Nykykylterit eivät ota opintolainaa

Lähes 6000 euron tuotto makuuttamalla rahoja pankkitilillä tai sijoitettuna n. 12 300e tuottoa 10% vuosituotolla

kannattaisi osan jopa juoda kurkusta alas tuo 7000e kuin jättää ottamatta

Suomessa on velanoton suhteen vähän sairas ilmapiiri, mielummin ollaan velattomia ja ''vapaita'' kuin huolehdittaisiin omasta elintasosta. Varsinkin pk-seudulla opiskelijat raatavat mielummin töitä paskapalkalla, jolloin a) arvosanat kärsivät ja b) elämänlaatu kärsii. Mikäli opiskelee vähänkään järkevää alaa, jolla työllistyminen on suhtkot hyvällä TNllä varmaa, niin laina on kyllä niin nobrainer kuin vain olla ja voi.

Itse ainakin kannatan myös opintotukiuudistusta entistä lainapainoitteisempaan suuntaan, se kun on myös varsin vahva motivaation lähde joillekin. 

Tästä on muun muassa tuolla Jeansin blogissa sivuttu. Yllättävän harva tuota hyödyntää. Moni kyllä puhuu että tuo kannattaisi hyödyntää vaikka makuuttamalla tilillä. Eli laiskuus tässäkin varmaan takana on. Ei tarvitse olla edes kovin näppärä nuori, että tällä kikkailee itselleen pienen rollin, jos ei muuten sellaista ole mahdollista saada. Tällä vaan lisätään eroa erittäin näpsäköiden ja viitseiliäiden sekä vähemmän asioista ressaavien välille.

Hirveästi en asioista ymmärrä, mutta luulisin että kansantaloudella on huonompiakin sijoituskohteita kuin antaa muutamille näppärille rollia lainaksi, niin kuin tuolla blogiosiossakin mietiskelin.

Toi lainahyvityshän on ollut  voimassa vasta syksyllä 2014 aloittaneille opiskelijoille.

:

Hesari kirjoitti:

"Nyt tosin tämä lainahyvityskin on vaarassa, kun kustannuksia karsitaan. ”Lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa”, hallitusohjelman liite linjaa."

Eli saapa nähdä pysyyköö ehdot voimassa muuttumattomina -14 ja -15 aloittaneille opiskelijoille. 

LongJohn kirjoitti:

Toi lainahyvityshän on ollut  voimassa vasta syksyllä 2014 aloittaneille opiskelijoille.

:

Hesari wrote:
"Nyt tosin tämä lainahyvityskin on vaarassa, kun kustannuksia karsitaan. ”Lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa”, hallitusohjelman liite linjaa."

 

Eli saapa nähdä pysyyköö ehdot voimassa muuttumattomina -14 ja -15 aloittaneille opiskelijoille. 

Lainavähennys sen sijaan jo vuodesta 2005 alkaen. Ilmaista rahaa siinäkin tarjotaan muutaman kilon edestä.

Professorin kommentti pitää täysin paikkansa, kaikki vaan pitäisi reputtaa jotka eivät ota lainaa. Muutenkin koko yliopistotason koulutus oli melkoista huuhaata, saman valmiuden työmaailmaan olisi saanut lukemalla 4-5 kirjaa muistiinpanoja tehden.

Onneksi enenevässä määrin työnantajat eivät aina enää vaadi tutkintoa vaan osaaminen ajaa edelle. Onlinekoulutus on kova juttu, siinä tulee olemaan paljon rahaa tehtäväksi tulevaisuudessa. 

bullero kirjoitti:

Suomessa on velanoton suhteen vähän sairas ilmapiiri, mielummin ollaan velattomia ja ''vapaita'' kuin huolehdittaisiin omasta elintasosta. 

Tästä tulee mieleen tuttuni, joka on kovin huolissaan asuntolainasta jota on jäljellä 15k kun talon arvo on yli 10x enemmän. 

Johannes kirjoitti:

Muutenkin koko yliopistotason koulutus oli melkoista huuhaata, saman valmiuden työmaailmaan olisi saanut lukemalla 4-5 kirjaa muistiinpanoja tehden.

Riippuu varmaan jonkun verran niin opiskelijasta kuin tutkinnostakin. Itse huomasin, että kiinnostavat asiat alkoivat perustutkinnon jälkeen jatko-opintojen kursseilla.

Tutkinnosta voi silti olla hyötyä. Itselleni se on paljastunut ensimmäistä kertaa nyt viittäkymmentä lähestyessäni.

Aivan, unohdin mainita että tarkoitin omaa rahoituksen tutkintoani.

Suoritan toista korkeakoulututkintoani.



Jos Aki oli tietämätön lainahyvityksestä, niin täytyy sanoa, että niin siitä on erittäin moni opiskelijakin. Mielestäni tuota pitäisi kyllä jonkun tahon infota enemmän.



Muistan kun ensimmäistä tutkintoani suorittaessa kiistelin kavereiden kanssa siitä, että tapahtuuko silloinen lainahyvitys tosiaan muka suoraan maksettavasta verosta eikä verotettavasta tulosta. Taisimme jopa oppilaitoksesta saada väärää tietoa asiasta.



Nyt onneksi olen viisastunut ja opintolainaa olen käyttänyt kuluttamisen lisäksi pokerirollin tukemiseen ja viime aikojen lainaerät ovat menneet suoraan indeksirahastoihin. Wannabe-Erola ;)

Tästä opintolainahässäkästä tulee mieleen eräs toinen eksperimentti, jonka lähdettä en onnistunut googlettamaan, mutta esimerkiksi Soininvaara kirjassaan Sata-komitea muistelee lukeneensa taloustieteen perusopuksesta tutkimuksen, jossa yhdysvaltalaisilta asumistukea saavilta kysyttiin kuinka monta dollaria asumistukea he suostuisivat vaihtamaan x määrään vapaasti käytettävää tukea. Tutkijat saivat tässä vaihtosuhteeksi 0,7.

Vähemmän taloustieteitä lukeneille kerrottakoon, että vaihtosuhteen tulisi olla vähintään 1, koska vaihtaessaan asumistukea yleiseen tukeen, voisi yleisen tuen käyttää kokonaan asumiseen, mutta jos kuvittelee rahalla pystyvän tekemään muutakin kuin laittamalla sen asumiseen, tulisi kertoimen olla yli yhden.

Minä en ainakaan ole pystynyt vielä identifioimaan selvää syytä sille, miksi opintolaina ei kyltereille maistu, vaikka akateemisen amiksen kahvihuoneessa on jo ainakin puolitoista vuotta naureskeltu opintolaina(-hyvityksen/verovähennyksen) kannattavuudelle. Uskon amiksista ainakin 3/4:n ottaneen tuon, tietysti etuuden suuruus ja varmuus on opiskelijoista suurin, koska opiskeluaika pisin ja työllisyys parhain.

Taloustietelijä Roope Uusitalo, joka on kyhäillyt opintotuen uudistusehdotusta http://blog.hse-econ.fi/?p=7198 uskoo haluttomuuden opintolainalle olevan työllisyyden epävarmuudessa. Minä en taas usko, että suurin osa opiskelijoista olisi ihan näin pitkälle kustannushyötyanalyysissään päässyt.

Mä ymmärrän, että tämä aloitusposti lienee kirjoitettu hieman kieli poskessa, mutta otan esille kaksi asiaa:

-missä on sanottu, etteivät kylterit ottaisi opintolainaa?

-jos tämä pitää paikkansa, niin ei kai tästä vielä pitäisi vetää sitä johtopäätöstä, että he eivät ole kelvollisia kyltereiksi? Sen takiahan he menevät kouluun opiskelemaan, että oppisivat ajattelemaan rationaalisesti tämänkaltaisia asioita. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Useinhan pääsykokeiden/soveltuvuuskokeiden funktio on mitata opiskelijan kykyä omaksua tietoa. Ei niinkään jo aiemmin omaksutun tiedon määrää ja laatua. Tämä on mielestäni täysin oikea linja.