Sampo on kyllä ihme kioski. Olin hyvin epäluuloinen Hastingsin ostoon, nyt silläkin taotaan rahaa. Tulosparannuksesta huolimatta Sampo imo aika täysihintainen P/E 16 ja EV/EBITDA 13. Tätä on hyvä olla treidailtavana salkussa. Yllättävn usein on sellaista päivän sisäistä 50 sentin värinää, missä ei ole mitään järkeä.
Sampo on kyllä ihme kioski. Olin hyvin epäluuloinen Hastingsin ostoon, nyt silläkin taotaan rahaa. Tulosparannuksesta huolimatta Sampo imo aika täysihintainen P/E 16 ja EV/EBITDA 13. Tätä on hyvä olla treidailtavana salkussa. Yllättävn usein on sellaista päivän sisäistä 50 sentin värinää, missä ei ole mitään järkeä.
Treidailu on kuluttavaa, ei sovi stressityypille A, kuten itse. Mun vastine tälle on ostaa tiistaisin tankki täyteen bensaa 1,75€/L ja huviajella ja polttaa kumia to-la, kun polttoaine on aina kovin arvokasta, jopa yli 2€/L. 😊
Aki kirjoittaa viime viikolla osaroineesta #Sampo'sta, jolla kertoo käyneensä myös kauppaa.
"Tulos jäi viime viikon markkinakohinassa aika vähälle huomiolle. Järkytyksekseni Sampo pankittaa jopa Iso-Britannian verisesti kilpailluilla vakuutusmarkkinoilla."https://t.co/mZD8n2xJeH
Tuli hankittua klöntti tätä aiemmin jo ennen viime osaria tarkoituksena heittää seuraavana päivänä pihalle mistä lahjakkaasti myöhästyin ja syliin jäi suht.kallista Sampoa taas kerran eikä auttanut kuin jäädä odottelemaan, ja ennen kaikkea juuri ylläolevaa. Nyt luultavasti joutuu pitelemään sitten puoliväkisin kiinni.
Sampo vaan jyrää. Nyt pääsee pelaamaan Sampo-pingistä vähän korkeammalla, kun taso nousi 41:een. Tuulipuvut pitävät bileitä, kun Sampo splittaa. Laskutapa on helppo, jaetaan viidellä. Eli 41€ = 8,20€ kohta. Katsomatta veikkaan, että kympin hintoja ovat bullerot nähneet jo käytännön varmoina. Tosin ongelmana on, että Sampo ei jaa pelkästään osinkoja, vaan ostaa myös omia osakkeitaan. Tätä taas kuuluu paheksua, koska se ei ole oikeaa rahaa kuten verolliset osingot.
Sampo-konsernin tulos vuodelta 2024
• Kasvua kertyi 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein vuonna 2024, ja Henkilöasiakasliiketoiminnassa nähtiin erityisen vahvaa kehitystä neljännellä vuosineljänneksellä.
• Konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,5 prosenttiyksikköä, mitä tukivat positiiviset trendit Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa.
• Konsernin underwriting-tulos kasvoi 13 prosenttia 1 316 miljoonaan euroon (1 164) vahvan kasvun ja hieman aiempaa paremman, 84,3 prosentin suuruisen konsernin yhdistetyn kulusuhteen (84,6) vauhdittamana.
• Osakekohtainen operatiivinen tulos vahvistui 13 prosenttia 2,33 euroon (2,07) korkeamman underwriting-tuloksen ja tasaisten sijoitustuottojen siivittäminä.
• Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli 177 prosenttia ehdotettu osinko huomioiden, ja velkaisuusaste oli 26,9 prosenttia.
• Hallituksen ehdotus osakekohtaiseksi perusosingoksi on 1,70 euroa tai 0,34 euroa 5.2.2025 julkistettu osakkeiden splittaus huomioiden.
• Sampo odottaa vuonna 2025 saavuttavansa 1 350--1 450 miljoonan euron suuruisen underwriting-tuloksen eli 3--10 prosentin kasvun vuositasolla ja 8,7--9,0 miljardin euron suuruiset vakuutusmaksutuotot.
Näkymä Sampo-konsernin taloudelliseksi kehitykseksi vuonna 2025 on:
• Konsernin vakuutusmaksutuotot: 8,7--9,0 miljardia euroa tarkoittaen 4--7 prosentin vuosikasvua.
• Konsernin underwriting-tulos: 1 350--1 450 miljoonaa euroa tarkoittaen 3--10 prosentin vuosikasvua.
Näkymät vuodelle 2025 ovat linjassa Sammon vuosille 2024--2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen keskimäärin yli 7 prosentin kasvu vuositasolla.
VUODEN 2024 VIIMEINEN NELJÄNNES LYHYESTI
Vahva kasvu erityisesti Henkilöasiakasliiketoiminnassa ja positiivinen marginaalikehitys realisoituivat underwriting-tuloksen 28 prosentin kasvuna.
Bruttomaksutulo ja broker-liiketoiminnan tuotot kasvoivat kiintein valuuttakurssein 18 prosenttia ja raportoidusti 19 prosenttia 2 212 miljoonaan euroon (1 864) loka-joulukuussa 2024. Kasvuun vaikutti positiivisesti Topdanmarkin Oona Health -yrityskauppa sekä se, että pienellä joukolla suuria vakuutussopimuksia alkamispäivä siirtyi kolmannelta vuosineljännekseltä neljännelle vuosineljännekselle. Nämä pois lukien, kasvua kertyi 10 prosenttia kiintein valuuttakurssein.
Neljännellä vuosineljänneksellä vallitsi jokseenkin normaali talvisää ja säävahingot olivat lähinnä paikallisia, toisin kuin viime vuoden vertailukaudella, jolloin talvi alkoi Pohjoismaissa aikaisin. Vakavilla säävahingoilla ja suurvahingoilla oli 2,3 prosenttiyksikön vaikutus konsernin yhdistettyyn kulusuhteeseen, kun vertailukaudella vaikutus oli 4,5 prosenttiyksikköä. Konsernin alla oleva yhdistetty kulusuhde parani 1,4 prosenttiyksikköä, ja sitä tuki vankka kehitys kaikilla liiketoiminta-alueilla. Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Konsernin yhdistetty kulusuhde vahvistui 83,4 prosenttiin (85,5). Underwriting-tulos nousi 28 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja raportoidusti 361 miljoonaan euroon (281) maksutulon vahvan kasvun siivittämänä.
Nettorahoitustulos laski 62 miljoonaan euroon (175) matalampien sijoitustoiminnan nettotuottojen painamina. Neljännellä vuosineljänneksellä sijoitustoiminnan nettotuotot jäivät 70 miljoonaan euroon (517) korkojen noususta ja Pohjoismaiden osakemarkkinoiden pehmeydestä johtuen, kun taas vertailukaudella markkinaolosuhteet olivat poikkeuksellisen suotuisat. Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut olivat -7 miljoonaa euroa (-342), mitä tuki 43 miljoonan euron suuruinen positiivinen vaikutus diskonttokorkojen muutoksesta, kun taas vertailukaudella nähtiin -271 miljoonan euron negatiivinen vaikutus. Diskonttauksen purun vaikutus oli -54 miljoonaa euroa (-81).
Tulos ennen veroja oli 219 miljoonaa euroa (368). Tulokseen sisältyy Topdanmark-integraatioon liittyvät noin 150 miljoonan euron kertakulut, joita ilman tulos ennen veroja olisi ollut 369 miljoonaa euroa. Kertakuluista 76 miljoonaa euroa allokoitiin If-segmentille ja 73 miljoonaa euroa Topdanmark-segmentille. Osakekohtainen operatiivinen tulos vahvistui 0,65 euroon (0,42) korkeamman underwriting-tuloksen ja tasaisten sijoitustuottojen tukemina.
Kilikinsäästäjä: Halvemmalla osakkeella on helpompi tehdä kauppaa.
Itse en ole tosin huomannut nappien painelemisen vaikeutuvan korkeammalla nimellishinnallakaan. Toki jos haluaa sijoittaa Sampoon alle 41 euroa, ei se ilman splittiä helposti onnistu.https://t.co/hH0wukRg5L
Luultavasti selitän omien osakkeiden ostoa ja splittien merkityksettömyyttä vielä kiikkustuolissakin.
Tjaa, tuskin sentään. En mie nyt mitään kiikkutuolia ikinä hanki. Korkeintaan jonkun sellaisen hierovan älytuolin, johon on integroitu televisio ja tietokone.
Itse luotan siihen että Sampossa tietävät mitä tekevät, Hastingsin sisäänajo nyt vaikka esimerkkinä. Ja jos ilmoittelevat splittauksesta (tai valtuutuksen saamisesta) niin paree jakaen, ties vaikka tulisi semi-agressiivinen omien osto-ohjelma.
Älä selitä! Kerro mieluummin tietämättömämmälle voiko splitti aiheuttaa minkään sortin pakkomyyntejä?
Käytännössä ei. Joillain jenkkirahastoilla on väitetty olevan sääntöjä, että senttiosakkeita ei saa ostaa. Mutta ei tässä senttikerhoon mennä, vaikka lähestytäänkin.
Splittifanien teorian mukaan osakkeen splittaaminen tukee kurssia. Matemaattisesti orientotuneidenkin ihmisten mukaan näin voi tosiaan käydä, jos riittävän monet uskovat efektiin. Meillä Sijoitutiedossakin on splittiuskovaisia. On kaiketi joitain tieteellisiä tutkimuksia, joissa splitit ovat tosiaan nostaneet kurssia. Perehtymättä - ja aikomattakaaan perehtyä - veikkaan kyseessä olevan enemmän se, että hyvin menevien yhtiöiden pörssikurssi nousee ja sitten ne splittaavat osakkeensa ja ne jatkavat nousuaan. Jotka olisivat nousseet ilman splittiäkin. Tätähän ei voi testata, mitä olisi käynyt, jos ei olisi splitattu.
Mutta splittiuskovaisia on tosiaan niin paljon, että oikeaakin väliaikaista vaikutusta voi hyvinkin tulla. On muuten aika paljon niitäkin, joiden mielestä osakkeita on parempi ostaa kalliilla kuin halvalla.
Älä selitä! Kerro mieluummin tietämättömämmälle voiko splitti aiheuttaa minkään sortin pakkomyyntejä?
Käytännössä ei. Joillain jenkkirahastoilla on väitetty olevan sääntöjä, että senttiosakkeita ei saa ostaa. Mutta ei tässä senttikerhoon mennä, vaikka lähestytäänkin.
Splittifanien teorian mukaan osakkeen splittaaminen tukee kurssia. Matemaattisesti orientotuneidenkin ihmisten mukaan näin voi tosiaan käydä, jos riittävän monet uskovat efektiin. Meillä Sijoitutiedossakin on splittiuskovaisia. On kaiketi joitain tieteellisiä tutkimuksia, joissa splitit ovat tosiaan nostaneet kurssia. Perehtymättä - ja aikomattakaaan perehtyä - veikkaan kyseessä olevan enemmän se, että hyvin menevien yhtiöiden pörssikurssi nousee ja sitten ne splittaavat osakkeensa ja ne jatkavat nousuaan. Jotka olisivat nousseet ilman splittiäkin. Tätähän ei voi testata, mitä olisi käynyt, jos ei olisi splitattu.
Mutta splittiuskovaisia on tosiaan niin paljon, että oikeaakin väliaikaista vaikutusta voi hyvinkin tulla. On muuten aika paljon niitäkin, joiden mielestä osakkeita on parempi ostaa kalliilla kuin halvalla.
Ja sitten on Warren Buffett, joka on aikanaan ikään kuin osittaissplitannut Berkshiren, ja jättänyt molemmat versiot markkinoille.
In 1996, Warren Buffett and the board responded by issuing 517,500 shares of Class B shares. This allowed investors to buy shares for 1/30 of the price of a Class A original share of stock.
A 50-to-1 stock split in 2010 sent the ratio to 1/1,500, which means each share of a Class A common stock was convertible to 1,500 shares of Class B common stock.
Class B shares carry correspondingly lower voting rights as well. They now carry 1/10,000of the voting power of Class A shares.
Sitä ennen hän vastusti splittaamista, koska halusi omistajiksi sellaisia, jotka eivät hötkyile. Ja haluaa edelleen. Siksi Class A on yhä jäljellä. Niinpä sen viimeisin noteeraus tältä päivää on 708902,74 USD.
