Asuu 115 neliön merinäköalallisessa asunnossa yksin lehtisaareessa ja valitetaan kuinka lähempänä markkinahintaa olevan tonttivuokran maksaminen käy liian kalliiksi.
"VIEREISESSÄ talossa asuvalla 96-vuotiaalla Maritalla on haastavampi tilanne. Hänellä tulee verojen jälkeen 1 150 euron eläke, mutta hänen asumiskustannuksensa menevät yli sata euroa miinukselle jo nyt, joten joutui hakemaan asumistukea."
Pitääkö tää siis tulkita niin, että asumiskulut Maritalla on 1250e ja tällaista tuetaan ensin (oletettavasti) kirkon puolesta markinahintoja halvemman tonttivuokran muodossa ja sitten vielä asumistuen muodossa?
Ei voi kuin ihmetellä tätä touhua. Muuttaisvat sieltä halvempiin asuntoihin, jos ei rahat riitä kalliseen suureen merinäköalalliseen asuntoon.
Ite kyllä kiertäisin mahdollisimman kaukaa tilanteen, että joutuisin johonki toimittajien juttuun :D
Jos saat jotain etua suhteessa muihin ilman omia ansioita, niin pitäisi olla vaan tyytyväinen tilanteeseen niin kauan kuin tilanne kestää eikä elää uskossa, että tilanteen pitäisi jatkua loputtomiin.
On kyllä melko vastuuttomasti tehty juttu. Annetaan mielikuvaa, että kovalla riskillä ja velkarahalla on helppo tehdä tuottoa.
"Viime vuonna Häll nousi tulotilastojen kärkeen alle kolmikymppisten naisten joukossa. Hänen pääomatulonsa olivat 271 000 euroa ja ansiotulot noin 40 000."
"Alun perin pääoma on hankittu muutamaa tonnia lukuun ottamatta täysin itse"
"Häll kertoo, että keskeisin syy, miksi hän pääsi nousemaan alun eurosäästöistä merkittävästi ylöspäin oli velkaraha.
– Otin itse merkittävän riskin, kun otin tuloihini suhteutettuna merkittävän velkavivun."
Omistaa 8 miljoonalla isoisänsä perustaman Admicomin osakkeita. On myös Admicomin johtoryhmän jäsen. Jos tolla jutulla oli joku syvällisempi ajatus, niin se kyllä piiloutuu ton sumutuksen alle.
On myös Admicomin johtoryhmän jäsen. Jos tolla jutulla oli joku syvällisempi ajatus, niin se kyllä piiloutuu ton sumutuksen alle.
Johtoryhmän jäsen joka tienaa kolme tonnia kuussa? Jo tuosta tietää ettei kyseessä ole mikään normi palkansaaja vaan rikkaan suvun vesa joka on oman suvun firmassa hommissa.
Niinpä ne turvaverkot ovatkin aika paljon paremmat kuin normi tallaajalla ja lainaakin uskaltaa ottaa ihan eri tavalla.
Kuten tunnettua, yhteiskunta ja talous pystyy pyörimään puhtaasti proletariaatin solidaarisuuden varassa ilman pääomia...
Onkohan ajatuksena että kaikki pörssiomaisuus, rahastot yms. jaetaan tasan kaikkien kansalaisten kesken tai sosialisoidaan valtion omistukseen? Mitäköhän nämä ajattelivat tehdä ulkomaalaisille pääomasijoittajille, joiden lukumäärä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti tällaisista tempauksista? Olivatko edes ajatelleet, että miljoonaomaisuudet eivät mene puhtaasti kiinteään omaisuuteen ja "kerskakulutukseen", vaan jopa pankkitilillä lojuessaan ne osallistuvat yksityisen puolen talouden rahoitukseen pankkien edelleenlainauksen yms. muodossa? Jos miljoonaomaisuudet karkaavat ulkomaille löyhemmän lainsäädännön piiriin, on se pois Suomen taloudesta.
Täytyy välillä antaa Hesarin talousuutisoinnille pientä kehuakin. Tämänpäiväisessä artikkelissa kunnallisveron muutoksista kerrotaan, että Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan 23,50 ja matalin Kauniaisten 17. Tähän lisätään sitten seuraava:
Nimelliset veroprosentit eivät kerro Kuntaliiton mukaan kuitenkaan sitä, kuinka paljon kunnat saavat tosiasiassa kunnallisveroilla rahaa kassaan.
Niin sanottu efektiivinen eli todellinen veroaste on Halsualla noin 13,9 prosenttia ensi vuonna, kun taas Kauniaisissa se on noin 14,4 prosenttia. Keskimäärin efektiivinen veroaste on 14,4 prosenttia vuonna 2021.
Toivottavasti tämän lukevat kaikki ne, jotka vinkuvat kunnallisveron olevan köyhiä sortava tasavero. En kyllä ymmärrä miten vähänkään asiaa miettivä töissäkäyvä ihminen tuollaiseen voisi uskoa, kun jo kunnallisveroprosentin suuruiseen veroprosenttiin päästäkseen pitää tienata kolmatta tonnia kuussa, mutta yllättävän usein tuon väitteen silti näkee.
Mielenkiinnolla odotan, mitä koronan jälkeen. Ihmiset ovat nyt löytäneet ja tutustuneet verkkokauppojen maailmaan. Näinkö sitä jaksetaan enää kivijalkakauppoja käyttää.
Tuli hiljattain luettua Tauno Tiusasen kirjoittama "Elämä rautaesiripun varjossa - Toisinajattelijan päiväkirja", jossa kuvattiin itäblokin elämän lisäksi suomettumista. Aika karua tekstiä ja olin aina luullut, ettei yleinen käsitykseni poliitikoista voi muuttua huonommaksi, niin väärässä olin. Sinällään kirja, tai yleisesti suomettumiseen perehtyminen, on ihan hyvä referenssi sille, että jos meno välillä tuntuu käsittämättömältä, niin eteenpäin on tultu ja paljon.
Sinällään kirja, tai yleisesti suomettumiseen perehtyminen, on ihan hyvä referenssi sille, että jos meno välillä tuntuu käsittämättömältä, niin eteenpäin on tultu ja paljon.
Tämä "eteenpäin on tultu ja paljon" pätee muuten likimain kaikkeen. 1960-luvun loppupuoliskolla syntyneenä etnisesti kekkoslovakialaisena en voi kuin ihmetellä niitä, jotka jaksavat jauhaa siitä miteen joskus 70- tai 80-luvulla kaikki oli paljon paremmin. Minulla alkaa muisti pelata suunnilleen jostain Montrealin olympialaisten kohdilta, ja silloinen Suomi oli nykyiseen verrattuna köyhä ja ankea maa. Meillä oli oikeasti vain se yksi YYA-totuus, ja sen kyseenalaistajille ei sanottu ilkeästi intternetissä vaan ne tosiaan pukattiin sivuraiteelle kaikessa, mihin yhteiskunnallinen päätöksenteko ylsi. Ainoa mikä meni paremmin oli kestävyysjuoksu, joka sekin on niin saatanan tylsää katsottavaa että mielelläni vaihdan sen ajan ympyränjuoksumitalit nykyiseen menestykseen futiksessa.
Onko kenelläkään periaatetasolla ymmärrystä Deutche bankin tutkimusraportin ehdotukselle etätyöverosta? Tuntuu, että se teilataan kaikkialla järjettömänä. Voi ollakin, ettei sen käytännöntoteutus olisi toimiva. Tällasessa markkinahäiriötilanteessa, joka koronan seurauksena on tullut, olisi ihan järkevää verottaa hyötyjiä siinä missä tappiota tekeviä tuetaan. Jos siis pakko ylläpitää järjettömiä tukia, niin ne pitäisi jotenkin kustantaa ja kaikista oikeudenmukaisinta olisi se, että tilanteesta hyötyvät kustantaa.
Pidemmällä aikavälillähän tuollainen vero olisi turha, koska palkat joustavat kuitenkin jonkun verran. Lyhyellä aikavälillä palkat ovat jäykkiä ja suurin hyötyjäryhmä ovat etätyötä tekevät: olosuhteista johtuen turvatumpi työ ja vähemmän elämisen kustannuksia.
Lisäksi etätöitä tekevät ovat suurempituloisia ja todennäkösesti hyötyvät enemmän myös keskuspankkien löysästä rahapolitiikasta. Vaikkei suoraan liitykkään etätyön verottamiseen niin kuvastaa hyvin sitä, että nykysessä tilanteessa eniten hyötyvät ovat varakkaat ja tukien varassa elävät.
Mikäli siis ajatellaan, että poliittisesti säädetty verotuksen progressio olisi tulonjaon kannalta demokraattinen konsensus, niin suhteessa tähän korona on synnyttänyt epätasapainoa ja etätyövero olisi perusteltu.
Eniten kannatan kuitenkin markkinaehtoisuutta ja sitä, että kaikkien pitää vain sopeutua vallitsevaan ympäristöön ja antaa markkinamekanismin hoitaa asiat kuntoon. Vaikka lama voi olla yksilöiden kannalta hyvinkin karu, niin yhteiskunnan kannalta se on ainut keino uusiutua kunnolla: tuottamattomat yritykset karsiutuu ja samalla julkisen sektori joutuu leikkaamaan turhia kulueriä. Lopputuloksena olisi hyvä pohja, josta rakentaa kasvua. Ei sitä kasvuakaan saada jos resussit sidotaan elvytyksen seurauksena aina niihin samoihin vanhoihin yrityksiin.
Toisessa ketjussa tehtiin vähän outoja puolusteluita siitä että milloin on OK heitellä mitäkin leimoja ilmaan keskustelussa. "Arvailen työkseni" ei taida kantaa perusteluna kovin pitkälle ihan kaikkien sukupuolten ja etnisyyksien arvioimisessa, joten moisesta tekosyystä on hyvä luopua ajoissa.
Kaikki varmaan tietävät että pokeripöydässä voi olla kannattavaa tehdä melko alkeellisen tason arvailua siitä millainen pelaaja istui juuri pöytään perustuen tämän eleisiin ja ulkonäköön. Näiden arvailujen sanominen ääneen rikkoo kuitenkin etikettiä missä tahansa muualla kuin jossain Peräkönkään sököringissä jossa toisten pelaajien provoaminen kuuluu pelin henkeen.
Laitan nyt tänne, ettei enempää Ovaro-ketjussa mene offtopiciksi:
Aki Pyysing kirjoitti:
Jos kirjoitan pitäväni epäloogisena toisella keskustelupalstalla esitettyjä miuhun kohdistettuja korruptiosyytöksiä, rakennan samoin ajattelevien kuplaa? Mietis nyt hetki lausuntosi loogisuutta.
En viitannut vain tuon yhden asian kommentointiin vaan yleisemmin trumpetisteiksi tai persuiksi luokitteluun. Mulle ainakin on tullut mielikuva, että Trumpin tai persujen kannatajia pidetään jotenkin tyhminä ja yksinkertaisina tai anakin heidät halutaan esittää sellaisessa valossa. Vähän samaa liittyi myös vaaliketjussa ennen vaaleja esittämääni ajatus siitä, ettei kaikki Trumpin kannattajat viitsi asiaa edes gallupeissa kertoa. Sosiaalinen paine ajaa kohti pehmeempiä arvoja.
Vaaliketjussa mulle tuli mielikuva, että kaikki Trumpin kannalta positiiviset viestit leimattiin vääriksi ja tuotiin heti esille että Biden voittaa kyllä vaalit, koska gallupit kertoo niin. Ehkä keskustelu oli monien kohdalla vain vedonlyöntinäkökulmasta ja lähes kaikki viestit peilattiin tän näkökulman kautta. Se kuitenkin aiheutti sen, että keskustelu pyrki polarisoitumaan voimakkaasti.
Aki Pyysing kirjoitti:
Pidät ilmeisesti trumpetistia ja/tai persua haukkumasanana? Miulle ne ovat vain hauskahkoja ihmisryhmien kutsumanimiä. Jotka eivät ole yksi yhteen tosiaankaan samat. Toki jokainen uhriutuu mistä voi. Tunnen useita täysipäisiä persuja, jotka käsittääkseni kaikki pitävät Trumpia erittäin arveluttavana. Vaaleissa valituiksi pyrkivät eivät luonnollisesti kerro tätä näkemystään ääneen, koska basket of deplorablesille Trumpin dissaaminen on punainen vaate.
Kyllä mä ainakin olen itselle kehittänyt sellasen mielikuvan, että et ainakaan positiivisessa mielessä käytä noita ilmaisuja. Tunnetko yhtään täysipäistä henkilöä, joka kannattaa millään tasolla Trumpia? Tuostakin viestistä paistoi kyllä melko vahvasti se näkemys, että Trumpin kannattajat eivät olisi kovin täyspäisiä. Trump kuitenkin sai hyvin merkittävän osan yhdysvaltalaisistaan taakseen presidentinvaalissa ja oli jopa melko lähellä tulla valituksi uudelle kaudelle. Varmaan myös Biden sai jonkun verran ääniä, jotka harkitsi myös Trumpin äänestämistä: voisin siis olettaa, että yli puolet vaaleissa äänestäneistä yhdysvaltalaisista piti Trumpia ihan täyspäisenä. Voiko näin iso ihmismassa todella olla väärässä?
Trumpilla on ollut selkeänä strategiana olla puheissaan poukkoilleva ja antaa hämmentäviä lausuntoja. Varmaan myös osittain luonteenpiirteistä johtuvaa. Siitä huolimatta tehdyt poliittisesti merkittävät päätökset ovat olleet oikeansuuntaisia: veroja alas ja kiinan valtiontukiyhtiöiden aseman jarruttaminen. Yhdysvallat eivät myöskään ole uusia sotia alottanut ja toiminut jopa rauhanvälittäjänä Trumpin kaudella. Tietysti on paljon yksittäisiä asioita, jotka eivät ole menneet kovinkaan hyvin, mutta mun mielestä ainakin politiikan iso suunta on ollut oikeansuuntaista (ainakin mitä äkkiseltää nyt tulee mieleen).
Aki Pyysing kirjoitti:
Arvailen työkseni muiden kortteja ja pörssikursseja. Tässä tapauksessa arvailen siutkin persuksi. Joka on lukenut uhriutumisen perusoppikirjan huolella. Miten muuten pystyt elämään itsesi kanssa sen jälkeen kun olet nimimerkin takaa syyttänyt omalla nimellään esiintyvää samalla tavalla ajattelevien kuplan rakentamisesta? Tämä on miulta sinänsä turhaa uhriutumista, koska olen havainnut, että omatunnon löytäminen internetistä on varsin haastavaa.
En ole koskaan persuja äänestänyt. Persuilla on se ongelma, että hyviä ehdokkaita on todella vähän. Lähtökohtasesti mulla on paljon samoja näkemyksiä kuin Jussi Halla-aholla ja siitä lähtökohdasta voisin jopa äänestää persuja. Kokoomuksen linjaa kun saisi vähän oikeammalle ja jossain asioissa menisivät vähän samalle linjalle persujen kanssa, niin olisi hyvä. Oikeastaan seuraavaksi hallitukseksi toivon kokoomusta ja perussuomalaisia.
Ja jos nyt ihan tarkkaa ajatellaan, niin jokainen kyllä rakentaa ympärilleen jossain määrin kuplaa ja hakeutuu sellasten ihmisten seuraan, joilla on samoja mielenkiinnonkohteita. Olennaistahan tosiallisesti on se, miten sitä kuplan rajapintaa käsittelee. Pitäisi kyllä osata antaa arvoa myös muunlaisille näkemyksille, jos absoluuttista totuutta asiaan ei ole.
Kirjotan nimimerkin takaa, koska se on mahdollista. Mulla ei oo tavotteena kerätä mitään pisteitä todelliselle minälleni ja toisaalta nimimerkin turvin ei tarvi niin tarkkaa pohtia, mitä kirjottaa. Jos nimimerkin käyttäminen on täällä joku ongelma, niin ainahan voitte muuttaa asian ja laittaa kaikki kirjautumaan täällä omalla nimellään. Toisekseen mitä ihmettä se auttaisi, että tietäisitte mun todellisen nimen. Eikö se nyt ole ihan sama oonko Trolli vai joku burgeri hikky, jota kukaan ei kuitenkaan tunne. Ainut mitä musta tietäisitte on nää viestit. Sama koskee kyllä monia muitakin.
Aki Pyysing kirjoitti:
Olen muuten pohdiskellut, kummat ovat kovempia uhriutumaan kaltoin kohtelustaan, persut vai vihervasemmisto? Tähän on vaikea saada lopullista vastausta. Koska persut ovat siirtyneet talouspoliittisesti radikaalisti oikealle soinilaisten syrjäyttämisen jällkeen, ovat monet sijoittajat persuuntuneet. Joten Sijoitustiedossa luonnollisesti joutuu enemmän alttiiksi persujen uhriintumiselle.
Onko uhriutuminen siis joku persujen harrastus, jota aletaan harrastamaan siinä kohtaa kun kannatuskohteeksi valikoituu perussuomalaiset? x)
Tuli taas selailtua vähän twitteria ja tuli vastaan twiittejä henkilöiltä, jotka osaa kertoa kaiken rahasta yhdessä kirjassa. Niissä kerrotaan kuinka kulutus kannattaa minimoida ja laittaa kaikki mahdollinen säästöön osakkeisiin tai rahastoihin. Kerrotaan kuinka voi antaa vaikka käytettyjä lahjoja ja aina ei tarvitse hankkia uutta. Nämä samat henkilöt on kuitenkin sitä mieltä, että valtioiden pitää nyt tukea taloutta, koska pienyrittäjillä on niin vaikeeta. No varmaan onkin vaikeeta, kun kaikki rahat laitetaan säästöön ja sijoituksiin.
Kun kaikki alkaa säästää sen 10 prossaa enemmän tuloistaa, niin kappas vaan kun talous kyykkää sen kymmenen prossa. Keskuspankit sitten printtaa sitä rahaa, jotta saadaan (ainakin nimellisesti) kuoppaa kurottua umpeen. Tästähän sitten kärsijöinä on palkansaajat, jolla ei ole sijoituksia. Varakkaimmat ja köyhimmät siis hyötyy. Eli viedään kannusteita tehdä työtä.
Joskus aiemminkin oon tästä maininnut, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, miten se on taloudelle kävisi, jos mahdollisimman suuri osa säästää/sijoittaa. Säästöt vain passivoi ihmisiä ja mahdollistaa vähemmällä työnteolla pärjäämisen. Yksilön kannalta toki hyvä diili, mutta ei talouden kokonaisuuden kannalta. Koska suomi on niin pieni maa, niin ison mittakaavan ongelma ei ole, jos kaikki suomalaiset säästää. Ongelmaa syntyy, jos kaikkialla aletaan säästää.
Tätä ei ratkasta silläkään, että sitten säästöjen kasvaessa voi kuluttaa enemmän. Koska taloudellinen hyvinvointi syntyy tuotetuista palveluista tai tavaroista. Tarvitaan siis työn määrän lisäämistä tai tuottavuuden kasvua. Tuottavuus ei kasva sillä, että ihmiset säästää. Työn määrä kuitenkin vähenee. Eli mitä enemmän sijoitetaan sen takia, että voi elää mukavammin ja vähemmällä työllä, niin sen turmiollisempaa taloudelle.
Suomalaiset voi toki "ryövätä" sitä taloudellista hyvinvointia ulkomailta sijoittamalla sinne. Vähän samaan tapaan kuin Sveitsin keskuspankki tekee nyt. Jos siis rahan syytäminen osakkeisiin/säästäminen on yksiselitteisesti hyväksi, niin silloinhan sveitsiläisten kikankin pitäisi olla hyväksi. Tän koko homman ongelma on keskuspankeissa, koska ne paisuttaa arvostuskertoimia, niin rahaa kannattaa pitää säästössä eikä kuluttaa ja samalla voi vähentää työntekoa ja vielä päälle elää vihreesti kierrättämällä kaiken mahdollisen.
Eli suomalaisten kannattaa säästää enemmän kuin muiden ja kerätä hillot kotiin. Samalla täytyy sitten toivoa, että muualla maailmalla ei toimita samoin ja aleta myöskin säästämään.
Kannattaa lopettaa se twatterin pläräys ja lukea ihan akateemista aineistoa. Näyttöäkin löytyy kun kiinalaiset nosti yli 800m ihmistä köyhyydestä. Tämä nousu rakentui nimenomaan keskiluokan ja köyhien säästäväisyyden päälle ja annettiin markkinatalouden tuottaa hyvää.
Suomalaiset on niin pihalla aivan kaikesta, että se Bengt Holmström School tarvitaan Suomeen ja äkkiä.
Joskus aiemminkin oon tästä maininnut, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, miten se on taloudelle kävisi, jos mahdollisimman suuri osa säästää/sijoittaa. Säästöt vain passivoi ihmisiä ja mahdollistaa vähemmällä työnteolla pärjäämisen.
Kiinan vaurastuminen selittyy pitkälti viennin kasvulla. Kun rahaa virtasi kiinaan ja investointien seurauksena kiinalaisten tuottavuus lähti jyrkkään nousuun, niin sellasessa tilanteessahan voi ihan huoletta säästääkkin. Ei säästäminen olisi missään vaiheessa ongelma, jos bkt kasvaa hyvin. Se kuitenkin vaatisi tuottavuuden kasvua tai oikein kohdennetun työmäärän kasvua. Kiinassahan nuo molemmat ovat kasvanut huomattavasti. Kiinan nousukin perustu siihen, että länsimaat kulutti.
Voit linkata sen akateemisen tutkimusen, jossa näytetään, että säästämällä saadaan aikaan talouskasvu. Kyllä se on kulutus ja kulutusta varten tehdyt investoinnit kun synnyttävät kasvua. Yksittäisten maiden kohdalla tilanne voi olla vaikka minkälainen, joten sen perustella ei voi pitää yleispätevää päätellä. Suljettu järjestelmä, jonkalainen maailmantalouskin on, tarvii kulutuskysynnän kasvua, jotta talous kasvaa. Mitä enemmän porukkaa on köyhissä maissa ja joiden tuottavuutta pystytään helposti kasvattaa, niin sen helpommin talous toki kasvaa.
Kulutuksen kasvun hidastuminen/vähentyminen vauraissa maissa hidastaa myös kehittyvien maiden talouskasvua, koska niiden vientimahdollisuudet pienenee. Sen takia säästäminen täällä on paremman elämän tavoittelimisen vaikeuttamista kehittyvissä maissa :D
Ihanku sun näkemyus olis se, että säästäminen on joku markkinatalouden ominaisuus. Sitähän se ei ole. Säästäminen on vain ihmisten tavoite pyrkiä maksimoimaan omaa tulevaisuuden taloudellista turvaa ja mahdollistaa parempi elämä. Voit toki selittää sen mekanismin, jolla säästäminen parantaa kokonaistalouden kasvua. Normaalissa talouden tasapainotilanteessa säästöt ohjautuukin ruokkamaan talouskasvua lainaamisen muodossa. Jos kuitenkin ihmiset säästää entistä enemmän ja kyseessä ei ole mikää hetkellinen talouden häiriön tila, niin mihin ihmeeseen ne säästöt muka sitten ohjautuu. Rakennettaan entistä enemmän kapasiteettia entistä pienempää kulutusta varten vai? :D
Koittakaa nyt ymmärtää, että se säästämisaste ei oo olennainen asia tässä. Olennaista on säästämisasteen muutos. Jos säästämisaste nousee huomattavasti, niin tuottavuuden kasvu ei pysty kompensoimaan säästöjen kasvua ja talouskasvu muuttuu negatiiviseksi. Ei se 10% säästämisaste ole mikään ongelma, jos se muutos tapahtuu hitaasti. Jos se tulee rykäyksellä, niin talouskasvu dippaa rajusti.
Ja toistan nyt vielä, että on eriasia tarkastella suljettua kuin avointa taloutta. Suljetussa taloudessa säästäminen on paljon suurempi ongelma kuin avoimessa taloudessa. Maailmantalous on suljettu, mutta yksittäisen maan talous on avoin. Sen takia suomen säästämisatseen muutos itsessään ei aiheuta ongelmia ja vaurautta voidaan "kerätä" ulkomailta. Ongelmia tulee jos merkittävä osuus maailman väestöstä alkaa säästämään.
Ja vielä lisään: Säästämisasteen nousu ei ole ongelma, jos reaaliset kulutusmenot eivät laske. Tulojen merkittävä kasvu mahdollistaa siis sästämisasteen nousun. Reaalisten tulojen kasvuun vaaditaan tuottavuuden lisäystä.
Olen eri mieltä. Suurin osa Ruotsalaisista yrityksistä kun ei toimi vientialalla tai ola niihin suorassa kytköksessä. Ruotsissa BKT on kuitenkin kasvanut paljon enemmän kuin Suomessa.
Pitäsköhän toi säästämisen vaikutus talouskasvuun kertoa keskuspankeillekkin. Nythän niilla on ihan eri tavote ja sen takia löysä rahapolitiikka.
Toimiiko toi säästäminen myös julkisella sektorilla? Valtio ja kunnat voisi nyt leikata kuluja ja säästää, jotta saadaan talouskasvua.
Nämähän ovat asiatasolla aivan eri asioita kuin yksityishenkilön säästäminen (josta aloitit höpinän), vaikka niissä onkin sama Suomenkielen sana säästää.
Alkuperäiseen aiheeseen. Kun yksityinen henkilö säästää, hän käytännössä laittaa rahansa kiertoon eli mm. yritysten investointeihin. Jos yksityinen säästää pankkitalletuksena, hoitaa pankki tämän rahan edelleenlainauksen mm. investointeihin. Jos yksityinen sijoittaa osakkeisiin, niin sillä on sama vaikutus, sillä on kasvattava vaikutus yritysten saamiin investointirahoihin.Jos yritykset investoivat tuottavaan, siitä seuraa kasvua joka tuo hyvinvointia ja työpaikkoja.
Mikä on sun mielestä keskuspankkien löysän rahapolitiikan tarkoitus ja mihin sillä tähdätään?
Eikö ole talouden kokonaiskysynnan kannalta käytännössä sama vähentyykö kulutus (eli säästöt lisääntyy) yksityisellä vai julkisella sektorilla?
Mikä on sun mielestä säästämisen määritelmä?
Tinggeli kirjoitti:
Alkuperäiseen aiheeseen. Kun yksityinen henkilö säästää, hän käytännössä laittaa rahansa kiertoon eli mm. yritysten investointeihin. Jos yksityinen säästää pankkitalletuksena, hoitaa pankki tämän rahan edelleenlainauksen mm. investointeihin. Jos yksityinen sijoittaa osakkeisiin, niin sillä on sama vaikutus, sillä okasvattava vaikutus yritysten saamiin investointirahoihin.Jos yritykset investoivat tuottavaan, siitä seuraa kasvua joka tuo hyvinvointia ja työpaikkoja.
Siis tarkotatko, että investointeja tehtäisiin entistä enemmän, kun rahaa säästetään ja kulutusta vähennetään? Normaalitilanteessa talousympäristössä, jos säästöt lisääntyy ja talous alkaa sakata, niin rahan hinta halpenee, jolloin ihmiset alkaa kuluttamaan entistä enemmän ja yritykset investoimaan vastatakseen kysyntään. Jos kuitenkin taloudessa tapahtuu rakenteellinen muutos kohti vähempää kulutusta, niin tuo mekanismi ei riitä kompensoimaan kulutukskäyttäytymisen rakenteellista muutosta. Suhdannemuutoksen tuo mekanismi toki pyrkii korjaamaan.
Mutta kun tässä oli kyse yksityisen ihmisen / kotitalouksien säästämisestä (ei valtion tai kunnan), niin esim. pitkäaikaisijoittaminen osakkeisiin ja velakirjoihin on mielestäni säästämistä. Pankkiin säästäminen, se taas voi olla säästämistä johonkin suurempaan hankintaan (auto, asunto, lomamatka, pahan päivän vara) eli hankinnan lykkäämistä. Kummasakin tapauksessa voisi olettaa, että säästäminen on vain jonkun hankinnan lykkäämistä tulevaisuuteen ja tehdä se hankinta ilman velkarahaa.
Trolli kirjoitti:
Tingeli kirjoitti:
Alkuperäiseen aiheeseen. Kun yksityinen henkilö säästää, hän käytännössä laittaa rahansa kiertoon eli mm. yritysten investointeihin. Jos yksityinen säästää pankkitalletuksena, hoitaa pankki tämän rahan edelleenlainauksen mm. investointeihin. Jos yksityinen sijoittaa osakkeisiin, niin sillä on sama vaikutus, sillä okasvattava vaikutus yritysten saamiin investointirahoihin. Jos yritykset investoivat tuottavaan, siitä seuraa kasvua joka tuo hyvinvointia ja työpaikkoja.
Siis tarkotatko, että investointeja tehtäisiin entistä enemmän, kun rahaa säästetään ja kulutusta vähennetään?
En tarkoita. Mutta väitätkö sinä taas, että investoinnint pienenevät kun rahaa sijoitetaan pörssiin tai velkakirjoihin?
Aiheesta toiseen: Kun Hesaria tulee usein tällä palstalla ja muutenkin kritisoitua, voisin välillä sanoa siitä hyvänkin sanan. Hesarissa oli nimittäin tänään varsin hyvä tuloeroja käsittelevä pääkirjoitus otsikolla Työllisyys on parasta lääkettä tuloeroihin.
Pari sitaattia:
Suomen tuloeroja koskevan pohdinnan ongelma on se, että globaalit trendit vetäistään usein suoraan Suomen trendeiksi: kun yleisesti on näin, niin täytyy olla myös Suomessa.
Suomessa tuloerot eivät ole kasvaneet juuri lainkaan tällä vuosituhannella. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 tuloerot kasvoivat vuodesta 2017, mutta muutos oli todella vähäinen. Edelleenkin erot ovat vuoden 2010 tasolla ja maailman pienimpiä. Ylimmän tulodesiilin ansiot ovat kehittyneet nopeammin kuin alimman, mutta alimmankin tulot ovat nousseet ja suuri keskiluokka on kivunnut ylöspäin.
Kun joku väittää, että tuloerot ovat kasvaneet, kannattaa kysyä, mitä aikaa ja mitä mittaria hän tarkoittaa. Tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopulla. Sen jälkeen kehitys tyssäsi, jos mittaukseen käytetään yleisintä mittaria, Gini-kerrointa. On hedelmätöntä perustella tulevia ratkaisuja viittaamalla siihen, että tuloerot ovat kasvaneet – joskus menneisyydessä.
Virkistävää nähdä tuloerokeskustelussa välillä faktojakin tarkoitushakuisten puolitotuuksien tai suoranaisten valheiden sijaan.
