Casteliero wrote:

RoopeA wrote:

Näyttää siltä että Solanan meemibingo ja season tulee osittain päätökseen, kunnes se alkaa jälleen alusta. Ennustin jo joulukuussa että Solana tulee olemaan vuoden 2025 suurimpia pettymyksiä ja tätä arviota ei ole syytä päivittää.
Solanassa ei ole kertakaikkiaan mitään, mikäli ihmiset kyllästyvät meemikasinoon, defi aivan lastenkengissä. tokenomicksit kertakaikkiaan karmeat, miksi tuota nytkin frontrunnataan ja dumpataan. 

Joo vähän sama fiilis ollut jo pitkään myös, että Solana on 2025 vuonna pettymys. Mutta uskon kuitenkin, että se nousee vielä silti mahdollisesti enemmän kuin Bitcoin ja Ethereum. Vaikka nuo meemit on ollut riski jo pitkään ja oon epäillyt, että niille käy samoin kun esim ICO:ille ja NFT:ille, eli se homma vaan loppuu jossain vaiheessa, niin uskon myös siihen että ihminen on tyhmä ja se ei opi virheistään. Eli menee sitten muutama päivä, muutama viikko tms, niin samat jutut siellä alkaa taas pyörimään. Löytyy taas ne uudet 100-1000x kolikot ja influensserit alkaa niitä haippaamaan ja homma jatkaa pyörimistään. Solana on sen pelin todennäköisin ensimmäinen hyötyjä aina. Toki voi toivoa, että vihdoinkin laatu alkaa merkkaamaan, mutta ei suurin osa ymmärrä noista projekteista mitään ja osaa sanoa mitkä on laatua ja mitkä ei, ne gämblää mielummin. Oli ne sitten meemejä tai mitä vaan.

Tulevaisuudesta ei tietenkään varmuudella tiedä, mutta tällä hetkellä rotaatio kohti Avalanchea:

Kuva

Casteliero wrote:

 ..ei Sony voi ottaa sitä riskiä, että siirrot ovat peruuttamattomia..

Niin, no voihan se olla, että ainakin lähitulevaisuudessa pankit joutuvat käyttämään edelleen keskitettyjä verkkoja. Myös Avalanche/L1 taipuu tähän.

Viime aikoina AAVE on noussut usein esiin X:ssä positiivisessa valossa

Omia ajatuksia AAVE-projektista puolen vuoden takaa:

https://www.sijoitustieto.fi/sijoituskeskustelu/edistyneet-sijoittajat/kryptovaluutat-sijoituskohteina-ii-bitcoin-ethereum-xrp?page=45#comment-111289

Lisäisin tähän vielä, että 
-World Liberty Financial -palvelun lainauspuoli on rakennettu AAVE-protokollan päälle.
-AAVE muuttaa/muutti tokenomicsia siten, että osa protokollan tuotoista alkaa ohjaantumaan steikkaajille/tokenin omistajille (en muista nyt tarkkaan miten se meni, joten DYOR)

Casteliero wrote:

node wrote:

Casteliero wrote:

node wrote:

Casteliero wrote:

node wrote:

Tuostahan minä olen puhunut myös ja ainut malli, joka minusta oikeasti tuohon toimii, on Ethereumin L2 -malli. Se antaa noille instikoille mahdollisuuden tehdä oma L2-ketju, jossa kaikki kontrolli säilyy heillä, eikä olla ulkoisten validaattoreiden varassa. Pystytään blokkaamaan lähetyksiä, tai peruuttamaan niitä jne. Yksi isoimmista ongelmista isoilla yrityksillä on tuo haastetuksi joutuminen virheiden sattuessa, eli laillinen vastuu. Sen takia halutaan aina säilyttää tuo kontrolli siirroista. Ja oma ketju mahdollistaa tietty myös paremmat salaukset ja paremmin nuo KYC/AML jutut, kun osallistuminen ketjun käyttöön on täysin ylläpitäjien tiedossa. Niihin sitten vaan asennetaan noita DeFi-protokollia käytettäväksi, kuten Aavetta jne. 

Tämä yksi tapa. Toinen tapa on, että pysytään L1-tasolla ja tekee oman Avalanche L1-ketjun 15 minuutissa. Kaikki nuo yllä mainitut onnistuu. 

Paitsi heikompi turvallisuus ja pienempi likviditeettiallas. Molemmat tärkeitä korporaatiomaailmassa. Muuten onnistuu kyllä. Samoin kuin esim Cosmoksenkin päälle.

Ethereumissa tällä hetkellä isoin likviditeetti. Toisaalta Ethereum L2:set huomattavan keskitettyjä. Avalanche L1:set keskittämättömiä.

No tuohan se minun pointti oli. Isot korporaatiot eivät halua keskittämättömiä ketjuja, vaan sen oman L2:sen, jota hallitsevat täysin. 

Jos tuo on tulevaisuus, niin miksi käyttää lohkoketjua/DLT? Eikö keskitetty kolmannen osapuolen hoitama pankki ole jo keksitty?

Itse pidän keskittämättömiä opensource -ketjuja todennäköisimpinä voittajina tulevaisuudessa. Jos isot korporaatiot eivät halua keskittämättömiä ketjuja, niin miksi SWIFT alkaa kohta käyttämään keskittämätöntä opensource-ratkaisua oraakkeliverkkona, jonka läpi tulee kulkemaan kaikki data näihin pankkien verkkoihin?

No se likvidideettiallas. Jaettu tietokanta on aina parempi kuin jokaisella omat tietokannat. Kustannustehokkaampi. Sitähän tämä teknologia on. Kustannustehokkaampi tietokantaratkaisu.

Bitcoinin innovaatio on teknolgia, jonka avulla on käytössä jaettu tietokanta, joka toimii ilman kolmatta osapuolta. Kustannustehokkaampi, nopeampi ja turvallisempi, kuin kolmannen osapuolen ylläpitämä keskitetty järjestelmä. Siksi SWIFT:kin valitsi keskittämättömän opensource -ratkaisun oraakkeliverkoksi - loppuvuodesta pitäisi lähteä oikeat transaktiot liikkeelle. Keskittämätön opensource on tulevaisuuden teknologiaa, jonka päälle pankit alkavat siirtymään isommin, kun todennäköisesti kohta saadaan kaikki regulaatiot kuntoon. Aiheeseen liittyvä uutinen eiliseltä: "Mastercard Tokenizes 30% of Transactions in 2024, Acknowledges Crypto’s Disruptive Potential."
 

Mitä tulee likviditeettialtaisiin, niin Avalanchen likviditeettiallas kasvaa samalla kun MC kasvaa. 

Casteliero wrote:

node wrote:

Casteliero wrote:

node wrote:

Tuostahan minä olen puhunut myös ja ainut malli, joka minusta oikeasti tuohon toimii, on Ethereumin L2 -malli. Se antaa noille instikoille mahdollisuuden tehdä oma L2-ketju, jossa kaikki kontrolli säilyy heillä, eikä olla ulkoisten validaattoreiden varassa. Pystytään blokkaamaan lähetyksiä, tai peruuttamaan niitä jne. Yksi isoimmista ongelmista isoilla yrityksillä on tuo haastetuksi joutuminen virheiden sattuessa, eli laillinen vastuu. Sen takia halutaan aina säilyttää tuo kontrolli siirroista. Ja oma ketju mahdollistaa tietty myös paremmat salaukset ja paremmin nuo KYC/AML jutut, kun osallistuminen ketjun käyttöön on täysin ylläpitäjien tiedossa. Niihin sitten vaan asennetaan noita DeFi-protokollia käytettäväksi, kuten Aavetta jne. 

Tämä yksi tapa. Toinen tapa on, että pysytään L1-tasolla ja tekee oman Avalanche L1-ketjun 15 minuutissa. Kaikki nuo yllä mainitut onnistuu. 

Paitsi heikompi turvallisuus ja pienempi likviditeettiallas. Molemmat tärkeitä korporaatiomaailmassa. Muuten onnistuu kyllä. Samoin kuin esim Cosmoksenkin päälle.

Ethereumissa tällä hetkellä isoin likviditeetti. Toisaalta Ethereum L2:set huomattavan keskitettyjä. Avalanche L1:set keskittämättömiä.

No tuohan se minun pointti oli. Isot korporaatiot eivät halua keskittämättömiä ketjuja, vaan sen oman L2:sen, jota hallitsevat täysin. 

Jos tuo on tulevaisuus, niin miksi käyttää lohkoketjua/DLT? Eikö keskitetty kolmannen osapuolen hoitama pankki ole jo keksitty?

Itse pidän keskittämättömiä opensource -ketjuja todennäköisimpinä voittajina tulevaisuudessa. Jos isot korporaatiot eivät halua keskittämättömiä ketjuja, niin miksi SWIFT alkaa kohta käyttämään keskittämätöntä opensource-ratkaisua oraakkeliverkkona, jonka läpi tulee kulkemaan kaikki data näihin pankkien verkkoihin?

Casteliero wrote:

node wrote:

Tuostahan minä olen puhunut myös ja ainut malli, joka minusta oikeasti tuohon toimii, on Ethereumin L2 -malli. Se antaa noille instikoille mahdollisuuden tehdä oma L2-ketju, jossa kaikki kontrolli säilyy heillä, eikä olla ulkoisten validaattoreiden varassa. Pystytään blokkaamaan lähetyksiä, tai peruuttamaan niitä jne. Yksi isoimmista ongelmista isoilla yrityksillä on tuo haastetuksi joutuminen virheiden sattuessa, eli laillinen vastuu. Sen takia halutaan aina säilyttää tuo kontrolli siirroista. Ja oma ketju mahdollistaa tietty myös paremmat salaukset ja paremmin nuo KYC/AML jutut, kun osallistuminen ketjun käyttöön on täysin ylläpitäjien tiedossa. Niihin sitten vaan asennetaan noita DeFi-protokollia käytettäväksi, kuten Aavetta jne. 

Tämä yksi tapa. Toinen tapa on, että pysytään L1-tasolla ja tekee oman Avalanche L1-ketjun 15 minuutissa. Kaikki nuo yllä mainitut onnistuu. 

Paitsi heikompi turvallisuus ja pienempi likviditeettiallas. Molemmat tärkeitä korporaatiomaailmassa. Muuten onnistuu kyllä. Samoin kuin esim Cosmoksenkin päälle.

Ethereumissa tällä hetkellä isoin likviditeetti. Toisaalta Ethereum L2:set huomattavan keskitettyjä. Avalanche L1:set keskittämättömiä.

Tuostahan minä olen puhunut myös ja ainut malli, joka minusta oikeasti tuohon toimii, on Ethereumin L2 -malli. Se antaa noille instikoille mahdollisuuden tehdä oma L2-ketju, jossa kaikki kontrolli säilyy heillä, eikä olla ulkoisten validaattoreiden varassa. Pystytään blokkaamaan lähetyksiä, tai peruuttamaan niitä jne. Yksi isoimmista ongelmista isoilla yrityksillä on tuo haastetuksi joutuminen virheiden sattuessa, eli laillinen vastuu. Sen takia halutaan aina säilyttää tuo kontrolli siirroista. Ja oma ketju mahdollistaa tietty myös paremmat salaukset ja paremmin nuo KYC/AML jutut, kun osallistuminen ketjun käyttöön on täysin ylläpitäjien tiedossa. Niihin sitten vaan asennetaan noita DeFi-protokollia käytettäväksi, kuten Aavetta jne. 

Tämä yksi tapa. Toinen tapa on, että pysytään L1-tasolla ja tekee oman Avalanche L1-ketjun 15 minuutissa. Kaikki nuo yllä mainitut onnistuu. 

Virtune avasi AVAX tuotteen Nasdaq Helsinki. Eli esim. Nordnetistä saa näin nääppärästi altistusta Avalanche. 

Kuva

Antti Hyppänen wrote:

Casteliero wrote:. Ei se kristallipallo löydy edelleenkään sieltä 4 vuoden syklistä ja altseasonit tapahdu kalenterin mukaan, se tapahtuu kun ihmisillä on rahaa laittaa spekulatiivisiin omaisuuksiin.

Toisin kuin väität, isossa kuvassa markkina seuraa edelleen neljän vuoden likviditeettisyklejä, kuten on seurannut koko kryptojen olemassa olon ajan. Mikään ei toistaiseksi viittaa siihen, että nämä syklit olisivat menossa rikki. Kristallipallo on siis pitänyt täysin paikkaansa. Toki, tätä ei voida todistaa ennen kuin seuraavan karhumarkkinan aikana eli alkaako se samoilla askelmerkeillä vai ei. Joten tässä vaiheessa vielä pelkkää arvailua.

Näinhän se on. Eikä näitä syklejä olisi saanut kiinni seuraamalla yleistä TradFi fundaa.

Kuva

Antti Hyppänen wrote:

Solana prosessoi tällä hetkellä luokkaa 4500 transaktioita sekunnissa 0,4 sekunnin lohkoajalla 24/7/365. Tämä on käytännössä enemmän mitä muut suosituimmat lohkoketjut tekevät yhteensä. https://explorer.solana.com/

AVAX pystyy prosessoimaan 4500 transaktiota sekunnissa. Tämän lisäksi AVAX pystyy oikeasti skaalautumaan modifiotavien L1:sten kautta. Sekä arkkitehtuuri on oikeasti desentraloitu.

 

Kuva