Meille kihtisille ei suositella mustekalan syöntiä. Ihan vähän olen muitten lautasilta kuitenkin maistanut, mutta en omaa annosta tilannut kihtidiagnoosini jälkeen eli noin neljääntoista vuoteen. Tällä viikolla totesin, että kerranhan täällä vain eletään ja otin reilut annokset Kalmaria monena päivänä peräkkäin.
Kalmarin B:n ensiaskeleet Fabianinkadulla:
Vihreät pallot ostoja, punaiset myyntejä. Joku ehkä ihmettelee miten Nordnet laskee maksimituotoksi 14,7%, kun käyrä näyttäisi olevan alempana lopussa kuin alussa. Niin ihmettelin miekin, mutta löysin Sijoitustiedon keskustelupalstalta LappuLiisan postauksen, josta näkee osakkeen avanneen kuitenkin alta kolmenkympin. En muuten tykkää skaalauksesta, jossa aloitus- ja lopetuspisteet jäävät epäselviksi.
Kalmar Oyj listautui siis maanantaina 1.7. Pilkin listautumispäivän, koska yhtä Kalmariani ei vielä maanantaina näkynyt Nordnetin salkussa. Tai ainakaan en huomannut. Joka tapauksessa vilutti kuin isoa ovaroa, kun huomasin Cargotecin spinnin tulleen normaaliin tyyliin pakkomyyjien toimesta dumpatuksi loppuhuutarissa. Ja varsinkin kun olin jättänyt yhden (1) Cargotecin salkkuuni, jotta olisin hereillä, kun alkaa tapahtua.
Spinni, loppuhuutari, dumppaus: Mitä ne ovat?
Menen pakkomökkeilemään pariksi yöksi pikkuveljen mökille ensi viikolla. Se on lopettanut tekstieni lukemisen, koska niissä on kuulemma käsittämättömiä termejä, joita ei hyperlinkeillä selitetä. Joten kirjoitan niin ymmärrettävästi kuin osaan ja yritän käyttää sitä koelukijana. Kokemusteni mukaan ei hyperlinkkejä kuitenkaan juuri kukaan paina, joten yritän selittää pörssislangia auki ihan vanhanaikaisilla metodeilla:
Spinni ei tarkoita pörssissä pyörähdystä, vaan sitä että pörssiyhtiö suorittaa itseamputaation ja siitä irrotetaan palanen itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Koska vanhemmat kielsivät Cargotecin ja Konecranesin rakkausavioliiton, päätti Cargotec suuremmaksi pyrkimisen sijaan tähdätä pienemmäksi. Fuusio- ja Fissiojuristit ry kiittää.
Kalmar oli siis Cargotecin Raskaiden Materiaalien Käsittelylaitedivisioona. Eli tekee kaikenlaista haarukkatrukkia, konttikurottajaa ja terminaalitraktoria. Asiakkaansa ovat satamia ja muita logistiikkakeskuksia.
Cargotec oli ja on Helsingin erilaisissa indekseissä. Koska Kalmar astelee viattomana (=markkina-arvo 1,95 Mrd€) neitona pörssin ensiaskeleitaan, se ei ole vielä missään OMXH25:ssa tai vastaavassa. Näin ollen jotkut indeksirahastot joutuivat painamaan laput laitaan (=dumppaamaan, myymään hinnasta välittämättä) heti kellon kilkattaessa. Ne kun sääntöjensä puitteissa eivät tietenkään saa pitää salkussaan kuin indeksinsä osakkeita. Muutenhan ne eivät indeksirahastoja olisikaan.
Kuinka nopeasti rahastojen pitää päästä spinnilapuistaan eroon, en valitettavasti tarkkaan ottaen tiedä. Riippuu varmasti rahastojen säännöistä ja en ole niitä kaikkia todellakaan käynyt läpi. Tai siis tarkkaan ottaen en ole lukenut yhdenkään sääntöjä ainakaan huolella. Mutta myyntipainetta on spinnilapuilla heti ensimmäisenä listallaolopäivänä kummasti, kuten kuvaajasta näkee.
Maanantain loppuhuutokaupassa hinta asettui @26,40, melkein kympin alle päivän huippukurssin. Miulla ei ollut pilkkiä sisässä, sniif.
Loppuhuutokauppa on sellainen tapahtuma, joka lopettaa Helsingin pörssipäivän aina kello 18.25 alkaen. Tarjouksia voi syöttää sisään johonkin 18.29,xx asti, jolloin viimeiset kaupat toteutuvat samaan tasapainohintaan. Kalmarin tasapaino löytyi odotetusti aika alhaalta.
Pakkomyyjien on pakko myydä, muutenhan ne eivät olisi pakkomyyjiä lainkaan. Ja laiskat spekulantit lomailevat heinäkuussa, joten ostopuolella on ostovoimaista väkeä tavallista vähemmän. Lisäksi osa meistä kaljuista on käsittämättömän huonomuistista porukkaa.
Kalmarin kimppuun tiistaina
En uskaltanut tiistaina jättää loppuhuutarin varaan ensimmäisiä ostojani. ”Milloin dumppaajien laput loppuvat” ei siis valitettavasti ole eksakti tiede. Otin kolmeen eri laskevaan hintaan mustekalaa heti aamupalaksi. Sitten kurssi kääntyikin nousuun ja heitin yhden erän vastapalloon ulos, ajatuksella ostaa myöhemmin halvemmalla takaisin. Laitoinkin saman erään ostoon halvemmalla ja lähdin salille. Palatessani laput olivat tulleet syliin ihan kivalla (=0,50€) spreadilla. Pienetkin pikikset piristävät ja salilla käynti kannattaa.
En ostanut heti aamuhämärissä kaikkea haluamaani, koska näin todennäköisenä, että kakkospäivän loppuhuutarissa olisi vielä alelappuja tarjolla. Poikkeukselllisesti olin oikeassa ja päivän pohjat löytyivät ja otin täydennyserän @27,00. Mikä oli kuitenkin 60 senttiä kalliimpaa kuin edellispäivänä. Shame on Me.
Keskiviikkona en uskaltanut yrittää välitiliä, koska osake treidaili vain viitisenkymmentä senttiä yli edellispäivän hintojen. En kuitenkaan lähtenyt ostosreissuillekaan, koska olin vielä toiveissa loppudumpeista. Jotka sieltä tulivatkin, joskin samaan tasoon kuin tiistaina. Olinkin laittamassa kättä alle sen verran, että aloin olla määrään (11.000 kpl) tyytyväinen.
Torstaina päätin yrittää samanlaista välitiliä kuin tiistaina ja myydä nouseviin ja ostaa loppuhuutarista halvemmalla takaisin. Myyminen onnistui hyvin, mutta sitten loppui pakkomyyjiltä laput ja kurssi lähtikin kohti koillista kuin Adolf Nordenskiöld. Miulle jäi 9.000 Kalmaria ja parit välitilit päälle kohti ensi viikkoa.
Osto oli no-brainer, entä jatko?
Kalmari on juuri se Cargotecin osa, josta olen eniten tykännyt. Tässä sataa jokainen maailman ahtaajien lakko mukavasti osakkeenomistajien laariin. Itseään tarpeettomiksi tekevien satamajätkien lisäksi päästöjen vähennystarve ja sen myötä laitekannan sähköistyminen tuovat myös logistiikka-alalle mukavaa työntöä.
Kun osake treidaa jollain 10 P/E:llä ja 8 EV/EBITDA:lla ja näkymät ovat vähintään kohtuulliset, mie yleensä hodlailen. Mutta lisäksi on vielä yksi megatrendi mikä puoltaa mustekalan hilloamista: Yhtiö tulee vielä kaikkiin indekseihin. Ja tämän viikon myyjien on silloin pakko ostaa takaisin.
Jotkut sivistymättömät ovat pitäneet miuta osakerahastovastaisena. Totuushan on aivan toisenlainen: Miehän suorastaan rakastan osakerahastoja yleisesti ja niiden pakkokauppoja erityisesti.
P.S. Kaikki maailman satamat seisauttava kauppasota olisi Kalmarillekin aika ikävää. Protektionismin nousu ja uho on yksi niitä lukuisista asioista, joita en etukäteen nähnyt tulevaksi. Ajattelin USA:ssakin lopulta demokraattienkin tulevan järkiinsä ja tukevan vapaakauppaa, kuten republikaanit olivat aina tehneet.
Nyt republikaanipuolue tanssii sellaisen sekoboltsin pillin mukaan, joka selittää miten kauppasodat ovat hyvästä ja helppoja voittaa. Ja demokraatit elävät edelleen vanhoissa poteroissaan. Tosin kutsuvat niitä nykyisin turvallisiksi tiloiksi. Mitä wokeja täynnä olevat poterot eivät tolkun ihmisille todellakaan ole.
