Kaksi viikkoa sitten pohdiskelin eurooppalaisten pankkiosakkeiden ylipainottamista.
Se oli rohkea veto, koska en ole viime vuoden syyskuun alussa esittämäni ”kevennä osakesalkkua ja ota USA:n valtion velkakirjoja tilalle”-suositukseni jälkeen sanonut markkinoista yhtään mitään. Tai olenhan minä sanonut, että varmaan tällä menolla taas nähdään uudet ennätyshuiput, ja kaikenlaista muutakin, mutta en ole kehottanut tekemään mitään toimenpiteitä tuon syyskuun kirjoituksen jälkeen.
Eurooppalainen STOXX 600-pankki-indeksi on kahden viikon takaa noussut 3,68 prosenttia, kun STOXX 600-yleisindeksi on noussut 2,59 prosenttia. Jätetään tämä toistaiseksi ennalleen, alkuperäisen ”10-15 prosenttia”-tuottotavoitteen kanssa.
Hahmotetaanpa nyt tätä minun ideaani vielä parin kuvaajan kautta. Ennakoin, että Euroopassa pitkien velkakirjojen korkotason lasku pysähtyy kohta, eikä vuoden 2016 pohjalukemaa saavuteta. Ennakoin, että koprot nousevat jopa hieman, mutta silti 2017-2018-vuosien huipputasoja korot eivät välttämättä näe vielä pitkään aikaan. Tuolloinhan markkinoilla uskottiin, että on nousukausi, Euroopan keskuspankki on lopettamassa taseeseensa arvopaperien ostamisen, ja että korkoja ollaan nostamassa kohta. Vaikka pitkien korkojen lasku pysähtyisi ja nousuakin nähtäisiin, yksikään noista kolmesta tekijästä ei olisi tukemassa korkotason nousua viiden vuoden huippujen tuntumaan.
Mutta.... jos Euroopan osakemarkkinat ovat parhaillaan puskemassa ylöspäin vuoden 2015 alusta asti jatkuneesta vaakasuorasta vaihteluvälistä, niin se ralli vetänee myös pankkiosakkeet mukanaan katkoviivalla merkkaamani vaihteluvälin ylälaitaa kohti.
STOXX 600-pankki-indeksi on nyt n. 144 pisteen tuntumassa. Vaikka alkaisi hätäillä jo reilusti ennen tuon kriisinjälkeisen vaihteluvälin ylälaitaa, niin nousuvaraa voisi olla 180 pisteen tuntumaan – eli 25 prosenttia nykyiseltä tasolta. Seuraillaan siis. Ehkä tuossa olisi saumaa parempaankin vetoon kuin aluksi kaavailemani 10-15 prosenttia. Mutta sijoitushommeleissa kiinnostavaa on ylituotto ja sen mahdollisuus. Kun pankit ovat alisuorittaneet pitkään, ne voivat nyt hetken ylisuorittaa. Mutta sitten kun se ylisuorittaminen on nähty, ennemmin on nousuvaiheessa mukana ihan laajalla indeksillä, eikä kapealla ja häiriöherkällä sektorilla.
***
Euroopan keskuspankin (EKP) kokous on tällä viikolla. Arvasin ihan oikein, että pankeille negatiivista koroista aiheutuvat tappiot ovat nousemassa isosti keskusteluun. Negatiivisten korkojen piti olla lyhytaikainen toimi, mutta nyt näyttää pikemminkin siltä, että EKP:n seuraava liike saattaisi noston sijaan olla koron lasku. Nykyistä syvemmin negatiivista korkotasoa ja pitempiaikaisena jatkuvana pitäisi jotenkin kompensoida siitä kärsiville pankeille. Muuten rahapolitiikan välitysmekanismi menee rikki.
Rahapoliittisen elvytyksen ensisijainen tehtävä on pitää talouskasvu ja inflaationäkymät kunnossa. Jos negatiiviset korot häiritsevät pankkien tuloksentekokykyä ja supistavat niiden riskinottohalukkuutta, korkojen laskusta seuraavaa elvytyshyötyä syö pankeille aiheutuvat seuraukset.
Yritän nyt lähinnä selittää tässä, miksi me voimme oikein hyvin nähdä skitsofreeniseltä tuntuvia hintamuutoksia lähikuukausien aikana. Mikäli euroalueen talousvaikeudet jatkuvat ja lipsahdetaan selkeämmin taantuman puolelle, EKP on nyt siis avannut pelin kertomalla, että se saattaisi laskea korkoja – ilman pankeille aiemmin syntynyttä haittaa, ja ehkä jopa käynnistää tarvittaessa jonkinlaisen arvopaperien osto-ohjelmankin.
Tämän takia pitkät korot ovat nousseet, kuten myös osakkeet, ja erityisesti pankkiosakkeet. Pitkien korkojen nousu on hyvä merkki. Se on merkki siitä, että pitkän aikavälin inflaationäkymät ovat parantuneet. Eli päätöksentekijöiden toimintasuunnitelma elvytyksestä sekä raha- että budjettipolitiikan puolella on osunut nappiin.
Seuraava kysymysmerkki tulee olemaan, kuinka huonoksi tilanteen annetaan mennä ennen sen suunnitelman toteuttamista. Ja ovatko päätöksentekijät oikeasti sitoutuneet toteuttamaan suunnitelmaa. Euroalueen rahaliitolla on inhottava taipumus tehdä asioita vähän pliisusti ja viiveellä, ja vasta tosipaikan edessä ryhtyä toimiin, ja silloin vähän juosten kusten.
Öljyn hinta on kulkenut käsi kädessä osakemarkkinan kanssa. Olen aiemmin kirjoittanut runsaasti siitä, miksi öljyn hinnannousu on osakemarkkinoille hyvä juttu. Vasta kun öljyn hinta nousee todella korkealle, siitä alkaa aiheutua taloudelle ja osakekurssien kehitykselle haittaa. Öljyllä on hyvin vielä nousuvaraa, tuonne 70 taalan yläpuolelle asti. Todennäköisesti siis edelliset osakeindeksien ennätystasot korkataan pian USA:ssa ja Suomessa, ja vältyn Kimmo Matikaiselle pullakahvien tarjoamiselta – jo toista kertaa.
Ai niin. Maailman ehkä oudoin ja tyhmin firma, Tesla, on taas huonossa huudossa. Niin se oli vuoden 2018 aikanakin kaksi kertaa, ja nousi sitten rajusti. Tesla treidaa 273 dollarissa. Jos se tekee sen, mitä se on tykännyt aiemminkin tehdä, muutaman kuukauden päästä sitä pääsee myymään yli 340 dollarin hintaan. Itse ostaisin nyt, oikein tiukasti pelaavalle sopiva tappionpysäytyspaikka olisi esimerkiksi 260 dollarin taso.
Negatiivisten korkojen pankeille aiheuttamien haittojen torjunnasta:
Getting ready for tiering – Pictet
ECB Members Voiced Concern About Side Effects of Low Rates – BB
Marcus Ashworth: The ECB's Power Struggle Will All End in Tiers – BB
ECB to move to tiered deposit rate system? – ABN AMRO
ECB: Never a dull moment – ING
Officials give colour on ECB’s policy response – ABN AMRO
ECB Looks to Ease Banks’ Pain in Era of Sub-Zero Interest Rates – BB
Zombie-yrityksistä:
Zombie firms, weak banks, and restructuring – voxeu
Kommentoi kirjoitusta ja lue Juhanin aiemmat tekstit blogiketjusta: Ajankohtaisia kirjoituksia taloudesta
