Kuun alussa julkaistiin kolmiosaisen Koko Suomi sijoittaa -tutkimuksen ensimmäinen osa, ja samalla ylitettiin miljoonan osakkeenomistajan haamuraja. Tutkimus toki pitää sisällään paljon mielenkiintoista tietoa osakkeenomistajista ja heidän kiinnostuksen kohteistaan, mutta oma huomio kiinnittyi oikeastaan vain yhteen asiaan.
Osakkeenomistajat nimittäin kuuntelevat jazzia mieluummin kuin osakkeita omistamattomat. Mielenkiintoinen, mutta toimiva yhdistelmä. Lämmittää muuten allekirjoittaneen mieltä, kun on molempien parissa käyttänyt aikaa melkoisen paljon.
Pintapuolisesti pohdittuna vaikuttanee monien mielestä siltä, että jazzista ja sijoittamisesta ei löydä yhtäläisyyksiä, vaikka miten luovasti ajattelisi. Näen kuitenkin itse paljon yhtäläisyyksiä näiden välillä. Toisaalta, kun itse soitti ammatikseen 10 vuoden ajan, ja tämän jälkeen aika on musiikin ohella kulunut lähinnä osakekurssien parissa, on ajattelukin varmaan muovautunut johonkin suuntaan.
Suurin osa omista keloista liittyykin siihen, jos pelaa jazzia tai pörssiä vakavasti. Musiikista ja pörssistä voi, ja pitääkin nauttia myös ilman alan korkeakoulututkintoa. Kaikkea ei välttämättä tarvitse aina tehdä hampaat irvessä veren maku suussa.
Suosittelenkin jazzin harrastajille sekä ammattilaisille sijoittamista, ja samaten pörssipelureille jazzin kuuntelemista. Molemmat tuovat uutta mielenkiintoista sisältöä elämään, ja varmasti opettavat jotain uutta.
Harjoittelemalla oppii harjoittelemaan, soittamalla soittamaan
Ehkä suurin ja samalla ilmiselvin yhtäläisyys löytyy siitä, että molemmissa lajeissa jatkuva kehittyminen on olennaista, mikäli alalla meinaa pyöriä yhtään pidempään. Sama toki pätee esimerkiksi huippu-urheiluun, mutta oma kiekkoura päättyi jo kultaisen 2000-luvun alkupuolella, joten tyydyn penkkiurheilijan rooliin.
Harvassa ovat ne pitkän uran tehneet ammattitreiderit, jotka eivät ole kehittäneet tekemistään jatkuvasti. Samaten harva muusikko on tehnyt pitkää uraa harjoittelematta ja kehittämättä itseään vuosien varrella. Toki poikkeuksiakin löytyy, kuten aina.
Sijoittaja, treidaaja tai jazzmuusikko voi menestyä, vaikka tekisi asiat omalla tyylillään. Musiikissa tai markkinoilla ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tyyliä, jolla homma pitäisi hoitaa kotiin.
Jokainen päivä markkinalla on erilainen, ja jokainen keikka eroaa aiemmasta. Olennaista on, että tilanteeseen osaa sopeutua ja muuttaa oma tekemistään tilanteen perusteella. On melko tyypillistä, että keikalla voi olla useampikin muusikko, kenen kanssa et ole ikinä soittanut.
Aina ei välttämättä ole herkkua soittaa lainasoittimella hieman väsyneenä, suoraan lentokentältä keikkapaikalle saapuneena. Vastaavasti markkina harvoin tarjoaa juuri sitä, mitä itse haluat. Vaikeuksista huolimatta pitää keskittyä omaan tekemiseen, koska vallitsevaan ympäristöön et juuri voi vaikuttaa.
Kirjoista voi toki oppia perusteet asiaan kuin asiaan, mutta vasta oikea elämä opettaa. Harjoittelemalla oppii harjoittelemaan, soittamalla soittamaan. Levyjen kuuntelu, bändin kanssa soittaminen tai ruutuaika eivät ole korvattavissa. Taikatemppuja ei löydy, ja vasta tekemällä oppii.
Musiikkia tehdään yhdessä
Yhtäläisyyksiä jazzin ja pörssin väliltä on helppo löytää. Samaten suurimmat, ja olennaisimmat eroavaisuudet ovat jopa itsestään selviä. Musiikkia tehdään yhdessä bändin kanssa, ja yleisö on tullut keikalle kuuntelemaan sinua.
Markkinalla olet pitkälti yksin, eikä mielipidettäsi juuri arvosteta. Toki kollegoiden kanssa tulee käytyä asioita läpi, mutta lavalla olet bändin kanssa ja teette musiikkia yhdessä. Vaikka molemmissa tilanteissa olet samalla tavalla vastuussa omasta tekemisestä, on yhdessä tekeminen suuri ero.
Yleisön tuki on melkoinen voima. Harvoin olen ollut keikalla, missä yleisö ei olisi puolellasi. Toki eroja löytyy riippuen siitä, onko kyseessä taustamusiikki vai taiteellinen keikka. Markkinalla yleisön tukea harvoin löytyy, ellet ratsasta trendin aallonharjalla. Lisäksi markkinan vastapuolet voivat todellakin olla sinua vastaan.
Oli pelikenttä sitten jazzklubi tai pörssi, nuotteja pitää osata lukea. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tekeminen nousee uudelle tasolle vasta kun pidät korvat auki, ja seuraat mitä ympärilläsi tapahtuu.
