En ymmärrä miksi kirjanpito koetaan vaikeaksi, se pitäisi onnistua jokaiselta kaupallisen koulutuksen käyneeltä ja opiskelukin onnistuu helposti, kun verottaja toimii maksuttomana konsulttina. Aluksi on enemmän opeteltavaa, mutta kunhan alkuun pääsee menee kaikki rutiinilla ja tilinpäätös & veroilmoitukset tehdään vain kerran vuodessa. Alvitkin voi ilmoittaa vain kerran vuodessa.
Yrityksessä on sekin etu, että lapset voivat olla ”kesätöissä” ilman turhia sivukuluja, kun alle 17 eivät tarvitse lainkaan eläkevakuutuksia ja yli 17v voivat valita Tyelin sijaan Yelin, jossa alaraja pakollisuudelle & maksuille on mukavan korkea 8261,71 euroa (vuonna 2022) toisin kuin Tyelissä, jossa rokotetaan heti ensimmäisestä eurosta eteenpäin 25%.
Tässä piilee sellainen ansa, nuori joutuu hyvin usein muiden tukien ulkopuolelle, kun hänet katsotaan toimineen yrittäjänä jos on lähisukulaisen yrityksessä töissä vaikka olisikin vain Tyel piirissä.
Asumistuki nimenomaan perustuu yrittäjillä ilmoitettuun työtuloon, ei oikeisiin ansiotuloihin. Opintotukeen vaikuttaa vain ansio- ja pääomatulot, Tyel/Yel ei ole merkitystä.
Oliko muita ”muita tukia”?
Työttömyyskorvausta ei saa kun usein oletetaan olevan yrittäjä ja yel piirissä vaikka kuuluisikin oikeasti Tyel piiriin. Näin muutamia vuosia sitten. Toivottavasti nykyään homma toimii järkevämmin.
En ymmärrä miksi kirjanpito koetaan vaikeaksi, se pitäisi onnistua jokaiselta kaupallisen koulutuksen käyneeltä ja opiskelukin onnistuu helposti, kun verottaja toimii maksuttomana konsulttina. Aluksi on enemmän opeteltavaa, mutta kunhan alkuun pääsee menee kaikki rutiinilla ja tilinpäätös & veroilmoitukset tehdään vain kerran vuodessa. Alvitkin voi ilmoittaa vain kerran vuodessa.
Yrityksessä on sekin etu, että lapset voivat olla ”kesätöissä” ilman turhia sivukuluja, kun alle 17 eivät tarvitse lainkaan eläkevakuutuksia ja yli 17v voivat valita Tyelin sijaan Yelin, jossa alaraja pakollisuudelle & maksuille on mukavan korkea 8261,71 euroa (vuonna 2022) toisin kuin Tyelissä, jossa rokotetaan heti ensimmäisestä eurosta eteenpäin 25%.
Tässä piilee sellainen ansa, nuori joutuu hyvin usein muiden tukien ulkopuolelle, kun hänet katsotaan toimineen yrittäjänä jos on lähisukulaisen yrityksessä töissä vaikka olisikin vain Tyel piirissä.
Asumistuki nimenomaan perustuu yrittäjillä ilmoitettuun työtuloon, ei oikeisiin ansiotuloihin. Opintotukeen vaikuttaa vain ansio- ja pääomatulot, Tyel/Yel ei ole merkitystä.
Oliko muita ”muita tukia”?
Työttömyyskorvausta ei saa kun usein oletetaan olevan yrittäjä ja yel piirissä vaikka kuuluisikin oikeasti Tyel piiriin. Näin muutamia vuosia sitten. Toivottavasti nykyään homma toimii järkevämmin.
Niin, ei opiskelijat yleensä saa työttömyysturvaa.
Onko vinkkejä mistä suunnasta löytyisi sijoitusyhtiölle edullisimmat pankkipalvelut? Nykyisen firman toiminta päättyy ja tarkoituksena jatkaa sitä vain sijoittamista varten, joten tarve tilille ja ehkä kortille. Nordnetilla on joitakin rajoituksia rahaliikenteen osalta, esim. Holvi ei sovi. Nordean paketti on 15,70€, mutta kyllä tuostakin kertyy vuodessa sievoinen summa. Ei viitsisi hirveästi noin yksinkertaisesta palvelusta maksaa, mutta yrityksiä (riippumatta koosta) rahastetaan toki aika surutta vrt. yksityishenkilöt (ehkä max 5€/kk?)
Minulla on käytössä Holvi + Nordnet yhdistelmä. Nordnetilla tosiaan on jotain varoituksen sanoja, jotka liittyvät siihen ettei Holvin tiliä saa tehtyä "vastatiliksi", mikä mahdollistaisi vikkelämmät siirrot. Käytännössä rahaa olen pystynyt tuonne sijoituksiin laittamaan normaalina tilisiirtona. Muistan lukeneeni jostain, että rahojen kotiuttaminen takaisin Holviin ilman tuota vastatiliä maksaa sitten muutaman kympin, koska se tehdään silloin manuaalisena prosessina.
Mutta koska yhtiöni ei ole pelkkä sijoitusyhtiö, vaan yrityksen tilille ilmestyy rahaa muualta kuin sijoitustuotoista, niin en nähnyt tuosta kustannusta ongelmana. Ei tule tarvetta siirtää rahoja pois kovinkaan usein ja uskon säästäväni sen verran kuukausimaksuissa.
Tietämätön kysyy. Perustin alkukesästä sijoitusyhtiön, mutta suunnitelmat muuttuivat sen verran, ettei tälle ole tarvetta vielä muutamaan vuoteen. Joten turhaan perustin. Mitään toimintaa yhtiöllä ei ole ollut eikä tule olemaan, ei ole pankkitiliä, kuluja, tuloja tms. Kuitenkin näköjään tilinpäätös pitäisi tehdä. Ja kuulemma tilintarkastus? Miten saisin nämä helpoiten hoidettua, ja mielellään ilman kummempia kuluja? Tuntuu järjettömältä tehdä tilinpäätös, jos firmalla ei ole minkäänlaista omaisuutta, velkaa, rahaliikennettä tms.
Tietämätön kysyy. Perustin alkukesästä sijoitusyhtiön, mutta suunnitelmat muuttuivat sen verran, ettei tälle ole tarvetta vielä muutamaan vuoteen. Joten turhaan perustin. Mitään toimintaa yhtiöllä ei ole ollut eikä tule olemaan, ei ole pankkitiliä, kuluja, tuloja tms. Kuitenkin näköjään tilinpäätös pitäisi tehdä. Ja kuulemma tilintarkastus? Miten saisin nämä helpoiten hoidettua, ja mielellään ilman kummempia kuluja? Tuntuu järjettömältä tehdä tilinpäätös, jos firmalla ei ole minkäänlaista omaisuutta, velkaa, rahaliikennettä tms.
Tilinpäätös pitää aina laatia, mutta jos yhtiöllä ei ole ollut mitään toimintaa, voit vain kopioida edellisvuoden tilinpäätöksen ja muuttaa vuosiluvut. Ensimmäisen tilinpäätöksen tekemisessä menee lyhyt tovi. Jos et itse osaa, pyydä tarjouksia tilitoimistoista. Tyhjä yhtiö ei ole tilintarkastusvelvollinen, koska tilintarkastusrajat eivät ylity.
Tietämätön kysyy. Perustin alkukesästä sijoitusyhtiön, mutta suunnitelmat muuttuivat sen verran, ettei tälle ole tarvetta vielä muutamaan vuoteen. Joten turhaan perustin. Mitään toimintaa yhtiöllä ei ole ollut eikä tule olemaan, ei ole pankkitiliä, kuluja, tuloja tms. Kuitenkin näköjään tilinpäätös pitäisi tehdä. Ja kuulemma tilintarkastus? Miten saisin nämä helpoiten hoidettua, ja mielellään ilman kummempia kuluja? Tuntuu järjettömältä tehdä tilinpäätös, jos firmalla ei ole minkäänlaista omaisuutta, velkaa, rahaliikennettä tms.
Tilintarkastuslain 2 luvun 1 §:n mukaan "– – tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä."
Eli viestisi perusteella ymmärrän, että tilintarkastus ei ole pakollinen yhtiösi kohdalla.
Käsitykseni mukaan tilinpäätöksesi tulisi yksinkertaisimmillaan olevan seuraavanlainen
Kansilehti, teksti "X Oy, tilinpäätös ajalta 1.1.2022-31.12.2022"
Sisällysluettelo
Tuloslaskelma
Tase
Liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, johon teksti "Tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen (PMA) mikroyrityssäännöstöä."
Henkilöstö, johon teksti "Yhtiöllä ei ole henkilöstöä".
Oman pääoman muutokset. Ks. malli edellä linkitetystä mikro-osakeyhtiön tilinpäätösmallista.
Laskelma OYL 13:5§:n jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta. Ks. malli edellä linkitetystä mikro-osakeyhtiön tilinpäätösmallista.
Hallituksen ehdotus jakokelpoisen vapaan oman pääoman käytöstä, johon teksti "Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta"
Ymmärsin, että sijoitusyhtiön pitäisi aina tehdä tilinpäätöksen lisäksi tilintarkastus, eli tuo poikkeus ei koskisi tätä. Toimialana on "arvopaperien hallinta..." ym.
Joo näin taitaa olla:
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8§:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8§:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Käsittääkseni tuossa pykälässä molempien ja- sanalla erotettujen ehtojen pitää täyttyä, jotta yritykseen pitää valita tilintarkastaja. Nyt jälkimmäinen vaatimus ei täyty, joten tilintarkastajaa ei käsittääkseni vaadita.
"Tilintarkastaja on kuitenkin aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8§:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa."
Käsittääkseni tuossa pykälässä molempien ja- sanalla erotettujen ehtojen pitää täyttyä, jotta yritykseen pitää valita tilintarkastaja. Nyt jälkimmäinen vaatimus ei täyty, joten tilintarkastajaa ei käsittääkseni vaadita.
Mulla sama käsitys. Elävässä elämässä base case lienee, että operatiivisen yhtiön ylempänä konsernirakenteessa olevat yhtiöt, joissa management ja joiden pääasiallinen tehtävä on osakkeiden omistaminen, ovat tilintarkastusvelvollisia.
Samaa mieltä tilintarkastusvelvollisuudesta eli jos ei ole huomattavaa (vähintään 20% äänivalta) vaikutusvaltaa omistettuihin yhtiöihin niin ei ole velvollisuutta.
Ostin osakkuuden yrityksestä ja erinäisistä syistä johtuen holding yhtiön käyttäminen ei ollutkaan mahdollista (lainan ehtona osakkeiden ostaminen henkilökohtaisesti omiin nimiin). Perustin kuitenkin ennen tätä holding yhtiön, joka saa nyt pölyttyä hetken aikaa. Kysymys kuuluu, mikä olisi muutaman vuoden kuluttua järkevin tapa siirtää osakkeiden omistus holding yhtiöön?
Ostin osakkuuden yrityksestä ja erinäisistä syistä johtuen holding yhtiön käyttäminen ei ollutkaan mahdollista (lainan ehtona osakkeiden ostaminen henkilökohtaisesti omiin nimiin). Perustin kuitenkin ennen tätä holding yhtiön, joka saa nyt pölyttyä hetken aikaa. Kysymys kuuluu, mikä olisi muutaman vuoden kuluttua järkevin tapa siirtää osakkeiden omistus holding yhtiöön?
Mie tekisin holdingyhtiön kanssa optiosopimuksen, jossa holdari saaoikeuden ostaa osakkeet hankintahintaan. Ja kirjaisin tämän vielä varoiksi holdariin, jos jaksaisin.
Sitten voi pohtia muutaman vuoden päästä, kannattaako osakkeita siirtää sinne holdariin vai ei. Verotus kun Suomessa on hyvin poukkoilevaa ja motiivit yleensä löytyvät sieltä.
Jos henkilö on täyspäivätöissä ja hänellä on sivulla myös sijoitusyhtiö, vaikuttaako se hänen työttömyysturvaan? Kun tässäkin ketjussa on keskusteltu virastojen ilmeisen epäselvistä linjauksista siitä, luetaanko tällainen henkilö lopulta yrittäjäksi vai ei. Itsellä firman (100% omistus) varsinainen toiminta päättynyt ja siirryn pian normiduuniin, mutta firma jää taustalle omistaen suht passiivisia sijoituksia. Tarkoitus olisi liittyä johonkin kassaan, mutta vain mikäli tuosta on mitään hyötyä työttömäksi jäädessä.
Jos henkilö on täyspäivätöissä ja hänellä on sivulla myös sijoitusyhtiö, vaikuttaako se hänen työttömyysturvaan? Kun tässäkin ketjussa on keskusteltu virastojen ilmeisen epäselvistä linjauksista siitä, luetaanko tällainen henkilö lopulta yrittäjäksi vai ei. Itsellä firman (100% omistus) varsinainen toiminta päättynyt ja siirryn pian normiduuniin, mutta firma jää taustalle omistaen suht passiivisia sijoituksia. Tarkoitus olisi liittyä johonkin kassaan, mutta vain mikäli tuosta on mitään hyötyä työttömäksi jäädessä.
Jos henkilö on palkkasuhteessa, hän on Tyelin alainen ja voi liittyä normaalisti työttömyyskassaan - kannattaa huomioida työssäoloehto ansiosidonnaisen suhteen. Sijoitusyritys on yleensä passiivinen ja jos siihen siihen ei olla työsuhteessa, ei olla myöskään YELin alainen yrittäjä. Jos on ollut YEL vakuutus, sen päättämisen yhteydessä kannattaa vielä kertoa, että yrittäjätoiminta loppuu.
Jos henkilö on palkkasuhteessa, hän on Tyelin alainen ja voi liittyä normaalisti työttömyyskassaan - kannattaa huomioida työssäoloehto ansiosidonnaisen suhteen. Sijoitusyritys on yleensä passiivinen ja jos siihen siihen ei olla työsuhteessa, ei olla myöskään YELin alainen yrittäjä. Jos on ollut YEL vakuutus, sen päättämisen yhteydessä kannattaa vielä kertoa, että yrittäjätoiminta loppuu.
Kiitos! YEL:iä ei ole ollut enää viime vuonna, kun toiminta oli jo sen verran pientä.
Mahdollisesti tyhmä kysymys ulkomaille maksettujen lähdeverojen takaisinperinnästä: Täytyykö tuo lomake 70 "vaatimus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi" täyttää jokaisen yrityksen, joilta olen saanut osinkoa, kohdalla erikseen? Eli jos omistaa 20 eri ulkomaalaista osinkolappua, tulee veroilmoituksen liitteeksi 20 sivua lomakkeita?
Lomakkeessahan on 2 saraketta, eli periaatteessa kahdet tiedot mahtuisivat samalle. Mutta on tuossa silti hommaa. Entä jos yritys maksaa kuukausiosinkoa, mikä tällöin on "ulkomaisen veron maksupäivä"? Vai joka kuukaudelta oma lomake?
Verottajan ohjeet tähän lomakkeeseen liittyen ovat mielestäni hieman puutteelliset.
Passiivinen holding-yhtiö, kaikki varallisuus verotuksellisesti luokassa muu omaisuus. Meneekö osakekauppojen kirjaaminen kirjanpidossa tähän tyyliin?
Osto:
- Sijoitustili 19xx debet
- Pysyvien vastaavien sijoitustili 144x kredit
Myynti:
- Sijoitustili 19xx kredit
- Pysyvien vastaavien sijoitustili 144x debet
- Voitto tai tappio tulospuolen rahoitustuottoihin/kuluihin
Miten kaupankäyntikulut huomioidaan?
Miten eri valuutoissa tehdyt kaupat huomioidaan, kirjataanko kaikki kirjanpitoon euroina osto/myyntipäivän kurssien mukaan?
Noin se menee. Kaupankäyntikulut suoraan pois myynneistä ja lisää ostoihin on yksinkertaisinta. Valuuttakurssit voi vetää about miten lystää (kunhan lopulta menee euroissa tasan) , ja kaupantekopäivän kurssi on yksi tapa. Itse netottaisin valuutassa ja käyttäisin tilinpäätöspäivän kurssia. Jos siis tekisin kirjanpitoja. Jäin eläkkeelle 1993.
Passiivinen holding-yhtiö, kaikki varallisuus verotuksellisesti luokassa muu omaisuus. Meneekö osakekauppojen kirjaaminen kirjanpidossa tähän tyyliin?
Osto:
- Sijoitustili 19xx debet
- Pysyvien vastaavien sijoitustili 144x kredit
Myynti:
- Sijoitustili 19xx kredit
- Pysyvien vastaavien sijoitustili 144x debet
- Voitto tai tappio tulospuolen rahoitustuottoihin/kuluihin
Miten kaupankäyntikulut huomioidaan?
Miten eri valuutoissa tehdyt kaupat huomioidaan, kirjataanko kaikki kirjanpitoon euroina osto/myyntipäivän kurssien mukaan?
Jos en nyt ihan väärin viestiä lue niin debet ja kredit toisinpäin. Osto joko pysyvien vastaavien (jos tarkoitus pitkään holdiin) tai rahoitusarvopapereihin debet ja pankkitili (19xx) kredit ja myynti päinvastoin.
Hyvä muistisääntö on että rahojen lisääntyminen pankkitilin debet ja vähentyminen kredit
Moro kaikille. Tuli tuossa viime vuonna tehtyä osakeyhtiö ja oli tarkoitus sillä alottaa valuuttapari treidaaminen (CFD- kaupankäynti). Siinä tuli otettua muutamia kymmeniä treidejä mutta lopulta otin kaikki rahat ulos tililtä. Kävin kauppaa noin kuukauden ajan. Olin unohtanut koko homman ja nyt tuli mieleen että nii, pitäis tilinpäätös tehdä. Oon tässä yrittänyt lueskella että mihin kohtaan ilmoitan nuo otetut treidit, taikka lähetän brokerilta saadut statementit. Osaako kukaan auttaa tässä asiassa? Täytyy myös varmasti ilmoittaa summa jonka otin ulos tililtä (5869e). Alkusumma jonka siirsin brokerille oli 6000e. Kyseinen tili oli/on tehty osakeyhtiön nimissä, jos se auttaa selvittämään asiaa ollenkaan.
Arvostaisin todella paljon jos joltakulta löytyisi tietoa koskien tätä asiaa ja viittisi sitä jakaa!
Mikä on paras tapa siirtää listaamattoman yhtiön osakkeita (n. 15% osakekannasta) henkilökohtaisesta omistuksesta sijoitusyhtiön nimiin mahdollisimman pienillä kuluilla?
Mikä on paras tapa siirtää listaamattoman yhtiön osakkeita (n. 15% osakekannasta) henkilökohtaisesta omistuksesta sijoitusyhtiön nimiin mahdollisimman pienillä kuluilla?
Mikä on paras tapa siirtää listaamattoman yhtiön osakkeita (n. 15% osakekannasta) henkilökohtaisesta omistuksesta sijoitusyhtiön nimiin mahdollisimman pienillä kuluilla?
Mun nähdäkseni jos kyseessä on oma sijoitusyhtiösi (riippuvaiset tahot), täytyy osakkeet myydä/siirtää apporttina käypään hintaan. Käypä hinta voikin olla sitten visaisempi kysymys listaamattomissa. Luovuttajalle kuluna tulovero luovutuksesta ja ostajalle varainsiirtovero.
Yhtiön käypä arvo määritellään ensisijaisesti viimeaikaisten toteutuneiden kauppojen perusteella. Jos niitä ei ole, arvotetaan käypä arvo laskennallisesti yhtiön tuloksen ja taseen perusteella Verohallinnon ohjeistuksessa ”Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa” kuvatulla tavalla, joka menee pääpiirteittäin:
Tuottoarvon(viimeisen kolmen tilikauden tulosten keskiarvo jaettuna 0,15 (15%)) ja substanssiarvon(nettovarallisuuden) keskiarvo, kuitenkin vähintään substanssiarvo
Kaavaan liittyy erinäisiä oikaisuja ja laskeminen ei aina ole ihan yksiselitteistä.
Mikä on paras tapa siirtää listaamattoman yhtiön osakkeita (n. 15% osakekannasta) henkilökohtaisesta omistuksesta sijoitusyhtiön nimiin mahdollisimman pienillä kuluilla?
Mun nähdäkseni jos kyseessä on oma sijoitusyhtiösi (riippuvaiset tahot), täytyy osakkeet myydä/siirtää apporttina käypään hintaan. Käypä hinta voikin olla sitten visaisempi kysymys listaamattomissa. Luovuttajalle kuluna tulovero luovutuksesta ja ostajalle varainsiirtovero.
Yhtiön käypä arvo määritellään ensisijaisesti viimeaikaisten toteutuneiden kauppojen perusteella. Jos niitä ei ole, arvotetaan käypä arvo laskennallisesti yhtiön tuloksen ja taseen perusteella Verohallinnon ohjeistuksessa ”Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa” kuvatulla tavalla, joka menee pääpiirteittäin:
Tuottoarvon(viimeisen kolmen tilikauden tulosten keskiarvo jaettuna 0,15 (15%)) ja substanssiarvon(nettovarallisuuden) keskiarvo, kuitenkin vähintään substanssiarvo
Kaavaan liittyy erinäisiä oikaisuja ja laskeminen ei aina ole ihan yksiselitteistä.
Ihan voi käyttää verottajan määrittelemää matemaattista arvoa, sitä ennen kannattaa tyhjentää tasetta niin plajon kuin pystyy.
Miten käytännössä tulisi edetä, jos ajatuksena on myydä osakkeet yhtiölle B samalla hankintahinnalla, jonka olen itse osakkeista maksanut eli ei tulisi luovutusvoittoveroa ym. (arvo ei ole kasvanut, alkup. kauppa tehty jokunen kuukausi sitten). Tämän lisäksi sijoitusyhtiöni jäisi tämän kauppasumman velkaa minulle.
Ajatuksena tässä on, että kun yhtiö A maksaa osinkoja, osingot maksetaan suoraan sijoitusyhtiölleni B, josta voin nostaa verovapaasti kauppasumman verran itselleni, koska kyse on lainan takaisinmaksusta. Pitääkö kyseisessä tilanteessa lainalle määrittää joku korko, vai voiko olla koroton?
Hoituuko kirjanpito käytännössä "kerralla" esim. tilikauden päätteeksi, jos firman ainoat tapahtumat olisivat nuo em. asiat? Ja tietysti kuukausittaiset pankkikulut ym.Muita tapahtumia varsinaisesti ei tule olemaan kuin mahdollinen osingonmaksu kerran vuodessa. Otan mielellään vastaan suosituksia kirjanpitofirmoista, jotka hoitaisivat tällaisen järkevällä hinnalla 😁
Ihan voi käyttää verottajan määrittelemää matemaattista arvoa, sitä ennen kannattaa tyhjentää tasetta niin plajon kuin pystyy.
Mihin tämä perustuu, että voi käyttää matemaattista arvoa? Matemaattinen arvo voi poiketa huomattavasti käyvästä arvosta - se voi olla vaikka 0 yhtiön arvon ollessa vaikka miten korkea - eikä oikein ole linjassa sen lähtökohdan kanssa, että kaikki lähipiiritransaktiot tulisi toteuttaa markkinaehdoin. Myös oikeuskäytäntö vaikuttaisi olevan nopealla silmäyksellä eri mieltä linjauksestasi, esim. Ratkaisussa KHO 2009:66 verovelvollinen myi omistamansa toisen osakeyhtiön osakkeet perustamalleen uudelle yhtiölle alihintaan. Luovutuksen katsottiin olevan apporttiin verrattava sijoitus, minkä vuoksi osakeyhtiöön sijoitetun omaisuuden luovutushinnaksi tuli katsoa luovutettujen osakkeiden käypä arvo luovutushetkellä.
Lisäksi, onko järkevin tapa luovuttaa osakkeet holding yhtiölle velaksi tavallinen laina? Tehdä kauppakirja, jossa on sovittu ehdoista ym. Mikä olisi sopiva korko lainalle, ja onko järkevintä pääomittaa korot ja maksaa vasta, kun maksaa lainan muutenkin takaisin?
