Linkkisi ei vastannut kysymykseen. Oletko varma, että olet ymmärtänyt tuon oikein?
Itse en siis oikeasti tiedä, mutta ymmärtäisin, että yksi valtuutettu voi olla ja onkin useammassa lautakunnassa. Ei kai se, että on ehdolla ja saa 2 ääntä mitään lautakuntapaikkaa takaa. Samaan viittaisi tuo linkki:
Olen kyllä varma, koska olen noita hommia aika pitkään seuraillut. Nykyään tosin lautakuntia ei enää kunnissa ole niin paljon kuin aiemmin ja etenkin suurissa kaupungeissa muita luottamuspaikkoja ei ole tarjolla enää niin valtavasti verrattuna valtuustopaikkoihin.
Yleensä lautakuntapaikat jaetaan äänimäärän mukaan ehdokkaana olleille, mutta puolueet päättävät tuon itse eikä välttämättä tarvitse olla edes ollut ehdokkaana.
Harvoin olen nähnyt että sama henkilö olisi jäsenenä useassa lautakunnassa, mikäli paikkoja ei ole ollut tarjolla valtavasti (kuten varmaan esimerkiksi Kokoomuksella voi olla Helsingissä).
Totta, että lautakuntien määrä vähenee ainakin niissä kunnissa jotka yhdistävät sote-palvelujaan. Äänimäärä voi olla yksi määre paikkojen jakamiseen, halukkuus osallistua ja pärstäkerroin mahdollisessa puolueessa tai vaaliliitossa.
Viikonloppu ei taas mennyt ihan putkeen. Sain kuitenkin kassut pyöriteltyä alta pois ja siellä tällä kertaa heiluttiin toiseen suuntaan eli edelliset kuopat takaisin - jotain sentään sai tehtyä. Sunnuntaina ei ollut pelifiilistä joten day1b tai day1c sitten. Tärkeintä on, etteivät kaikki hommat jääneet tekemättä.
SSAB B kevennetty puolet eli 600 kpl á 4,119 ilman sen suurempaa selvitystä. Olisi voinut myydä kaikkikin, mutta otetaan ostomassit takas ja muistutus 5 euroon (ostopuolella 2 euroon). Tämä ja Outokumpu ovat aika hyvin nyt pari vuotta heiluneet samankaltaisesti, SSAB jossain kahden ja neljän euron välillä ja Outokumpu hieman korkeammalla.
Sääli että Outokummun tämä kierros jäi välistä, nyt olisi sitäkin kiva myydä jos olisi 2,5 euron haminoista suunnitellusti ostettuja. Pieniä omistuksia siis, mutta mielestäni sinänsä järkeenkäypiä että molemmat ovat (etenkin kuopassa) pienen P/B-luvun firmoja joissa pelkkä näkymien tai raaka-aineiden hintojen hienoinen muutos voi heilutella laineita kummasti. Alan asioita enemmän ymmärtävät pystyvät varmasti tilanteita hyödyntämään paljon tehokkaammin, itse pysyn näissä pienemmissä määrissä.
Osinkoja on tullut tilille, jee. Toisin kuin Aki, pidän näitä ihan normaalitilanteessa ihan kivoina koska matalampi verotus. Tosin osinkojen pieni verohuojennus ei poista sitä, etteikö Suomi olisi pääomatulojen osalta kenellä tahansa pieni- tai normaalituloiselle karmea verohelvetti kun ensimmäisestäkin osinkoeurosta menee 40,4 prosenttia veroja (mitään loogista syytä ei ole olla laskematta yhteisöveroa osaksi pääomatuloveroa).
Ja tulipa muistettua ostaa se yksi osake Nordean tilille, ettei mene kuluja toiselta vuosineljännekseltä.
Alun perin siis avattu listaamattomia varten, mutta en silloin saanut haluamallani hintaa ja nyt koronakriisissä epäilyttää ostaa koko firmaa koska konkka on ihan mahdollinen ja siihen nähden kurssi ei ole hirveästi laskenut. Lisäperusteena yksittäisille osakkeille tili koska 1% kulut, jos ja kun joskus A) tulee taas mahdollisuus osallistua yhtiökokouksiin ja B) on kiinnostusta moiseen.
Päätili on itse asiassa kuoppaisesta menosta huolimatta yllättävän lähellä samaa tulosta tuolta runsaan 2 vuoden ajalta kuin tuo on ollut olemassa (kauppa per vuosineljännes, mutta missattu ainakin kerran tai pari), noin +50%. Toki tuossa Nordean salkussa ei ole tavaraa ollut keskimäärin noin pitkään, mutta toisaalta pari ostoa on tullut ajalta ennen koronakuoppaa.
Toki harmittaa että noista pari (etenkin Fiskars ja Saga Furs) jäi ostamatta päätilille, mutta sinne syvimmille pohjille on vaikea osua ja pääsalkun sen hetken ostoksista ovat tainneet kaikki nousta.
Irish Openin pääturnauksesta ei jäänyt kerrottavaa, sivuturnaus meni toiselle päivälle mutta sekin pihalle ennen isompaa saumaa. Pelit menneet aika kehnosti noin overall, mutta ihan hirveästi en ole niihin aikaa käyttänyt.
Tein vähän kirjanpitoa, eli tsekkailin saldoja lävitse.
Laskin tuossa että pelitileillä oli 37k€ (osa nyt kotiutettu) ja kun Nordnetissa on 170k€ (ja tilillä luottokorttivelkojen verran) niin olisi teoriassa mahdollisuus painaa 200k€ sinne. Käytännössä ei, koska kaikkia dollareita ei kannata paskalla kurssilla / isojen kulujen takia kotiuttaa ja taitaa pari kiloa olla vielä kierrätyksen tarpeessa vetosaiteilla ja muutenkin osalla saiteista olisi hyvä pitää vähän massia (vetopuolella enemmän).
Mutta kotiuttelen nyt vähän turhempia masseja, ja jos salkku nousee 5%-10% niin painelen sitten 200k kasaan ja private banking-hakemuksen tulille.
Case Betfair on nyt jumittanut omalta osalta, eivät ole banneja heittäneet mutta tilin saldon taisivat tunkea tilille. Pitää koittaa hoitaa, mutta "kiinnostaa niin vitusti". Ihan sama juttu ollut kaikissa tuollaisissa hommissa.
Hommat siis etenee aika randomisti, päähomma edelleenkään ei. Murhetta on tuonut painonpudotus, koska A) kalorit ovat viimeisen kuukauden olleet keskimäärin ehkä 1800 päivässä ja B) paino on noussut. Kroppa siis ilmeisesti täysin säästöliekillä ja just nyt kyl Akin tapaan jokin prosenttipitoinen maistuu. Koittanut silti pitää hallinnassa.
Positiivisena puolena kulut ovat olleet pienet, viime kuun luottokorttilasku oli alle 600€ eikä ollut kauheasti mitään säästöyritystä siellä. Tässä kuussa tulee enemmän, mutta koitan pitää heräteostot vähäisenä.
Ja ikinuoren Warcraft 3:n (suosikkipelini) tahkoaminen on taas tuntunut mukavalta. Mikäs tässä on - rommikolaa lasissa, Mestarin pokeristriimi toisella näytöllä ja WC3 pyörimään tämän viestin lähetyksen jälkeen.
Eipä ole uskonasiasta kyse. Kaloreiden laskeminen ei ole mitään rakettitiedettä, tosin ravintola-annosten kalorien laskeminen tarkasti on toki hankalaa.
Ja jos kaloreita on mennyt alle 2k/päivä viiden viikon aikana ja paino on noussut 3 kg (osa toki pöhötystä, todennäköisesti reaalisti kilo tai vähän yli) niin kyllä se kroppa melkoisella säästöliekillä on. Ei toistaiseksi tosin satakiloinen, 85-87 välillä lähinnä mennään nyt. Pahimmillaan parilta viikolta askelia on tosin noin 500/päivä.
Tavoite vähän karkasi jo tuossa muutama viikko sitten, joten on ollut vähän ns. motivaatio-ongelmia. Etenkin kun minkäänlaista hyötyliikuntaa ei pysty koronarajoitusten vuoksi harrastamaan ja hupiliikuntakin on rajattu lähinnä rantaraittiin.
1800 kcal päivässä, vaikka soppa maistuu. Tästä en äkkiä löytänyt paljonko sitä keittoa kuluu, mutta jos kalorit pitää paikkansa, niin ruokaa ei kyllä sopan lisäksi paljon mahdu joukkoon. Esim. Neljä pientä tölkkiä kolmosolutta tekee noin 500 kcal. Samaan pääsee 2.5 desillä kossua. Koska painoa on kertynyt yli sadan kilon, tuskin syöntiinkään on erityistä luontaista aversiota.
Kalorien laskenta ei ole rakettitiedettä, mutta itsensä kusettaminen on vielä helpompaa. Oletko kokeillut kalorilaskennassa parin kuukauden ajan pyörittää elintarvikevaa'an kautta kaikki suuhun menevä, mikä ei ole annospakkauksissa?
Selvää on, että jos lyödään Farseer komeroon ja työnnetään ovenraosta 1800 kaloria päivässä, niin paino kyllä varmasti putoaa. Itsensä pettäminen on taitolaji, painon pudotus matematiikkaa.
Pahimmillaan parilta viikolta askelia on tosin noin 500/päivä.
Kai tuo nyt oli vitsi? Eikö tuo tule jo kusella käymisestä? Jos totta, niin vähän outoa ihmetellä miksi elimistö ei käy kierroksilla? Oikeampi kysymys on miksi kävisi.
Eilen oli uutisissa hyviä suosituksia lasten liikunnasta. Vähintään tunti päivässä ja erityisen tyytyväinen olin, että oli erikseen mainittu voiman ja liikkuvuuden treenaus. Ennen vanhaan ei lihasvoimaa juuri arvostettu, päinvastoin lähinnä varoiteltiin, että ei ainakaan mihinkään tankoon saisi tarttua.
Nuo suositukset pitäisi siis minusta antaa myös kunnallisvaaliehdokkaille. Ja jos tarkoitus laihduttaa, niin mieluummin liikuntaa enemmän.
Kroppa ei kovin helposti säästöliekille mene, jos päivittäiset kilokalorit pyörii 1800 tuntumassa. Tarvitaan raju pitkäaikainen kalorien rajoittaminen, jotta aineenvaihdunnan häiriöitä (=säästöliekki) alkaa ilmeentyä. Tällöinkin kokonaisvaikutus aineenvaihdunnan normaalitilaan on kohtuullisen vähäinen eikä selitä kovinkaan pitkälle mahdollista painonnousua. Yhtään vähättelemättä op:n kokemaa tilannetta, alkoholia säännöllisesti nauttiva ja kohtuullisen normaalisti syövä henkilö ei pääse säästöliekille vaikka miten haluaisi. Koita olla myös ylikorostamatta liikunnan merkitystä painonpudotuksessa, koska liikunta on pudotuksessa hyvä renki mutta huono isäntä. Ruokavalio on pudotuksessa kaiken a ja o eikä hanskoja tule lyödä tiskiin, jos liikuntatavoitteet jää saavuttamatta. Liikunnasta saa toki monipuolista vetoapua (henkistä&fyysistä) pudotukselle, mutta kokonaisvaikutus on varmaankin siinä 10-20% tuntumassa vs ruokavalio. Lisäksi liikunnan helposti ylikompensoi syömällä liikaa koska palkitseminen. Omat tylsät, mutta tehokkaat toimenpiteet painonpudotukselle olisivat:
-Säännöllinen punnitus aamuisin. Ei joka päivä, mutta vaikka 3krt/vko. Painohan nyt saattaa vaihdella useita kiloja per päivä nesteiden/syömisten mukaan, mutta säännöllisellä punnituksella saa kätevästi juoksevan keskiarvon jonka tulisi sojottaa lievästi alaviistoon. Punnituksella jätät myös mutuilut pois ja pystyt reagoimaan muutoksiin heti esim. ruokavalion viilaamisella. Itsestäänselvä ja helppo asia, mutta niin kovin vaikeaa jostain syystä toteuttaa pitkäaikaisesti.
-Syö samoja ruokia pienillä vaihtelua tuovilla variaatioilla. Helvetin tylsää, mutta jos haluaa laihduttaa niin tylsyyden sieto on Graalin malja. Ja muutaman kuukauden voi olla vaikka aidanseipäänä, tarkoitus ei ole koko elinikää uhrata. Samojen ruokien syönti vähentää ruoasta syntyvän henkisen stressin minimiin. Ei tarvitse miettiä mitä sitä tekisi, tukeeko vai eikö tue pudotusta jne. Autopilotilla vaan valmistaa polttoainetta käytettäväksi. Lisäksi nestettä (vesi tai light mehut jos vesi tökkii) riittävästi liikunnasta riippuen, tämäkin itsestäänselvä juttu mutta ensimmäisten joukossa mikä unohtuu.
-Älä käytä alkoholia. Joko haluat laihduttaa tai ottaa pienet sievät. Toki alkoholia käyttämälläkin voi laihduttaa, mutta juomisella saa tehokkaasti kerättyä päivän kaloritarpeen kasaan ja käytön kerrannaisvaikutukset tulee usein vielä lisääntyneen syömisen kautta.
-Anna rasva-aineenvaihdunnan tehdä töitä öisin. Tämä tarkoittaa sitä, että älä syö enää iltaisin mitään raskasta tai kovin hiilihydraattipitoista. Keho ei tykkää, jos se joutuukin unen palauttavan vaikutuksen sijaan keskittymään ruoan pilkkomiseen vatsalaukusta.
-Jos lipsahtaa niin lipsahtaa. Se ei ole maailmanloppu. Tärkeintä on palata normaalirytmiin heti mahdollisimman pian eikä vasta ensi viikolla. Tärkeintä on se mitä tekee 90% ajasta.
Ylläolevat asiat omasta kokemuksesta. Laihduttaminen on helppoa, mutta helvetin vaikeaa. Tärkeintä on selkeä konkreettinen tavoite, jota kohti juna laitetaan kulkemaan. Heti kakkosena tulee tavoitteen seuranta. Toimenpiteet muokataan seurannan mukaan. Tulokset vääjäämättömiä.
Etenkin kun minkäänlaista hyötyliikuntaa ei pysty koronarajoitusten vuoksi harrastamaan ja hupiliikuntakin on rajattu lähinnä rantaraittiin.
Itsensä huijaaminen ja syiden etsiminen muualta on helppoa. esim tämä väite ettei hyötyliikuntaa pysty harrastamaan koronarajoitusten vuoksi. Tämähän ei pidä paikkaansa. Enää ei ole edes liukasta. Sadat tuhannet suomalaiset tallaa katuja kun muut urheiluharrastukset tauolla. Kotona voi tehdä vaikka vartin kotitreenin kehon omalla painolla. Kyykky, punnerrus, selkä ja vatsa, askelkyykky, lankku. Mitä näitä nyt on. Ei toki kaikista miellyttävintä mutta hyötyliikuntaa pystyy tekemään rajoituksista huolimatta jos vain haluaa.
Sun paikoillaan pysyttelevä elämäntyyli vie vuosia sun elämästä ja samalla laskee mielialaa. Vaikea ymmärtää miten muuten skarppi kaveri lyö omasta kropasta huolehtimisen täysin retuperälle.
Pahimmillaan parilta viikolta askelia on tosin noin 500/päivä.
Kai tuo nyt oli vitsi? Eikö tuo tule jo kusella käymisestä? Jos totta, niin vähän outoa ihmetellä miksi elimistö ei käy kierroksilla? Oikeampi kysymys on miksi kävisi.
Suunnilleen siitähän tuo määrä tulee, kun himassa vain on. Pisin relevantti matka kämpän sisällä (sänky -> pönttö) on 14 askelta, juuri mittasin. Liikuntaa tulisi paljon enemmän jos olisi varaa kartanoon. Normaalisti askelia tulee toki enemmän (vastaava määrä olisi varmaan 2k avg.), vaikka olisi maksilaiska kun tulee käytyä jossain ja yleensä kaupassakin vähintään pari kertaa viikossa.
Olen laskenut kalorit tarkasti, siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Kaupasta ostettujen osalta on helppoa (paketit ovat standardikokoisia), ketjurafloista ostettuna on lähes yhtä helppoa mutta paikallisista ravintoloista tilattuna hankalampaa. Varmasti silti 95+% todennäköisyydellä mennään keskimäärin +/- 100 kcal tarkkuudella. Joten ihan turha valittaa "itsensä pettämisestä" ja perusmatematiikan osaamattomuudesta tai puhua paskaa "ei kroppa voi noin vähän kuluttaa".
Mitä paljon kauhisteltuun alkoholinkulutukseen tulee, niin ei tämä ole mitään "rännit joka päivä"-menoa vaan ehkä on nostu taas kuukauden takaisesta vajaasta 10 annoksesta 15 annoksen luokkaan. Ja kun suurin osa annoksista on (ja tavoitteena on ollut) cola zero + rommi/bourbon tai vastaava niin ei noista tule kuin 100 kcal per annos, eli 15 annoksella ~200 kcal per päivä. Viime päivinä on kyl tuosta lipsuttu kun on alkanut tulemaan korvista pihalle ja siideri on alkanut maistumaan ohessa.
Artsipappa kirjoitti:
Itsensä huijaaminen ja syiden etsiminen muualta on helppoa. esim tämä väite ettei hyötyliikuntaa pysty harrastamaan koronarajoitusten vuoksi. Tämähän ei pidä paikkaansa. Enää ei ole edes liukasta. Sadat tuhannet suomalaiset tallaa katuja kun muut urheiluharrastukset tauolla. Kotona voi tehdä vaikka vartin kotitreenin kehon omalla painolla. Kyykky, punnerrus, selkä ja vatsa, askelkyykky, lankku. Mitä näitä nyt on. Ei toki kaikista miellyttävintä mutta hyötyliikuntaa pystyy tekemään rajoituksista huolimatta jos vain haluaa,
Meillä taitaa olla fundamentaalisesti eri käsitys hyötyliikunnan käsitteestä tässä. Minulle se on sitä, että käydään kävellen kaupassa / asioilla sen sijaan että otetaan alle kumipyörät. Voidaan vaikka käydä ostamassa jokin tarpeellinen tarjoustuote parin kilometrin päästä. Tai bussilipun ostamisen sijaan kävellään muutaman kilometrin matka - säästetään rahaa kun saadaan samalla askelia. Esimerkiksi aikoinaan Helsingin keskustasta tai kasinolta Harjukadulle siirtymiset tuli lähes poikkeuksetta tehtyä kävellen, jos olisi pitänyt ostaa yölippu. Monet saavat toki suurimman osan päivän liikunnasta jo töissä.
Kuvaamasi liikunta on minulle kuntoliikuntaa. Ja kyllä, etenkin nyt huhtikuussa sekin alkaa onnistua ulkona ilman täydellistä jäätymistä mutta sen tekemiseen ei voi oikein yhdistää mitään hyödyllistä. Sitä on nyt tullut heitettyä pari lyhyempää lenkkiä, mutta pitänee pidemmille lenkeille ostaa uudet lenkkitossut koska vanhat jyrsivät vähän nilkan kohdalta. Eniten vituttaa kuntoliikunnassa liikunnan ohella siihen hassattu aika. Liikkuminen on itselleni paljon kivempaa, jos siinä on joku päämäärä tai jokin kosketeltavissa oleva hyöty saavutettavissa.
En nyt lähde isompia tavoittelemaan keväältä enää kun tavoite karkasi, mutta koitan pitää kalori- ja askelseurantaa yllä ja mikäli mahdollista tavoitella että saa kropan taas polttamaan jotain + pitää kalorimäärän ennallaan. 4000-6000 askeleella se tarkoittaisi 1700-1800 kilokaloria.
Kesällä ei tule olemaan mitään laihdutustavoitetta. Jos päästään kaverien kanssa viettämään aikaa niin puistojuomingit sisältävissä aurinkoisissa päivissä askelmäärä on yleensä yli 10 000 mikä auttaa pitämään kropan liikkeessä.
Oletko miettinyt että ehkä ongelmasi on liiallinen tavoitteellisuus?
Kuulostaa siltä että tavoitteita on, paljon. Painon pitäisi tippua, pitäisi päästä politiikkaan mukaan, gradu pitäisi väsätä, sijoittaa menestyvästi, kasinot grindata ja pokeria pelata. Kuulostaa ettei sulla ole mitään muuta elämässä tällä hetkellä kuin tavoitteita. Liikunta harmittaa, kun ei voi tehdä mitään hyödyllistä sillä aikaa. Nollata pitäisi, mutta aika ei riitä kun pitää grindata ja juoda viinaa (ja sekin kuulostaa siltä että sen nollaamisen sijaan sen viinan kittaamisen sivuvaikutukset vituttaa).
Tästä seuraa luuppi, jossa ruoskit itseäsi koska et etene tarpeeksi nopeasti kohti tavoitteitasi, ja kun ne karkaa kauemmaksi, koitat vaan lisätä kierroksia kunnes itsekuri taas pettää ja vituttaa lisää kun ei edes ensin suunnitellut hommat pysy hanskassa. Mutta miksi?
Itse miettisin tässä tilanteessa että mitä haluan. Onko se megan varallisuus niin tärkeää, että sen takia kannattaa uhrata nämä hyvät vuodet? Entä jos vaan keskittyisit pari kuukautta pelkästään hyvinvointiin, ilman pokeria ja kasinoita? Mistä se miljoonan tarve kumpuaa? Mitä sitten kun sulla on se miljoona kasassa? Muuttaako se tilannettasi oikeasti? Et tule enää nuoremmaksi kuin olet tänään, ja kun tilannettasi katsoo ulkopuolelta, niin sullahan on oikeesti pullat jo aika hyvin uunissa. Myös sanoit että elät aika askeettisesti, joten tekeekö sillä ylimääräisellä rahalla lopulta niin paljon, että sitä varten kannattaa elää vuosia vitutuksessa ainoastaan jotta se olisi kasassa nopeammin?
En sano, että tavoitteet pitäisi haudata, mutta niitä voi hetkittäin priorisoida. Jos nyt on ideana saada pakettiin painonpudotus ja gradu, voi toisissa tavoitteissa himmata hieman.
Oon nyt pari vuotta lurkannut blogiasi, ja luonnehdit jossain kohtaa että "tuot esiin sitä toistakin puolta kuin jättimäisiä turnausvoittoja". No tää sun blogi on toistanut ainakin viimeisen vuoden samaa kaavaa; Nyt lähtee nousu, ja viikon päästä postaus että joo nousu peruttu ja tilalla vitutus ja ahdistus.
Kuulostaa varmaan täydeltä vittuilulta, mutta se ei ole tarkoitus. En odota edes että vastaat, mutta toivon että mietit asiaa. Defenssithän tätä lukiessa nousee, mutta siksi suosittelen että pohdit asiaa edes muutaman minuutin, etkä kiirehdi vastaamaan. Vilpittömästi, olen puolellasi. Haluaisin tulevaisuudessa lukea tästä blogista miten paino on nyt pudonnut tavoitetasoille ja gradu valmis.
Totta, tulkitsin hyötyliikunnan väärin. Mutta siinä samalla voi sivistää itseään ja se muuttuu hyötyliikunnaksi!. Mulla ainakin on aina kuulokkeet korvissa ja kuuntelen jotain, yleensä sivistävää. (Kirjoja, podcasteja tms.). Tosin viime aikoina olen miettinyt pitäisikö välillä olla ihan vaan omien ajatustensa kanssa.
Tämä vähän ihmetytti myös: 'Eniten vituttaa kuntoliikunnassa liikunnan ohella siihen hassattu aika.'. Onko tosiaan niin että sulla ei ole n.5h viikossa aikaa tähän? Ja saat ajan takaisin myöhemmin parempana elämänlaatuna + pidempänä elämänä!
En myöskään kommentoi mitenkään vittuillakseni. Toivon vaan, että saisit elämään asioita jotka luo hyvinvointia. Harvoja asioita voi varauksetta ehdottaa, mutta liikunta kyllä on yksi sellainen. Aloittaminen ei ole toki helppoa. En usko että kukaan voi pidemmän päälle itseään pakottaa, Liikunnasta (tai mistä tahansa pysyvästä muutoksesta) pitää luoda elämäntapa.
Huomiselle luvattiin sadekeliä, joten lähdin lenkille vaikka ehtikin mennä hämäräksi. Suunnitellun lyhyen lenkin puolivälissä kun kengät eivät tuntuneet hiertävän vaihdoin perusmusiikin Sabatoniin jonka hengessä pidennettiin lenkkiä 10 kilometriin. Lenkin jälkeen toinen isovarvas on kipeänä, olosuhteisiin nähden ok-tulos eikä nyt välttämättä tarvitse lenkillä loppuviikolla käydä.
5h viikossa priima-aikaa on muuten aivan helvetisti, keskimäärin se tarkoittaa duunien ja levon jälkeen noin 10 prosenttia ajasta. Podcastit ja e-kirjat olen kokeillut, ei niihin oikein pysty lenkillä keskittymään mutta musiikki on pop. Loppupäästä elämän pidentäminen ei myöskään houkuta, toki "hyvien vuosien lisääminen" kelpaisi.
Tavoitteiden sijasta ongelma on suorittavalla tasolla. On hyvä olla tavoitteita, vaikka niihin ei aina pääsisikään. Oman kokemuksen perusteella oravanpyörän katkaisemiseksi on vähintään ~puolen vuoden välein on hyvä lähteä reissuun, niin pystyy sitten katsomaan niitä uusin ajatuksin. Eikä blogin nimeä viitsi joka vuosi vaihtaa, vaikka Mil Joona on aika haastava tavoite nykytilanteessa 2023 loppuun mennessä.
En nyt tiedä onko tämä elämä mitenkään askeettista: kaksio ihan kohtuullisella sijainnilla, ruoka- ja juomalaskut ehkä jotain 700€/kk average ja normalisoidut kulut asumiskulujen lisäksi ehkä 1,5k€/kk (nyt toki vähemmän, koska ei reissuja jne.). Se, etten halua maksaa ilmasta kuten jatkuvista tilauspalveluista joita en koko ajan käytä tai ylihintaisista hittituotteista tai tuplahintaa asiasta mitä ei ole pakko maksaa ei mielestäni ole erityisen askeettista.
Itse oon havainnut kevyemmät podcastit ja äänikirjat parhaaksi ulkoilukuunneltavaksi. Mitään Song of Fire and Icea en rupeaisi kuuntelemaan, kun kirja vaatii jatkuvaa 100% keskittymistä, mutta esim. uutispodcastit tosi hyviä. Pari omaa podcast-suositusta joista voisit tykätä:
Planet Money (parinkymmenen minuutin jaksoja jotka käsittelee kevyesti jotain talouteen liittyvää, on ollut juttuja esim. USA:n AY-liikkeen historiasta, Bitcoinista Kolumbiassa, kampanjasta vankien äänioikeuden palauttamiseksi, siitä miten juopot pelasti Brazilian talouden, kanankoipi-hintakolluusiosta, kansainvälisestä postijärjestelmästä ja sen antamasta tuesta Kiinalle... On siellä yksi jakso Magicista ja Black Lotuksestakin. Ylipäätänsä tosi laajasta aihepiiristä kevyitä, viihdyttäviä jaksoja.)
History of Rome: Rooman historia kuningaskunnan ajoilta Länsi-Rooman hajoamiseen asti. Parissa ekassa jaksossa huonompi äänenlaatu ja taso ylipäätänsä, sen jälkeen kultaa.
Revolutions: Saman tekijän kuin History of Rome. Käsittelee yksi kerrallaan 8 suurta vallankumousta viimeisen parinsadan vuoden ajalta. Erityisesti Ranskan vallankumous ja 1848 loistavia.
Hardcore History: Dan Carlinin suosittu historiapodcast, jossa mies koittaa kertoa hyvin maanläheisesti joistain historian isoista asioista.
Sen ajan mitä liikkumisene käyttää voittaa (tosin viiveellä, joka ihmismielelle hankala) takaisin nopeampana nukahtamisena, parempana unena ja vielä myöhemmin lyhempänä unen tarpeena ja virkeämpinä aamuina. Entä jos sulla olisi tulevaisuudessa 50h sijaan käytettävissä 55h omaa hyvää aikaa viikossa?
Jaloja ajatuksia liikkumisen hyödyiksi ja en kiellä etteikö pitkällä tähtäimellä olisi juuri näin. Eli saada kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Mutta ei pidä väheksyä myöskään ulkonäöllistä vaikutusta. Eli kun liikkuu tarpeeksi näyttää paremmalta (ilman vaatteita) josta saadaan arvon nousua toisen sukupuolen osalta joka taas vaikuttaa yleisesti itseluottamukseen ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin
Luulen että ymmärsit pointtini väärin, joten muotoilen sen vielä uudestaan.
Tavoitteita on hyvä olla, tästä olemme samaa mieltä. Mutta ulkopuolelle kuulostaa siltä, että tavoitteet rajoittavat tällä hetkellä elämääsi. Tällä tarkoitan sitä, että koitat maksimoida valuen jokaiselle hetkelle, ja olet kokoajan kuormittuneessa tilassa kun tavoitteet pyörivät mielessä ja aiheuttavat stressiä. Siten ne asiat, jotka eivät ole näissä tavoitteissa, jäävät taka-alalle vaikka ne saattaisivat long run olla niitä kaikkein tärkeimpiä. Esimerkiksi se jo paljon puhuttu liikunta, mutta myös muut asiat kuten ihmissuhteet ja ihan vaan elämästä nauttiminen (monet tarvitsevat muutankin nautintoa kuin reissut schmeissut puolen vuoden välein), eli elämänlaatu jota ei voi numeroissa helposti mitata. Äläkä tartu edelliseen lauseeseen, jottet missaa pointtia uudestaan. Se on ainoastaan esimerkki, sillä enhän tiedä näistä asioista sinun kohdallasi.
Askeettinen oli tosiaan väärä sana. Parempi saattaisi olla vaikkapa valueta etsivä.
Mutta kaipa nämäkin aatokset on jo sanottu eri sanoin tässä blogissa moneen kertaan. Jos olet itse tyytyväinen tilanteeseen niin mikäs siinä. Tavoitteeni ei ole kertoa, että älä purista mailaa niin kovaa, vaan tuoda solmulta näyttävään tilanteeseen ulkopuolista näkökulmaa reflektoinnin ja tavoitteden asettamisen avuksi. Kokemuksesta tiedän, että sisältäpäin asiat näyttävät kovin erilaisilta kuin ulkoapäin. Jos reflektoit tilannettasi ja toteat että kyllä, tätä haluan oikeasti tehdä ja se tekee minusta todennäköisesti onnellisemman, ei siihen minulla tai kellään muulla ole mitään sanottavaa.
Jaloja ajatuksia liikkumisen hyödyiksi ja en kiellä etteikö pitkällä tähtäimellä olisi juuri näin. Eli saada kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Mutta ei pidä väheksyä myöskään ulkonäöllistä vaikutusta. Eli kun liikkuu tarpeeksi näyttää paremmalta (ilman vaatteita) josta saadaan arvon nousua toisen sukupuolen osalta joka taas vaikuttaa yleisesti itseluottamukseen ja sitä kautta yleiseen hyvinvointiin
Ensimmäinen järjen ääni koko blogissa. Tuossa iässä ei kuulu ajatella miljoonia vaan päässä kuuluu pyöriä vain se yksi ja ainoa asia jolla on merkitystä. Jos ei, niin siihen on lääkityksiä :)
Kaikki muu tulee sitten tarvehierarkian mukana myöhemmin sitä mukaa kun tulee tai ei tule.
Veroilmoitus tehty. Aika helppoa sinänsä, koska lähinnä vain pitää kerätä vähennykset kasaan ja arvioida mitä näistä kehtaa koittaa vähentää. Puolittaisesti vähentelin tietokonehankinnat, työhuonevähennyksen, netin ja puhelimen sekä toki Inderesit ja Osakesäästäjät kokonaan. Runsaat 1,5k€ vähennyksiä eli 450€ muutos verotukseen nettona, minkä myöden parinsadan mätkyjen sijaan pitäisi tulla parinsadan palautukset.
Hommia taas saatu vähän eteenpäin siis, vaikka heräsin tänään taas joskus klo 17. Ongelma toki on, ettei työ tekemällä lopu, mutta verohommat on tältä vuodelta tehty.
Ja samalla yksi rahareikä löydetty, koitin tukkia sen jo pari vuotta sitten mutta tuolloin määräaikaisuus esti: laajakaistaan integroitu nettitikku, jolle on ollut vähäisesti käyttöä aiemmin eikä yhtään nyt koronavuonna. Typerästi tullut siihen maksettua extraa, mutta korjataan homma.
171k arvo-osuustilillä, 25k käyttötileillä. Tuli siis kotiuteltua, kun ajattelin että muutaman prosentin noustessa olisi sitten massit tilillä + eipä ylimääräisiä ole pakollista tarvetta pitää pelitileillä. Lisäksi parilla kilolla pahvia muutettu paperiksi. Muutama kilo puuttuu tuosta maagisesta 200k rajasta.
Purppuran saisi lompakosta vielä tilille ja kilotaala on yhdeltä saitilta tulossa, mutta muuten alkaa olla löysä raha irroitettu. Mutta elleivät kurssit mene alas (jinx) niin eiköhän tuon ensi viikolla saisi kasaan. Suolaista että vetosaitti Pinnacle vaatii 3x depon kierrätystä - jenkkivaaleista lyöty parin kilon depo on siellä vieläkin jumissa.
Tuo nyt meni pipariksi, mutta katsotaan saisiko askelia kevään edetessä nostettua: http://pokeriblog.blogspot.com/2021/04/painonpudotushaaste-road-to-74-kg.html Ostin uudet Puman tossut, alennusten kanssa oli vähän yli 30€ - aika basicin näköiset mutta saaneet hyvät arvostelut. Lähden lyhyelle lenkille testaamaan miltä tuntuvat jalassa.
16k askeleen lenkki eilen, ei pahempia vaurioita. Tänään sitten oli 25k askeleen (melkein 20 km) lenkki vaihtelevassa maastossa ja ottaa vähän hapoille, vedettiin kyllä kaverin kanssa kevyellä tahdilla kun se ei oikein pysynyt perässä mun normivauhdissa ja välissä istumataukoja. Uudet tossut siis vaikuttavat ihan päteviltä.
Sai rantaraitin länsiosion käytyä lävitse: ei muuten ole paljoa palveluita tarjolla juhlapuheista huolimatta Matinkylän länsipuolella. Ja demarit toki vain puhuvat rantatonttien pakkolunastuksien tarpeellisuudesta...
Ei toki tätä tahtia jatketa, mutta tulipahan tehtyä kun oli kivat kelit. Mutta: ilman "hyötyliikuntaa" nämä kaksi pitkää lenkkiä riittävät vain 6000 askeleen viikottaiseen keskimäärään. 10 000 askeleen "suositukseen" vaatisi vielä yhden näitäkin pidemmän lenkin. Homma olisi toki molempien osalta helpompaa, jos duunista tai muusta tulisi pakolla vaikka se 3 000 - 4 000 askelta päivässä palkan juostessa.
Ilkkaa vähän teki mieli myydä koska kurssitavoitteet ylitettiin, toisaalta nihkeätä kun ei ole oikein mitään uusia sijoituskohteita ja fiilis on että ensimmäisen neljänneksen tulos voi olla melkoisen hyvä nyt vallalla olevaan tyyliin.
Tein vielä suunnitellut muuvit, eli siirrytään entistäkin enemmän munakoriin.
750 kpl Ilkkaa myyty á 5,56 (jäi 3750 kpl)
500 kpl Nordeaa myyty á 8,63 (jäi 2200 kpl)
600 kpl Cityconia ostettu á 7,30 (nyt 5600 kpl)
Nuo siis edelleen isoimmat omistukset. Kahdesta pahin aliarvostus alkaa olla purkautunut, kolmannessa sitä on mielestäni vielä runsaasti jäljellä. Varsinaisesti kalliita ei ole noista mikään.
Halpoja kohteita pörssistä ei oikein tunnu löytyvän, ja se on osasyy miksi ei houkuttaisi perustaa osakesäästötiliä vaikka rahaa olisikin nyt "vapaana" Nordnetin tilillä. Kaikki osakesäästötilin kannalta kivat isomman varianssin niukasti osinkoa maksavat osakkeet (metalliteollisuus, rakennusala) ovat nousseet.
Cityconissa hyötyy vähemmän verotetuista osingoista ja toisaalta haluaisin säilyttää salkun ja oman talouteni mahdollisimman joustavana, mihin ei oikein toimi että siirtäisi neljänneksen salkun rahoista salkkuun jota ei voi hyödyntää Superluottona.
Siitä yksi välietappi ja Private Banking-hakemusta sisään.
Onnittelut välietapin saavuttamisesta! Oletko miten ajatellut hyödyntää tuota Private Bankingia tulevaisuudessa?
Olen joskus miettinyt noita (ei sillä että olisi lähellekään tuohon vaadittavaa pääomaa) siltä kantilta, että antavatko useat sitten täyden valtakirjan asioiden hoitamiseen vai jatkavatko itse sijoittamista vai molempia?
