Hajauttaminen, teoriasta käytäntöön

Teoriasta on jäänyt mieleen sen verran, että osakemarkkinoilla 8-10 osakkeen jälkeen lisähajautuksen tuoma hyöty alkaa tippua voimmakkaasti, eli yhtiökohtainen riski pienenee enää hitaasti. Se on sitten toinen juttu, että haluaako sijoittaja edes minimoida yhtiökohtaista riskiä. Jos tavoitteena on biitata markkinat, niin eikö juuri tuon yhtiökohtaisen riskin väärinhinnoittelun tunnistaminen ole se komponentti jolla riskikorjattua ylituottoa tehdään? Jos väärin hinnoiteltuja osakkeita on kullakin hetkellä markkinoilla määrä n, niin varmaan tuosta joukosta on helpompi löytää 5 kuin 50 osaketta? Minusta teorian valossa osakevalinnalla ylituottoja hakevan sijoittajan kannattaa siis pitää hajautus melko suppeana.

Omasta sijoitusvarallisuudesta noin kolme neljäsosaa on tällä hetkellä kiinteistöissä, jotka tosin realisoidaan tehtyjen sopimusten mukaisesti seuraavien parin vuoden aikana. Lopun neljänneksen pitäisi periaatteessa olla osakevarallisuutta, mutta sijoitusaste pyörii tuon osuuden suhteen tällä hetkellä jossain 70% kieppeillä. Hiukan on salkun pohjalla myös käteistä, ja loput ovat sitten korkosijoituksissa (talletukset).

Jos katsoo pelkästään osakesalkkua, niin ulkomuistista sieltä löytyy tällä hetkellä 9 lappua. Hajautusta on vähän liikaakin, joku 6-8 osaketta olisi mielestäni tällä hetkellä minulle sopiva määrä. Isoin positio muodostaa tällä hetkellä hiukan alle viidenneksen osakevarallisuudesta (salkun käteinen ja korkosijoitukset huomioitu). Suunnitelmissa on hiukan tuota parhaan idean painotusta vielä nostaakin.

Jatkossa kiinteistösijoitusten paino salkussa laskee huomattavasti, vaikka "erääntyvien" kiinteistösijoitusten tilalle pitäisi uusiakin löytää. Tilalle osakkeita ja ehkä metsää jos sitä sattuu sopuhintaan vielä jostain saamaan. Nordaxin korkosijoituksistakin on tarkoitus päästä eroon, kunhan rahalle löytyy uusia kriteerit täyttäviä kohteita. Perustilanteessa sijoittaisin mielelläni pääosan varallisuudestani osakkeisiin (esim. 70%) ja loput vaihtoehtoisiin kohteisiin (kiinteistöt, metsä, korkosijoitukset).  Osakesalkun hajautuksen yritän pitää jatkossakin kohtuullisena, eli mielellään tuolla 6-8 osakkeen välillä.

Allokaatiopäätösten suhteen myös ajallinen hajauttaminen on minusta tärkeää. Vaikka varallisuutta siis vapautuu tulevina vuosina muista kohteista, niin nykyisessä markkinaympäristössä osakesijoitusasteeni suhteessa kokonaisvarallisuuteeni ei tule tekemään mitään äkkihyppäystä. Vaikka hakisinkin osakemarkkinoilta ylituottoja, niin uskon mahdollisuuksieni olevan paremmat jos pidemmän salkun osalta keskityn osakevalintaan ja hajautan osan ajallisesta riskistä pois.

Oma tavoitteeni on päihittää Helsingin pörssin keskituotto pitkällä aikavälillä  Sanotaan nyt vaikka, että onnistumista mitataan aikaisintaan seuraavan vuosikymmenen puolivälissä. Ei kuukausittain, kvartaaleittain, eikä vuosittain.

Tällä hetkellä välineet ja hajautus on seuraavat:

55% Pyn Elite (Vietnamin markkinalle sijoittava rahasto, johon lähdin mukaan vuoden 2016 notkahduksesta)

45% Nokia. Nämä hankin vuosi sitten kun Nokiaa myytiin alle 4 eurolla. Inderesin analyysi ja ymmärretytävät videot saivat innostumaan aliarvostetusta yrityksestä, jonka markkina on lähdössä vetämään kiihtyvään tahtiin vuosikausiksi 5G:n myötä.

Molemmat sijoitukset hankin ilman ajallista hajautusta, kertarykäisyllä. Vietnam on pullistunut vajaassa 3 vuodessa reilut 30%, Nokia vuodessa lähes samat 30%.

Näillä on tarkoitus myös jatkaa. Mikäli hajauttamalla vielä johonkin kolmanteen kohteeseen voin parantaa seuraavan 5 vuoden tuottoja, otan suurella mielenkiinnolla vinkkejä vastaan.

Luotto näihin kahteen on itselläni niin kova, että ihan heppoisin perustein en niitä muuksi lähde muuttamaan.

Muuta hajautusta ei ole, eikä myöskään käteistä (no, on sitä noin 2% salkun arvosta)  Nokiaa olen ostellut  lisää aina kun olen saanut kasaan 1000 kappaleen ostoerään tarvittavan summan. Yli 5 euroa en kuitenkaan aio maksaa ja seuraava ostos tapahtuneekin Vietnamiin, jos Nokia ei kyykkää.

Tälllä setillä mennään myös läpi mahdollisen karhumarkkinan. Erkaneminen näistä sijoituksista tapahtunee joskus hamassa ja kaukaisessa tulevaisuudessa hitaasti keventämällä, ja vain sillä ehdolla, että tiedossa on tuottavampia kohteita tai nostettavalle rahalle on todellista tarvetta. Oletan, että Nokian 5G-liiketoiminnan kliimaksi ajoittuu jonnekin 5-10 vuoden päähän. joten mikään kiire ei ole. Vietnamin vauhdikas talouskasvu jatkunee myös yli seuraavan vuosikymmenen. 

Uusi kirjoittaja ilmoittautuu! 

Olen lukenut Sijoitustiedon mielenkiintoisia blogeja ja keskusteluja aiemminkin, mutta nyt tuli niin henkilökohtainen kysymys, että päätin kirjautua itseni näköisellä nickillä. Talousopinnot rajoittuvat telaketjuteknokraatin minimivaatimuksiin läpäistä tentti muistisäännöllä, että kredit on ikkunan puolella, kun alkaa samalla kirjaimellakin. Tai ei se ikkuna ala, mutta karmi alkaa. Opintojen jälkeisinä vuosikymmeninä talouden numeroanalyysit ja tunnusluvut avasivat numero- ja laskukaava-ammattilaiselle mielenkiintoisen harrastuksen. 

Eläkkeelle on vielä vuosia aikaa, mutta tavoite on hankkia lisäeläkettä työeläkkeiden päälle, ei vanhaa amerikkalaista nyrkkisääntöä 100-ikävuodet osakepainoa ole aikomustakaan noudattaa. Huonon osinkovuoden pienempi tulo eri kaada velatonta taloutta, vaikka saattaakin lykätä auton vaihtoa tai rajata lomailun kotimaahan pitkien lentojen sijasta. Ja tällä taustalla: 

Maailmanlaajuinen hajautus Seligsonin passiivisilla osakerahastoilla kolme mannerta + Top Brands. Lisämausteena pieni nurkka kehittyviä markkinoita. Nämä voi aikanaan valita myykö vanhimmasta päästä vai vaihtaako maksamaan osingot ulos tuottoja realisoimatta. Nämä kaikki kk-erinä jatkuvasti suhdanteita miettimättä.

Toisistaan tietoisissa erillisissä osakesalkuissa on 23 eri osaketta, joita manageeraan itse ja ainakin toistaiseksi vain Helsingin pörssistä. Toimialoista kaikki muut paitsi liikenne, viestintä ja metallinjalostus, paitsi raksafirmamme Rami ja Cramo ostettiin juuri pois. 

Osakesalkun nurkassa on pieni erä OMX25H ETF:aa, jotka voi tarvittaessa realisoida suoria osinkotuloja menettämättä vaikka sitten kun talo tarvii isompaa remppaa, eikä Rva anna minulle enää lupaa kiivetä katolle tekemään sitä itse. Seligsonin rahastoissa on myös pieni nurkka corporate bond ja valtion obligaatiorahastoja odottamassa likvidointia ja osakepainon nostamista 100 % sitten kun TV uutisissa kerrotaan, että talous on rikki eikä maailma toimi enää. 

Kauan sitten aloitetut sijoitusvakuutukset on jo oman pääoman osalta siivottu tyhjäksi viime vuonna, kun hallitus veropäätöksillään niin pyysi tekemään. Kaikki nostot on työnnetty saman tien takaisin suoriin osakkeisiin ja passiivisiin rahastoihin. Verokuoriin verokarhun vangiksi jäänyt tuotto on tarkoitus purkaa samaan tarkoitukseen lähivuosina, että pysyy alle suuremman pääomatulon veroprogression rajan (osingot huomioon ottaen). 

Tavoite on työeläke huomioon ottaen eläköityä suunnilleen samoilla tuloilla kuin työvuosina oli käytettävissä ja koska kuolinpäivän määrittely on traumaattinen kokemus, salkut mitoitetaan pelkälle osinkotuotolle mahdollisen arvon nousun jäädessä puolustamaan salkkua inflaatiota vastaan. 

Näillä asetuksilla osakemarkkinoiden tasokorjaus tulee osumaan tänne varsin lujaa, mutta osinkostrategialla tuo merkitsee vain ostamista romahtaneilla markkinoilla entistä suuremmalla osinkopotilla. Pidemmässä lamassa tietenkin osingotkin kyykkäävät, mutta silti arvoa vähemmän. 

Kommenttia maantieteellisestä hajauttamisesta

Salkkukehitystä seuratessa vertaan sitä S&P500 indeksin kehitykseen ja syynä on tämän salkun korkea, yli kaksi kolmasosaa oleva jenkkipaino. Välillä on vilkaistava kuitenkin Helsingin pörssin indeksikehitystä vastaan, kuten alla on Nordnetin salkku OMXHGI-indeksiin verrattuna.

Siinä näkyy vuosi sitten toukokuussa 2023 tapahtunut muutos, jossa Helsingin pörssi on jäänyt polkemaan paikallaan ja muu maailma on mennyt menojaan. Tämä salkku on noussut viidessä vuodessa 65,5% kun osingot sisältävä OMXHGI on muuttunut samassa ajassa 35,0%.

Kivalta näyttää, mutta palautetaanpa oikea vertailuindeksi S&P500.

Tilanne näyttää jo oikeammalta ja vertailuindeksi S&P500 on noussut viidessä vuodessa 86,5% kun oma salkku on kehittynyt 23 prosenttiyksikköä vähemmän.

Karkeasti voisi päätellä, että sijoittamalla pelkästään S&P500 vähäkuluiseen ETF:ään oma salkku kaksinkertaistuisi noin 6...7 vuoden välein. Tämä salkku ei siihen vielä pysty, töitä on.

Harrastaminen, kokeilu ja kansallistunto ovat maksaneet jonkin verran.

Toinen päätelmä on, että Helsingin pörssi on nykyisestä alakulostaan huolimatta kulkenut suurimman osan viiden vuoden matkaa samassa kyydissä kuin muutkin maailman pörssit. Euroopan keskuspankin koronlasku jo heikensikin euroa dollaria vastaan ja jenkkipaino omassa salkussa vain ponnahti ylöspäin.

Kolme neljäsosaa tämän salkun arvosta on nyt 13 positiossa ja siinäkin S&P500 indeksiä orjallisesti seuraavia on kaksi eli Xtrackers ja Vanguard ETF.

Salkussa on kaikiaan 29 positiota, mutta yllä tärkeimmät. Muissa on alle 3% osuuksia, osa tarkkailumielessä. Positiot saa näkyviin Nordnetin AO salkun uudesta välilehdestä JAKAUMA.

Vähensin Suomi-indeksirahaston keväällä nollille ja myin viimeisetkin osuudet rahaston jäätyä muun maailman kehityksessä jälkeen.

Poistin myös rahaston kuukausiosto-ohjelmasta, kunnes edellytyksiä kasvulle olisi tiedossa. Rahojen ja varojen laskenta osoittaa, ettei sellaista vielä ole näkyvissä lähimaillakaan.

Kysymys on, miten Helsinkiin noteeratut osakkeet pärjäävät läpi tulossa olevat Eurooppa-sekamelskan, jossa kesällä ovat brittien ja fransmannien yllätysvaalit ja Suomen ohella koko mantereen pariksi viikoksi pysäyttävät olympialaiset?

Tilanne ei parane syksyä kohti, jossa kaikkien salkkujen kohtaloa uhmaa karusellin lailla käyntiin pyörähtävät jenkkivaalien sirkus siinä pörräävine pelleineen.

Pitäisikö paeta Aasiaan?