Samaan syssyyn kannattaa kuunnella Sinclairin jälkeen vieraana ollu Ben Greenfieldin haastis ja tietenki Rhonda Patrickin podit. Rhonda puhuu usein paastoamisesta JRE:n kanssa (ja kaikesta muusta terveyteen liittyvästä) ja tehny myös paljon episodeja omalle sivustolleen alan ammattilaisten kanssa. Episodet ovat vähän syvällisempää tavaraa mutta erittäin informatiivisia jos aihe kiinnostaa https://www.foundmyfitness.com/episodes.
Oon kuullut kovien jenkkipokeriharjojen joskus puhuvan intermittent fastingista tai time restricted eatingingista ja just tollasen lyhyen Rhonda + Joe -pätkän jälkeen kiinnostuin. Onnistuin äsken googlaamalla löytämään tän saman 15min pituisen pätkän: Joe Rogan - Time Restricted Eating. Ei siis liity anti-agingiin vaan Rhonda käy yleisesti läpi muita terveyshyötyjä. Aloin joskus aikoinaan tän pätkän jälkeen seuraamana Rhondaa twitterissä. Hän linkkaa aina välillä jotain uusia tutkimuksia paastoamisen terveyshyödystä ja innostuin itsekin kokeilemaan tota 12 tunnin syömisikkunaa. En nyt ihan täydellisesti sitä noudattanut enkä oo varma huomasinko hyötyjä, mutta en kyllä haittojakaan, ja kun käytännössä syö yhden aterian vähemmän päivässä niin kalorimäärät pysyy hyvin hanskassa. Nyt kun on aikaa pitää vähän tarkemmin tutustua aiheeseen.
MentallCase kirjoitti:
Innostuin itsekin tuosta Roganin podista kokeilemaan intermitting fastingiä. Taustatietona itsestä: Alle 30v, 180cm, 83kg, rasvat noin 10%, punttia tehty koko ikä eli kunto hyvä.
Tein noin 6kk niin että söin viimeisen lämpimän aterian noin 18.00 ja seuraavan kerran 10.00 aamulla. Näin sain sen 16h paaston. Söin tuossa ikkunassa saman verran kun söin aikaisemminkin iltapala mukana -ruokavaliossa. Huom tuon Rhondan mukaan myös kahvi katkaisee paaston. Paastolla voi vetää vain vettä.
Puolen vuoden ihmiskoe ei ainakaan sopinut minulle. Energiatasojen heittelyä, heikentynyt suorituskyky, painon liian nopea lasku ja ymym. vireystilojen ongelmia. Myös unen laatu kärsi kun nälkäisenä meni nukkumaan. Podissa meinattiin, että uni paranee.
Jos tavoitteena on painon pudotus, tämä voi olla erinomainen tapa rajoittaa hieman koneeseen tulevaa kaloria. En kuitenkaan suosittele kenellekään kuka haluaa painon pysyvän samana tai nousevan. Enkä sellaisille jotka haluavat kehittää jotain fyysistä ominaisuutta: voima, kestävyys, jne.
Tämä nyt oli yhden ihmisen kokemus ja varmasti toisella yksilöllä tulos voi olla jotain aivan muuta. Argumentit (ja näyttö) paaston puolesta ovat mielenkiintoisia. Ei silti enää itelle. Aamu + lounas + päivällinen + iltapala combo toimii :)
Kiitti tästä. Mulla on itseasiassa ollut ekaa kertaa elämässä kunnon treenikausi meneillään kun ollaan käyty frendin kanssa salilla ~5 kertaa viikossa yli kolmen kuukauden ajan. Tullut jo selkeitä tuloksia ja kelasin painaa täysillä kesään asti kun aikaa nyt riittää. Oon nyt koittanut syödä erityisen paljon vaikka ei edes olisi nälkä, että sais tarpeeks proteiinia kehoon. Maalaisjärjen mukaan näin se pitää tehdä ja sun kokemukset kuulostaa loogisilta. Mutta ei tota paastoamista varmaan olekaan tarkoitettu erityisemmin just lihasmassan kasvattamiseen.
kabu kirjoitti:
Selailin hyvin pikaisesti tieteellisiä artikkeleja aiheesta. Paljon löytyy tutkimuksia, joissa hiirille on tehty esimerkiksi alternate-day fasting kokeita ja todettu olevan hyviä terveysvaikutuksia aivojen terveyden sekä insuliini- ja glukoositasojen puolesta. Näyttäisi myös joissain tutkimuksissa todettu olevan ihmiselle hyödyllistä.
Toisaalta löytyy myös useita tutkimuksia, joissa on tutkittu ihmisiä Ramadanin aikana, jolloin muslimit eivät syö kuin auringonlaskun ja -nousun välissä eli paastoa tulee n. 16h, ja todettu, että ei ollut vaikutusta metaboliaan tai hormonitasoihin, mutta ihmiset nukkuivat huonommin, vireystila laski ja motoriikka heikkeni. Lisäksi todetaan, että Ramadanin aikaan on enemmän liikenneonnettomuuksia ja ihmiset tekevät vähemmän töitä.
Mielenkiintoinen aihe. Pitänee perehtyä lisää.
Joo on hyvä muistaa, että myös tiedemiehet(/naiset) ovat vaan ihmisiä ja helposti biased kun uskovat tarpeeksi omaan juttuunsa, joten on tärkeetä tutkia myös kolikon toista puolta. Esim Rhondan twitteristä saa luultavasti liian yksipuolisen kuvan, koska hän ei välttämättä ihan mielellään linkkaile tutkimuksia, jotka osoittavat jotain päinvastaista, erityisesti kun on käynyt Joe Roganin podcastissa kertomassa tästä miljoonille ihmisille. Toki voi hyvin olla, että hän sen tekisi, mutta ei voi tietää.
Casteliero kirjoitti:
Viimeaikoina on kyllä ollut paljon hyviä vieraita Roganilla. Esim. itseä kiinnostaneita ollut tuon David Sinclairin lisäksi fyysikko Brian Cox, Twitterin CEO Jack Dorsey, Ex-CIA agentti Mike Baker ja sosiaalipsykologi Jonathan Haidt. Itsekkin tykkään todella paljon Roganin haastattelutyylistä ja siitä, että se on oikeasti kiinnostunut asioista ja mennään syvällekkin asioihin. Ja antaa myös haastateltavalle tilaa vastata kysymyksiin.
Melko paljon tullut kuunneltua Roganin podcastia. Edellä mainittujen lisäksi mielestäni yksi parhaista on ollut unitutkija Matthew Walker: https://www.youtube.com/watch?v=pwaWilO_Pig
Martin Berkhanin vanhaan Leangains blogiin kannattaa tutustua jos pätkäpaasto kiinnostaa. Käsittelee seikkaperäisesti alan tutkimuksia ja tekee niistä mielestäni ihan hyviä johtopäätöksiä.
Omat kokemukset 14h-16h pätkäpaastosta positiivisia. Aamupalan voi mielestäni huoletta jättää väliin. Berkhanin mukaan kahvia voi juoda paastolla.
Charlie Carrel julkaisi just vähän aika sitten ainakin itelle erittäin mielenkiintoisen podcastin, jossa puhutaan just siitä miten löydettäis mahdollisimman optimaalinen dietti ihmiselle. https://youtu.be/SoWwYcoy9UM
Tuo ketogenic diet on saanut ainakin omat energiatasot tasaiseksi ja parantanut oloa merkittävästi. En pysty syvällisesti tästä aiheesta puhumaan kun tuntuu ettei oma ymmärryskään vielä siihen riitä, mutta tässä nyt jotain lähteitä:
Kirjoja: Keto Clarity, Cholesterol Clarity, Bulletproof Diet, The Complete Book of Ketones. Cancer as a Metabolic Disease, The Art & Science of Low Carbohydrate Performance
Tälläkin hetkellä on käsittääkseni käynnissä pitkä ihmiskokeilu kalorirajoituksesta ja sitä pidetään "pitkän iän salaisuutena", mutta en tiedä tarkemmin mitä väliaikatuloksia on saatu. Siinä olevia ihmisiä oli joskus jossain ohjelmassa ja näyttivät selvästi ikäistään nuoremmilta, mutta kaikki olivat hoikkia, jopa laihoja. En usko, että pitkä elinikä ja lihakset/kova treenaus on yhteen sovitettavissa, koska jälkimmäinen rasittaa esim. sydäntä, jolla on biologisessa mielessä tietty lyöntimäärä ennen vioittumista. Treenaamalla sitä käyttää enemmän ja voimistuttaa, mutta hyöty voi olla plusmiinus nolla. Lisäksi jos hakee massaa ja voimaa, niin joutuu vetämään paljon ravintoa, joka taas rasittaa eritavoin kehon sisäelimiä. Sitten taas esim. syöviltä voi olla mahdotonta välttyä millään toimin, koska niihin vaikuttaa perimä ja sattuma hyvin paljon. Saat syövän keski-iässä: -xx vuosia elämästä automaattisesti (keskimäärin). Omassa talossa asuu 100-vuotias mummo, joka liikkuu vielä itsenäisesti, joskin vähän huonosti, mutta vielä 5-vuotta sitten olisi mennyt 75-vuotiaasta. Hoikka ruumiinrakenne.
Mitä mieltä Jens on Pokerstarsin rakesta tällä hetkellä? Laskin, että HU Zoom menee winratesta 16bb/100 pois pelkästään raken maksuun.
Snowiella kun kävin avausrangeja läpi, niin sen mukaan olisi lähellä optimaalista puolustaa big blindia vähemmän kuin 50% ajasta, oletan tämän johtuvan juuri korkeasta rakesta.
Ongelma kuitenkin on, ettei small blind tarvitse tällöin odotusarvoa ollenkaan potin avaamiseen. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että pienemmillä tasoilla zoom ei ole odotusarvon kannalta voitettavissa pitkällä aikavälillä, jos oletetaan pelaajien olevan taidoiltaan samalla tasolla?
1) Intermittent fasting. Tästä oon lukenut aikaisemminkin, että on ollut paljon tutkimuksia siitä liittyen muihin terveyshyötyihin, ja on ollut tarkoitus perehtyä pidemmän aikaa. Onko palstalla ketään, jolla on omia kokemuksia tai on perehtynyt tarkemmin ja voi antaa linkkejä parhaimpiin kirjoituksiin tästä?
Törmäsin itse aiheeseen ensimmäisen kerran vuonna 2012 Michael Mosley:n BBC:lle tekemän dokkarin myötä. Tuossa käydään mielestäni ihan ok läpi teoriaa (miksi väitetyt terveyshyödyt), sekä miksi Mosley itse päätyi 5:2 rytmiin. Ko dokkari on ainakin tällä hetkellä katsottavissa ilmaiseksi Dailymotionissa https://www.dailymotion.com/video/x370lox.
Oon itse vetänyt 5:2 paastoa vuosien saatossa pisimmillään muutaman kuukauden putkeen, ainakin mulla sillä oli merkittävä positiivinen vaikutus mitattuihin kolestroliarvoihin. Paino vaan tuppaa laskemaan enemmän kuin haluaisin.
EDIT: Tässä yhteydessä 5:2 tarkoittaa siis sitä, että viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti, kahtena rajoitetaan kaloreita voimakkaasti.
Monilla on varmaan kokemusta siitä miten unohtaa syodä kun on niin flowssa,on siis mielenkiintoista ja merkityksellistä tekemistä. Oisko kuitenkin niin, että kuten mitään muutakaan, ei kaloreiden rajoitusta kannata "tyhjiossä" tutkia ja ehkä monet pitkäikäiset "unohtavat" syodä kun on muuta mielekästä tekemistä. Kaloreiden rajoittaminen tässä kohtaa ei olisi välttämättä se merkittävä asia. Parasta ruokaa aivoille on kuulemma merkityksen kokeminen...
Toinen on luonnon luoma pakko eli ei vain ole ruokaa tarjolla ja siihen on sitten keho sopeutunut. Pitää sitten muistaa tehdä intermittent fasting intermittently. Tuon keinotekoinen simuloiminen voi kait jotain hyotyjä tuoda, ehkä sitä voisi enemmänkin käyttää tarkoituksenmukaisemmin tietyissä elämänvaiheissa eli jos huomaa sen tuovan esim. kirkkaampaa mielen toimintaa, mutta pidempään käytettynä voi hyodyt kadota kun keho ja mieli tottuvat...kuten monessa muussakin asiassa.
Jännä miten me aina haetaan jotain oikeaa ruokavaliota ihan kuin loytyisi jokaiselle joka paikassa ja elämänvaiheessa toimiva dieetti.
Miten ois päälinjana paikallista ruokaa satokauden ja oman aktiivisuustason mukaan.
Tytöillä/naisilla alhainen kalorimäärä viivästyttää kuukautisten alkamista tai lopettaa ne kokonaan. Aikaisempi kuukautisten alkaminen on taas yhteydessä lyhyempään elämään ja vaikka tämä yhteys ei ole ihan 1:1 miehillä, niin alhaiset kalorimäärät selvästi viivästyttävät kehon vanhenemismekanismeja ja tästä on eläimillä vankkaa todistusaineistoa: https://en.wikipedia.org/wiki/Calorie_restriction Tässä on vähän se muna-kana ongelma, että vetääkö täysillä lyhemmän elämän vai säätöliekillä pidemmän? Jos haluaa maksimoida esim. sen ajan, kun on vielä nuori, keski-ikäinen niin kannattaa varmasti kuntoilla ja syödä reilusti, mutta terveellisesti, jotta saa hyvän lihasmassan, mutta tästä voi olla haittapuolena sitten ettei saavuta biologista maksimia vanhana. Tai sitten olla miljonääri ja päästä käsiksi ensimmäisenä ikääntymistä hidastuttavien lääkkeiden pariin. Ikääntymisessäkin on varmasti useampi näkökulma: ulkonäkö, kognetiivinen kyvykkyys ja sisäelimet. Jokaiselle näistä on vähän erilaiset ja usein ristiriitaiset asiat hyödyllisiä esim. ulkoilu ja auringon valo on yleisesti terveydelle hyväksi, mutta voi rapistuttaa ihoa nopeammin kuin lymyily varjossa. Henkisen maksimikykyn ylläpitäminen voi vaatia esim. ruokavaliota, jolla vältetään sydän- ja verisuonitautien aivoihin vaikuttava negatiivinen haitta, mutta sitten voi olla ettei pystytä toimimaan täysin maksimissa juuri kalorirajoituksen kautta ja sama vaikuttaa myös lihaskuntoon, jonka ylläpito voi vaatia kovaa harjoitteua ja ravintoa, mutta taas kerran suuret määrät lihaksille hyvää ravintoa voi olla sisäelimille rasite jne.
Kiitti kommenteista, mielenkiintoinen aihe ja pitää palata jossain vaiheessa kun oon perehtynyt paremmin.
JJJJ kirjoitti:
Mitä mieltä Jens on Pokerstarsin rakesta tällä hetkellä? Laskin, että HU Zoom menee winratesta 16bb/100 pois pelkästään raken maksuun.
Snowiella kun kävin avausrangeja läpi, niin sen mukaan olisi lähellä optimaalista puolustaa big blindia vähemmän kuin 50% ajasta, oletan tämän johtuvan juuri korkeasta rakesta.
Ongelma kuitenkin on, ettei small blind tarvitse tällöin odotusarvoa ollenkaan potin avaamiseen. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että pienemmillä tasoilla zoom ei ole odotusarvon kannalta voitettavissa pitkällä aikavälillä, jos oletetaan pelaajien olevan taidoiltaan samalla tasolla?
16bb/100 rake on jo sen verran raju, että siinä kummankaan pelaajan on vaikea jäädä pitkässä juoksussa voitolle, ellei taitoerot ole todella isot. Oletan, että tässä on kyse hyvin pienistä panoksista, tyyliin 0,5/1 alaspäin. Eli kyllä, ei varmasti ole voitettavissa jos pelaajat ovat samantasoisia. 25/50+ tasoilla, joilla pelaan, niin rake on vaan muutaman ison blindin per 100 jakoa eli vielä biitattavissa vaikka ei tasoerot olisi niin isoja. Tietenkin rakebacki auttaisi, vaikka pidin Pokerstarsin päätöstä poistaa rakeback isoimmista peleistä heille itselleen järkevänä. Pelit pyörii samalla tavalla kun hupipelaaja istuu pöytään, oli effektiivinen rake sitten 3bb/100 tai 1,5bb/100, ja muuten ei pyöri. Regubattlet ovat niin harvinaisia nykyään.
Jännä, että oon viime vuosina kiinnostunut politiikastakin niin paljon. Oon vihdoin melkein saanut Elina Lepomäen Vapauden Voitto -kirjan luettua loppuun asti. Kirja sisälsi paljon hemmetin hyvää ja mielenkiintoista asiaa, ja oli jotakuinkin mitä olin odottanut. Elina on varmasti yksi pätevimmistä, ellei pätevin kansanedustaja, joka eduskunnasta löytyy. Välillä tosin kirjassa mun mielestä huomaa, että Elina tuo jonkun ei niin aiheeseen relevantin asian esille, jotta vaan pääsee esittelemään omaa tietämystään ja saa sujautettua mukaan viitteen, jolla osoittaa lukeneen paljon erilaista kirjallisuutta. Mutta ei siinä, oon lähes kaikesta samoilla linjoilla ja äänestäisin ehdottomasti jos olisi Helsingin vaalipiirissä.
Muutoksia, joita itse lähtisin ajamaan jos oisin eduskunnassa (suurin osa näistä siis ei ollut Elinan kirjassa, vaan joita on tullut mietittyä pidemmän aikaa):
- Työmarkkinoiden uudistaminen työllisyysasteen nostamiseksi pohjoiseurooppalaiselle tasolle. Muutoksia yleissitovuuteen ja lisää paikallista sopimista. Tää on selvästi tärkein uudistus ja kun demografian kehitys jatkuu huonompaan suuntaan niin pakollinen, jotta hyvinvointivaltion rahoittamiseen on jatkossa varaa.
- Uudistuksia sosiaaliturvaan kannustinloukkujen pienentämiseksi. Aina pitää kannattaa tehdä työtä, jos sitä on tarjolla.
- Enemmän panostuksia työttömäksi jääneiden ihmisten uudelleenkouluttautumiseen. Koodauskursseja tms. Jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa yhä harvemmalla on etuoikeus tehdä koko ura saman yrityksen tai edes saman alan hommissa.
- Ilmastotavoitteiden yhteensovittaminen talouspolitikan kanssa. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta pidetään silti Suomen etu mielessä ja pysytään max naapurimaiden tahdissa. Ei lähdetä ihan päättömästi puskemaan ilmastotavoitteita pakottaen tehtaita ja työpaikkoja muihin maihin, joissa regulaatio on löysempää vaikuttaen neutraalisti tai jopa negatiivisesti maapallon päästöihin overall.
- Edelliseen pointtiin liittyen, vitusti lisää ydinvoimaa. Kunnolla uusiutuviin siirtyminen tulee kestämään vielä pitkään ja ydinvoima on paras väliaikainen ratkaisu maailman energiantarpeen kasvuun.
- Sähköautoihin siirtyminen ei kauheasti vielä auta niin kauan kuin sähkö tuotetaan kivihiilellä tms. mutta vasta kun ollaan siirrytty enemmän ydinvoimaan ja uusiutuviin niin aletaan tukea sähköautoilua vähentäkseen liikenteen päästöjä.
- Karsitaan yritystukia. Erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä, kuten esim. turpeen polttamista, jota tuetaan 150 miljoonan euron verotuella.
- Tiiviimpää EU-yhteistyötä. Globalisaatio on hyvä asia ja maapallon suurimmat ongelmat joudutaan joka tapauksessa ratkaisemaan yhdessä. Suomi pienenä vientiriippuvaisena maana on paljon vahvempi osana EUta. Toki ois parempi, jos tällainen liitto olisi mahdollinen ilman Etelä-Euroopan maita. Mutta mun mielestä on ihan hyvä, että EU voi toimia isähahmona eteläeurooppalaisille valtioille, ja pitää niiden budjetit kurissa, kun joku populistipuolue on lähtemässä liikaa keulimaan. Me kaikki voitetaan sillä, että eteläeurooppalaisilla menee vahvemmin.
- Tiukempi linja humanitaarisen maahanmuuton kanssa niin paljon kun on ylemmän pointin kanssa mahdollista. Kotouttaminen eräistä maista ei ole onnistunut missään päin maailmaa. Otetaan opiksi muiden virheistä ja ollaan itsekkäitä tässä asiassa. Autetaan mielummin lähettämällä rahaa.
- Ei taistella kaupungistumisen megatrendiä vastaan vaan päinvastoin luodaan kaupungeille puitteet nopeuttaa luonnollista kasvua ja vaurastumista. Ei haittaa vaikka ei koko Suomi pysy asutettuna. Tuetaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työpaikan perässä pois landelta.
- Vähemmän pyörähifistelyä. Suomen ilmasto on yksi huonoimpia pyöräilyä varten. Pidetään pääpaino siinä, että autoliikenteen sujuvuus pysyy mahdollisimman hyvänä.
- Subventoidut "vähäosaisten" asunnot kuten hitas-kämpät pois. Todella epätehokas tukimuoto ja synnyttää kaiken maailman kikkailua. Rahat mielummin suoraan kysyntäpuolen tukiin.
- Tuplataan kansanedustajien palkat houkutellaakseen mahdollisimman pätevää ainesta tekemään mahdollisimman laadukkaita tärkeitä päätöksiä. Valtion budjetista pieni sijoitus, jolla näkisin, että olisi älyttömän korkea ROI.
- Pyritään Natoon. Liian arvaamaton itänaapuri, jonka lupauksiin ei voi luottaa. Jos näyttää siltä, että EU säätää jonkun yhteisen oman armeijan, niin se olisi vielä parempi. Tosin Natosta en oo enää ihan varma. Käytiin Akin kanssa yks päivä tapaamassa Wille Rydmania eduskunnassa ja hänellä oli hyvät pointit myös liittymisen riskeistä. En viitsi tähän kirjoittaa kun en oo pyytänyt lupaa.
- Jos ei tällaista vielä ole, niin perustetaan valtiollinen yksikkö, jonka tehtävänä pysyä ajan tasalla uudesta teknologisesta kehityksestä, kouluttaa aiheesta kansanedustajia ja antaa suosituksia miten käyttää kehitystä hyväkseen.
- Poistetaan pakkoruotsi. Kielten opiskelun painopiste entistä enemmän enkkuun.
- Veikkauksen voitot suoraan valtion budjettiin. Nykyinen hyväveliverkosto-systeemi on äärettömän epätehokas ja ylläpitää kaikennäköisiä suojatyöpaikkoja.
- Uudistusta huumepolitiikkaan. Kannabis lailliseksi, reguloidaan ja verotetaan. Jos ei täysin kovempien huumeiden käytön dekriminalisointia, niin ainakin lievempiä tuomioita käytöstä ja keskitytään enemmän tukemaan ja auttamaan ongelmakäyttäjiä. Mun mielestä se vanhanaikainen tapa, jolla vieläkin suurin osa katsoo huumeita on käsittämätön ja myös epälooginen. Alkoholi on täysin hyväksytty huume, koska se on aina ollut laillinen, mutta esim. sitten eräällä suomalaisella lätkäpelaajalla näyttää menevän NHL-ura alta, koska häntä syytetään siitä, että on jossain kesäbileissä ostanut muutaman gramman kokaiinia.
- Vapautetaan kilpailu apteekkialalla.
- Vapaampi alkoholipolitiikka ja vähemmän ylipäätänsä holhousta.
- Pyritään yleisesti pienentämään julkista sektoria ja laskemaan veroja. Vaikka yksityinen sektori ei ihan kaikkea voi hoitaa, niin suurimman osan asioista se tekee tehokkaammin.
Jotenkin musta tuntuu, että näissä erilaisissa elämäntavoissa tai paastoissa mennään aina liikaa äärimmäisyyksiin ja tehdään liikaa yleistyksiä. Uskon että David Sinclairilla on loistava tietämys mitä kannattaa tehdä, jos haluaa ikääntyä ns. hyvin. Tai jopa saada lisävuosia elämällä tietyllä tavalla. N=1, mutta ainakin kaveri itse näyttää nuorekkaalta ikäisekseen, eli ehkä se tosiaan tekee asioita oikein ja elää suuremmalla todennäköisyydellä 100+ vuotiaaksi kun joku muu joka elää muuten terveellisesti mutta ei käytä Davidin lääkkeitä ja metodeita. Niin, ja taisi Davidin isäkin olla todella hyvässä iskussa ikäisekseen.
starsailor kirjoitti:
En usko, että pitkä elinikä ja lihakset/kova treenaus on yhteen sovitettavissa, koska jälkimmäinen rasittaa esim. sydäntä, jolla on biologisessa mielessä tietty lyöntimäärä ennen vioittumista. Treenaamalla sitä käyttää enemmän ja voimistuttaa, mutta hyöty voi olla plusmiinus nolla. Lisäksi jos hakee massaa ja voimaa, niin joutuu vetämään paljon ravintoa, joka taas rasittaa eritavoin kehon sisäelimiä
Mielestäni hieman harhaanjohtavaa. Tästä joku voisi ymmärtää, että treenaamisen hyöty on oikeasti +-0, joka ei minkään tutkimuksen mukaan pidä paikkaansa. Inaktiivinen henkilö vs. aktiivinen 2-3 kertaa viikossa treenaava niin jälkimmäinen ryhmä elää keskimäärin varmasti pidempään. Joku älytön kehonrakennus ja pelkkä lihasmassan kasvattaminen ovatkin sitten eri asia. Mutta tätä koitin heti alussa tuoda ilmi, aina mennään äärimmäisyyksiin.
starsailor kirjoitti:
Tytöillä/naisilla alhainen kalorimäärä viivästyttää kuukautisten alkamista tai lopettaa ne kokonaan. Aikaisempi kuukautisten alkaminen on taas yhteydessä lyhyempään elämään
Jos viittaat San Diego medical schoolissa tehtyyn tutkimukseen niin se on vahvasti kyseenalaistettu. En vetäisi tästä kovin isoja johtopäätöksiä.
starsailor kirjoitti:
Tässä on vähän se muna-kana ongelma, että vetääkö täysillä lyhemmän elämän vai säätöliekillä pidemmän? Jos haluaa maksimoida esim. sen ajan, kun on vielä nuori, keski-ikäinen niin kannattaa varmasti kuntoilla ja syödä reilusti, mutta terveellisesti, jotta saa hyvän lihasmassan, mutta tästä voi olla haittapuolena sitten ettei saavuta biologista maksimia vanhana. Tai sitten olla miljonääri ja päästä käsiksi ensimmäisenä ikääntymistä hidastuttavien lääkkeiden pariin. Ikääntymisessäkin on varmasti useampi näkökulma: ulkonäkö, kognetiivinen kyvykkyys ja sisäelimet.
Taas haluaisin tuoda esille sen kultaisen keskitien. Onko pakko elää ”täysillä” tai ”säästöliekillä”? Mitä jos vain eläisi ns. normaalisti ja eläisi terveellisesti? Kuntoilu kannattaa varmasti, sitä tuskin kukaan voi kiistää. Lihasten kasvattaminen on tärkeää, mutta sekin kannattaa varmaan pitää järkevänä. HS julkaisi eilen hyvän artikkelin joka kannattaa ehkä lukaista: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005994963.html
Siinä tuodaan esille liikkumisen tärkeys. Ihminen on läpi historiansa liikkunut paljon oikeastaan pakon sanelemana. Vasta tyyliin viimeiset 2-3 sukupolvea ovat voinut valita liikkuvatko vaiko eivät. Ihmisen kuuluu liikkua ja se tarvitsee liikettä selviytyäkseen.
Olen joskus miettinyt, kun eläintarhoista sanotaan, että se on hirveää kun eläimiä pidetään pois luonnollisesta ympäristöstään. Se pitää toki paikkansa, se on hirveää, mutta kyllä todella suuri osa ihmisistäkin elää jossain ihan muualla kun ”luonnollisessa ympäristössä”. Ei evoluutio ole meitä valmistanut elämään sellaista elämää mitä suuri osa länsimaalaisista elää.
Olen pitkälti samaa mieltä noiden artikkeleiden kanssa. Ponnistelu, tietynlainen kärsimys ja vastoinkäymiset kuuluu elämään ja niiden puuttuminen voi jopa tehdä ihmisestä onnettoman. Erityisesti nuoret miehet länsimaissa voi huonommin kuin koskaan vaikka asiat ovat, ainakin näennäisesti, paremmin kun koskaan. Ihmiset kokevat merkityksettömyyttä. Elämässä selviytyäkseen ei tarvitse ponnistella yhtään, kaikki on tehty valmiiksi.. Tämä lähti vähän väärille raiteille, mutta haitanneeko tuo.
Jännä, että oon viime vuosina kiinnostunut politiikastakin niin paljon. Oon vihdoin melkein saanut Elina Lepomäen Vapauden Voitto -kirjan luettua loppuun asti. Kirja sisälsi paljon hemmetin hyvää ja mielenkiintoista asiaa, ja oli jotakuinkin mitä olin odottanut. Elina on varmasti yksi pätevimmistä, ellei pätevin kansanedustaja, joka eduskunnasta löytyy. Välillä tosin kirjassa mun mielestä huomaa, että Elina tuo jonkun ei niin aiheeseen relevantin asian esille, jotta vaan pääsee esittelemään omaa tietämystään ja saa sujautettua mukaan viitteen, jolla osoittaa lukeneen paljon erilaista kirjallisuutta. Mutta ei siinä, oon lähes kaikesta samoilla linjoilla ja äänestäisin ehdottomasti jos olisi Helsingin vaalipiirissä.
Muutoksia, joita itse lähtisin ajamaan jos oisin eduskunnassa (suurin osa näistä siis ei ollut Elinan kirjassa, vaan joita on tullut mietittyä pidemmän aikaa):
- Työmarkkinoiden uudistaminen työllisyysasteen nostamiseksi pohjoiseurooppalaiselle tasolle. Muutoksia yleissitovuuteen ja lisää paikallista sopimista. Tää on selvästi tärkein uudistus ja kun demografian kehitys jatkuu huonompaan suuntaan niin pakollinen, jotta hyvinvointivaltion rahoittamiseen on jatkossa varaa.
- Uudistuksia sosiaaliturvaan kannustinloukkujen pienentämiseksi. Aina pitää kannattaa tehdä työtä, jos sitä on tarjolla.
- Enemmän panostuksia työttömäksi jääneiden ihmisten uudelleenkouluttautumiseen. Koodauskursseja tms. Jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa yhä harvemmalla on etuoikeus tehdä koko ura saman yrityksen tai edes saman alan hommissa.
- Ilmastotavoitteiden yhteensovittaminen talouspolitikan kanssa. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta pidetään silti Suomen etu mielessä ja pysytään max naapurimaiden tahdissa. Ei lähdetä ihan päättömästi puskemaan ilmastotavoitteita pakottaen tehtaita ja työpaikkoja muihin maihin, joissa regulaatio on löysempää vaikuttaen neutraalisti tai jopa negatiivisesti maapallon päästöihin overall.
- Edelliseen pointtiin liittyen, vitusti lisää ydinvoimaa. Kunnolla uusiutuviin siirtyminen tulee kestämään vielä pitkään ja ydinvoima on paras väliaikainen ratkaisu maailman energiantarpeen kasvuun.
- Sähköautoihin siirtyminen ei kauheasti vielä auta niin kauan kuin sähkö tuotetaan kivihiilellä tms. mutta vasta kun ollaan siirrytty enemmän ydinvoimaan ja uusiutuviin niin aletaan tukea sähköautoilua vähentäkseen liikenteen päästöjä.
- Karsitaan yritystukia. Erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä, kuten esim. turpeen polttamista, jota tuetaan 150 miljoonan euron verotuella.
- Tiiviimpää EU-yhteistyötä. Globalisaatio on hyvä asia ja maapallon suurimmat ongelmat joudutaan joka tapauksessa ratkaisemaan yhdessä. Suomi pienenä vientiriippuvaisena maana on paljon vahvempi osana EUta. Toki ois parempi, jos tällainen liitto olisi mahdollinen ilman Etelä-Euroopan maita. Mutta mun mielestä on ihan hyvä, että EU voi toimia isähahmona eteläeurooppalaisille valtioille, ja pitää niiden budjetit kurissa, kun joku populistipuolue on lähtemässä liikaa keulimaan. Me kaikki voitetaan sillä, että eteläeurooppalaisilla menee vahvemmin.
- Tiukempi linja humanitaarisen maahanmuuton kanssa niin paljon kun on ylemmän pointin kanssa mahdollista. Kotouttaminen eräistä maista ei ole onnistunut missään päin maailmaa. Otetaan opiksi muiden virheistä ja ollaan itsekkäitä tässä asiassa. Autetaan mielummin lähettämällä rahaa.
- Ei taistella kaupungistumisen megatrendiä vastaan vaan päinvastoin luodaan kaupungeille puitteet nopeuttaa luonnollista kasvua ja vaurastumista. Ei haittaa vaikka ei koko Suomi pysy asutettuna. Tuetaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työpaikan perässä pois landelta.
- Vähemmän pyörähifistelyä. Suomen ilmasto on yksi huonoimpia pyöräilyä varten. Pidetään pääpaino siinä, että autoliikenteen sujuvuus pysyy mahdollisimman hyvänä.
- Subventoidut "vähäosaisten" asunnot kuten hitas-kämpät pois. Todella epätehokas tukimuoto ja synnyttää kaiken maailman kikkailua. Rahat mielummin suoraan kysyntäpuolen tukiin.
- Tuplataan kansanedustajien palkat houkutellaakseen mahdollisimman pätevää ainesta tekemään mahdollisimman laadukkaita tärkeitä päätöksiä. Valtion budjetista pieni sijoitus, jolla näkisin, että olisi älyttömän korkea ROI.
- Pyritään Natoon. Liian arvaamaton itänaapuri, jonka lupauksiin ei voi luottaa. Jos näyttää siltä, että EU säätää jonkun yhteisen oman armeijan, niin se olisi vielä parempi. Tosin Natosta en oo enää ihan varma. Käytiin Akin kanssa yks päivä tapaamassa Wille Rydmania eduskunnassa ja hänellä oli hyvät pointit myös liittymisen riskeistä. En viitsi tähän kirjoittaa kun en oo pyytänyt lupaa.
- Jos ei tällaista vielä ole, niin perustetaan valtiollinen yksikkö, jonka tehtävänä pysyä ajan tasalla uudesta teknologisesta kehityksestä, kouluttaa aiheesta kansanedustajia ja antaa suosituksia miten käyttää kehitystä hyväkseen.
- Poistetaan pakkoruotsi. Kielten opiskelun painopiste entistä enemmän enkkuun.
- Veikkauksen voitot suoraan valtion budjettiin. Nykyinen hyväveliverkosto-systeemi on äärettömän epätehokas ja ylläpitää kaikennäköisiä suojatyöpaikkoja.
- Uudistusta huumepolitiikkaan. Kannabis lailliseksi, reguloidaan ja verotetaan. Jos ei täysin kovempien huumeiden käytön dekriminalisointia, niin ainakin lievempiä tuomioita käytöstä ja keskitytään enemmän tukemaan ja auttamaan ongelmakäyttäjiä. Mun mielestä se vanhanaikainen tapa, jolla vieläkin suurin osa katsoo huumeita on käsittämätön ja myös epälooginen. Alkoholi on täysin hyväksytty huume, koska se on aina ollut laillinen, mutta esim. sitten eräällä suomalaisella lätkäpelaajalla näyttää menevän NHL-ura alta, koska häntä syytetään siitä, että on jossain kesäbileissä ostanut muutaman gramman kokaiinia.
- Vapautetaan kilpailu apteekkialalla.
- Vapaampi alkoholipolitiikka ja vähemmän ylipäätänsä holhousta.
- Pyritään yleisesti pienentämään julkista sektoria ja laskemaan veroja. Vaikka yksityinen sektori ei ihan kaikkea voi hoitaa, niin suurimman osan asioista se tekee tehokkaammin.
Jos jotain unohtui niin lisään myöhemmin.
Pitkän matkaa tuli nyökyteltyä mukana, mutta muutamasta asiasta vähän eri mieltä. Ensimmäinen oli tuo kaupungistuminen. Itse kannatan sitä, ettei työnteko olisi enää paikkasidonnaista, vaan työskentelyä pyrittäisiin ajamaan enemmän etätyöskentelyn suuntaa jos vaan mahdollista ja työntekijä saisi itse päättää missä työskentelisi. Tämä varmasti avaisi nykyistä isommin mielenkiintoa muuttaa myös pois taajamista. En myöskään pidä siitä, miten tarkkaan taajamissa säännöstellään uudisrakentamista, esim. talojen kattokulmia, materiaaleja, värejä. Mutta valtion ei pitäisi näille pienille paikkakunnille tuottaa muita, kuin peruspalvelut. Terveyspalvelut, peruskoulut ja posti käytännössä.
Toinen oli tuo kansanedustajien palkka. Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos palkka olisi nykyistä pienempi, niin houkuttelisiko se enemmän niitä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita politiikasta ja vähentäisi esimerkiksi näitä julkkisehdokkaita. Että houkutteleeko se isompi palkka sitten pätevämpiä ehdokkaita, vai enemmän vaikka näitä turhia julkkisehdokkaita.
Kolmas oli tuo apteekkialan kilpailu. Pitää heti sanoa, että tarkemmin en ole asiaa tutkinut. Mutta apteekkarithan toimii aina toiminimellä, eli he ovat koko omalla omaisuudellaan kiinni omassa bisneksessä, toisin kuin osakeyhtiöllä esimerkiksi. Siinä mielessä perushinnat antaa tiettyä turvaa. Samoin myös esimerkiksi maaseutujen pienet apteekit voisi alkaa nostamaan hintoja, kun kilpailua ei olisi ja se voisi ajaa maaseudun asukkaat todella heikkoon tilanteeseen, kun ei ole vara ostaa enää lääkkeitä.
Muita mitä itse lisäisin, niin esimerkiksi autovero enemmän bensan hintaan, niin vero olisi enemmän kulutuspohjainen, mitä enemmän ajat sitä enemmän maksat. Ja tupakkaveroa voisi nostaa vaikka 100%. Se todennäköisesti vähentäisi tupakoitsijoita ja vähentäisi aloittamista, eli hyötyä tulisi myös terveyskustannuksista. Ja ehdottomasti Suomeen IT-force. Uusissa teknologioissa pitäisi olla kärkipäässä muokkaamassa lainsäädäntöä, nyt kun uusia teknologioita tulee roppakaupalla. Pelkkä tekoälystrategia ei riitä.
EDIT: Tuohon autoveroon vielä paikannusdatapohjaiset tiemaksut sitten kun teknologia antaa myöten. Uusissa autoissa toki jo mahdollista.
Pitkän matkaa tuli nyökyteltyä mukana, mutta muutamasta asiasta vähän eri mieltä. Ensimmäinen oli tuo kaupungistuminen. Itse kannatan sitä, ettei työnteko olisi enää paikkasidonnaista, vaan työskentelyä pyrittäisiin ajamaan enemmän etätyöskentelyn suuntaa jos vaan mahdollista ja työntekijä saisi itse päättää missä työskentelisi. Tämä varmasti avaisi nykyistä isommin mielenkiintoa muuttaa myös pois taajamista. En myöskään pidä siitä, miten tarkkaan taajamissa säännöstellään uudisrakentamista, esim. talojen kattokulmia, materiaaleja, värejä. Mutta valtion ei pitäisi näille pienille paikkakunnille tuottaa muita, kuin peruspalvelut. Terveyspalvelut, peruskoulut ja posti käytännössä.
Joo, harvoinhan sitä jokaisesta asiasta voi samaa mieltä olla. Ei toki taistella vastaan jos näyttää siltä, että yritykset työntekijöineen haluavat enemmän etätyöskentelyä kauempana keskustoista. Tällä hetkellä ei vaan siltä vaikuta, kun entistä useampi haluaa muuttaa suuriin kaupunkeihin, ja tällaiset keskittymät verkostovaikutuksineen lisäävät ihmisten tuottavuutta ja innovointia. Syntyy enemmän yrityksiä, työpaikkoja ja hyvinvointia. Enkä siis tarkoittanut, ettei valtio tuottaisi mitään pienille paikkakunnille, vaan just peruspalvelut vähintään kuitenkin, ellei kunta ole kuihtunut niin pieneksi, ettei edes se enää kannata.
Casteliero kirjoitti:
Toinen oli tuo kansanedustajien palkka. Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos palkka olisi nykyistä pienempi, niin houkuttelisiko se enemmän niitä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita politiikasta ja vähentäisi esimerkiksi näitä julkkisehdokkaita. Että houkutteleeko se isompi palkka sitten pätevämpiä ehdokkaita, vai enemmän vaikka näitä turhia julkkisehdokkaita.
Tää on toki hyvin epärealistinen uudistus ja semiläpällä heitetty, koska ihmisillä on aina tapana valittaa jos kansanedustajat saavat edes muutaman prosentin palkankorotuksen. Samaa mieltä, että voisi olla ongelma jos useampi julkkis kiinnostuisi kansanedustajan työstä palkan takia.
Casteliero kirjoitti:
Kolmas oli tuo apteekkialan kilpailu. Pitää heti sanoa, että tarkemmin en ole asiaa tutkinut. Mutta apteekkarithan toimii aina toiminimellä, eli he ovat koko omalla omaisuudellaan kiinni omassa bisneksessä, toisin kuin osakeyhtiöllä esimerkiksi. Siinä mielessä perushinnat antaa tiettyä turvaa. Samoin myös esimerkiksi maaseutujen pienet apteekit voisi alkaa nostamaan hintoja, kun kilpailua ei olisi ja se voisi ajaa maaseudun asukkaat todella heikkoon tilanteeseen, kun ei ole vara ostaa enää lääkkeitä.
Eniten tällä tarkoitin apteekkilupien myöntämisen rajoittamista. Aivan naurettavaa, että joku Helsingin keskustan apteekki tekee älyttömiä voittoja samaan aikaan kun kilpailijoita on kielletty perustamasta apteekkia viereen, joka olisi valmis myymään halvemmalla. Mun mielestä muutenkin kuulostaa oudolta, että kaikessa muussa, kuten vaikka ruoan myymisessä, (hyvin lähelle) vapaa kilpailu toimii, mutta sitten jostain syystä apteekeissa tulisi kaikkia näitä hyväksikäyttötapauksia. Mutta jos haluttaisiin pelata varman päälle, voitaisiin iskeä lääkkeille nykyiset hinnat maksimihintoina, ja antaa apteekeille mahdollisuuden kilpailla alentamalla hintoja. Ja jos tulisi jotain poikkeustapauksia, ettei syrjäseuduilla markkinaehtoisesti olisi kannattavaa ylläpitää apteekkia, voitaisiin harkita niille jonkinlaista tukea. Vaikea kuitenkin nähdä tämän tapahtuvan, jos siellä ennen tällaista uudistusta olisi ollut voitollista pitää apteekkia.
Casteliero kirjoitti:
Muita mitä itse lisäisin, niin esimerkiksi autovero enemmän bensan hintaan, niin vero olisi enemmän kulutuspohjainen, mitä enemmän ajat sitä enemmän maksat. Ja tupakkaveroa voisi nostaa vaikka 100%. Se todennäköisesti vähentäisi tupakoitsijoita ja vähentäisi aloittamista, eli hyötyä tulisi myös terveyskustannuksista. Ja ehdottomasti Suomeen IT-force. Uusissa teknologioissa pitäisi olla kärkipäässä muokkaamassa lainsäädäntöä, nyt kun uusia teknologioita tulee roppakaupalla. Pelkkä tekoälystrategia ei riitä.
Joo näistä samaa mieltä. Sähköautojen yleistyminen tulee varmaan sopivasti pakottamaan muutoksia autoveroon käytöstä verottamisen suuntaan. Ja veroja pitäisi siirtää enemmän haittaveroihin, kuten tupakka, makeiset jne.
- Karsitaan yritystukia. Erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä, kuten esim. turpeen polttamista, jota tuetaan 150 miljoonan euron verotuella.
Kaikki suorat tuet pois. Jäljelle yksi ainoa investointituki, joka koko suomeen 20%. ELY:stä, tekesistä yms 80% porukkaa pihalle. Säästöt suoraan yhteisöveron kevennykseen.
Jeans kirjoitti:
- Tiukempi linja humanitaarisen maahanmuuton kanssa niin paljon kun on ylemmän pointin kanssa mahdollista. Kotouttaminen eräistä maista ei ole onnistunut missään päin maailmaa. Otetaan opiksi muiden virheistä ja ollaan itsekkäitä tässä asiassa. Autetaan mielummin lähettämällä rahaa.
Muuten 100%, muttei koskaan penniäkään rahaa kehitysapuun. Rahasta tai tavarasta menee aina 90-100% korruptioon ennemmin tai myöhemmin. Yleensä 100% ja ennemmin.
Meillä on yksi maailman parhaista koululaitoksista, viedään omavaraisia konttikouluja ja niihin opettajia. Jos opetus jostain syystä loppuu, kaikki kamat mukaan kun lähdetään takaisin. Ei jää kenellekään houkutusta korruptoitua.
Jeans kirjoitti:
- Ei taistella kaupungistumisen megatrendiä vastaan vaan päinvastoin luodaan kaupungeille puitteet nopeuttaa luonnollista kasvua ja vaurastumista. Ei haittaa vaikka ei koko Suomi pysy asutettuna. Tuetaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työpaikan perässä pois landelta.
0€ efforttia tähän, markkinat hoitaa
Jeans kirjoitti:
- Veikkauksen voitot suoraan valtion budjettiin. Nykyinen hyväveliverkosto-systeemi on äärettömän epätehokas ja ylläpitää kaikennäköisiä suojatyöpaikkoja.
Lisäyksenä rahapelimonopolin purku ja lisenssijärjestelmä tilalle. Houkutellaan isot toimijat maltalta tänne, otetaan saatavilla olevat maksut, palvelinkeskukset & työpaikat.
Liero kirjoitti:
EDIT: Tuohon autoveroon vielä paikannusdatapohjaiset tiemaksut sitten kun teknologia antaa myöten. Uusissa autoissa toki jo mahdollista.
Ei missään nimessä mitään uusia härpättimiä. Jos tarttee verottaa autoilua, niin sitte polttoaineveroa korkeemmaksi. Täydellinen kulutukseen perustuva maksatuskeino, joka ei tartte hallinnointia, investointeja, eikä juurikaan valvontaa.
EDIT: Tuohon autoveroon vielä paikannusdatapohjaiset tiemaksut sitten kun teknologia antaa myöten. Uusissa autoissa toki jo mahdollista.
Ei missään nimessä mitään uusia härpättimiä. Jos tarttee verottaa autoilua, niin sitte polttoaineveroa korkeemmaksi. Täydellinen kulutukseen perustuva maksatuskeino, joka ei tartte hallinnointia, investointeja, eikä juurikaan valvontaa.
Tuossa oli huomioitu sähköautojen yleistyminen tulevaisuudessa. Toki bensaveron korotus houkuttelee siirtymään sähköautoihin, mutta kun ne alkaa jossain vaiheessa mahdollisesti olemaan esim. Norjan tasolla, niin se alkaa näkymään jo verotuloissa. Eli se oli vaan tulevaisuuteen valmistautumista ja ennakointia. Ja nuo härpättimet joka tapauksessa todennäköisesti tulee jo autoihin. GPS paikannin löytyy jo ja muutenkin auton digivälineet alkaa olla jo pieniä tietokoneita. Eiköhän niihin kohta tule lompakot joihin voi ladata rahaa, joilla maksaa automaattisesti esim. sähkön lataus ja tietullit, siinä samalla se menee nuo tiemaksut kilometrienkin mukaan.
Toinen oli tuo kansanedustajien palkka. Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos palkka olisi nykyistä pienempi, niin houkuttelisiko se enemmän niitä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita politiikasta ja vähentäisi esimerkiksi näitä julkkisehdokkaita. Että houkutteleeko se isompi palkka sitten pätevämpiä ehdokkaita, vai enemmän vaikka näitä turhia julkkisehdokkaita.
Tää on toki hyvin epärealistinen uudistus ja semiläpällä heitetty, koska ihmisillä on aina tapana valittaa jos kansanedustajat saavat edes muutaman prosentin palkankorotuksen. Samaa mieltä, että voisi olla ongelma jos useampi julkkis kiinnostuisi kansanedustajan työstä palkan takia.
Itse muuttaisin äänestyksen Ruotsin ja Alankomaiden tapaan listavaaleiksi, jolloin hyvin tovadennäköisesti julkkisehdokkaiden määrä tippuisi huomattavasti sekä puolueohjelmat eroaisivat enemmän toisistaa. Julkkis- tai muille ääniharavaehdokkaille ei olisi enään suurta tarvetta.
Lepomäeltä paljon hyvää ajatusta, itsellä on kirja työn alla. Kaupungistumisen edesauttamista en kannata, nykyisellään esimerkiksi järjetön asumistukijärjestelmä on se mikä pakkaa ihmisiä Helsinkiin ja köyhdyttää yhteiskuntaa. Myös EU-yhteistyön tiivistämisestä eri mieltä, ennemmin lopetetaan federaatiokehitys ja palataan muutama askel taaksepäin integraatiotieltä.
Itse kannattaisin kansanedustajien palkkojen nostamisen sijaan kansanedustajien määrän tuplaamista, mutta homman tekemisestä oikeasti luottamustehtävää eli ei enää kokopäivävirka eikä palkkionkaan tarvitse olla nykyisellä tasolla. Nyt kansanedustajilla on liikaa aikaa kehitellä kaikkia turhia sääntöjä ja toisaalta läpimeno vaatii joko julkkisstatusta, urapolitikointia ja/tai suurta vaalibudjettia. Äänikynnyksen laskiessa mestoille pääsee myös osaavia ihmisiä, joilla ei ole varaa ottaa kymppitonnien vaalilainaa eikä politiikasta tule nykyisenkaltaista "on-off"-elämää joka eristää täysin muusta työelämästä ja kosketus muuhun yhteiskuntaan säilyy paremmin. Lisäksi pienpuolueiden mahdollisuus nousta eduskuntaan paranee ja paikkojen osalta vaalitulos noudattaa nykyistä paremmin valtakunnallisia kannatusprosentteja.
Kansanedustajien sijasta ministerien palkkoja pitäisi roimasti lisätä, siellä näkyy selkeimmin tällä hetkellä että vaatii todellista kutsumusta pätevälle ja hyvinpalkatulle ihmiselle vaihtaa varma homma ylityöllistetyksi valtakunnalliseksi kusitolpaksi. Myös valmisteluun pitää panostaa: riittävät resurssit ministeriöille toteuttaa päätösten valmistelu- ja vaikutusarviointi.
Listavaalit ovat täysin kuolleena syntynyt ajatus, ne kaventaisivat demokratiaa ja siirtäisi valtaa entistäkin enemmän puolueille. Kuuluu samaan roskakoriin first past the post-systeemin kanssa.
Kiitti kommenteista, mielenkiintoinen aihe ja pitää palata jossain vaiheessa kun oon perehtynyt paremmin.
JJJJ kirjoitti:
Mitä mieltä Jens on Pokerstarsin rakesta tällä hetkellä? Laskin, että HU Zoom menee winratesta 16bb/100 pois pelkästään raken maksuun.
Snowiella kun kävin avausrangeja läpi, niin sen mukaan olisi lähellä optimaalista puolustaa big blindia vähemmän kuin 50% ajasta, oletan tämän johtuvan juuri korkeasta rakesta.
Ongelma kuitenkin on, ettei small blind tarvitse tällöin odotusarvoa ollenkaan potin avaamiseen. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että pienemmillä tasoilla zoom ei ole odotusarvon kannalta voitettavissa pitkällä aikavälillä, jos oletetaan pelaajien olevan taidoiltaan samalla tasolla?
16bb/100 rake on jo sen verran raju, että siinä kummankaan pelaajan on vaikea jäädä pitkässä juoksussa voitolle, ellei taitoerot ole todella isot. Oletan, että tässä on kyse hyvin pienistä panoksista, tyyliin 0,5/1 alaspäin. Eli kyllä, ei varmasti ole voitettavissa jos pelaajat ovat samantasoisia. 25/50+ tasoilla, joilla pelaan, niin rake on vaan muutaman ison blindin per 100 jakoa eli vielä biitattavissa vaikka ei tasoerot olisi niin isoja. Tietenkin rakebacki auttaisi, vaikka pidin Pokerstarsin päätöstä poistaa rakeback isoimmista peleistä heille itselleen järkevänä. Pelit pyörii samalla tavalla kun hupipelaaja istuu pöytään, oli effektiivinen rake sitten 3bb/100 tai 1,5bb/100, ja muuten ei pyöri. Regubattlet ovat niin harvinaisia nykyään.
Nämä panokset oli tosiaan suht pienet, 1$/2$ ja siitä alaspäin. Kun katsoin noita läpi, niin vasta NL500 tasolla tuo avausrange alkaa olla yli 50%.
Ajattelin samalla kysäistä, että mitä mieltä olet, onko huonompi strategia, jos ei panosta floppia 80% ajasta solvereiden tyyliin vaan panostaa konservatiivisemmin 50%?
Jännä, että oon viime vuosina kiinnostunut politiikastakin niin paljon. Oon vihdoin melkein saanut Elina Lepomäen Vapauden Voitto -kirjan luettua loppuun asti. Kirja sisälsi paljon hemmetin hyvää ja mielenkiintoista asiaa, ja oli jotakuinkin mitä olin odottanut. Elina on varmasti yksi pätevimmistä, ellei pätevin kansanedustaja, joka eduskunnasta löytyy. Välillä tosin kirjassa mun mielestä huomaa, että Elina tuo jonkun ei niin aiheeseen relevantin asian esille, jotta vaan pääsee esittelemään omaa tietämystään ja saa sujautettua mukaan viitteen, jolla osoittaa lukeneen paljon erilaista kirjallisuutta. Mutta ei siinä, oon lähes kaikesta samoilla linjoilla ja äänestäisin ehdottomasti jos olisi Helsingin vaalipiirissä.
Muutoksia, joita itse lähtisin ajamaan jos oisin eduskunnassa (suurin osa näistä siis ei ollut Elinan kirjassa, vaan joita on tullut mietittyä pidemmän aikaa):
- Työmarkkinoiden uudistaminen työllisyysasteen nostamiseksi pohjoiseurooppalaiselle tasolle. Muutoksia yleissitovuuteen ja lisää paikallista sopimista. Tää on selvästi tärkein uudistus ja kun demografian kehitys jatkuu huonompaan suuntaan niin pakollinen, jotta hyvinvointivaltion rahoittamiseen on jatkossa varaa.
- Uudistuksia sosiaaliturvaan kannustinloukkujen pienentämiseksi. Aina pitää kannattaa tehdä työtä, jos sitä on tarjolla.
- Enemmän panostuksia työttömäksi jääneiden ihmisten uudelleenkouluttautumiseen. Koodauskursseja tms. Jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa yhä harvemmalla on etuoikeus tehdä koko ura saman yrityksen tai edes saman alan hommissa.
- Ilmastotavoitteiden yhteensovittaminen talouspolitikan kanssa. Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta pidetään silti Suomen etu mielessä ja pysytään max naapurimaiden tahdissa. Ei lähdetä ihan päättömästi puskemaan ilmastotavoitteita pakottaen tehtaita ja työpaikkoja muihin maihin, joissa regulaatio on löysempää vaikuttaen neutraalisti tai jopa negatiivisesti maapallon päästöihin overall.
- Edelliseen pointtiin liittyen, vitusti lisää ydinvoimaa. Kunnolla uusiutuviin siirtyminen tulee kestämään vielä pitkään ja ydinvoima on paras väliaikainen ratkaisu maailman energiantarpeen kasvuun.
- Sähköautoihin siirtyminen ei kauheasti vielä auta niin kauan kuin sähkö tuotetaan kivihiilellä tms. mutta vasta kun ollaan siirrytty enemmän ydinvoimaan ja uusiutuviin niin aletaan tukea sähköautoilua vähentäkseen liikenteen päästöjä.
- Karsitaan yritystukia. Erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä, kuten esim. turpeen polttamista, jota tuetaan 150 miljoonan euron verotuella.
- Tiiviimpää EU-yhteistyötä. Globalisaatio on hyvä asia ja maapallon suurimmat ongelmat joudutaan joka tapauksessa ratkaisemaan yhdessä. Suomi pienenä vientiriippuvaisena maana on paljon vahvempi osana EUta. Toki ois parempi, jos tällainen liitto olisi mahdollinen ilman Etelä-Euroopan maita. Mutta mun mielestä on ihan hyvä, että EU voi toimia isähahmona eteläeurooppalaisille valtioille, ja pitää niiden budjetit kurissa, kun joku populistipuolue on lähtemässä liikaa keulimaan. Me kaikki voitetaan sillä, että eteläeurooppalaisilla menee vahvemmin.
- Tiukempi linja humanitaarisen maahanmuuton kanssa niin paljon kun on ylemmän pointin kanssa mahdollista. Kotouttaminen eräistä maista ei ole onnistunut missään päin maailmaa. Otetaan opiksi muiden virheistä ja ollaan itsekkäitä tässä asiassa. Autetaan mielummin lähettämällä rahaa.
- Ei taistella kaupungistumisen megatrendiä vastaan vaan päinvastoin luodaan kaupungeille puitteet nopeuttaa luonnollista kasvua ja vaurastumista. Ei haittaa vaikka ei koko Suomi pysy asutettuna. Tuetaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työpaikan perässä pois landelta.
- Vähemmän pyörähifistelyä. Suomen ilmasto on yksi huonoimpia pyöräilyä varten. Pidetään pääpaino siinä, että autoliikenteen sujuvuus pysyy mahdollisimman hyvänä.
- Subventoidut "vähäosaisten" asunnot kuten hitas-kämpät pois. Todella epätehokas tukimuoto ja synnyttää kaiken maailman kikkailua. Rahat mielummin suoraan kysyntäpuolen tukiin.
- Tuplataan kansanedustajien palkat houkutellaakseen mahdollisimman pätevää ainesta tekemään mahdollisimman laadukkaita tärkeitä päätöksiä. Valtion budjetista pieni sijoitus, jolla näkisin, että olisi älyttömän korkea ROI.
- Pyritään Natoon. Liian arvaamaton itänaapuri, jonka lupauksiin ei voi luottaa. Jos näyttää siltä, että EU säätää jonkun yhteisen oman armeijan, niin se olisi vielä parempi. Tosin Natosta en oo enää ihan varma. Käytiin Akin kanssa yks päivä tapaamassa Wille Rydmania eduskunnassa ja hänellä oli hyvät pointit myös liittymisen riskeistä. En viitsi tähän kirjoittaa kun en oo pyytänyt lupaa.
- Jos ei tällaista vielä ole, niin perustetaan valtiollinen yksikkö, jonka tehtävänä pysyä ajan tasalla uudesta teknologisesta kehityksestä, kouluttaa aiheesta kansanedustajia ja antaa suosituksia miten käyttää kehitystä hyväkseen.
- Poistetaan pakkoruotsi. Kielten opiskelun painopiste entistä enemmän enkkuun.
- Veikkauksen voitot suoraan valtion budjettiin. Nykyinen hyväveliverkosto-systeemi on äärettömän epätehokas ja ylläpitää kaikennäköisiä suojatyöpaikkoja.
- Uudistusta huumepolitiikkaan. Kannabis lailliseksi, reguloidaan ja verotetaan. Jos ei täysin kovempien huumeiden käytön dekriminalisointia, niin ainakin lievempiä tuomioita käytöstä ja keskitytään enemmän tukemaan ja auttamaan ongelmakäyttäjiä. Mun mielestä se vanhanaikainen tapa, jolla vieläkin suurin osa katsoo huumeita on käsittämätön ja myös epälooginen. Alkoholi on täysin hyväksytty huume, koska se on aina ollut laillinen, mutta esim. sitten eräällä suomalaisella lätkäpelaajalla näyttää menevän NHL-ura alta, koska häntä syytetään siitä, että on jossain kesäbileissä ostanut muutaman gramman kokaiinia.
- Vapautetaan kilpailu apteekkialalla.
- Vapaampi alkoholipolitiikka ja vähemmän ylipäätänsä holhousta.
- Pyritään yleisesti pienentämään julkista sektoria ja laskemaan veroja. Vaikka yksityinen sektori ei ihan kaikkea voi hoitaa, niin suurimman osan asioista se tekee tehokkaammin.
Jos jotain unohtui niin lisään myöhemmin.
Äänestäisin Jensiä tällä ohjelmalla. Toki esimerkiksi Rydman ja Lepomäki lienevät samoilla linjoilla suuruusluokkaa kaikesta. En lähde hifistelemään pilkuista, joita miusta voisi viilata tyyliin "lähettämällä rahaa" . Jensin tuntien tuskin tarkoitti "lähettämällä valvomatonta rahaa korruptoituneille hallituksille".
Julkisen sektorin pienentäminen on ehkä hyvä yleislinjaus, mutta kannattaa pitää mielessä, että ihan kaikkea ei välttämättä kannata yksityistää, eikä ainakaan ensimmäisellä mieleen tulevalla tavalla. Viimeaikainen hoivapalvelukeskustelu on hyvä esimerkki siitä, minkälaista harkintaa tarvitaan. En väitä, etteikö hoivapalvelujakin voida yksityistää järkevästi, mutta silloin myös ostajapuolella täytyy olla homma hanskassa (ja nyt ei ole), eikä pääministerin älyttömät lausunnot auta - yksityinen yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa, ja jos ostajat ovat niin kädettömiä, että se on mahdollista tehdä tarjoamalla paskaa laatua, niin myös tapahtuu. Toinen hyvä esimerkki ovat luonnolliset monopolit, esim. sähkönjakeluverkko. Näitä ei toki tarvitse hoitaa julkisin varoin, mutta esim. sähkönkäyttäjistä muodostuva osuuskunta olisi huomattavan paljon järkevämpi kuin ulkomainen pääomasijoittaja.
Jos julkinen sektori osaa järjestää palvelun riittävän tehokkaasti, sen kannattaa myös tehdä se. Muuten tarvitaan lähes aina "ylimääräinen" osto- ja valvontakerros. Tämä siis lähtien siitä olettamuksesta, että yhteiskunta tarjoaa tiettyjä palveluja asukkailleen. Jos halutaan siirtyä malliin, jossa jokainen järjestää esim. oman vanhuutensa aikaisen hoivan ihan itse eikä asia kuulu yhteiskunnalle mitenkään, niin se on sitten toinen juttu.
- Karsitaan yritystukia. Erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttäviä, kuten esim. turpeen polttamista, jota tuetaan 150 miljoonan euron verotuella.
Kaikki suorat tuet pois. Jäljelle yksi ainoa investointituki, joka koko suomeen 20%. ELY:stä, tekesistä yms 80% porukkaa pihalle. Säästöt suoraan yhteisöveron kevennykseen.
Ajattelin ennen näin, mutta en oo enää ihan varma ja siksi lähdin vähän varovaisemmin liikkeelle. Mulla on itseasiassa naapurissa Tekesin johtokunnan puheenjohtaja, joka on myös mm. ollut yhden suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja useamman pörssiyhtiön hallituksessa. Skarppi äijä, joka tuli joskus kahville mun luo ja keskusteltiin kaikennäköisiä. Muutamaan start-upiin sijoittaneena ja useampaa sivusta seuranneena otin Tekesin yritystuet puheeksi, kun mun mielestä vaikuttaa niin usein siltä, että ne eivät voi olla kannattavia. Hän oli täysin vakuuttunut, että tuet tuovat pitkässä juoksussa moninkertaisesti verotuloina ja yhteiskunnan hyvinvointina sijoituksen takaisin. Mainitsi yhdeksi syyksi, että Suomessa on selvästi vähemmän enkelirahoitusta tarjolla muihin länsimaihin verrattuna.
Muista Suomen yritystuista olen jotakuinkin samaa mieltä ja uskon, että pitkässä juoksussa pitäisi päästä eroon suurimmasta osasta näistä. Monimutkaisemmaksi tämän tekee, että joillain aloilla suurin osa muista maista tukee kanssa vahvasti alaa, ja jos Suomi poistaa omat tuet, se saattaa tappaa alan Suomessa. Tämä voi sinänsä olla hyvä asia pitkässä juoksussa, koska alalta vapautuneet työntekijät ja resurssit päätyvät tuottavampiin hommiin, ja voidaan maahantuoda tän alan subventoidut tuoteet alihintaan. Jotkut alat ovat kuitenkin sellaisia, joista varmasti halutaan pitää kiinni kriisin varalta, kuten esim. maatalous. EUn maataloustukijärjestelmä on järjetön, mutta johtaa siihen, että joudutaan myös tukemaan omaa maataloutta pitääkseen sen hengissä. Paul Krugmanin International Economics -kirjasta Euroopan järjettömästä maataloustukijärjestelmästä:
WD40 kirjoitti:
Jeans kirjoitti:
- Tiukempi linja humanitaarisen maahanmuuton kanssa niin paljon kun on ylemmän pointin kanssa mahdollista. Kotouttaminen eräistä maista ei ole onnistunut missään päin maailmaa. Otetaan opiksi muiden virheistä ja ollaan itsekkäitä tässä asiassa. Autetaan mielummin lähettämällä rahaa.
Muuten 100%, muttei koskaan penniäkään rahaa kehitysapuun. Rahasta tai tavarasta menee aina 90-100% korruptioon ennemmin tai myöhemmin. Yleensä 100% ja ennemmin.
Meillä on yksi maailman parhaista koululaitoksista, viedään omavaraisia konttikouluja ja niihin opettajia. Jos opetus jostain syystä loppuu, kaikki kamat mukaan kun lähdetään takaisin. Ei jää kenellekään houkutusta korruptoitua.
Aki Pyysing kirjoitti:
Äänestäisin Jensiä tällä ohjelmalla. Toki esimerkiksi Rydman ja Lepomäki lienevät samoilla linjoilla suuruusluokkaa kaikesta. En lähde hifistelemään pilkuista, joita miusta voisi viilata tyyliin "lähettämällä rahaa" . Jensin tuntien tuskin tarkoitti "lähettämällä valvomatonta rahaa korruptoituneille hallituksille".
Joo koitin pitää viestin lyhyenä ja ytimekkäänä, jolloin toki kaikkea ei saa selitettyä kunnolla. Eli ensinnäkin, mun mielestä se yleinen pointti, että "ei kannata ottaa turvapaikanhakijoita vastaan, koska se maksaa rahaa" on typerä. Luulisin (tai ainakin toivoisin, vaikka toki joskus oon nähnyt väitteitä, että kannattaa muutenkin ottaa vastaan koska Suomen huononeva demografia ja tarve nuorelle työvoimalle) harvan nyt olevan sitä mieltä, että se on rahallisesti kannattavaa, vaan että niitä voidaan ottaa vastaan, koska meillä on varaa auttaa hädässä olevia. Siksi halusin lisätä tohon, että vaikka pyritään olemaan tässä asiassa itsekkäitä, niin mun mielestä meillä on varaa auttaa muilla tavoin. Oon samaa mieltä, että kehitysapu suoraan valtioille on riskistä, ja mulla oli mielessä tuki järjestöille, tyyliin YKlle, jotka voi järkätä kriisimaan rajojen ulkopuolelle väliaikaisia pakolaisleirejä tms. Uskon, että tällä tavalla saa samalla rahalla autettua paljon enemmän kuin ottamalla pakolaisia Suomeen asumaan. Ja sitten voidaan tehdä sen tyylisiä diilejä, mitä EUlla on Turkin kanssa tällä hetkellä, että me lähetetään niille rahaa ja ne ottaa takas laittomia pakolaisia.
WD40 kirjoitti:
Jeans kirjoitti:
- Ei taistella kaupungistumisen megatrendiä vastaan vaan päinvastoin luodaan kaupungeille puitteet nopeuttaa luonnollista kasvua ja vaurastumista. Ei haittaa vaikka ei koko Suomi pysy asutettuna. Tuetaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työpaikan perässä pois landelta.
0€ efforttia tähän, markkinat hoitaa
Jos tarkoitit myös tuota vikaa lausetta varten niin mun mielestä hieman kylmä tapa ajatella asiaa. Joku huomaa, että duuni on mennyt alta, kämpällä ei ole juurikaan myyntiarvoa ja joutuu muuttamaan duunin perässä vieraaseen kaupunkiin, jossa ei tunne ketään. Mun mielestä tätä prosessia voidaan tukea. Noin muuten niin meinasin enemmän just sitä, että markkinat hoitaa kaupungistumisen, mutta pyritään keskittymään siihen, että ratkotaan ongelmia, jotka saattavat olla tiellä ja hidastaa tätä kehitystä.
WD40 kirjoitti:
Jeans kirjoitti:
- Veikkauksen voitot suoraan valtion budjettiin. Nykyinen hyväveliverkosto-systeemi on äärettömän epätehokas ja ylläpitää kaikennäköisiä suojatyöpaikkoja.
Lisäyksenä rahapelimonopolin purku ja lisenssijärjestelmä tilalle. Houkutellaan isot toimijat maltalta tänne, otetaan saatavilla olevat maksut, palvelinkeskukset & työpaikat.
Tämä kävi mielessä kirjoittaa, mutta en uskaltanut kun en oo perehtynyt asiaan tarpeeksi. Todennäköisesti samaa mieltä.
hauturi kirjoitti:
Julkisen sektorin pienentäminen on ehkä hyvä yleislinjaus, mutta kannattaa pitää mielessä, että ihan kaikkea ei välttämättä kannata yksityistää, eikä ainakaan ensimmäisellä mieleen tulevalla tavalla. Viimeaikainen hoivapalvelukeskustelu on hyvä esimerkki siitä, minkälaista harkintaa tarvitaan. En väitä, etteikö hoivapalvelujakin voida yksityistää järkevästi, mutta silloin myös ostajapuolella täytyy olla homma hanskassa (ja nyt ei ole), eikä pääministerin älyttömät lausunnot auta - yksityinen yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa, ja jos ostajat ovat niin kädettömiä, että se on mahdollista tehdä tarjoamalla paskaa laatua, niin myös tapahtuu. Toinen hyvä esimerkki ovat luonnolliset monopolit, esim. sähkönjakeluverkko. Näitä ei toki tarvitse hoitaa julkisin varoin, mutta esim. sähkönkäyttäjistä muodostuva osuuskunta olisi huomattavan paljon järkevämpi kuin ulkomainen pääomasijoittaja.
Jos julkinen sektori osaa järjestää palvelun riittävän tehokkaasti, sen kannattaa myös tehdä se. Muuten tarvitaan lähes aina "ylimääräinen" osto- ja valvontakerros. Tämä siis lähtien siitä olettamuksesta, että yhteiskunta tarjoaa tiettyjä palveluja asukkailleen. Jos halutaan siirtyä malliin, jossa jokainen järjestää esim. oman vanhuutensa aikaisen hoivan ihan itse eikä asia kuulu yhteiskunnalle mitenkään, niin se on sitten toinen juttu.
Juuri näin.
JJJJ kirjoitti:
Nämä panokset oli tosiaan suht pienet, 1$/2$ ja siitä alaspäin. Kun katsoin noita läpi, niin vasta NL500 tasolla tuo avausrange alkaa olla yli 50%.
Ajattelin samalla kysäistä, että mitä mieltä olet, onko huonompi strategia, jos ei panosta floppia 80% ajasta solvereiden tyyliin vaan panostaa konservatiivisemmin 50%?
Ainoa syy poiketa solverin strategiasta on jos uskoo siten exploittaavansa toisen pelaajan virheitä. Mun rajallisten kokemusten mukaan solveri panostaa flopin paljon harvemmin kuin 80% ajasta.
EUn maataloustukijärjestelmä on järjetön, mutta johtaa siihen, että joudutaan myös tukemaan omaa maataloutta pitääkseen sen hengissä.
Hmm.. olet oikeassa, asia ei olekaan niin mustavalkoinen ja maatalous on siitä hyvä esimerkki.
Jeans kirjoitti:
Jos tarkoitit myös tuota vikaa lausetta varten niin mun mielestä hieman kylmä tapa ajatella asiaa ... Mun mielestä tätä prosessia voidaan tukea.
Mun mielestä ei voida. Meidän huoltosuhde on niin karmea, että rahaa ei ole pyöreästi yhtään mihinkään. Se meni jotenkin niin, että 20v kuluessa esim. joensuun alueella yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Vanhuksista ei pystytä huolehtimaan ja kuntien talous on nyt jo kuralla. Mun käsityksen mukaan tota ongelmaa ei voi ratkaista, ainoastaan haittaa hallita.
Vielä: alkoholin myynnin vapautus prosentista riippumatta. Myös kannabis lailliseksi ja sen myynti tupakkalain alle tai pelkästään alkoihin, en oo ihan satavarma kumpi. Perustelut: sääntelyä pois ja verotuloja pitää kerätä nyt mistä ikinä voidaan.
Jos tarkoitit myös tuota vikaa lausetta varten niin mun mielestä hieman kylmä tapa ajatella asiaa ... Mun mielestä tätä prosessia voidaan tukea.
Mun mielestä ei voida. Meidän huoltosuhde on niin karmea, että rahaa ei ole pyöreästi yhtään mihinkään. Se meni jotenkin niin, että 20v kuluessa esim. joensuun alueella yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Vanhuksista ei pystytä huolehtimaan ja kuntien talous on nyt jo kuralla. Mun käsityksen mukaan tota ongelmaa ei voi ratkaista, ainoastaan haittaa hallita.
Vaikka en kaupungistumisen edesauttamista kannata, niin tähän on myös keinoja jotka eivät välttämättä maksa mitään. Ensimmäisenä tulee mieleen varainsiirtoveron hyvittäminen omaan käyttöön tulevan asunnon ostosta ja tämän korvaaminen poistamalla oman asunnon myymisen vapautus myyntivoittoverosta. Monet oikeistolaiset toki huutavat että varainsiirtovero pitää poistaa kokonaan, mutta tämä ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole järkevää.
Henkilökohtaisesti pidän myyntivoiton verottamista järkevämpänä kuin muuttamisen verottamista. Maakunnissa asuntojen arvot ovat usein laskeneet, ja sen takia ei haluta myydä etenkin kun omakotitalojen varainsiirtovero on peräti neljä prosenttia (asunto-osakkeista kaksi prosenttia). Tuo ehkäisee tehokkaasti muuttamista.
Itse aiheeseen; jos asumistuet lakkautettaisiin niin Helsingin asunto-ongelma hoituisi kerrasta ja kaupungistuminen hidastuisi selvästi tai pysähtyisi. Samalla töissäkäyvältä väestöltä menisi pienempi osa käteen tulevista tuloista asumiseen. Häviäjinä olisi toki Kojamot, Helsingin kaupunki, ay-liike ja SDP jotka kärsisivät asumistuen raha-automaatin poistumisesta, joten ei ole tapahtumassa.
- Vähemmän pyörähifistelyä. Suomen ilmasto on yksi huonoimpia pyöräilyä varten. Pidetään pääpaino siinä, että autoliikenteen sujuvuus pysyy mahdollisimman hyvänä.
Samoilla linjoilla suurimmasta osasta listaa, mutta tästä eri mieltä. Oletan että tarkoitat lähinnä Helsingin kaupunkisuunnittelua, koska valtakunnallista pyörähifistelyä taitaa olla aika vähän. Itse helsinkiläisenä olen sitä mieltä että varsinkin kantakaupungin liikenteen suunnittelussa prioriteettien pitää mennä järjestyksessä 1. kävely, 2. julkinen liikenne, 3. pyöräily, 4. yksityisautoilu.
Myös yksityisautoilijat hyötyvät siitä että muu liikenneinfra on kunnossa. Helsingin kaduilla on rajallisesti tilaa, ja jokainen kävelyn, fillarin tai julkisen liikenteen valinnut tekee tilaa niille, joiden syystä tai toisesta täytyy kulkea omalla autolla. Bonuksena tulevat pyöräilyn kansanterveydelliset hyödyt (polkemisen terveysvaikutukset + ei autojen pienhiukkaspäästöjä, melua etc).
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto pyöräilyinfrainvestoinneista: "Hyöty-kustannussuhteet ovat moninkertaiset tavanomaisiin tiehankkeisiin verrattuna: kummankin tavoiteskenaarion hyöty-kustannussuhde on lähellä kahdeksaa." (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-5.pdf)
Lisätään vielä disclaimerina että itse kuljen lähinnä jalan ja julkisilla. Joskus harvoin laina-autolla, kesällä toisinaan fillarilla.
Itse aiheeseen; jos asumistuet lakkautettaisiin niin Helsingin asunto-ongelma hoituisi kerrasta ja kaupungistuminen hidastuisi selvästi tai pysähtyisi. Samalla töissäkäyvältä väestöltä menisi pienempi osa käteen tulevista tuloista asumiseen. Häviäjinä olisi toki Kojamot, Helsingin kaupunki, ay-liike ja SDP jotka kärsisivät asumistuen raha-automaatin poistumisesta, joten ei ole tapahtumassa.
Siis sun mielestä kaupungistuminen Suomessa tapahtuu lähes pelkästään asumistukien takia. Kuulostaa hyvin erikoiselta väitteeltä jos esim. katsoo kehitystä maailmalla. Onko jotain lähteitä, jotka tukevat tätä väitettä?
Toiseksi unohdit sen relevanteimman kärsijän asumistuen lakkauttamisesta. Tuensaajat, joilla ei olisi enää varaa asua asunnossaan. Mitä niille tapahtuisi?
Disclaimerina en siis itekään pidä nykyisestä asumistukijärjestelmästä.
Siitä samaa mieltä, että muutokset varainsiirtoveroon auttaisi työn perässä muuttamista. Yksi olisi mahdollisesti varainsiirtoveron poisto ja kiinteistöveron korotus. Toinen ois muutokset kaavoittamiseen, jotta saatais rakennettua asuntoja enemmän ja nopeammin ja siten asuntojen hintoja kuriin.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto pyöräilyinfrainvestoinneista: "Hyöty-kustannussuhteet ovat moninkertaiset tavanomaisiin tiehankkeisiin verrattuna: kummankin tavoiteskenaarion hyöty-kustannussuhde on lähellä kahdeksaa." (https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-5.pdf)
Lisätään vielä disclaimerina että itse kuljen lähinnä jalan ja julkisilla. Joskus harvoin laina-autolla, kesällä toisinaan fillarilla.
Kiitti tästä, vaikka tällä hetkellä ei kyllä aika ja mielenkiinto riitä perehtymään tähän. Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun perehtyneen kritiikki kyseiselle julkaisulle. Kun hyödyt ovat aika subjektiivisia aika- ja terveyshyötyjä, niin mulla on fiilis, että näitä voi laskea aika monella eri tavalla riippuen minkälaisten lasien läpi tätä katsoo.
Jos isompi osa hyödyistä olisi ollut edes ympäristöhyötyjä, niin olisin lämmennyt enemmän. Varsinkin kun onnettomuuksia näköjään syntyy huomattavasti enemmän. On myös jännä, että politiikassa näyttää aina löytyvän loputtomasti näitä sijoituskohteita, jotka tuottavat moninkertaisesti rahansa takaisin. Mutta silti on tietenkin tärkeetä ottaa huomioon toinenkin puoli argumentista ja jos olisin päättämässä asioista pitäisi tän perusteella ehdottomasti perehtyä tarkemmin asiaan.
Itse aiheeseen; jos asumistuet lakkautettaisiin niin Helsingin asunto-ongelma hoituisi kerrasta ja kaupungistuminen hidastuisi selvästi tai pysähtyisi. Samalla töissäkäyvältä väestöltä menisi pienempi osa käteen tulevista tuloista asumiseen. Häviäjinä olisi toki Kojamot, Helsingin kaupunki, ay-liike ja SDP jotka kärsisivät asumistuen raha-automaatin poistumisesta, joten ei ole tapahtumassa.
Siis sun mielestä kaupungistuminen Suomessa tapahtuu lähes pelkästään asumistukien takia. Kuulostaa hyvin erikoiselta väitteeltä jos esim. katsoo kehitystä maailmalla. Onko jotain lähteitä, jotka tukevat tätä väitettä?
Toiseksi unohdit sen relevanteimman kärsijän asumistuen lakkauttamisesta. Tuensaajat, joilla ei olisi enää varaa asua asunnossaan. Mitä niille tapahtuisi?
Disclaimerina en siis itekään pidä nykyisestä asumistukijärjestelmästä.
Kyllä väitän. Käytännössä kaupungistumista Suomessa ei viime vuosina ole enää tapahtunut, UN arvioiden (infoja voi kaivaa tuolta: https://population.un.org/wup/DataQuery/) mukaan vuonna 2014 85,2 prosenttia suomalaisista asui kaupungeissa ja vuonna 2019 tulee asumaan 85,4 prosenttia. Tämä nyt selittyy jo sillä että maahanmuutto keskittyy kasvukeskuksiin. Merkittävää megatrendien omaista kaupungistumista Suomessa tapahtui lähinnä ennen vuotta 1990, sen jälkeen tahti on ollut hitaampaa, johtunut osin maahanmuutosta ja muuten johtunut lähinnä keskittämispolitiikasta. Kaupungistumisen megatrendi lähinnä jatkuu kehittyvissä maissa, joissa maaseutuväestön osuus on merkittävästi suurempi, syntyvyys samoin ja elinkeinorakenne nojaa enemmän alkutuotantoon.
Luvut olisivat merkittävästi pienemmät, jos miljardeja euroja vuosittain maksavaa kaupungistumista keinotekoisesti ylläpitävää asumistukijärjestelmää ei olisi. Käytännössä muutenkin Suomessa on harrastettu keskittämispolitiikkaa jo vuosikymmeniä leikkaamalla palveluista keskuskaupunkien ulkopuolella ja tunkemalla esimerkiksi suhteettoman suuri osa valtionhallinnosta Uudellemaalle, eikä sille etenkään nykyään tietotekniikan ja viestinnän kehityttyä ole enää tarvetta.
Minusta asuminen muiden rahoilla pk-seudulla ei ole mikään ihmisoikeus. Suomesta löytyy runsaasti kohtuuhintaisia asuntoja (myös kaupungeista, ei tarvitse metsään asti mennä), eikä ylimääräisen työtätekemättömän köyhälistön tarvitse asua paraatipaikalla. Tässä tunnustan toki kuuluvani vähemmistöön, kun yleinen mielipide tuntuu tukevan näkemystä että 800 euron kuukausittaiset asumiskustannukset ovat kohtuulliset ja yhteiskunnan pitää ne maksaa vaikka paljon asuntoja olisi tyhjillään muualla. Toki tässä asumistukipolitiikassa näkyy myös tiettyjen tahojen oman edun tavoittelu, kuten noiden jotka aiemmin mainitsin.
Itse ehdotin aiemmin toissijaisesti asumistuen muuttamista kannustavampaan suuntaan, pois nykyisestä 80% asumiskuluista maksetaan Kelasta (ja 100% jos toimeentulotuella) siten että pienistä asumismenoista maksetaan tukina suhteessa enemmän ja suurista asumismenoista vähemmän. Nykyisellään en usko että poliittinen järjestelmä tuon toteuttamisessa onnistuisi tyydyttävästi, joten olen siirtynyt kannattamaan puhdasta perustuloa. Sovitetusta perustulosta joskus kirjoitin pidemmin.
Toinen hyvä esimerkki ovat luonnolliset monopolit, esim. sähkönjakeluverkko. Näitä ei toki tarvitse hoitaa julkisin varoin, mutta esim. sähkönkäyttäjistä muodostuva osuuskunta olisi huomattavan paljon järkevämpi kuin ulkomainen pääomasijoittaja.
Sähkönjakeluverkon ongelma on siihen sitoutunut pääoma. Esim. Elenian tasearvo on 2 miljardia euroa. Eihän se toki ole kuin 5000,- / asiakas, mutta on se iso raha "sähköosakkeelle". Jonnet ei enää muista muinaisia puhelinosakkeita (eli puhelinosuuksia, osuuskuntiahan nämä olivat). Niistä jouduttiin luopumaan kun osuuden omistaminen ei kelvannut enää perusteeksi halvemmalle laskutukselle.
Fortumin jakeluverkon myynti oli aikoinaan hyvä litmustesti poliitikoille. Siinä tarvittiin a) tietoa siitä, miten sähkönjakeluverkko toimii ja miten sen omistus on järjestetty, b) viisautta siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa ja c) rohkeutta sanoa se ääneen, vaikka heinäseipäiden ja soihtujen kanssa kulkeva rahvas olisi toista mieltä. Tässä kohtaa jopa fiksuina pitämäni poliitikot Eija-Riitta Korhola ja Juha Sipilä feilasivat ja moittivat verkkojen myyntiä. Ne eivät vaan oikein soveltuneet pörssiyhtiön (joka Fortum siis pohjimmiltaan on) strategiaan ja ydintoimintaan. Sähköverkot sopivat eläkesäätiöille, pääomarahastoille ja muille vastaaville, joiden pitää parkkerata osa pääomistaan pieniriskisiin tasaisesti tuottaviin instrumentteihin.
Sähköverkkojen ongelmahan on siinä, että Energiaviraston markkinavalvonta on löperöä, tehotonta ja hidasta. Ehkä siinä on lainsäädännössäkin syytä. Kun yhdellä maailman pieniriskisimmistä sijoituskohteista saa tällä korkotasolla tasaista 6 - 10 pinnan takuuvarmaa tuottoa omalle pääomalle niin jossain on pahasti mätää. Ilmankos näitä myydään tuplasti yli tasearvon menevällä hinnalla, silläkin tuoton suhde riskiin (lähinnä poliittinen) on olematon, varsinkin sopivilla rahoitusjärjestelyillä.
Kyllä väitän. Käytännössä kaupungistumista Suomessa ei viime vuosina ole enää tapahtunut, UN arvioiden (infoja voi kaivaa tuolta: https://population.un.org/wup/DataQuery/) mukaan vuonna 2014 85,2 prosenttia suomalaisista asui kaupungeissa ja vuonna 2019 tulee asumaan 85,4 prosenttia. Tämä nyt selittyy jo sillä että maahanmuutto keskittyy kasvukeskuksiin. Merkittävää megatrendien omaista kaupungistumista Suomessa tapahtui lähinnä ennen vuotta 1990, sen jälkeen tahti on ollut hitaampaa, johtunut osin maahanmuutosta ja muuten johtunut lähinnä keskittämispolitiikasta. Kaupungistumisen megatrendi lähinnä jatkuu kehittyvissä maissa, joissa maaseutuväestön osuus on merkittävästi suurempi, syntyvyys samoin ja elinkeinorakenne nojaa enemmän alkutuotantoon.
No nyt on melkoista datan cherry-pickaamista.
Sun oma lähde ennustaa Suomessa kasvun jatkuvan 90% 2050 mennessä. Kasvuprosenteissa on selvästi varianssia, mutta silti vedät 5 vuoden kehityksestä noin vahvan johtopäätöksen, koska se tukee sun teoriaa.
Muuten asumistukijärjestelmästä monessa asiassa samaa mieltä.
Ennustukset ovat ennustuksia. Ehkä kirsikanottoa (tsekkasin viimeisen 5 vuoden tahdin joka on ollut olematonta) mutta jos katsot vuosien mukaan niin viime aikoina merkittävää kaupungistumista ei ole tapahtunut. Jo 1990-luvulta tahti on ollut todella hidasta, kun huomioi että tänä aikana väestöä lisännyt maahanmuutto on keskittynyt käytännössä pelkästään kaupunkeihin. En siis pidä mitenkään varmana että kaupungistuminen megatrendinä olisi totta muuten kuin agraariyhteiskunnan muuttuessa askel askeleelta jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi.
En osaa kyllä yhtään sanoa miten nyt uhkaava syntyvyyden laskeminen Suomessa ennennäkemättömän matalalle tasolle ja työelämän murros vaikuttaa kaupungistumisen tahtiin tulevaisuudessa. Mutta näemme sen tulevaisuudessa.
Hyvä tietää että asumistukijärjestelmän muutostarpeesta ollaan kuitenkin samoilla linjoilla. Yleisesti pidän Suomen merkittävimpänä haasteena tulevaisuudessa sosiaaliturvan täysremonttia kun huoltosuhde painuu entistäkin kestämättömälle tasolle.
