikymmeninä tehostunut paremmin saatavilla olevan tiedon ansiosta. Vaikka markkinat nyt eivät täysin tehokkaat ole, itse näkisin varsinkin sp500 yhtiöiden osalta riittävän tehokkaiksi eikä tämä tehokkuus nyt oleellisella tavalla muuttuisi vaikka indeksisijoittajia olisi vaikka vain 15% sijoitusvarallisuudesta.
Sen sijaan isojen indeksien ulkopuolisten markkinoiden ja yritysten osakkeiden hinnoittelu ja arvostustaso on voinut hyvinkin vääristyä indeksisijoittamisen myötä. Ulkomaisten indeksisijoittajien rahoja ei Helsingin pörssissä valu kovin moneen osakkeeseen. Tosin eivät tänne aktiviisesti sijoittavat ulkomaalaisetkaan juurikaan rahojaan laita. Hankala sanoa, kumpi joukko sijoittaa enemmän rahojaan Suomeen. Suurempi vaikutus on varmaankin kotimaisilla sijoittajilla, joiden rahat päätyvät aiempaa useammin isojen kansainvälisten indeksien mukaisiin rahastoihin. Tämän näkisin voivan hyvinkin vaikuttaa Helsingin pörssin arvostustasoon.
Toinen kysymys on, onko indeksoinnin kasvaminen varsinaisesti heikentänyt hinnoittelua esimerkiksi Helsingin pörssin sisällä. Eli onko indeksisijoittamisen suosio johtanut siihen, että esimerkiksi Siilin ja Vincitin arvot suhteessa toisiinsa ovat nyt useammin (edes hetkellisesti) "väärällä" tasolla suhteensa toisiinsa? Sen voisin uskoa, että molempien hinnanmuodostus on indeksisijoittamisen takia erilainen suhteessa vaikkapa isoihin indekseihin kuuluvaan IBM:ään kuin ilman indeksisijoittamista olisi.
Siinä turhan pitkäksi venähtänyttä omaa pohdintaa. Kysymykset eivät olleet erityisesti sulle Almanakka vaan yleistä pohdintaa, joten älä ota paineita vastata juuri niihin. Toivottavasti ei jäänyt paljon typoja, kun oikoluvulle ei nyt jää aikaa.
