Jaa että mitä?
Lyhyt vastaus: kun osakeyhtiösi myy omistamansa tytäryhtiön osakkeita, se saa myydä ne verovapaasti jos tietyt ehdot täyttyy. Kyseessä on käyttöomaisuuden verovapaa luovutus.
Jos siis perustat osakeyhtiön osakeyhtiösi alle ja myyt tyttären 10 miljoonalla eurolla 30 vuoden päästä, on 10 miljoonan euron luovutusvoitto verovapaa. Muussa tapauksessa maksaisit 20 % eli 2 miljoonan euron yhteisöveron.
Pitkä vastaus
Tämä on vähän sama asia kuin jos myyt asunnon, jossa olet asunut ja omistanut yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Myyntivoitto on verovapaa ja myyntitappio on vähennyskelvoton.
Mutta asuntojen omistajien sijaan tämä etu koskee vain yrittäjiä.
Kyseessä on elinkeinoverolain 6b§ ja verovapaudelle on useita kriteerejä:
Luovuttaja on osakeyhtiö tai osuuskunta
Verovapauden saa vain kun osakkeiden luovuttaja eli myyjä on osakeyhtiö, osuuskunta, keskinäinen vakuutusyhtiö tai säästöpankki.
Tätä ei voi siis hyödyntää yksityiset henkilöt tai toiminimet.
Verovapaus ei koske asuntoja tai kiinteistöjä
Luovutusvoiton verovapaus ei koske myytyjä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeita.
Omistusosuus tulee olla 10 % tai enemmän
Mikäli Emoyhtiö Oy omistaa Tytäryhtiöstä Oy:stä 10 % tai enemmän, täyttyy verovapauden ehto. Mutta 9,9 % omistuksella verot menee maksuun vaikka kaikki muut ehdot täyttyisivätkin.
Toisaalta, kuten seuraavaksi huomaamme, verovapauden täyttyminen ei ole yksiselitteistä. Voikin siis olla, että mitä isomman osuuden luovutetusta yhtiöstä omistaa, sitä todennäköisemmin EVL 6b§ toteutuu.
Kun siis teet yritysjärjestelyitä, ota tämä huomioon.
EVL 6b§ koskee vain käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita
Tämä mystinen lause on kaiken A ja O. Jos myydyt osakkeet kuuluvat yhtiön henkilökohtaiseen tulolähteeseen (TVL), luovutusvoitto ei ole verovapaa eli siitä maksetaan normaali luovutusvoiton vero 20 %.
Mutta mikäli myydyt osakkeet ovat käyttöomaisuusosakkeita eli ne kuuluvat EVL:n piiriin, on luovutusvoitto verovapaa.
Miten siis määritellään mitkä osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen? EVL 12§ mukaan sitä ovat esim. elinkeinon käyttöön tarkoitetut arvopaperit eli tytäryhtiön osakkeet.
”Elinkeinon käytössä” oleva onkin sitten hankala määritellä. Yksi kriteeri tälle on, että emon ja tyttären välillä on liiketoimintayhteys. Mikäli emo vain omistaa tytärtä, on se sijoitusyhtiö. Mutta jos niillä on yhteistä liiketoimintaa, saattaa EVL 6b§ täyttyä.
Esimerkiksi jos tytär tuottaa komponentteja tai palveluita, joita emoyhtiö hyödyntää, saattaisi EVL 6b§ toteutua.
Hieman kättäpidempää saadaan KHO 2019:61 ratkaisusta. Tiivistetysti homma meni näin:
- A Oy omistaa kustannusalalla toimivan A-konsernin
- A Oy omistanut B Oy:n vuodesta 1986
- Konserniyhtiöt hyötyivät B:n graafisen alan messutoiminnasta
- A Oy myi B Oy:n osakkeet vuonna 2014
Eli A Oy:n tytäryhtiön B Oy:n bisnes hyödyttää A Oy:n omistamia muita yhtiöitä, joten B Oy:n osakkeet olivat elinkeinotoiminnan varoja.
Tässä tärkeä pointti on, että vaikka messuilla käynti lopetettiin vuonna 2009 ja messutoimintaa harjoittanut yhtiö myytiin viisi vuotta myöhemmin, se tulkittiin silti kuuluneen elinkeinotoiminnan piiriin. Kenties painoarvoa oli sitten sillä, että messuilla käytiin yli 20 vuotta?
Summa summarum, koska myytiin elinkeinotoimintaa edistäviä osakkeita, niiden 3,4 miljoonan euron luovutusvoitto oli verovapaata tuloa.
Eli miten kannattaa toimia?
Jos jo omistat yhtiön ja olet perustamassa toista yhtiötä, harkitse olisiko järkevää tehdä niistä konserni. Eli sen sijaan, että perustat uuden yhtiön omiin nimiisi, perustaisitkin sen vanhemman yhtiön nimiin. Jos niiden toimialat ovat lähellä toisiaan tai niillä ainakin on riittävästi yhteistä liiketoimintaintressiä, voit saada tyttären osakkeet luettua emon käyttöomaisuusosakkeiksi.
Tällöin niiden myyntivoitto olisi verovapaa. Joskin on hyvä huomata, että myyntirahat päätyvät emoyhtiölle, ei sinulle. Eli et voi lähteä rahoilla maailmanympärysmatkalle, mutta voit kyllä panna ne poikimaan todella verotehokkaasti.
Lopuksi kannattaa kysyä ammattilaisen mielipidettä, että voidaanko osakkeesi lukea käyttöomaisuudeksi. Kuten todettu, rajaveto ei ole selvä ja viime kädessä siitä päättää verottaja, tai hallinto-oikeus.
