Osinko on yhtiön voitostaan jakama osuus niille osakkeenomistajille, joilla on siihen oikeus. Osinkoa voidaan jakaa käteisenä tai osakkeina. Suuri osa vakaista yhtiöistä jakaa osinkoa omistajilleen. Usein näiden tuottavien yhtiöiden osakkeen hinta ei heilu kovinkaan voimakkaasti ja osinkoa jaetaan osakkeenomistajien säilyttämiseksi pitkässä juoksussa ja uusien sijoittajien huokuttelemiseksi. Osinkosijoittaminen, eli sijoittaminen osakkeisiin jotka maksavat tasaisesti osinkoa, voi parhaimmillaan olla tehokas tapa kasvattaa omaisuutta pitkällä aikavälillä.
Perusteet
Yhtiö joka tekee voittoa voi
-
Sijoittaa voitot yrityksen investointeihin, maksaa velkoja ja/tai ostaa omia osakkeitaan takaisin, tai
-
Maksaa osan voitoista omistajilleen, tai
-
Sekä sijoittaa voittojaan että maksaa omistajilleen.
Kun yhtiö maksaa voitostaan omistajille, se tapahtuu osinkojen muodossa. Suomessa osinkoja maksetaan yleensä kerran vuodessa, keväällä. Kaikki yhtiöt eivät maksa osinkoa omistajilleen ja ne jotka niitä maksavat, voivat joko nostaa tai laskea osingon määrää, tai eliminoida sen kokonaan. Esimerkiksi yhtiön valmistautuessa suureen investointiin se saattaa laskea osingon suuruutta vapauttaakseen pääomaa sijoitukseen. Suurin osa osinkoa maksavista yrityksistä kuitenkin pyrkii säilyttämään osingon tason, tai nostamaan sitä.
Osinko ilmoitetaan euromääräisenä, mutta sen kokoa on tärkeää seurata suhteessa osinkoa maksavan yhtiön osakkeen hintaan. Jos osakkeen hinta on 20 euroa ja yhtiö ilmoittaa 1 euron osingosta, tarjoaa ko. yhtiö 5% osinkotuottoa omistajilleen. Osinkotuotto tietysti vaihtelee sen mukaan miten yhtiön osakkeen hinta kehittyy, se ei ole staattinen tunnusluku. On syytä huomata, etteivät korkeaa osinkotuottoa maksavat yhtiöt välttämättä ole parhaita sijoituksia. Korkea osinkotuotto saattaa johtua esimerkiksi yhtiön matalista kasvuodotuksista. Toisaalta yhtiöt jotka maksavat pienempää osinkoa usein näkevät vahvaa kasvupotentiaalia ja haluavat sijoittajaa voittonsa itse. Osinkotuotot historiallisesti ovat olleet keskimäärin 2-5% välillä.
Osinkosijoittaminen
Monet pitkän aikavälin sijoittajat ostavat mielellään korkea osinkoa maksavia osakkeita ja sijoittavat saamansa osingot yhtiön osakkeeseen. Osinkoa maksavat yhtiöt ovat usein vakaita ja kypsyneitä ja niiden osakkeiden arvo ei heilahtele voimakkaasti. Tämä on houkutteleva yhdistelmä monelle sijoittajalle. Lisäksi nämä vakaat yhtiöt pyrkivät usein kasvattamaan osinkonsa määrää, vaikkei takeita tästä tietysti koskaan ole. Yhtiön tarjoama tasainen osinko vuodesta toiseen kertoo yhtiön vakaasta kassavirrasta. Osakkeen hinnan pudotessa suhteellinen osinkotuotto kasvaa, ja näistä vakaista yhtiöistä tulee entistä houkuttelevampia sijoituksia.
Verotuksesta
Suomessa yksityissijoittajalle, on julkisen yhtiön jakamasta osingosta 85 % veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa vuodesta 2014 alkaen. Listaamattoman (eli muun kuin julkisesti noteeratun) yhtiön jakamasta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Tätä sovelletaan silloin, kun osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 %:n vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Jos osakkeiden tuotto yli 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on ylimenevästä osasta 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
Ulkomailta (EU- ja verosopimusvaltioista) saatavia osinkoja verotetaan pitkälti samalla tapaa kuin kotimaisten yhtiöiden osinkoja. Jos yhtiö ei kuitenkaan täytä asiaa koskevassa direktiivissä mainittuja vaatimuksia, verotetaan osingot ansiotuloina. Julkisesti noteerattujen yhtiöiden osalta osinkovero lasketaan kuitenkin koko osinkosummasta toisin kuin kotimaisissa osingoissa, jolloin osingon veroprosentti on 30 tai 32. Ulkomailta saadusta pörssiosingosta peritään pääsääntöisesti lähdevero jo osinkoa maksavan yhtiön kotivaltiossa, jolloin 30 tai 32 kokonaisveroprosentti edellyttää lähdeveron anomista takaisin.
Sanastoa
Yhtiökokouspäivä (eng. Declaration date) - Yhtiökokouksessa yritys ilmoittaa mahdollisesta osinkomaksusta, osingon suuruuden ja päivämäärät.
Täsmäytyspäivä (eng. Date of record) - Yhtiön ilmoitettua osingosta se asettaa päivämäärän täsmäytyspäivästä, jolloin sijoittajan tulee olla yhtiön osakasluetteloon ollaakseen oikeutettu osinkoon.
Irtoamispäivä (eng. Ex-dividend date) - Sijoittajan tulee ostaa osake ennen osingon irtoamispäivää, jotta saa oikeuden päättyneen tilikauden osinkoon. Osingon irtoamispäivänä osakkeen arvo useimmiten putoaa osingon arvon verran.
Maksupäivä (eng. Payment date) - Osingon maksupäivänä yhtiö laittaa osingot maksuun.
