Olen täysin samaa mieltä siitä, että kaikilla aloilla aletaan tekemään omia ketjuja, johon voivat säätää turvallisuustasot jne. jne. sellaiseksi kun haluavat. Myös pankit.
Se on totta, että tällä hetkellä Ethereumilla on syvin likviditeetti ja suurin TVL. Miksi rollup L2 Ethereum tasolla on mielestäi paras malli?
Maldini tuossa jo vastasi, mutta juuri pankkimaailmassa alle sekuntin finality time on ihan keskeisin asia. Tälläistä ketjua voisi käyttää jopa ihan maksupäätteelläkin ruokakaupassa.
Itse en sijoita näihin kahteen yllä mainitsemaasi, mutta en silti sano että reaalimaailma ei tule koskaan käyttämään niitä. Voi olla että tulee, koska näiden palveluiden jotkut finanssi/tx/active addresses -luvut ovat vaikuttavia tällä hetkellä.
No otetaan esimerkiksi vaikka pankki, koska se nyt on selkeä. Pankin perustoiminnot oman pankin sisällä ei vaadi lohkoketjua mihinkään. Tilit ja rahan siirrot oman pankin tilikirjan sisällä voi hoitaa vaikka perinteisellä tietokannalla ja siinä tietty "finality" on välitön, koska oma tietokanta, oma ylläpito ja luottamus.
Mutta pankin pitää olla yhteydessä toisiin pankkeihin. Nykyään se yleensä toimii jonkin kolmannen osapuolen kautta, joka on käytännössä viestittäjä siinä välillä. Tässä tulee ensimmäinen lohkoketjun hyöty. Jos kaikki pankit on samassa ketjussa, niin tuota kolmatta osapuolta ei tarvita enää. Eli homma on kustannustehokkaampaa.
Mutta tuo luo uusia haasteita. Pankit haluaa pitää oman toimintansa piilossa kilpailijoilta. Eli avoin ketju ei tule kysymykseen. Eikä myöskään suljettu, yhdessä ylläpidetty, jossa jokainen siirto on myös nähtävillä. Eli käytännössä tarvitaan kuitenkin kolmas, neutraali osapuoli ylläpitämään yhteistä ketjua. Ja sen lisäksi erilaisia salausmekanismeja, ettei kilpailijat näe saldoja ja siirtoja jne. Ja tässä esim R3 tapainen konsortio on paikallaan ja mahdollisesti heidän Corda-ketju. Tätä yhtä toimijaa on myös helppo säännellä tiukasti.
No nyt meillä on pankkien välinen toiminta sujuvoitettu ja hoidettu kustannustehokkaaksi suljetulla lohkoketjulla. Ja koska on luotettava ylläpitäjä, niin voidaan taas olettaa ketjun teknologiapohjasta riippumatta, että finality on tässäkin tapauksessa välitön. Koska keskitetty toimija voi myös perua siirrot jne.
Mutta pankkien pitää myös olla yhteydessä ulkomaailmaan. Pitää pystyä olemaan maksupalveluiden kautta yhteydessä nettikauppoihin jne. Pankit myös haluaa päästä kiinni isoimpaan likviditeettialtaaseen. Sinne missä on fiat-tokenit ja RWA assetit. Samoin haluaa myös nuo maksupalvelut. No ne on tietty turvallisimmassa L1 tason smart contract ketjussa, eli Ethereumissa. Sillä kaikki muutkin ketjut tekee siltoja Ethereumiin.
No mikä on paras keino olla yhteydessä Ethereumiin. No L2 taso tietty. Jokainen noista tahoista voi tehdä oman L2 ketjun mieleisekseen. Ja miksi L2 taso eikä sillalla toiseen L1 ketjuun, niin olen yleensä käyttänyt kerrostalo vertausta tässä. Otetaan kerrostalo nimeltä Ethereum. Alimmassa kerroksessa on turvallisuus hoidettu niin, ettei taloon pääse ketään ylimääräisiä vieraita. Näin on turvattu koko talo ja sen jälkeen voidaan alkaa rakentamaan kerroksia ylöspäin erilaisille palveluille. Silta toiseen ketjuun tarkottaisi käytännössä siirtymistä Ethereum kerrostalosta toiseen kerrostaloon. Tällöin altistutaan ulkomaailmaan ja tulee ihan uudenlaisia riskejä siihen matkalle. Siltoja ketjujen välillä on hakkeroitu tai muuten käytetty hyväksi vaikka kuinka paljon, ja se on heikoin lenkki tuossa yhtälössä. Samojen seinien sisällä toimiminen on turvallisempaa. Ja yleensä myös vielä helpompaa ja kitkattomampaa.
No miksi näin ei ole tehty, vaan pankit ja maksupalvelut käyttää myös Solanaa ja Avalanchea esim? No syy on tietty siinä, että Ethereumin L1 taso, jota aiemmin on käytetty, on hidas ja kallis. L2 tasot on vielä kehityksessä ja fragmentoitunut. Eli ne ei ole käyttövalmiita. Mutta pankkien ja maksupalveluiden pitää kuitenkin kehittää omia mallejaan ja sovelluksiaan, sekä testata niitä "tosiympäristössä", hence muut ketjut. Avalanche on tässä tapauksessa esim todella hyvä testipaikka. Se tarjoaa käytännössä samantyylisen modulaarisen mallin kuin Ethereum, sillä on omat subnetit. Se myös on EVM ketju, eli teknologia on samaa. Ne on helppo siirtää myöhemmin Ethereumin L2 tasolle. Siellä ei kuitenkaan ole sitä likviditeettiä, mitä Ethereum tarjoaa, ja se turvallisuus on heikompaa noilla L1-L1 silloilla. Eli tällä hetkellä vaan on fiksumpaa testailla siellä.
Mutta ihan varmasti Visat, Mastercardit, PayPalit jne suunnittelee omaa suljettua ketjuaan ja pohtii sitä miten ja mihin se sillataan. Tässä tietty selkein on isoin likviditeetti ja turvallisuus, eli Ethereum ja rollup. Minusta tuo on ihan selkeä ja paras malli. Ja edelleen, kun itse ylläpitää ketjua, niin sen finality on silloin välitön. Eli suljetussa ja keskitetyssä ympäristössä, jota nuo L2 ketjut tulee tottakai olemaan, niin finalityllä ei ole merkitystä enää.
Ja mitä tulee Troniin ja Pancakeswappiin, niin ihan varmasti yksikään vakavasti otettava länsimainen firma ei tule käyttämään niitä. Eikä mitään Binancen palveluita jne. Sääntelykin tulee varmasti estämään sen, kunhan se saadaan aikaiseksi. Ne on vaan ihan liian epäilyttäviä palveluita. Ja Uniswappeja ja Aaveitakaan esim pankit ei tule varmasti käyttämään noissa avoimissa ketjuissa. Aaveesta taisi olla jo joku suljetun ympäristön KYC/AMl palvelu olemassa ja noita protokollia sitten vaan integroidaan noihin omiin suljettuihin ympäristöihin. Se on open source teknologian etu.
Alkaa olla pientä positiivisuutta jo bitcoinin ja ethereumin kursseissa. Jos bitcoin nousee yli 65k niin se rupeaa vissiin olemaan jo melko vahva merkki ja äkkiseltää kuvittelisin jos tässä tehdään uudet ath lukemat niin matka siitä 100k lukemiin ei kestä kauaa.
Kuinkahan tuo iso raha mahtaa liikkua etf rintamalla jos nousu lähtee jyrkästi niin onko siellä sitä rahaa odottamassa että hypätään siinä kohtaa mukaan kun käyrä on jyrkässä nousussa vai päinvastoin 🤔
Kuinkahan tuo iso raha mahtaa liikkua etf rintamalla jos nousu lähtee jyrkästi niin onko siellä sitä rahaa odottamassa että hypätään siinä kohtaa mukaan kun käyrä on jyrkässä nousussa vai päinvastoin 🤔
Hyvä kysymys, eikä kukaan voi oikein tietää vastausta. Ensimmäistä kertaa tälläinen tilanne.
No miksi näin ei ole tehty, vaan pankit ja maksupalvelut käyttää myös Solanaa ja Avalanchea esim? No syy on tietty siinä, että Ethereumin L1 taso, jota aiemmin on käytetty, on hidas ja kallis. L2 tasot on vielä kehityksessä ja fragmentoitunut. Eli ne ei ole käyttövalmiita. Mutta pankkien ja maksupalveluiden pitää kuitenkin kehittää omia mallejaan ja sovelluksiaan, sekä testata niitä "tosiympäristössä", hence muut ketjut. Avalanche on tässä tapauksessa esim todella hyvä testipaikka. Se tarjoaa käytännössä samantyylisen modulaarisen mallin kuin Ethereum, sillä on omat subnetit. Se myös on EVM ketju, eli teknologia on samaa. Ne on helppo siirtää myöhemmin Ethereumin L2 tasolle. Siellä ei kuitenkaan ole sitä likviditeettiä, mitä Ethereum tarjoaa, ja se turvallisuus on heikompaa noilla L1-L1 silloilla. Eli tällä hetkellä vaan on fiksumpaa testailla siellä.
Teoriasi on sinänsä ihan asiallinen, että Ethereumin verkostovaikutus jo niin merkittävä, että verkko voittaa todennäköisesti pelin ja kasvaa näin suurimmaksi SC-plataksi. Aika tulee lopulta näyttämään, että käykö näin, vai nouseeko joku vielä ohi ja jättää Etheriumin historian kirjoihin Myspacena ja Altavistana.
Mitä tulee testailuihin, niin Avalanchessa tehdään muutakin kuin vain testaillaan. ParaFi tokenisoi rahaston Avalanchen-ketjuun. Alle sekuntin finality voi olla yksi syy.
Kuva
Samaan aikaan toisaalla. Näyttää siltä, että Citi jätti patenttihakemuksen liittyen työhön, jonka he tekivät Avalanche-alustalla viime vuonna, koskien yksityisiä oraakkeleita tarjouspyyntöjen (Request for Quotes, RFQ) välittämiseksi.
"Double-layer restriction subnet architecture that overcomes the technical limitations of conventional blockchains."
Kuva
Mitä tulee pankkien verkkojen liittämiseen lohkoketjuihin, niin Chainlink on tehnyt jo vuosia yhteistyötä SWIFTin kanssa. Chainlinkillä on myös DECO-tekonologia, jossa viestit kulkevat salattuina.
Kuva
Ja mitä tulee Troniin ja Pancakeswappiin, niin ihan varmasti yksikään vakavasti otettava länsimainen firma ei tule käyttämään niitä. Eikä mitään Binancen palveluita jne. Sääntelykin tulee varmasti estämään sen, kunhan se saadaan aikaiseksi. Ne on vaan ihan liian epäilyttäviä palveluita. Ja Uniswappeja ja Aaveitakaan esim pankit ei tule varmasti käyttämään noissa avoimissa ketjuissa. Aaveesta taisi olla jo joku suljetun ympäristön KYC/AMl palvelu olemassa ja noita protokollia sitten vaan integroidaan noihin omiin suljettuihin ympäristöihin. Se on open source teknologian etu.
AAVE voi tarvittaessa tehdä (zero-knowledge proofs)-verkon, jossa kaikki tieto salattuna. Itse näen myös niin, että WEB3-maailmasta todennäköisesti tulee nousemaan palveluita, jotka haastavat nykyiset keskitetyt palvelut. Bitcoin jo yhtenä esimerkkinä tästä ja Tetherhän tavallaan myös tämän tekikin jo, tehdessään nyt viime vuonna enemmän voittoa, kuin esim. Black Rock.
Mitä tulee Troniin ja Pancakeswappiin, niin tuskin länsimaat, mutta Aasian maat voivat nähdä tämän hyvin eri lailla.
Mitä tulee testailuihin, niin Avalanchessa tehdään muutakin kuin vain testaillaan. ParaFi tokenisoi rahaston Avalanchen-ketjuun. Alle sekuntin finality voi olla yksi syy.
Kuva
Samaan aikaan toisaalla. Näyttää siltä, että Citi jätti patenttihakemuksen liittyen työhön, jonka he tekivät Avalanche-alustalla viime vuonna, koskien yksityisiä oraakkeleita tarjouspyyntöjen (Request for Quotes, RFQ) välittämiseksi.
"Double-layer restriction subnet architecture that overcomes the technical limitations of conventional blockchains."
Kuva
Nuohan nimenomaan on just sitä testailua. Ensimmäisessä laitetaan yksittäinen rahasto lohkoketjuun, testaillaan miten se toimii siinä ympäristössä, mitkä on ongelmat, mikä on kysyntä, mitkä on teknologian hyödyt, missä on sudenkuopat jne. Ja tuossa toisessa Citi on ilmeisesti testauksen pohjalta nimenomaan löytänyt ongelman ja sudenkuopan, joka vaikuttaa heidän toimintaan, ratkaissut sen ja hakenut sille patentin. Patentin, joka ei ole pelkästään yhden lohkoketjualustan ongelma, vaan kattaa kaikki. Eli vie sitä korporaatiopuolen adoptiota eteenpäin. Tuota samaa tehdään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa esim Ethereum puolella ja Ethereum Enterprise Alliancen, sekä heidän jäsenien toimesta. Tuo kaikki on nimenomaan sitä uuden teknologian testailua ja sen muovaamista tuonne yrityspuolelle sopivaksi.
Mitä tulee pankkien verkkojen liittämiseen lohkoketjuihin, niin Chainlink on tehnyt jo vuosia yhteistyötä SWIFTin kanssa. Chainlinkillä on myös DECO-tekonologia, jossa viestit kulkevat salattuina.
Kuva
Onko tästä jotain tarkempaa tietoa tai lähdettä? SWIFTIllä ja LINK:llä on tietääkseni ollut yksi PoC joskus vuosi pari sitten ja sittemmin ainakaan SWIFT:n suunnalta ei ole kuulunut mitään.
Nuohan nimenomaan on just sitä testailua. Ensimmäisessä laitetaan yksittäinen rahasto lohkoketjuun, testaillaan miten se toimii siinä ympäristössä, mitkä on ongelmat, mikä on kysyntä, mitkä on teknologian hyödyt, missä on sudenkuopat jne. Ja tuossa toisessa Citi on ilmeisesti testauksen pohjalta nimenomaan löytänyt ongelman ja sudenkuopan, joka vaikuttaa heidän toimintaan, ratkaissut sen ja hakenut sille patentin. Patentin, joka ei ole pelkästään yhden lohkoketjualustan ongelma, vaan kattaa kaikki. Eli vie sitä korporaatiopuolen adoptiota eteenpäin. Tuota samaa tehdään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa esim Ethereum puolella ja Ethereum Enterprise Alliancen, sekä heidän jäsenien toimesta. Tuo kaikki on nimenomaan sitä uuden teknologian testailua ja sen muovaamista tuonne yrityspuolelle sopivaksi.
Jos laitetaan yksittäinen rahasto lohkoketjuun, niin se ei ole enää testailua vaan silloin yksittäinen rahasto lähtee toimimaan oikeasti ketjussa. Onko Ethereumin puolella rahastoja virallisesti toiminnassa ketjussa tai virallisesti tulossa toimimaan ketjussa?
Mitä tulee pankkien verkkojen liittämiseen lohkoketjuihin, niin Chainlink on tehnyt jo vuosia yhteistyötä SWIFTin kanssa. Chainlinkillä on myös DECO-tekonologia, jossa viestit kulkevat salattuina.
Kuva
Onko tästä jotain tarkempaa tietoa tai lähdettä? SWIFTIllä ja LINK:llä on tietääkseni ollut yksi PoC joskus vuosi pari sitten ja sittemmin ainakaan SWIFT:n suunnalta ei ole kuulunut mitään.
Annetaan SWIFTin ja Chainlinkin vastatat tähän kysymykseesi. (3 kk. vanha haastattelu):
Nuohan nimenomaan on just sitä testailua. Ensimmäisessä laitetaan yksittäinen rahasto lohkoketjuun, testaillaan miten se toimii siinä ympäristössä, mitkä on ongelmat, mikä on kysyntä, mitkä on teknologian hyödyt, missä on sudenkuopat jne. Ja tuossa toisessa Citi on ilmeisesti testauksen pohjalta nimenomaan löytänyt ongelman ja sudenkuopan, joka vaikuttaa heidän toimintaan, ratkaissut sen ja hakenut sille patentin. Patentin, joka ei ole pelkästään yhden lohkoketjualustan ongelma, vaan kattaa kaikki. Eli vie sitä korporaatiopuolen adoptiota eteenpäin. Tuota samaa tehdään huomattavasti suuremmassa mittakaavassa esim Ethereum puolella ja Ethereum Enterprise Alliancen, sekä heidän jäsenien toimesta. Tuo kaikki on nimenomaan sitä uuden teknologian testailua ja sen muovaamista tuonne yrityspuolelle sopivaksi.
Jos laitetaan yksittäinen rahasto lohkoketjuun, niin se ei ole enää testailua vaan silloin yksittäinen rahasto lähtee toimimaan oikeasti ketjussa. Onko Ethereumin puolella rahastoja virallisesti toiminnassa ketjussa tai virallisesti tulossa toimimaan ketjussa?
Ja nuo kaikki on ihan samalla tavoin ensimmäisiä pilotti-testituotteita, joilla kokeillaan toimintaa avoimessa lohkoketjuympäristössä. Ne ei ole mitenkään iso juttu. Kannattaa välillä hypätä ulos kryptokuplasta ja ajatella tuota uuden teknologian kulmaa reaalimaailman kulmasta. Tokenisaatio on tulossa ja silloin kaikki käytännössä kokeilee just noita eri ketjuja ja teknologioita jne. Etsitään sitä oikeaa mallia ja noilla rahastoilla on esim helppo tehdä se, koska ne pystytään lopettamaan myös suht helposti. Kryptokuplassa noista tehdään vaan tosi isoja asioita. Varsinkin jossain Avalanchen tapaisessa ympäristössä, jossa ei oikein muuta isompaa tapahdu. Sama tapa myydä hypeä omalle "yhteisölle" on esim Cardanolla ja Hoskinsonilla. Asioista tehdään isompia kuin ne oikeasti on ja unohdetaan se miten reaalimaailma ja isot yritykset toimii siellä. Perspektiiviä asioihin.
Ja nuo kaikki on ihan samalla tavoin ensimmäisiä pilotti-testituotteita, joilla kokeillaan toimintaa avoimessa lohkoketjuympäristössä. Ne ei ole mitenkään iso juttu.
Minusta nämä ovat juuri niitä erittäin merkittäviä uutisia, jossa finassitoimijat käyttävät lohkoketjuja. Finanssi-ala selkeästi isoin potentiaali hyödyntämään lohkoketjuja.
Kuva
Lyhyesti, että miksi itse seuraan Avalanchea ja näen siinä potentiaalia on se, että konsensusmekanismi sekä useilla rinnakkaisilla L1-verkoilla oikeasti skaalautuva arkkitehtuuri on selkeästi parempi kuin Ethereumilla. Mutta sillä ei sinänsä ole väliä itselle, että mikä ketju tai mitkä ketjut kasvavat isoimmiksi, koska todennäköisesti Chainlink ja AAVE on liittynyt niihin tulevaisuuden isoimpiin verkkoihin, kuten myös niihin vähän pienempiinkin.
Toivon kaikkien verkkojen kasvavan. Ja pidän äärimmäisen todennäköisenä - että tämä toivomukseni/betsini osuu oikeaan.
Tässä aika hyvin tiivistettynä myös oma näkemys Bitcoinin kurssiajureista.
## Executive Summary
* Bitcoin moves in the direction of global liquidity 83% of the time in any given 12-month period, which is higher than any other major asset class, making it a strong barometer of liquidity conditions. * Bitcoin’s correlation with global liquidity is high but not immune to short-term deviations caused by idiosyncratic events or internal market dynamics, especially during periods of extreme valuation. * Combining global liquidity conditions with Bitcoin on-chain valuation metrics provides a more nuanced understanding of Bitcoin cycles, helping investors identify moments when internal market dynamics may temporarily decouple Bitcoin from liquidity trends.
Mitä tulee pankkien verkkojen liittämiseen lohkoketjuihin, niin Chainlink on tehnyt jo vuosia yhteistyötä SWIFTin kanssa. Chainlinkillä on myös DECO-tekonologia, jossa viestit kulkevat salattuina.
Kuva
Onko tästä jotain tarkempaa tietoa tai lähdettä? SWIFTIllä ja LINK:llä on tietääkseni ollut yksi PoC joskus vuosi pari sitten ja sittemmin ainakaan SWIFT:n suunnalta ei ole kuulunut mitään.
Annetaan SWIFTin ja Chainlinkin vastatat tähän kysymykseesi. (3 kk. vanha haastattelu):
Nyt täytyy sanoa että en ala 30min aikaani käyttämään että katsoisin tuon videon, mutta paneelin SWIFT:n edustajalta löytyy kyllä paljon materiaalia ja vierailuja eri podcasteissa jossa kertoo kuinka SWIFT on tehtyt PoC:a kymmeninen eri tahojen kanssa tokenisaatioon liittyen. Edelleen pidän LINKiä kulttina joka markkinoi harhaanjohtavasti ja tässä siitä taas malliesimerkki. SWIFT tekee kymmeniä PoCa joista yksi on LINK:n kanssa -> LINK ja SWIFT ovat tehneet vuosia yhteistyötä tokenisaation suhteen. Teknisesti totta mutta antaa kuvan kuin LINK olisi SWIFTn valittu yhteistyökumppani.
Visalta tulossa RWA-alusta, jossa pankit voi esim tokenisoida fiat-valuuttoja. Ketjuna yllätys yllätys Ethereum.
Visa Tokenized Asset Platform (VTAP) will enable the development of fiat-backed tokens powered by smart contracts to help digitize and automate existing processes that will then power the exchange of real-world assets (RWAs), according to an announcement seen by CoinDesk.
A bank would use Visa's new platform to purchase tokenized RWAs such as commodities or bonds with near-real-time settlement, using a token, the statement said.
Ihan hyvä pari viikkoinen on kyllä ollut. Tuossa on siis ostot, jotka tapahtui pari viikkoa sitten, kun nollasin koko kryptokassin ja tasapainottelin sen uudestaan. Plus parit myöhemmät kaupat on myös tehty. Immutable ja SUI isoimmat tuotot, yli 35%. Celestia yli 20%, ZRO yli 15% ja odotetusti Bitcoin, Ethereum ja Solana vähän vähemmän. Prosenttiosuudet näkyy myös tuossa, eli SUI on jo yli 5% ja Immutable meni yli 20%.
Kovaa tulosta olet tehnyt. Onko suunnitelmissa tasapainottaa näitä omistuksia uudelleen, mennä tällä vai vaihtaa lappuja?
On tarkotus tasapainottaa. TIA:n ja SUI:n osalta oon miettiny 10% kohdalla myyntiä. ZRO:sta en vielä tiedä. Se voi mennä kaikki myyntiin, jos se tuplaantuu tai jotain. Immutablestakaan en vielä tiedä. Mutta jos se menee yli 30%, niin silloin viimeistään. Ja sitten on tietty se, että jos tulee vähän samanlainen fiilis kuin keväällä/kesällä, että hyvätkään altit ei innosta sijoittajia, vaan esim meemit vetää rahat puoleensa, niin silloin voi lähteä myyntiin aiemminkin noita. Mutta vielä ei ainakaan ole syytä myydä mitään.
Sitten vähän ETF flow päivityksiä:
Kuva
Bitcoinilla ollut hyvää inflowta suurimmaksi osaksi käytännössä koko syyskuun. BlackRockillakin on jo 21 miljardilla Bitcoinia jemmassa. Fidelitylläkin melkein 10 miljardia.
Kuva
Ethereumilla ei ole ollut alku kuukausi niin hyvä, mutta viimeiset 2 päivää on olleet melkein 50% Bitcoinin inflowsta. Eli todella isoja. Mielenkiintoista nähdä, että jatkuuko tuo miten isona lähiaikoina. Jos se on tuollaista 30-50% Bitcoinin inflowsta, niin Ethereum tulee nousemaan kovaa.
Kuva
Ethereumin Grayscale outflow versus Bitcoinin vastaavaan on myös hidastunut ja on nyt hitaampi kuin Bitcoinilla oli samassa ajassa. Eli se outflow-paine on myös mahdollisesti hiipumassa.
On tarkotus tasapainottaa. TIA:n ja SUI:n osalta oon miettiny 10% kohdalla myyntiä. ZRO:sta en vielä tiedä. Se voi mennä kaikki myyntiin, jos se tuplaantuu tai jotain. Immutablestakaan en vielä tiedä. Mutta jos se menee yli 30%, niin silloin viimeistään.
Kun Bitcoin alkaa lähestyä taas kanavan kattoa eli ~68.000 dollaria, lienee ihan hyvä paikka keventää tätä rallia (jos siltä tuntuu). Siinä kohtaa Bitcoin on noussut kuopan pohjalta ~30 prosenttia (ja monet altit sitten tuplasti enemmän), ja edessä on monta kovaa vastustasoa.
Itse en juuri nyt aio tehdä mitään vaan odottelen sitä, lähdetäänkö käymään vielä yhden kerran kanavan pohjalla vai onko aika kokeilla kattoa parin kuukauden tauon jälkeen.
Vanhan ATH:n (69K) ja 70K välinen alue tulee vastaan seuraavaksi, joka on tarjonnut tosi rankkaa vastusta koko vuoden. Sen jälkeen 72K on feilattu myös monta kertaa pitkin kevättä. Hyvin vaikea uskoa, että noista esteistä mentäisiin läpi ihan helposti (ja ensimmäisillä yrityksillä läpi). Jos pitäisi arvata, niin paras meno markkinoilla käynnistyy vasta vaalien jälkeen eli marraskuun puolivälissä.
Tässä on vielä hyvin aikaa rakentaa kunnon positiot seuraavan 12 kuukauden ajalle.
Celestiassa arvelluttaa nuo lokakuun lopussa alkavat tokenien vapautukset. Tässä puntaroin, otanko steikkauset veke ja myyn kaikki pois vai luottaako siihen, että niitä vapautuvia tokeneita ei dumpattaskaan myyntiin 😀
Celestiassa arvelluttaa nuo lokakuun lopussa alkavat tokenien vapautukset. Tässä puntaroin, otanko steikkauset veke ja myyn kaikki pois vai luottaako siihen, että niitä vapautuvia tokeneita ei dumpattaskaan myyntiin 😀
Noi alkuvaiheen sijoittajat käyttää varmasti bull-runissa ryntäileviä amatöörejä exit-likviditeettinä. En kuitenkaan itse murehtisi liikaa noista tokenien vapautumisista jos puhutaan kryptojen härkämarkkinan kuumimmasta vaiheesta. Ei ne silloin ketään kiinnosta. Ihmiset haluaa ostaa kaikkia tokeneita joiden kurssi nousee, ihan sama mikä on tokenomics tai fundat tms.
Se on toinen juttu, onko toi DA sitten niin kuuma trendi ensi vuonna, että Celestia on hyvä sijoitus vrt. vaihtoehtoihin. Jos DA on kuuminta hottia, niin ei ne nousut jää noista unlockeista kiinni (mun mielestä). Ne on tosi kovia riippakiviä karhumarkkinassa, eli tuollaiset tokenit kannattaa heittää menemään portfoliosta kun bileet on vielä käynnissä eikä jäädä holdaamaan niitä >95% laskuun.
Tästä johtuen SUI on mun mielestä peli tuohon seuraavaan bull runiin, mutta en jää holdaamaan sitä karhumarkkinaan kuten ETH tai BTC. Todennäköisesti edessä on Solanan toisinto vuodelta 2022 eli 95%+ lasku kun unlockit painaa vielä yleisen alakulon lisäksi kurssia.
Kryptot on tosi syklinen ala, ja käytännössä sä voit tehdä ~4 vuoden jaksolla esim. 1-2 kvartaalissa hurjan tuloksen ja muut kvartaalit olla pientä plussaa tai miinusta vähän riippuen nyt mitä muita menoja niihin osuu.
Coinbase on yksi vertailukohta. Se teki vuonna 2022 isot tappiot kuten varmasti jokainen muukin pörssi maailmassa. Pikaisella googlauksella Coinbasen net income oli miinuksella Q1 ja Q2 2023, kolmas kvartaali oli ihan viittä vaille +-0 ja neljäs oli plussaa. Eli tosi huono vuosi myös 2023 oli, mutta sitä pelasti paljon muut tulot (mm. USDC, custody) mitä ei suomipörsseillä ole.
Kvarn tuli Suomen kuluttajamarkkinoille vasta vuoden 2023 puolivälissä, eli asiakkaita on ollut vielä vähän, ja paljon varmasti suhteessa mainoskuluja sun muuta. Eli sitä ei voi varmasti suoraan verrata.
Suomessa regulaatio menee näiden firmojen osalta siten, että asiakasvarat on aina eriytetty firman varoista.
Pieni mainostus sallittakoon, koska kyseessä on kuitenkin aika harvinainen tapahtuma Suomen kryptoskenessä! Jos seuraa Bitcoinkeskusta somessa on saattanut jo törmätä uutiseen viime viikolla.
Bitcoinkeskus on Jokereiden yhteistyökumppani kaudella 2024-2025
Base on Coinbasen elokuussa 2023 lanseeraama Ethereumin Layer 2 -ratkaisu. Se hyödyntää Optimistic Rollups -teknologiaa samoin kuin suurimmat kilpailijat, Arbitrum ja Optimism. Vaikuttaa siltä, että Base on lyhyestä iästään huolimatta jättimenestys.
TVL eli Total Value Locked kuvaa niiden kryptojen arvoa dollariessa, jotka on lukittuna älysopimusalustalla oleviin DeFi-appeihin. Base rikkoi tällä viikolla taas ennätyksiä ja ylitti 2 miljardin dollarin rajan TVL:ssä. Defillama listaa 300+ DeFi-platformia, ja Base on sijalla 6 TVL:ssä mitattuna. Kasvua tänä vuonna rapsakat 370 %.
Tällä hetkellä Basessa on myös enemmän transaktioita ja aktiivisia osoitteita kuin muissa Ethereumin L2:ssa yhteensä. Dataa voi vertailla The Blockin dashboardissa.
Sijoittajan kannalta Base on ärsyttävä tapaus, koska sillä ei ole omaa tokenia. Coinbasella on jo riittävästi ongelmia SEC:n kanssa, joten eivät ole varmasti lanseeraamassa Base-tokenia. Sen lisäksi L2:t toimivat niin, että transaktiot maksetaan Etherillä (ETH). Eli kilpailijoiden tokenitkin ovat vain hallintotokeneita, eikä niiden kurssi välttämättä korreloi ekosysteemin aktiviteetin kanssa.
Miten sitten hyötyä Basen suosiosta? Hyvä kysymys. Basen tuotot eivät ole niin merkittäviä Coinbaselle, että se näkyisi osakkeen kursissa. Lähimmäs varmasti pääsee gämbläämällä suurimilla meemikolikoilla.
Basen suurin meemi on jo top 100 -listan sijalla 72 (BRETT) about $1 miljardin markkina-arvolla. MOG on ranking 111 ja Axelar 113 ja todennäköisesti pian myös top 100 -listalla. Kaikki Basen suurimmat tokenit: https://coinmarketcap.com/view/base-ecosystem/
