Kuva
Arktinen näkökulma sijoittamiseen - Suomi, Venäjä, Kiina, USA navalla
Jääkylmä näkökulma Suomen asemasta napa-alueen markkinalla
Markkinalla jylläävät Venäjä ja Kiina, perässään kaukana takana USA.
Aseistettu toiminta vain kuumenee pohjoisilla, hyvin kylmiksi jäätyneillä alueilla: "In the past year, Russian nuclear submarines have practiced firing cruise missiles near NATO members Norway, Finland and Sweden. That drill followed Arctic wargames by the North Atlantic Treaty Organization that included amphibious assaults in the frigid seas."
Jenkit ovat lähimpänä Venäjää idässä Beringin salmen kohdalla, jossa niitä erottaa meri ja ne jäävät vain 53 mailin etäisyydelle toisistaan. Geopoliittisesti nämä valtiot ovat toisistaan tänään kauempana kuin vuosikymmeniin. Merijää sulaa arktisella alueella ja jäätiköstä on hävinnyt 50 vuodessa Argentiinan kokoinen alue. Jään vetäytyessä tilalle on tullut meriliikenne laivoilla.
Kuva
Kylmän sodan jälkeen aseistusta ja tukikohtia vähennettiin. Molemmat valtiot tekivät yhteistoimintaa kalastuksessa ja meriliikenteen turvallisuudessa. Nyt asia on muuttumassa pohjoisen alueen tarjotessa eduntuovan alueen ensi-iskulle: "...because it offers each side prime territory from which to strike."
Tällä hetkellä Venäjän tukikohtien (alla bases) lukumäärä ja kapasiteetti on läntistä merkittävästi suurempi arktisella merialueella.
Kuva
Jään sulaminen on myös avaamassa venäläisille sota-aluksille uusia väyliä liikkua kohti Pohjois-Amerikkaa. NORAD eli jenkkien ja kanadalaisten pohjoisen alueen yhteinen puolustus toimii jo ikääntyneiden satelliittien varassa ja on jäänyt ajasta jälkeen samaan aikaan kun Venäjä ja Kiina ovat jatkaneet ohjuksien kehittämistä. Niiden yliääniohjukset peittoavat jenkkien olemassa olevat sensorit. Kanadakin on vasta heräämässä puolustuksensa kehittämiseen: “The Arctic is a region for potential future conflict,” Russia’s Commander of the Northern Fleet, Aleksandr Moiseyev, told a recent Arctic conference in St. Petersburg, according to Russian state news agency TASS.
Alueen kasvava kaupallinen meriliikenne on kovasti kilpailtu, mutta jenkeillä ei ole ainuttakaan syväväyläistä satamaa arktisella alueella raskaita konttialuksia varten. Alaskassa ei ole teitä tai rautateitä, joilla pääsisi lähelle pohjoisia vesiä. Kanadalla on vain yksi satama Jäämeren rannalla ja sekin on 500 mailia etelään pohjoiselta napapiiriltä. Kanadan pohjoiset lentokentät ovat sorapintaisia eivätkä sovellu kaupallisille rahtikoneille tai suihkumoottorikäyttöisille lentokoneille.
Venäjä on eristäytynyt lännestä, lähentynyt Kiinaa ja avannut pohjoista väylää. Tähän Peking onkin tarttunut ja samalla kun se pitää Venäjän taloutta meriliikenteellä elossa, se on kasvattanut kaksikäyttöaluksillaan omaa asevoimaansa: "...Beijing has propped up the Russian economy and provided dual-use equipment to buttress its military."
Tuki on ollut merkittävää kiinalaisten yhtiöiden, sijoittajien ja osatoimittajien varustellessa Venäjän energiaprojekteja Jamal LNG ja Artic 2 LNG kaasuprojekteissa.
Kuva
Venäjä puolestaan on rahdannut polttoaineita Kiinaan varjolaivastollaan, jolla Venäjää muutoinkin kiertää pakotteita viemällä öljyään Aasian markkinoille. Viime vuosi oli kuljetusvolyymin ennätysvuosi koillisesta Venäjästä pohjoisen Jäämeren ja Beringin salmen kautta kulkevalla reitillä, siinä liikennettä valvovan Rosatomin mukaan. Lähes kaikki rahti meni Venäjältä Kiinaan ja puolet siitä oli raakaöljyä. Kokonaismäärä oli kuitenkin vielä murto-osa Suezin kanavan kautta kulkevasta. Vaikka pohjoinen reitti lyhentää kuljetusaikaa kahdella viikolla, merijää on kuitenkin vielä merkittävä vastus vaikka jääpeite pieneneekin.
Trump haluaisi ostaa Grönlannin Tanskalta lisätäkseen Amerikan mantereen läsnäoloa napa-alueella ja perustelee tätä kansallisella turvallisuudella: “We need it for national security.”
Grölanti on sijainniltaan strategisesti oikeassa paikassa ja sillä on suuret harvinaisten maametallien luonnonvarat. Venäjä haluaa ne myös, sillä Venäjän arktisen alueen tuotanto muodostaa jo kymmeneksen sen koko bruttokansantuotoksesta: siihen sisältyy 17% Venäjän öljykaupasta, 80% maakaasun tuotannosta ja kolmasosa kalastuksesta.
Alaskan osuus oli 0,2% Yhdysvaltain bruttokansantuotoksesta vuonna 2023 ja Kanadan pohjoisten territorioiden osuus oli vain säälittävä 1% maan taloudellisesta toiminnasta.
Venäjä vaatii myös itselleen vielä kartoittamattomia Arktisen merialueen merenpohjan luonnonvaroja. Näistä Venäjä on toimittanut karttoja Yhdistyneille kansakunnille, joka toimii asiassa juridisena ratkaisijana.Venäjä puuhailee alueella ottaen pohjanäytteitä ja kartoittaen vesialueita.
USA ja Kanada ovat nyt ostamassa yhdessä jäänmurtajia aluetta valvoakseen. Jenkeillä on vain kolme polaarista jäänmurtajaa, joista yksi on puoli vuosisataa vanha ja toinen telakoitiin palovaurioiden johdosta. Jenkkien merivartoisto hankki viime vuonna käytetyn jäänmurtajan, jonka toivotaan aloittavan toimintansa ensi vuonna.
Venäjällä on kolme tusinaa jäänmurtajaa, joista monet ovat voimakkaita ydinkäyttöisiä ja tarjoavat pitkää merellä olemisen aikaa. Kiina, jonka pohjoisin kohta on 900 mailin päässä napapiiriltä, lähetti kolme polaarista jäänmurtajaa viime vuonna alueelle.
Kuva
Kiina havittelee roolia arktisella alueella ja se näkee sulavan jään muodostavan sille sekä taloudellisia mahdollisuuksia, että riskejä turvallisuudelle: In 2018, China declared itself a “near Arctic” nation and an “important stakeholder in Arctic affairs.”
Kuva
Turvallisuus onkin nyt yhdistävä taloudellinen voimatekijä Venäjä-Kiina yhteistyössä arktisella alueella: "The Chinese Coast Guard and the Russian Border Guard in October staged their first joint patrol in the Arctic. The U.S. Coast Guard, which monitored the two Chinese and two Russian ships by air, said it was the farthest north that ships from the Chinese Coast Guard had ever been spotted.
In July, two Russian and two Chinese bombers flew together near Alaska, where they were intercepted by U.S. and Canadian jet fighters. The bombers came about 200 miles from the Alaskan coast and didn’t enter U.S. or Canadian airspace. U.S. officials said it was the first time the two countries had carried out such a joint patrol near Alaska.
Edellisenä vuonna 2023 venäläiset ja kiinalaiset merivoimien sota-alukset yhdessä partioivat Alaskan lähistöllä ja sitä pidettiin suurimpana laivastona, joka on lähestynyt Amerikan rantoja, joskaan se ei ylittänyt jenkkien aluevesien rajaa.
Kuva
Kiinalla ja Venäjällä on nyt merkittävää arktista yhteistoimintaa sanoo napa-alueiden lainsäädäntöä Singaporessa tutkiva professori Lin Nengye: “It’s resources, it’s shipping, it’s scientific research, it’s military drills,” he said.
Linkki WSJ: See How Russia Is Winning the Race to Dominate the Arctic - WSJ
Suomalaisen kiinteistösijoittajan kannalta olemme keskellä maalialuetta.
Suomalaisen laivanrakennussijoittajan kannalta suomalaisilla on myytävää jenkeille ja kanadalaisille niin kauan kun piirustukset pysyvät ominamme ja taito taivuttaa ja lämpökäsitellä terästä säilyy nettisukupolvien ylitse. Moottorivalmistusta ei pitäisi päästää Vaasasta Italiaan niin kuin se jo oli jokin aika sitten mennä nerokkaissa kauppiskonsepteissa. Kannattavan varaosamyynnin nämä ovat jo munineet.
Muu Suomi ei huomaakaan kuinka Kiina tulee Lappiin niskan takaa eikä etelän markan mukana.
