Katsaus hankkeen alkumetreille, lähinnä HS:n artikkleihin pohjautuva, Nordstream 1 kaasuputkihankkeen alkuajoista. Putkihanke nähtiin suurelta osin ympäristöongelmaksi, turvallisuuspoliittista ongelmaa hankkeelle ei nähty. Epäilen, että Balttian maatkin vastustivat hanketta vain taloudellisista syistä (maanpäällinen putki olisi tuonut tranaktiotulot), mutta varma en voi olla.
Katsasu Helsingin Sanomien arkistosta.
Päivmäärä
Otsikko
"Joitain poimintoja artikkelista."
20.3.2007
Ruotsi ja Liettua eivät hyväksy Itämeren kaasuputken linjausta
"Ruotsi ja Liettua suhtautuvat kielteisesti Itämeren kaasuputkihankkeen kaavailtuun linjaukseen. Molempien maiden viranomaiset kehottavat putkea rakentavaa Nordstream-yhtiötä suunnittelemaan muita vaihtoehtoja, joista yhdeksi mainitaan maanpäällinen kaasuputki.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Ruotsin ympäristöviranomaiset haluavat selvitystä sekä vaihtoehtoisista linjauksista että vaihtoehdosta, jonka mukaan merenalainen putki jätettäisiin kokonaan tekemättä. Ruotsissa kehotetaan Nordstreamia siirtämään putki toisaalle ympäristön kannalta herkiltä alueilta.
Niin ikään vaaditaan selvityksiä putken vaikutuksista merenpohjaan mukaan lukien sen mahdollisesti aiheuttamat myrkyllisen materiaalin siirtymät pohjassa.
Liettuan ympäristöministeriö varottaa Reutersin mukaan ympäristökatastrofista, jonka toisen maailmansodan jäljiltä merenpohjassa olevat räjähteet voivat aiheuttaa. "Meidän mielestämme pitäisi keskustella vaihtoehdoista, vain yksi linjaus ei voi olla mahdollinen", ministeriön edustaja Aleksandras Spruogis sanoi uutistoimistolle.
Yksi vaihtoehto voisi olla maanpäällinen putki.
Nordstream on kysellyt kantoja putkihankkeeseen myös muualta. Lausunnonantajat ovat olleet huolissaan mm. myrskyjen vaikutuksesta putkeen ja siitä, kuinka putki aikanaan puretaan.
Noin 1200 kilometrin pituinen, viisi miljardia euroa maksava putki kulkee Viipurista Saksan Greifswaldiin. Gazprom-vetoinen Nordstream toivoo, että sitä pitkin kulkisi jo kolmen vuoden kuluttua 27,5 miljardia kuutiota kaasua vuodessa.
Myöhemmin rakennettava rinnakkaisputki tuplaisi kuljetuskapasiteetin."
12.5.2007
Saksa potee patsaskammoa
"Tasavallan presidentti Tarja Halonen on esittänyt sen selvittämistä, millaista Viron ja Venäjän patsaskriisin uutisointi oli Suomessa muihin Euroopan maihin verrattuna.
Seuraavassa suppea selvitys saksalaisten tiedotusvälineiden roolista.
Saksan lehdistö uutisoi kiistaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta varsin pienellä painolla. Poikkeus oli Süddeutsche Zeitung, jonka arvostuksissa kiista nousi kärjistyneimmässä vaiheessaan ykkösaiheeksi."
Muut viestimet näyttivät seuraavan sitä hiljaisen diplomatian kaavaa, jota Saksan ulkoministeriö on jälkikäteen kertonut noudattaneensa.
Siihen ilmeisesti kuului, että Saksa EU:n puheenjohtajana alkaa toimia siinä vaiheessa, kun venäläiset parlamentaarikot ovat esittäneet Viron hallituksen vaihtamista ja kun mielenosoittajat ovat loukanneet Viron Moskovan-lähettilään koskemattomuutta.
Schröderin mukaan Viro on omalla sivistymättömällä toiminnallaan ansainnut Venäjän aggression.
Suomessa Schröderin omaksumaa ajattelumallia on ollut tapana kutsua suomettuneisuudeksi. Ei liene sattumaa, että termin keksivät aikoinaan saksalaiset.
Kaasuputkiyhtiö Nordstreamin pr-vastaavilta haluaisin vielä kysyä: Oletteko varmoja, että juuri tämä mies on oikea henkilö muokkaamaan Itämeren alueella mielialoja suopeaksi kaasuputkelle?
28.10.2007
Suomi pitää putkea pelkkänä ympäristökysymyksenä
"EU on hyväksynyt putken, Saksan edustaja kommentoi Viron kantaa"
"Itämeren pohjaan suunniteltu Nordstream-kaasuputki on Suomen mielestä ympäristökysymys, johon ei pidä liittää turvallisuusasioita."
"Suomen ulkoministeriössä turvallisuusuhan liittämistä kaasuputkeen pidetään hakemalla haettuna. Kaasuputken rakentajayhtiön omistavat Venäjä ja Saksa. "
Merkittävät isot EU- ja Nato-maat ovat ostamassa Venäjältä kaasua. On vaikea nähdä, että tässä olisi syntymässä uhkatekijä Suomelle", ulkoasiainneuvos Matti Anttonen ulkoministeriöstä sanoo."
"Hän muistuttaa, että Suomella on 1300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa. "Silloin Venäjää ja Saksaa yhdistävä kaasuputki Itämeren pohjassa ei muuta ratkaisevasti meidän strategista asemaamme." Sen sijaan länsinaapuri Ruotsin suhtautuminen putkiprojektiin on ymmärrettävää. "Ruotsi ei aio ostaa kaasua, eikä sillä ole rajaa Venäjän kanssa", Anttonen sanoo.
Venäjä on kaavaillut vartioivansa Nordstream-kaasuputken rakentamista laivastollaan.
"Ei putkien hitsaamisessa laivalla ole mitään turvaamista", Anttonen sanoo."
"Entä mitä putken päätepistemaassa Saksassa ajatellaan siitä, että toinen EU- maa Viro on kieltänyt putken ympäristövaikutusten tutkimisen omilla aluevesillään?
"Kaasuputki on Euroopan unionin komissiossa hyväksymä hanke. Jos virolaisten kanta siihen on muuttunut, heidän pitäisi ottaa asia uudelleen esille oikealla foorumilla", Saksan liittokanslerin edustaja Pamela Preusche toteaa."
"Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntakin katsoo, että putken rakentamisesta pitää päättää ympäristösyin. "Jos löytyy syitä sanoa ei putkelle, niiden täytyy olla ympäristösyitä", valiokunnan jäsen Pekka Haavisto (vihr) sanoo."
28.10.2007
Viro haluaa Itämeren maiden vielä hylkäävän putken
"Nordstream-kaasuputki on suunniteltu kulkemaan Itämeressä, jotta voitaisiin välttää yhteistyötä useiden Euroopan valtioiden kanssa. Ei oteta huomioon nykyisiä kaasunkuljetusreittejä." Näin väitetään Helsingin Sanomien näkemässä, Viron muille Itämeren EU-maille lähettämässä taustapaperissa.
"Suora reitti Venäjältä Euroopan unioniin kulkee Venäjän naapurivaltioiden kautta. Itämeren luonto joutuu uhatuksi Nordstreamin omistajien poliittisten ja taloudellisten päämäärien takia", paperissa sanotaan.
Viro vaatii muita Itämeren valtioita vielä hylkäämään koko merenalaisen kaasuputkiprojektin. Se ehdottaa maanpäällisten kaasunkuljetusreittien käyttämistä.
Viro arvostelee myös Venäjän suunnitelmia vartioida putkea armeijan laivoin. "Itämeren turvallisuutta voidaan parantaa täysin erilaisin keinoin", paperissa lukee."
28.10.2007
Viro arvostelee Itämeren kaasuputken valmistelua
"Viron ulkoministeri Urmas Paet arvostelee tapaa, jolla Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevaksi aiottua Nordstream-kaasuputkea suunniteltiin vuosien ajan. Hänen mukaansa reittisuunnitelmia tehtiin pitkään vain harvan valtion kesken.
"Baltian maat ja Puola olivat hyvin kauan neuvottelujen ulkopuolella, vaikka ne ovat Itämeren rannikkovaltioita", Paet sanoi Helsingin Sanomille.
Viro haluaisi kaasuputken kulkemaan maata pitkin. Viro väittää muille Itämeren EU-maille lähettämässään, Helsingin Sanomien näkemässä taustapaperissa, että kaasuputki on suunniteltu kulkemaan Itämeressä, jotta vältettäisiin yhteistyötä useiden Euroopan valtioiden kanssa."
8.1.2008
Itämeren kaasuputkesta tulee odotettua kalliimpi
"Epäilevästi suhtautuvat ruotsalaiset saivat putkiyhtiöltä lupahakemuksen, Suomelle hakemus tulee huhtikuussa"
"Nord Stream -yhtiö on arvioinut aiemmin putken hinnaksi viisi miljardia euroa.
"Teräksen hinta on kolminkertaistunut parissa vuodessa, ja se on vain yksi esimerkki kasvaneista kustannuksista. Uudet laskelmamme valmistuvat maaliskuussa, johtaja Dirk von Ameln Nord Streamista sanoi.
Yhtiö jätti lupahakemuksensa Ruotsin hallitukselle joulun alla ensimmäisenä kaikista putken vaikutuspiiriin kuuluvista maista. Von Ameln kuvaili hakemusasiaa tiedotusvälineille."
"Putkea pitkin on määrä kuljettaa maakaasua Venäjältä Länsi-Euroopan tarpeisiin. Hankkeella on EU:n hyväksyntä, mutta sillä on paljon vastustajia muun muassa Ruotsissa ja Virossa. Suomi suhtautuu putkeen myönteisesti, kunhan ympäristö ei kärsi."
"Ruotsissa ja Virossa on vaadittu myös sellaisen vaihtoehdon selvittämistä, että putki kulkisi maitse Baltian maiden halki.
"Se ei kuulu projektiimme. Tehtävämme on vetää putki pitkin Itämeren pohjaa", von Ameln totesi."
"Nordstream on venäläisten, saksalaisten ja hollantilaisten energiayritysten yhteisyritys. Isoin omistaja on venäläinen Gazprom 51 prosentin osuudella."
13.2.2008
Ruotsi palautti Nordstreamin kaasuputkihakemuksen
"Ruotsin hallitus kieltäytyy käsittelemästä venäläis-saksalaisen Nordstream-yhtiön kaasuputkihakemusta ennen kuin sitä on laajasti täydennetty muun muassa ympäristövaikutusten osalta, ympäristöministeri Andreas Carlsgren sanoi tiistaina."
"Nordstream jätti hakemuksensa joulun alla viime vuonna."
"Ruotsi vaatii Nordstreamilta lukuisia laajoja päivityksiä hakemukseen. Yhtiöltä halutaan vaihtoehtoisia reittejä putkelle ja myös niin sanottu nollavaihtoehto, ratkaisu, jossa putkea ei ylipäätään rakennettaisi merenpohjaan. Sellaista ratkaisua Nordstream ei tiettävästi ole edes harkinnut.
Carlgrenin mukaan eri reittivaihtoehtojen ympäristövaikutukset on arvioitava ja osoitettava, että hakemukseen on valittu vähiten haitallinen."
10.3.2008
Itämeren kaasuputkihanke on törmännyt suuriin vaikeuksiin
"Jos Itämeren pohjaan rakennetaan lähivuosina kaasuputki, se on merkki melkoisesta poliittisesta päättäväisyydestä. Venäjän ja Saksan putkiprojektin tielle on kasautunut niin paljon vaikeuksia, että ne riittäisivät jo kaatamaan normaalin rakennushankkeen."
"Reaktioissa Nordstreamin kaasuputkeen on noussut pintaan hyvin erilaisia näkemyksiä Itämeren turvallisuudesta ja erityisesti Venäjästä. Putken rakentamista perustellaan taloussyillä ja vastustetaan enimmäkseen ympäristösyillä, mutta molemmissa tapauksissa on paljon kyse politiikasta."
"Varsinkin Baltiassa ja Puolassa putken vastustamiseen on vaikuttanut voimakkaasti tapa, jolla nykyhanke syntyi. Silloiset Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopivat asiasta, ja Schröder pääsi Nordstreamin johtoon menetettyään asemansa kanslerina."
"Putkiyhtiö uskoo luonnollisesti hankkeensa toteutumiseen. Kaasutoimitusten on suunniteltu alkavan putkessa keväällä 2011, sanoi Nordstreamin yhteiskuntasuhdevastaava Sebastian Sass perjantaina.
Mutta Nordstreamin putki ei olekaan normaalihanke.
"Sen verran täytyy tuntea, miten presidentti Vladimir Putinin Venäjä toimii, että se ei tästä peräänny. Eikä Saksa peräänny", arvioi kaasuputken politiikkaa seurannut suomalaisasiantuntija.
Perääntyminen tarkoittaisi luopumista meren pohjaa pitkin kulkevasta putkesta ja uutta putkea maalle. Maaputken vastenmielisyys venäläisille oli yksi hankkeen lähtökohdista.
Suomessa merenalaisen putken valmistelun politiikkaa seurataan tarkkaan, mutta matalalla profiililla. Hallituksen linjauksen mukaan rakentamiseen otetaan kantaa vain ympäristöviranomaisille tulevien selvitysten kautta."
"Putiniinkin henkilöityneen hankkeen kaatuminen viilentäisi EU:n ja Venäjän suhteita selvästi. Se näkyisi Suomessakin, asiantuntijat arvelevat.
Paineita suhteille alkaa kerääntyä jo, kun putken rakenteilla oleva maanpäällinen osa saavuttaa Venäjällä rannan ja loppuosasta vielä kinastellaan, suomalainen virkamies arvelee.
Suomella ei kuitenkaan ole virallisia epäilyjä putken rakentamisen poliittisista seurauksista. Suomella on ollut erilaisia maakaasuhankkeita Venäjän kanssa jo pitkään.
"Kun on yli 1200 kilometrin maaraja Venäjän kanssa, niin putki ei tuo suurta muutosta", yksi asiantuntija sanoo."
11.3.2008
Vaarallisia suhteita
"Saksan ja Suomen demarijohtajien ei ehkä kannattaisi enää tehdä yhteistyötä, koska he tuntuvat antavan toisilleen vain kuolemansuudelmia.
Liittokansleri Gerhard Schröder vieraili Tikkurilan lukiossa helmikuussa 2003 tukemassa toveriaan Paavo Lipposta vaalitaistelussa. Pääministeri Lipponen esitteli Schröderin "maailman suurimman sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi", mutta ei auttanut: maalisvaaleissa tuli takkiin.
Schröder itse koki pudotuksen syksyllä 2005. Hänen demaripuolueensa jäi parlamenttivaaleissa niukasti kakkoseksi. Schröder siirtyi kaasuputkihommiin eli venäläis-saksalaisen NordStreamin hallituksen puheenjohtajaksi."
13.3.2008
Kanerva ei kannata Nordstreamin kaasuputkea
"Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) ei kannata ajatusta, että Nordstream-kaasuputken rakentaa yksityinen yhtiö.
"Kaasuputken rakentamista valmistelee yksityinen yhtiö. Suomi haluaa sanoa, että se ei ole hyvä ajatus", Kanerva sanoi sijoitusseminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
Kanerva mukaan Suomi on huolestunut kaasuputken ympäristövaikutuksista. Mitään turvallisuuspoliittista uhkaa kaasuputken rakentamisessa Kanerva ei näe. Esimerkiksi Ruotsi on suhtaunut kaasuputkeen kielteisesti."
14.3.20008:
Ilkka Kanerva: Ympäristö kaasuputken suurin huolenaihe
"Kanervan mukaan Suomen kannalta asiaan ei liity turvallisuuspoliittista uhkaa etenkään siksi, että hankkeessa on mukana Saksan kaltainen voimakas läntinen toimija."
24.8.2008
Lipponen: Hyvästit luottamustehtäville
"Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) luopuu kotimaisista luottamustehtävistään paitsi veteraanityöstä."
"Lipponen kertoi päätöksestään mielipidekirjoituksessa Savon Sanomissa lauantaina. Lipposen mukaan kuopiolaislehti on puuttunut hänen toimintaansa Nordstream-yhtiön neuvonantajana "henkilöön menevällä tavalla".
Lipponen sanoo olevansa riippumaton yhtiöstä, joka onrakentamassa kaasuputkea Itämereen. Kyse on hänen mukaansa myös EU-suhteiden hoitamisesta. Hän korostaa, ettei käytä eduskunnan työhuonettaan neuvonantajatoimessa.
"Kahden Helsingin iltapäivälehden määräyksestä - nehän asioista päättävät - siirryn suurine arkistoineni ja muine muistelma-aineistoineni pois eduskunnasta."
14.1.2009
Euroopan kaipaama kaasu jämähti taas Venäjän ja Ukrainan toran vuoksi
20.4.2009
Medvedev ja Halonen neuvottelevat tänään.
"Venäjän presidentin valtiovierailun aiheiksi on enteilty Euroopan turvallisuusrakennetta, rajaongelmia ja Nordstream-kaasuputkihanketta."
7.7.2009
Mielipide: Putkiyhtiöltä apua Itämeren suojeluun
"Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Itämeren putkihankkeesta. Sen mukaan olennaisilta osiltaan hanke täyttää tyydyttävästi ympäristön vaatimukset.
Eduskunta käsitteli juuri ennen juhannusta hallituksen Itämeri-selonteon, jossa linjattiin Suomen toimia alueen pelastamiseksi tuleville sukupolville. Itämeri on edelleen maailman saastunein merialue.
Suomi on ollut haluton liittämään poliittisia tai kaupallisia ehtoja Itämeren kaasuputkeen. Olemme sanoneet, että ympäristökysymykset ratkaisevat. Ajatus on kaukaa viisas.
Kaasuputken elinkaari on arviolta 50 vuotta. Jos liitämme nyt mukaan poliittisia tai kauppapoliittisia ehtoja, saatamme samalla sitoutua antamaan poliittisen tuen putkelle puoleksi vuosisadaksi eteenpäin. Tämä sitoisi Suomen liikkumavaraa tulevaisuudessa."
"En toisaalta myöskään usko, että Venäjä hyväksyisi selityksiämme, jos päättäisimme osaltamme torjua putken ympäristösyihin nojaten. Suurvaltana itsensä näkevä maa tulkitsee hyvin herkästi päätöksemme poliittiseksi. Se saattaa varata itselleen mahdollisuuden arvioida uudelleen vaikkapa suomalaisyritysten riippuvuuksia esimerkiksi Venäjän energia- ja mediamarkkinoista tai ilmatilasta."
"On yksi alue, jossa asioiden yhteen liittäminen voisi toimia ilman että kumpikaan osapuolista tuntisi itsensä loukatuksi tai pakotetuksi. Tunnettua on, että Pietarin alueen yhdyskuntarakenteen ja kasvavan maatalouden aiheuttamat valumat ovat syynä Suomenlahden ja Itämeren suurimpaan lisäkuormitukseen. Paraikaa maassamme kerätään yksityisiä lahjoitusvaroja muun muassa Pietarin kolmen jätevesipuhdistamon kemiallisiin fosforinpoistolaitteistoihin.
Arvelen, että monella meistä on vaikeuksia suhtautua kaasuputkiyhtiön lausuntoihin, joissa vakuutetaan yrityksen täydellistä sitoutumista ympäristösäännöksiin ja Itämeren herkkien luontoarvojen turvaamiseen.
Nordstream on toki yksityisoikeudellinen yritys, mutta todellisuudessa se on mitä valtiollisin hanke, jossa Venäjän hallituksella on painavin sana ja suurimmat edut varjeltavinaan. En varmaankaan paljon kärjistä, jos tulkitsen suomalaisten tuntevan, että Venäjä ei ole kovin pontevasti pannut päästöjään kuriin.
Putki-investoinnissa puhutaan useista miljardeista euroista. Niihin nähden lahjoitus putkiyhtiöltä Suomenlahden puhtaampaan tulevaisuuteen saisi ainakin minut iloiseksi.
Marja Tiura
puheenjohtaja (kok)
eduskunnan tulevaisuusvaliokunta"
------------
NS1 putken rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja ensimmäinen putki valmistui käyttöön 2011.
Baltialaiset ja puolalaiset ovat esittäneet putkea vastaan kritiikkiä pitäen sitä ympäristönsuojelullisesti kyseenalaisena, jopa vaarallisena. Viron oikeistolaisen Isänmaaliitto-hallituspuolueen puheenjohtaja Tonis Lukas pitää venäläis-saksalaista merenalaista maakaasuputkea iskuna Euroopan unionin kasvoille.
Eesti Päevalehtessä Tarton yliopiston oikeusinstituutin rehtori Heiki Lindpere, kansanedustaja Igor Gräzin, entinen pääministeri Juhan Parts ja Tallinnan entinen kaupunginjohtaja Hardo Aasmäe vaativat 27. joulukuuta 2005 Suomelta aluevesirajan laajentamista todeten, että mikäli Virokin tekisi näin, olisi mahdollista estää maakaasuputken rakentaminen Viipurista.
Saksa ja Venäjä puolestaan laskevat säästävänsä mahdolliset Virolle, Latvialle, Liettualle tai Puolalle kokonaan maanpäällisestä putkesta koituvat transitomaksut. Gazprom vakuuttaa vedenalaisen putken olevan ekologiset vaatimukset täyttävä. Saksan liittotasavallan entinen liittokansleri Gerhard Schröder edisti pohjoiseurooppalaista maakaasuputkea liittokanslerina ollessaan, ja hänestä tulee yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja.
26.9.2022 kumpikin kaasuputki on alkanut vuotamaan kaasua Itämereen.
