Tänään Inderes-pomppu 4%, Erkkiä houkuttelee vaikka odottelee ajureita.. Monthlyissä lasku näyttäisi hyytyneen, mutta niin se näytti tammikuussa 14€ kohdallakin. Kolmasosan voisi ottaa, mutta ei tänään, josko tulisi vielä punaisempi päivä.
Otin vuosikymmenen ensimmäiset Wärtsilät @9,88. Ostin ainakin silloin, kun Wärtsilän Meriteollisuus meni konkurssiin. Eli paskayhtiösijoittamishistoriani on melko pitkä. Tosin nykywärtsilä on laatuyhtiö. Tätä voisin vaikka pitääkin syklisten osto-ohjelman aloituksena. Tosin tuskin maltan, jos voitolla eroon pääsee. Mutta joskus aloitan vakavan syklisten osto-ohjelman. Aika ei ole kuitenkaan vielä - ellei se nyt sitten alkanut. Mistä sitä tietää, mitä huomenna ajattelee?
Otin vuosikymmenen ensimmäiset Wärtsilät @9,88. Ostin ainakin silloin, kun Wärtsilän Meriteollisuus meni konkurssiin. Eli paskayhtiösijoittamishistoriani on melko pitkä. Tosin nykywärtsilä on laatuyhtiö. Tätä voisin vaikka pitääkin syklisten osto-ohjelman aloituksena. Tosin tuskin maltan, jos voitolla eroon pääsee. Mutta joskus aloitan vakavan syklisten osto-ohjelman. Aika ei ole kuitenkaan vielä - ellei se nyt sitten alkanut. Mistä sitä tietää, mitä huomenna ajattelee?
En malttanut olla ottamatta pikiksiä. Olen laittanut kalenteriin yhden kirjoitusjutun, jonka lupailin hoitaa jo kauan sitten. Mutta osaketreidaaminen haittaa työntekoa. Joten Wärtsilät lähti @10,165.
Tästä vuodenvaihdekauppojen raportoimisesta ei tullut ihan niin hauska juttu, kuin olin ajatellut, koska rivit harvenevat niin nopeasti. Olin ajatellut, että tämä saisi miut tutkimaan näitä isompia osakkeita vähän enemmän (yleissivistystä on hyvä olla) ja muut kommentoimaan tyyliin "Älä hyvä mies osta, koska..." jne. Kumpikaan ei taida toteutua.
Black Rock on liputtanut eilen annetun pörssitiedotteen mukaan alentaneensa omistuksen alle 5% eli myynyt omistuksiaan. Onko BR:n myynneille mahdollisesti joku tekninen syy (esim. rahastojen säännöt) vai onko luotto heikko Wärsilän tulokseeen? Kurssi on kuitenkin raketoinut ilmoituksesta 6,01 eurosta 7,12 euroon (tällä hetkellä).
BlackRock, Inc. on ilmoittanut Wärtsilä Oyj Abp:lle, että sen kokonaisomistus on alittanut 5%:n liputusrajan 2.4.2020. Tämän myötä BlackRock, Inc:n osuus Wärtsilän osakkeista ja äänistä on 4,37%, ja sen kokonaisomistus on 4,94%.
BR myy ja ostaa aika usein Wärtsilää ja joitakin muita firmoja siten että omistusosuus pysyy suunnilleen vakiona. Liputusilmoituksiahan on tullut BR:ltä Wärtsilästäkin monta kertaa kevään aikana, välillä ollaan yli 5% ja välillä alle 5%. En tiedä kylläkään johtuuko se säännöistä, vai onko se vain salkunhoitajan valitsema strategia, mutta patterni on todella selvä jos käyt läpi ne liputusilmoitukset pitemmältä ajalta.
Huomenna tulee Wärtsilän Q2 tulos. Rumaa raporttia sieltä tullee, mutta mielenkiinnolla odotan kuinka rumaa. Itseä kiinnostaa kovasti tilauskertymä sekä varsinkin yhtiön markkinakommentit sekä se että annetaanko yleensä mitään kommenttia näkymistä. Toki myös tuloksella on merkitystä mutta näissä konepajoilla saattaa iskeä kriisin pahin pohja ylä- sekä alariviin hieman viiveellä. Mutta en spekuloi enempää.
Wärtsilässä on useita pitkän aikavälin positiivisia ajureita, mikä tekee minun mielestä Wärtsilästä ihan mielenkiintoisen ja houkuttelevan sijoituskohteen. Luulen tosin, että tämä korona vähän taas vei positiivisia ajureita eteenpäin. Muutokset esim energiantuotannossa, mihin Wärtsilä positioituu parhaansa mukaan, kehittyvät muutenkin hitaasti, mutta kehittyy jokatapauksessa. Maailma muuttuu silti kokoajan ja parempi olla valmiudessa nyt kuin sitten kun muutos on jo kovaa vauhtia käynnissä. Sijoittajilta tämä tosin vaatii pitkäjänteisyyttä.
Markkinanäkymiä tosiaan kaipailisin. Wärtsilä on toistaiseksi yksi joka toisesta suuresta yhtiöstä, joka pihtaa näkymiä. Tämä on todella epäedullista piensijoittajille.
Vakaa liikevaihto ja vahva rahavirta, mutta koronaviruksen vaikutukset ja liikevaihdon jakauma heikensivät kannattavuutta Keskeistä kaudelta huhti–kesäkuu 2020
• Tilauskertymä laski 27% 1 011 miljoonaan euroon (1 377)
• Liikevaihto oli vakaa 1 220 miljoonaa euroa (1 217) • Tilaus-laskutussuhde oli 0,83 (1,13)
• Vertailukelpoinen liiketulos laski 51% 55 miljoonaan euroon (113), joka oli 4,5% liikevaihdosta (9,3)
• Tulos/osake laski 0,04 euroon (0,11)
• Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 252 miljoonaan euroon (-37)
-
Tää taisi mennä kauttaaltaan hieman ennusteita paremmin.
Marine systems -puolella suurin pudotus -40% (ei yllätys) ja risteily -puolella -23%, mutta kaasua ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien voimalaitosten markkinat, <500 MW näytti menneen kuitenkin hyvin. Risteilyalusten puolella softapuoli (digitaaliset palvelut) hurjassa kasvussa, +90%
Plussaa: nettovelkaantumisaste on laskussa.
Se mikä rapostissa oli susi-huonoa, oli ettei näkymiä voitu mitenkään arvioida. Pimentoon jäätiin. Tämä tvoisi olla myrkkyä sijoittajille, mutta ei näköjään ole (osakekurssi avauksessa +6,2%).
Olen risteilypuolelta kuullut mm. ABB:n väeltä, että vanhempia risteilyaluksia jotka seisovat juuri nyt, ei välttämättä olteta takaisin liikenteeseen koskaan. Eli Carnival yms. risteilyfirmat tilaavat uudet alukset niiden tilalle. Lisäksi niihin uudempiin aluksiin jotka nyt seisovat täytyy tehdä pitkän seisokin jälkeen mittavat huoltotoimet. Tämä satanee myös Wärtsilän laariin tulevaisuudessa.
Marine systems -puolella suurin pudotus -40% (ei yllätys) ja risteily -puolella -23%, mutta kaasua ja nestemäisiä polttoaineita käyttävien voimalaitosten markkinat, <500 MW näytti menneen kuitenkin hyvin. Risteilyalusten puolella softapuoli (digitaaliset palvelut) hurjassa kasvussa, +90%
Plussaa: nettovelkaantumisaste on laskussa.
Se mikä rapostissa oli susi-huonoa, oli ettei näkymiä voitu mitenkään arvioida. Pimentoon jäätiin. Tämä tvoisi olla myrkkyä sijoittajille, mutta ei näköjään ole (osakekurssi avauksessa +6,2%).
Olen risteilypuolelta kuullut mm. ABB:n väeltä, että vanhempia risteilyaluksia jotka seisovat juuri nyt, ei välttämättä olteta takaisin liikenteeseen koskaan. Eli Carnival yms. risteilyfirmat tilaavat uudet alukset niiden tilalle. Lisäksi niihin uudempiin aluksiin jotka nyt seisovat täytyy tehdä pitkän seisokin jälkeen mittavat huoltotoimet. Tämä satanee myös Wärtsilän laariin tulevaisuudessa.
Se että dieselit vaihdettaisiin vanhoihin vaikkapa LNG vehkeisiin tai hybridi versioihin on miltei mahdotonta.
Moottorit on niin syvällä ja kun lohkot on hitsattu umpeen niin ks. Operaatio on niin kallis ettei ainakaan tuon osalta vaikuta Wärreen.
Se että joskun tehdään uusia on helmpompi ujuttaa omat järjestelmät kehiin.
Juuri näin. Lisäksi niihin vanhoihin risteilyaluksiin pitäisi tehdä mittaavsti uudistuksia ja korjauksia myös sisätiloihin yms. Seisottaminenkaan ei tee hyvää, saattaa sisätilojen puhdistus ja homeen poisto yms. olla työlästä. Lisäksi laivat pitäisi telakoida, eliönestomaalit vaihtaa ja runkoakin maalata. Myös Azipodit (ja muut ruoriohjausjärjestelmät) ovat lähes must nykyisissä ristailyaluksissa (ahtaat satamat). Vanhoissa on vielä kiinteä potkuriakseli dieselin perässä, joten niitä ei siksikään mielellään oteta enää liikenteeseen.
Risteilypisnes aloitetaan niillä uudemmilla laivoilla ja vanhat (90-luvulla Suomessa tehdyt) menevät Intian hiekkarannoille, jossa polttoleikkaus on kova sana ja työturvallisuudesta ei ole tietoakaan. Kun matkustajakapasiteetti alkaa loppua, tilataan uusia aluksia, toki ennakoivasti niin, että kapasiteetti riittää koko ajan. Vuosi pari pitänee odotella niitä tilauksia. Jenkki-eläkeläisillä on rahaa ja tahtoa harrastaa risteilyjä, joten kyllä asiakkaita riittää jatkossakin, kunhan korona ensin helpottaa rapakon takana.
Wärtsilä saanee kuitenkin palveluliiketoimintaan tulovirtaa, kun ne uudemmat alukset otetaan käyttöön. Järjestelmät pitää huoltaa. Lisäksi softapuoli saattaa saada tilauksia laivan automaatiosta.
Juuri näin. Lisäksi niihin vanhoihin risteilyaluksiin pitäisi tehdä mittaavsti uudistuksia ja korjauksia myös sisätiloihin yms. Seisottaminenkaan ei tee hyvää, saattaa sisätilojen puhdistus ja homeen poisto yms. olla työlästä. Lisäksi laivat pitäisi telakoida, eliönestomaalit vaihtaa ja runkoakin maalata. Myös Azipodit (ja muut ruoriohjausjärjestelmät) ovat lähes must nykyisissä ristailyaluksissa (ahtaat satamat). Vanhoissa on vielä kiinteä potkuriakseli dieselin perässä, joten niitä ei siksikään mielellään oteta enää liikenteeseen.
Risteilypisnes aloitetaan niillä uudemmilla laivoilla ja vanhat (90-luvulla Suomessa tehdyt) menevät Intian hiekkarannoille, jossa polttoleikkaus on kova sana ja työturvallisuudesta ei ole tietoakaan. Kun matkustajakapasiteetti alkaa loppua, tilataan uusia aluksia, toki ennakoivasti niin, että kapasiteetti riittää koko ajan. Vuosi pari pitänee odotella niitä tilauksia. Jenkki-eläkeläisillä on rahaa ja tahtoa harrastaa risteilyjä, joten kyllä asiakkaita riittää jatkossakin, kunhan korona ensin helpottaa rapakon takana.
Wärtsilä saanee kuitenkin palveluliiketoimintaan tulovirtaa, kun ne uudemmat alukset otetaan käyttöön. Järjestelmät pitää huoltaa. Lisäksi softapuoli saattaa saada tilauksia laivan automaatiosta.
Kyllä se niiden softakaappaus ynnä Transas kauppa on hyvä.
Varsinkin kun RRm myytiin KMlle ja Norjalaiset lakaisi kaikki Turun toiminnot mäkeen koska Vuonolla on kivempaa.
Se että Wärre ei ole yksin omaan riippuvainen risteilijöistä on hyvä juttu. Jos niillä olisi kassaa kannattaisi ostaa oma Propulsio esim. Steerprop raumalta.
Tulevaisuus on seuraava, LNG tai Biodiesel-kone(huom 1kpl 2kpl sijaan), akusto(editron) sähköinenvaihde, runsaasti tamuja sekä huippu alykäs kanneltaohjattava järjestelmä hoitamassa koko kipon automaatiota.
Tuo suorapotkuri järjestelmä sopii enään vain roro jne rahti vehkeisiin jotka ajaa suoraan.
(miten musta tuntuu että Tingelin kanssa on törmäilty Hesan automaatio tai Jkylän sähkö messuilla, oranssi oli minun firman väri)
"Olen pitänyt Wärtsilää aina yhtenä pörssimme parhaimmistoon kuuluvana konepajana. Toimialasta huolimatta yhtiön liiketoiminta on ollut perinteisesti melko suhdannekestävää", kirjoittaa Random Walker Nordnet Blogissa. Mutta onko @wartsilacorp nykyhinnalla houkutteleva sijoitus?
Jos haluaa Wärtsilän jälkimmäisen osingon 0,24 euroa (2019 osinko maksetaan kahdessa erässä), niin se juna meni jo. 8.9. on Wärren hallitus tehnyt päätöksen, jossa osake olisi pitänyt ostaa viimeistään kyseisen päivän aikana, jotta hankinta olisi ollut tänään rekisterissä. Tälläinen tapa jossa hallituksen päätöksen jälkeen ei voi enää omistustaan muuttaa osingon suhteen on näköjään yleistyvä tapa? No, tässä tapauksessa olisi ollut muutamia tunteja aikaa reagoida pörssitiedoitteen jälkeen.
Wärstilän pörssitiedote 08-09-2020 14:15
Wärtsilä Oyj Abp:n hallitus on 8.9.2020 pidetyssä
kokouksessaan päättänyt osingon toisen erän täsmäytyspäivän
ja maksupäivän varsinaisen yhtiökokouksen antaman
valtuutuksen perusteella. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.9.2020 merkitty
Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon.
Osingon maksupäivä on 17.9.2020.
Eipä tuosta kunnon osinko-dippiä tullut. Osake hinnoitellaan tälläkin hetkellä kalliimmalla kuin 7.9. päätöskurssi vähennettynä osingolla.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen, että osinkoa maksetaan 0,48 euroa/osake. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,24 euroa/osake maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9.3.2020 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus esittää, että tämän erän osinko maksetaan 16.3.2020. Osingon toinen erä 0,24 euroa/osake maksetaan syyskuussa 2020. Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 8.9.2020 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen osinkoerän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän nykyisten sääntöjen mukaisesti osingon täsmäytyspäivä olisi silloin 10.9.2020 ja osingon maksupäivä 17.9.2020.
Olen ollut jo muutaman vuoden "P2X "uskovainen". Täälläkin olen tuonut sen vahvasti esiin mm. Tesla-säikeessä sekä tässä Wärtsilä säikeessä ja se on akku-uskovaisten suunnalta lytätty täysin (lähinnä Tesla-säikeessä) ja juuri tämän P2X tekniikan takia alkujaan rekisteröidyin Sijoitustietoon. Näen kuitenkin tässä P2X projektissa hyvän tulevaisuuden akkutekniikan sijaan tai sen rinnalle. Tällä hetkellä näen Suomessa kuitenkin ongelmalliseksi sen, että poliittiset päättäjät ovat enempi akku-uskovia ja ajavat akkutekniikkaa päätöksillään dissaten kaiken muun innovaation, kuten bio-polttoaineet ja Power-To-X. Mika Anttosella n iso jobi edessään. Ja myös Wärtsilällä, mutta todennäköisesti ulkomailla tämä otetaan paremmin vastaan kuin meillä täällä koto-Suomessa ja Wärtsilän tulos tulee enempi ulkomailta.
Koska uskon tähän P2X:ään, olen vahvasti mukana Wärtsilän omistajana. Tänään viimeksi tankkasin lisää.
Tästä se alkoi se vääntö P2X:stä. Vastaukseni rockafella:lle
" Vetyä voidaan saada teollisuuden sivuvirtoina,mutta saanto on hyvin rajallinen ja suuremmassamittakaavassa vettä (ja sähköä) raaka-aineenaan käyttävä elektrolyysi onkin ainoa ratkaisu. Tuotettava vety käy myös suoraan polttokennojen raaka-aineeksi ja siten elektrolyysi on hiilineutraalin yhteiskunnanperusprosessi.
Käytännössä hiilineutraalia hiilidioksidia on saatavana laajalla skaalalla vain ilmassa, josta sitä voidaan sitoa kahdella eri tekniikalla:
1.Fotosynteesillä (+solujen hengityksellä), jolloinilmassa oleva hiilidioksidi sitoutuumuodostaen biomassaa, joka tässä tarkastelussa on puubiomassaa. Tämäluonnon prosessi ei vaadi mitään ulkoista energiaa, vaan toimii aurinkoenergialla. Selluloosatehtaassa puubiomassasta tehdään sellua paperi-ja kartonkiteollisuuden raaka-aineeksi.Samalla syntyy hiilidioksidia–massaltaan jopa kolminkertainen määrä selluloosaan nähden.
2.Teknisellä ’Direct Air CaptureeliDAC-prosessilla, jossa ilmasta sidotaan hiilidioksidia lämmön ja sähkön avulla. Tämä prosessi vaatii energiankulutuksen ja investointien lisäksipinta-alaa.
Syntetisoimalla hiilidioksidiajavetyävoidaan tuottaa synteettistä nestemäistä liikennepolttoainetta (bensiini, kerosiini, diesel), jotka voidaan syöttää sellaisenaannykyiseen polttoainejakeluun.
Selluloosatehtaan sivuvirran hiilidioksidipitoisuus vaihtelee 13-20%3kun se ilmassa on noin 400 ppm eli 0,04%, joten hiilidioksidin irrottaminen sivuvirrasta on huomattavasti halvempaa (investointi, energiankulutus➔CO2:nhinta) kuin ilmasta. Teoreettinen minimityö ilmaerotukselle on noin nelinkertainen verrattuna CO2:nerotukseen savukaasuista.
.....
Hiilineutraali Suomi liikenteen polttoaineiden näkökulmasta
Suomen sellutehtaidenhiilidioksidista jo noin puolet riittäisi Suomen kaikkien liikennepolttoaineiden (bensiini, kerosiini ja diesel) korvaamiseen. Hiilineutraalien polttoaineiden kysyntä kasvaa nopeasti globaaleilla markkinoilla. Vaikka kaikki Suomessa saatavilla oleva biopohjainen hiilidioksidi (24 MtnCO2/v) jalostettaisiin polttoaineeksi, polttoaineelle löytyisi kysyntää globaaleilla markkinoilla. Esimerkiksi suuret lentoyhtiöt, kuten Lufthansa ja British Airways, ovat sitoutuneet strategiassaan hiilineutraaleihin lentopolttoaineisiin. Valmistukseen vaadittava teknologia on teollisesti kypsää (TRL 8-9), ja laitetarjouksia Joutsenon P2X-pilottihankkeen toteuttamiseksi onkin saatu usealta maailmanluokan toimijoilta.
Wärtsilän uudeksi konsernijohtajaksi nousee ruotsalainen Håkan Agnevall - Jaakko Eskola jatkaa neuvonantajana kesään saakka #WÄRTSILÄhttps://t.co/0xDIPU9HVm
Wärtsilältä mielestäni hyvä 3Q osari. Hyvä torjuntavoitto, vaikka heikko 1H painaa koko vuoden tulosta. Wärtsilä palauttaa vuoden 2020 näkymät ja ennakoi, että 2020 liikevaihto laskee vain 10%. Pitää vielä tutkia lukuja tarkemmin. Kurssireaktiosta päätelleen odotettiin parempaa.
KESKEISTÄ KAUDELTA HEINÄ-SYYSKUU 2020
* Tilauskertymä oli vakaa 981 miljoonaa euroa (979)
* Liikevaihto laski 11% 995 miljoonaan euroon (1 118)
* Tilaus-laskutussuhde oli 0,99 (0,88)
* Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 55% 61 miljoonaan euroon (39), joka oli 6,1% liikevaihdosta (3,5)
* Tulos/osake kasvoi 0,04 euroon (-0,01)
* Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 114 miljoonaan euroon (-61)
KESKEISTÄ KAUDELTA TAMMI-SYYSKUU 2020
* Tilauskertymä laski 14% 3 240 miljoonaan euroon (3 772)
* Tilauskanta kauden lopussa laski 12% 5 265 miljoonaan euroon (5 982)
* Liikevaihto laski 3% 3 385 miljoonaan euroon (3 486)
* Tilaus-laskutussuhde oli 0,96 (1,08)
* Vertailukelpoinen liiketulos laski 32% 172 miljoonaan euroon (254), joka oli 5,1% liikevaihdosta (7,3)
* Tulos/osake laski 0,13 euroon (0,20)
* Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 407 miljoonaan euroon (-63)
WÄRTSILÄ PALAUTTAA NÄKYMÄT VUODELLE 2020
Wärtsilä ennakoi lyhyen aikavälin kysynnän paranevan nykyiseltä tasolta merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Kysynnän ennustettavuus on kuitenkin edelleen rajallinen, ja vallitsevat markkinaolosuhteet tekevät näkymästä epävarman.
Olemassa olevan tilauskannan perusteella Wärtsilä ennakoi vuoden 2020 liikevaihdon laskevan noin 10% (5 170 miljoonaa euroa vuonna 2019). Koronaviruksen (COVID-19) vaikutusten odotetaan yhä rasittavan kannattavuutta, ja vaikka palveluiden kysynnän ennakoidaan parantuvan, kausiluonteinen kasvu ei todennäköisesti ole yhtä vahvaa kuin aiempina vuosina.
ymmäränkö nyt jotain väärin kun tuntuu että tuo ennuste loppuvuodeksi olisi todella surkea...
eli odotus että liikevaihto laskee 10 % tänä vuonna ja 3 kvartaalin jälkeen on vasta -3% eli tuosta nopsaan laskien tuo viimeinen on liikevaihdon osalta todella surkea viimevuotiseen verrattuna.
tästä voisi tehdä päätelmän että tulos painuu miinukselle loppuvuoden aikana eli ei tätä ennusteen perusteella voi mitenkään kehua hyväksi
ikävää että eivät ennusta tuota tulosta mitenkään vaan valittelevat vaan että vaikeaa on
Wärtsilä kivunnut tänään jo 7%. Olenko missannut jonkun uutisen kun näin keulii enkä löydä oikein syytä?
Mielestäni LNG kaasulaivojen ylläpitosopimus (tiedote tänään, tulevaa kassavirtaa seuraavat 5 vuotta) tai UK:n energia-analyysi (tiedote eilen, ehkä tulevia kauppoja) ei vielä anna syytä tällläiseen keulimiseen. Vai - kun Wärtsilän kurssi on ollut pitkään alamaissa ja nyt kun vähän näytetään positiivista tietoa, niin onko tämä ainoa syy tähän nosteeseen?
Oho, Wärre tosiaan lähestyy kohta ysiä (ja tällä kertaa alhaaltapäin). Olisiko kyseessä vähän sama kuin öljy-yhtiöiden kohdalla - parannusta ei ole ihan vielä ensi kvartaalillakaan luvassa, mutta kurssia on lyöty ehkä vähän liikaakin ja nyt sitä sitten vetää ylöspäin kyydistä jäämisen pelko.
Eipä veloittaminen aina suju verottajallakaan mutkitta. Fiskars Oyj Abp jakoi vuonna 2019 osakkeenomistajilleen osinkona Wärtsilä Oyj:n osakkeita. Fiskarsin osingonsaajan puolesta maksaman varainsiirtoveron kohtelu on riitautettu ja KHO:n päätös muuttaa sen verotusta pääomatulosta osinkotuloksi. Väärin verotettu palautetaan:
Wärtsilä etenee P2X teknologiassa ja ryhtyy energiayhtiöksi ja alkaa tuottamaan vetyä?
HS 16.1.2021
Wärtsilä suunnittelee Vaasaan vedyn tuotantolaitosta – yhtiö uskoo vedyn avaavan suomalaisyrityksille vientimahdollisuuksia
Tarkoituksena on myös varastoida vetyä jatkojalostuksen lisäksi.
........
Wärtsilä, Vaasan kaupunki, sähköyhtiö Vaasan Sähkö ja energiayhtiö EPV Energia aikovat yhdessä rakentaa Vaasaan vedyn tuotantolaitoksen, joka käyttäisi tuotannossaan uusiutuvaa energiaa.
Tarkoituksena on jatkojalostuksen lisäksi myös varastoida vetyä. Varastoitua vetyä hyödynnettäisiin sekä energiantuotannossa että liikenteessä. Energiantuotanto tapahtuisi Wärtsilän kehittämässä, uusimpia teknologioita hyödyntävässä moottorivoimalaitoksessa.
Vedyn sekä sähkön ja lämmön tuotantolaitteisto ja vedyn varasto sijoitettaisiin Vaasan Vaskiluodon voimalaitosalueelle.
Vuoden 2021 aikana osapuolten tavoitteena on selvittää hankkeen tukimahdollisuuksia sekä päästä lopulliseen sopimukseen ja hankkeen aloittamiseen.
Vastaavia vetyhankkeita ja vedyn jatkojalostushankkeita on Suomessa vireillä nyt useita. Esimerkiksi suomalainen P2X Solutions etsii parhaillaan Suomesta sijaintipaikkaa ensimmäiselle elektrolyysilaitteistolle.
Joutsenoon suunnitellaan sähköpolttoainevalmistusta, jonka pääraaka-aineet olisivat Finnsementin Lappeenrannan tuotantolaitoksen päästöistä talteen otettava hiilidioksidi ja Kemiran tehtaan tuotannon ylijäämävety.
Vedyn valmistuksella ja varastoinnilla kyettäisiin energiayhtiö EPV:n mukaan hyödyntämään uusiutuvan energian ylituotantotilanteet.
”EPV on jo nyt investoinut merkittävästi tuulivoimatuotantoon ja tulee investoimaan isosti jatkossakin. Kun tuulivoiman tuotanto ylittää kysynnän, meillä on tarve varastoida sähkö, jotta se voidaan käyttää myöhemmin sopivana ajankohtana. Vety nähdään tulevaisuudessa erinomaisena uusiutuvan sähkön varastointiratkaisuna”, sanoo EPV Energian sähkön erillistuotannosta vastaava johtaja Niko Paaso tiedotteessa.
EPV Energia on kotimaisten energiayhtiöiden yhdessä omistama yhtiö.
Vaasan kaupunginjohtajan Tomas Häyryn mukaan varastoitua vetyä voidaan hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen polttoaineena, joka vähentää tieliikenteen päästöjä ja edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita.
Jos vetyä jatkojalostetaan sähköisiksi polttoaineiksi, se voi tarkoittaa synteettistä metaania, metanolia ja ammoniakkia.
Wärtsilän uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja Matti Rautkivi sanoo tiedotteessa, että vety ja muut niin sanotut Power-to-x -polttoaineet tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevaisuuden energiajärjestelmässä, ja niihin liittyvä uusi teknologia avaa erinomaisia vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Kuin myös. Suomalainen insinööri tulee julkisuuteen valmiin tuotteen tai ainakin toteutettavissa olevan suunnitelman kera. Ei niin lentäviä visioita tai työnnellä rekkaa alamäkeen...Olen näitä uutisia odotellutkin, tähän ikään on kummasti verkostoitunut ja työni yksi rajapinta on energia.
Lisäksi tilanne on herkullinen, poliittinen riski (Suomi/EU) on nolla tai positiivinen.
