Artikkelin kirjoitushetkellä eletään joulukuuta 2021. Jos historia toistaa itseään, käynnissä ovat pitkän nousumarkkinan viimeiset kuukaudet. Osa lukijoista saattoi seurata kryptovaluuttamarkkinaa jo neljä vuotta sitten. Tuolloin oltiin edellisen kerran vastaavassa tilanteessa ja elettiin keskellä hurjaa kryptobuumia.
Vuoden 2021 ja 2017 buumit eroavat toisistaan yllättävän paljon. Käyn tässä artikkelissa läpi sitä kehitystä, jota olen todistanut markkinoille neljän vuoden aikana.
Ymmärrys kryptovaluuttojen sykleistä
Lähdetään liikkeelle isosta kuvasta. Keskiverto sijoittaja oli vuonna 2017 pihalla kuin lumiukko mitä tulee Bitcoinin syklien ymmärtämiseen. Mediassa ei puhuttu halving-sykleistä käytännössä lainkaan. Miljoonien sijoittajien tuntema Stock-To-Flow -malli esiteltiin vasta karhumarkkinan syvimmässä kuopassa, keväällä 2019.
Alla on mallin ennuste sekä Bitcoinin kurssikehitys.
Sijoittajat möivät neljä vuotta sitten ”rallin huipulla” bitcoinejaan yksi 2000 dollarissa ja toinen 5000 dollarissa. Jotkut sentään 10K tasolla. Kun Bitcoinin kurssi raketoi joulukuussa 2017 yhä korkeammalle, media täyttyi toinen toistaan hurjemmista ennustuksista.
Lähes kaikki piensijoittajat kärsivät syklin jälkeen valtavia tappioita. Etenkin altcoineja ostettiin pää märkänä pahimpaan mahdolliseen aikaan. Bitcoinia huipulla ostanut sijoittaja pääsi omilleen vasta kolme (pitkää) vuotta myöhemmin.
Stock-To-Flow -malli on tarjonnut hyvän roadmapin Bitcoinin kurssikehitykselle. Mikään malli ei ole tietenkään täydellinen, mutta S2F on lisännyt sijoittajien ymmärrystä Bitcoinin kurssikehityksestä. Nyt meillä on edes jonkinlainen käsitys siitä, mitä seuraavan kuuden kuukauden aikana voisi odottaa.
Laadukkaan informaation lisääntyminen
Toinen pointti liittyy myös osittain edelliseen. Stock-To-Flow -mallin lisäksi informaation yleinen laatu on parantunut valtavasti. Esimerkiksi Youtube oli neljä vuotta sitten täynnä luokatonta shillausta. Taviskäyttäjät etsivät infoa mm. Bitcointalk-foorumilta, jonka altcoin-keskustelu oli tasoltaan järkyttävän huonoa.
Suomessa tilanne ei ollut merkittävästi parempi. Bittirahassa oli sentään laadukkaita artikkeleita Bitcoinin perusteista, mutta altcoineista tai markkinan kehityksestä oli äärettömän vähän infoa. Tämä oli syy sille, miksi perustin Bitcoinkeskuksen marraskuussa 2017.
Nykyisin netissä on Bitcoinkeskuksen ja Bittirahan lisäksi myös muita suomenkielisiä portaaleja. Kilpailu on koventunut sisällöntuottajien osalta selvästi. Myös Youtubessa on useita suomalaisia kanavia, joilla puhutaan järkevää asiaa kryptovaluutoista.
Vuoden 2021 teema on ehdottomasti on-chain datan eli lohkoketjusta saatavan informaation hyödyntäminen. Paras esimerkki tästä on parikymppinen Will Clemente. Vielä vuosi sitten täysin tuntematon kaveri on kerännyt 438K Twitter-seuraajaa. Alla on yksi esimerkki Clementen twiitistä.
Koska Bitcoinin (ja muidenkin kryptovaluuttojen) lohkoketju on julkinen, siitä voidaan työstää valtavasti erilaista informaatiota. Tämä auttaa myös ymmärtämään erilaisten toimijoiden käyttäytymistä. On-chain datasta seurataan etenkin ns. valaiden eli suuria summia sisältävien Bitcoin-lompakoiden toimintaa. Alan johtava informaation tuottaja on Glassnode.
Kryptovaluuttojen tarjonta
Kryptovaluuttojen tarjonta lienee näkyvin muutos tavallisen sijoittajan kannalta. Muistatko vielä aikaa, kun Binancea ei ollut olemassa, ja kotimaisesta Coinmotionista sai ostettua pelkästään Bitcoinia? Tilanne oli tämä vielä syksyllä 2017.
Binance on nykyisin maailman johtava kryptovaluuttapörssi. Sen suosio räjähti vuoden joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana. Binance oli tuolloin yksi harvoista suurista pörsseistä, joita pystyi edes käyttämään. Moni pörssi sulki mm. uusien tilien avaukset usean kuukauden ajaksi. Palvelut olivat yksi toisensa jälkeen polvillaan kävijämäärien kasvun kanssa.
Binancen tarjonta oli myös aivan ylivertainen. Esimerkiksi Coinbasen listoilla oli vuoden 2017 lopussa vain neljä kryptovaluuttaa: Bitcoin, Litecoin, Ethereum sekä joulukuussa listattu Bitcoin Cash.
Binance oli ensimmäinen jättisuosion saanut ”altcoin-kasino”. Se myös lisäsi sijoittajien haluamia kryptovaluuttoja aivan eri tahtiin kuin kilpailijat.
Nykyään tilanne on aivan toinen. Keväällä 2019 avattu Northcrypto on tuonut kilpailua myös Suomeen. Kotimaisilta välittäjiltä voi ostaa helposti useita tunnettuja kryptovaluuttoja. Globaaleilla markkinoilla on Binancen lisäksi muitakin pörssejä valtavilla valikoimilla.
Oma lukunsa ovat myös hajautetut pörssit eli DEXit. Niiden suosio on räjähtänyt vuoden 2021 aikana. Piensijoittajatkin osaavat nykyisin ostaa meemikolikoita esim. PancakeSwapista. Yli 10.000 kryptovaluuttaa on kenen tahansa sijoittajan ulottuvilla.
Johdannaismarkkinan kasvu
Moni ammattilainen on kommentoinut, että suuri ero neljän vuoden takaiseen on Bitcoinin shorttaus. Tämä tarkoittaa kaupankäyntiä johdannaisilla, kuten futuureilla. Vuonna 2017 se ei ollut käytännössä vielä mahdollista (tai oli hyvin rajallisesti).
Johdannaismarkkina on suorastaan räjähtänyt parin viime vuoden aikana. Binance on ollut johtava pörssi myös fuuturien kaupankäynnissä. Johdannaismarkkinan ylilyönnit (ja niistä seuraavat positioiden pakkomyynnit) johtavat myös aiempaa rajumpiin kurssinousuihin sekä -laskuihin.
Institutionaalisille sijoittajille tarjotut Bitcoin-futuurit tulivat markkinoille joulukuussa 2017. Oliko sattumaa, että Bitcoinin kurssihuippu osui samalle päivälle kuin CME:n futuurien lanseeraus? Tästä aiheesta kiisteltiin kovasti vuoden 2018 aikana.
Nykyisin futuureja on tarjolla tunnetuimmista kryptovaluutoista kaikissa johtavissa pörsseissä. Sijoittaja voi käyttää parhaimmillaan (tai pahimmillaan) jopa 100x vivutusta. Oma lukunsa ovat myös jatkuvasti yleistyvät ETF-tuotteet.
Markkinoiden uudet pelurit
Vuoden 2017 kryptorallista on käytetty usein nimitystä retail bubble. Kyseessä oli ennen kaikkea piensijoittajien aiheuttama kupla. Markkinoille ryntäsi valtava joukko sijoittajia, joista suurin osa oli täysin kokemattomia. Moni osti kryptovaluuttaa myös luotolla Visaa vinguttaen.
Alla on kuva Googlen globaalista trendistä hakusanalle Bitcoin.
Vaikka markkinoille on tullut 100+ miljoonaa uutta sijoittajaa, edes kevään buumi ei päässyt vuoden 2017 tasolle. Se kertoo jotain neljän vuoden takaisesta meiningistä.
Tällä hetkellä avainsana ovat instituutiot. Ne alkoivat tulla markkinoille vuonna 2019. Kehitys sai selvästi vauhtia vuoden 2020 aikana. Jokainen alaa seurannut tietää Michael Saylorin ja Microstrategyn Bitcoin-ostoista. Saylor suorastaan popularisoi instituutioiden tulon markkinoille.
Alla on Saylorin tuore tviitti vain parin päivän takaa. Microstrategyn omistuksessa on nyt yli 120.000 bitcoinia.
Vuonna 2021 on siirrytty seuraavalle tasolle El Salvadorin myötä. Pieni Väli-Amerikan maa teki bitcoinista virallisen maksuvälineen tänä syksynä. El Salvador on myös hankkinut bitcoineja strategisiin reserveihin sekä liikkeelle laskenut ensimmäisen Bitcoin-velkakirjan.
Markkinoilla ovat mukana oikeastaan kaikki toimijat yhtä lukuun ottamatta. Jäljellä ovat enää keskuspankit.
Moni sijoittaja odotti laajempaa instituutioiden mukaantuloa vuodelle 2021. Esimerkiksi Tesla osti bitcoineja jo helmikuussa, eikä sen jälkeen ole nähty vastaavan suuruusluokan uutista. Suurin osa actionista tapahtuukin pinnan alla yksityisten hedge-rahastojen ym. sijoitusfirmojen toimesta.
Instituutioiden mukaantulo on ollut mahdollista ns. custody-palveluiden parantuessa. Uudet sijoitusinstrumentit, kuten futuurit ja ETF:t, ovat toinen tärkeä tekijä.
Kryptovaluutat ovat nousseet sijoitusluokkana toden teolla instituutioiden portfolioihin. Moni Bitcoinia haukkunut ammattilainen on myös syönyt sanansa ja siirtynyt Bitcoin-sijoittajaksi.
Onko markkina muuttunut lopullisesti?
Palataan lopuksi vielä artikkelin alkuun. Kirjoitin ensimmäisessä kappaleessa Bitcoinin sykleistä, joita ovat historiallisesti ohjanneet halving-tapahtumat eli lohkopalkkioiden puoliintumiset. Nämä ovat johtaneet noin neljän vuoden mittaisiin boom & bust -jaksoihin.
Aiemmin mainittu Stock-To-Flow -malli on toistaiseksi pitänyt kutinsa koko Bitcoinin historian ajan. Mutta, pitääkö jatkossa? Moni sijoittaja pohtii juuri nyt, onko markkina muuttunut lopullisesti?
Vuoden 2021 kryptomarkkina on edennyt hyvin eri tavalla verrattuna neljän vuoden takaiseen. Kesällä nähty romahdus oli oma lukunsa. Nyt eletään jo joulukuuta, eikä vuoden 2017 kaltaisesta huumasta ole tietoakaan. Onko kryptovaluuttojen markkina muuttunut lopullisesti mm. erilaisten toimijoiden ja sijoitusinstrumenttien vuoksi?
Tähän kysymykseen ei ole kenelläkään oikeaa vastausta. Tulkintoja ja arvauksia löytyy laidasta laitaan. Toisten mielestä syklin huippu oli aiemmin nähty 70K, kun taas osa uskoo ”supersykliin” ja satojen tuhansien dollareiden Bitcoin-kurssiin. Loput ovat sitten jossain tässä välissä.
Oma mielipiteeni on se, ettei tämän rallin huippua ole vielä nähty. Tätä näkemystä tukee sekä Stock-To-Flow -malli että ennen kaikkea on-chain data. Seuraavat kuusi kuukautta ovat joka tapauksessa todella mielenkiintoisia.
Mainos: Sijoitustiedon tarjous Coinmotionille
Tule keskustelemaan aiheesta Sijoitustiedon foorumille!
