On palkkaverojen alennuksesta kuitenkin oikeaa hyötyä, kun verokiila kapenee -> taloudellinen toimeliaisuus ja hyvinvointi lisääntyy. Sitä kautta Suomessa toimivat pörssiyhtiötkin hyötyvät.
Välillistä hyötyä, kyllä. Vastaavasti esim. pääomatuloveroprosentin korotus on välitöntä haittaa.
Nykyisestä veromallista seuraa, että suomalaisten ei veromielessä kannata omistaa suomalaisia yrityksiä suorina osakkeina. Omistus on edullisempaa joko ulkomailta käsin (omistus valuu ulkomaille) tai sitten verottomien rahastojen, vakuutusten tai ay-liikkeen kautta. Yhtiöiden myös kannattaa välttää osingonmaksua ja jättää rahat pöhöttämään tasetta. Neutraalissa veromallissa ylijäämärahat kannattaisi jakaa omistajille heti nollaverolla, ja samoin olisi verotuksellisesti yhtä edullista omistaa osakkeet joko suoraan tai välillisesti tai ulkomailta käsin. Esim. Veronmaksajat voisi ajaa tällaista mallia, jolla tukittaisiin verorakenteen kautta tapahtuva piilotuki pankeille ja muille sijoitusinstrumenttien myyjille.
Suomen työmarkkinoiden ongelma ei silti liene siinä, etteikö ylitöitä tehtäisi jo tarpeeksi. Jotkut sanovat, että niitä tehdään aivan liikaa.
En tarkoittanut pelkästään ylitöitä. Tarkoitin töitä yleensä. Monikin voisi tehdä sivutyötä, jos siitä jäisi enemmän käteen.
Toinen asia on myös se, mitä sillä nettopalkalla saa. Kun asuntojen hinnat ovat karannee pilviin ja asunto on se mitä varten moni rehkii ja painaa duunia. Ei ole kovin mielekästä painaa töitä, jos siihen omaa asuntoon ei tavallisella työllä ole kunnolla varaa. Tai jos onkin, niin joudut painamaan huomattavasti enemmän duunia saman osuuden kuittaamiseksi asunnosta kuin joskus aiempina vuosina.
Elyttävä rahapolitiikka on ajanut siihen, että tavalliselta duunarilta on viety kannusteet tehdä enemmän työtä. Samalla kun palkkataso on pysynyt samassa, niin ostovoima suhteessa asuntojen hintoihin on laskenut dramaattisesti. Kansanedustjien hokema siitä, että työ on se, joka pitää talouden pystyssä on täysin oikea. Mikään muu ei laita kuluttavaa rahaa liikkeelle samalla tavalla.
Jos kovalla työllä saat vuodessa 5% asunnon hinnasta kuitattua matalalla korkotasolla tai 10% korkeammalla korkotasolla, niin on päivän selvää, että duunari valitsee korkeamman korkoympäristön. Voi sitten painaa enemmän duuina, ja kuitata asuntovelat nopeasti. Asuntosijoittajalle homma on taas käytännössä ihan sama, koska tehdyn työn määrällä ei voi vaikuttaa asunnon takasinmaksuaikaan vaan sen määrittää markkinat.
Jos omistusasuminen muodostaa yhteiskunnassa merkittävän osuuden ja moni sitä kohti pyrkii, niin elvyttävä rahapolitiikka vie kannusteet tavallisilta duunareilta. Kun taas sijoittajille, jotka käyttävät velkavipua joustavammin, alhanen korkotaso on vain todellinen huippujuttu. Pitkään jatkuvalla elvyttävällä rahapolitiikalla on vain eriarvoistava vaikutus. Samalla se toki pitää markkinoilla tehotonta tuotantoa, kun rahaa saa niin halvalla ja siitä melkein jopa maksetaan.
Suomen työmarkkinan suurin ongelma saattaa jopa olla seikat, jotka liittyvät kuluttjien ostovoimaan. Kannusteet tehdä työtä eivät liity niinkään nettopalkkaan vaan siihen mitä saat hankittua suhteessa tehtyyn työtuotintiin. Asuminen kun nielee suurimman osan, niin asumiskustannusten nousu aiheuttaa luonnollisesti sen, että motiivaatio tehdä enemmän töitä laskee radikaalisti hintojen noustessa.
Monikaan tavallinen duunari ei käy töissä kuin kuluttamisen ja asunnon hankkimisen takia. Jos mielekäs asunnon hankinta viedään pois, niin jäljelle jää kulutus. Kuka siinä vaiheessa kävisi töissä, jos saman kulutustason saa julkisista varoista tukien muodossa. En ainakaan minä.
Kun asuntojen hinnat ovat karannee pilviin ja asunto on se mitä varten moni rehkii ja painaa duunia. Ei ole kovin mielekästä painaa töitä, jos siihen omaa asuntoon ei tavallisella työllä ole kunnolla varaa.
Kyllä duunari työtä tekee, jos sitä on. Suurin ongelma on se, ettei työtä ole, eikä tule. Tärkeä olisi saada valtion menot alas, jotta raha riittäisi sosiaaliturvan kustantamiseen niille, joiden työpanosta yhteiskunta ei enää kaipaa. Emme pysty verotuksella kovin paljon vaikuttamaan siihen, että työvoimaa ei enää tarvita niin paljon kuin ennen vanhaan, koska työt on automatisoitu ja siirretty Kiinaan.
[quote]
Pitkään jatkuvalla elvyttävällä rahapolitiikalla on vain eriarvoistava vaikutus.
Saatat olla oikeassa. Ne, joilla on ollut oikeanlaista omaisuutta, ovat voittaneet omaisuusarvojen kasvaessa. Seuraavan romahduksen aikana nähdään jälleen tasa-arvoistava vaikutus, kun omaisuusarvot putoavat.
Yhdeksästä työntekijästä kahdeksan irtisanoutunut ja yksi saikulla. Olisikohan tj:n voinut vapauttaa tehtävistään jo, kun toimistolla oli vielä yksi toinenkin työntekijä? Luottamustehtävät ovat niin kiittämätöntä puuhaa, että en enempää hallitusta kivitä.
Tämä on valtava isku Osakeliitolle, mutta pieni taka-askel kansankapitalismin edistämisessä.
Kenkää saanut toimitusjohtaja ei aikaillut omissa vastineissaan:
"Katajamäki kertoi kieltäytyneensä erosta ja ehdottaneensa työsopimuksensa ehtojen muuttamista.
”Tiesin työpaikassa aloittaessani, että taustalla on riitaisa yhdistys, joten työsopimukseeni kirjattiin tiettyjä ehtoja, mitä tapahtuu, jos työsopimukseni irtisanotaan”, Katajamäki kertoo HS:lle.
”Nyt kävi sitten niin, että hallituksen keskinäinen valtakamppailu meni yhdistyksen jäsenten etujen edelle”, Katajamäki sanoo.
Hänen mukaansa yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut vuoden aikana 30 000:sta yli 40 000:een.
YHDISTYKSEN hallitus syytti Katajamäkeä huonosta henkilöstöjohtamisesta. Katajamäen mukaan hän on itse keskittynyt työssään jäsenetujen neuvottelemiseen, ja toimistopäällikkö on vastannut henkilöstön johtamisesta."
Toivottavasti perimmäinen ongelma ei ole Osakesäästäjien hallituksessa. Aika pitkään ovat hommaa katsoneet sivusta jos koko henkilökunta on ehtinyt lähteä lipettiin. En tiedä tästä casesta mieleen, mutta ei koko henkilöstön vaihtuminen kertarysäyksellä voi olla näkymättä myös toiminnassa.
Raha ei takaa sivistystä. Liitossa oli henkilökuntaa vielä kuun alussa, joten henkilöstö lienee haihtunut aivan äskettäin.
Uutinen ei lisännyt jäsenyyden houkuttelevuutta. Maakuntien ja pääkaupungin kissanhännänveto tuntuu vanhanaikaiselta aikana, jolloin koko sijoitusala toimii diginä verkossa.
Mihin osakesijoittaja tarvitsee liittoa? Eivät kaikki duunaritkaan enää valitse ay-liikettä. Ay-liitto voi vaatia etuja lakkoilemalla mutta osakeliitto ei. Ei liitolla kummoisia jäsenetuja ole ollut tarjollakaan.
Jäsenedut ovat osakesäästäjillä mielestäni aivan kohtuulliset jäsenmaksuun nähden ja edunvalvojalle on toki tarvetta, vaikka (laittomien) lakkojen vipuvartta, poliittista siipeä ja valtavaa lakkokassaa ei olekaan.
Toivottavasti hallitus saa loppuvuoden aikana pakan kasaan, uuden henkilökunnan palkattua ja yhteistyön toimivaksi uuden toimivan johdon, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välillä.
